Epärealistiset asiat tv-sarjoissa - peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Synnytykset on aina sellaisia, että koko suku ja kaveripiiri on huoneen oven ulkopuolella odottamassa. Synnytys alkaa siten, että lapsivesi valahtaa lattialle ja sitten ajetaan täysillä sairaalaan. Itse synnytys on kauheaa huutamista ja sekoilua, ja kestää ehkä noin tunnin tai pari, jonka jälkeen kaikki ne oven ulkopuolella odottaneet kaverit ilmapalloineen ja nalleineen ryntäävät sisään huoneeseen, missä fressin näköinen äiti ja kapaloitu vauva jo heitä odottavatkin. 

ja vastasyntynyt vauva on täysin puhdas ja näyttää vähintään puoli vuotiaalta 

Menee vähän ot, mutta ihailen miten elokuvamaailmassa naiset tarkenevat lähes säässä kuin säässä miehiä paremmin. Monesti pääosamiehillä on t-paidan päällä kauluspaita ja ehkä jopa vielä takki kun samaan aikaan nainen pärjää hyvin mikroshortseissa ja pikkupikkutopissa.

Salkkareissa muutetaan usein, kuka minnekin, mutta koskaan ei kanneta huonekaluja. Aina riittää yksi vedettävä matkalaukku.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimintaleffoissa pienikokoinen sankaritar laittaa isoja miehiä nippuun. 

Tosielämässä onnistuu vain jos saa näille osuman muniin tai aataminomenaan eikä aina silloinkaan.

Mutta uskottavaa on, että jotkut 170cm hukkapätkämiehet kuten Tom Cruise ja Jackie Chan laittaa jotain 195cm mörssäreitä nippuun?

Cruise on näyttelijä, jackie chan on ihan aito asia tuossa lajissa, mutta myös näyttelijä joka myös vanhenee.

Huvitti muuten joku naistähtönen joka uhosi oppineensa taistelulajeja youtube-videoita katselemalla ja sitten haukkui steven seagalia joka ehkä on ihmisenä vaikea tapaus ja kuulemma täynnä itseään kuvauksissa, mutta noissa taistelulajeissa oli nuorena aito mestari. 

sekin vielä että jonkin kamppailulajin osaaminen ei tee kenestäkään voittamatonta yli-ihmistä.

tavallinen katutappelukovis voi silti pistää nippuun.

Dialogissa kuulija kuulee ja saa hyvin selvää aina toisen sanomasta eikä koskaan kuule väärin. Koskaan dialogi ei ala: 

-Eka repliikki. 

-Tä? 
-Eiku sanoin vaan ekan repliikin. 

Suurkaupunkien keskustasta löytyy aina parkkipaikka sen rakennuksen edustalta, jonne on menossa. Kukaan ei myöskään maksa parkkimaksua, vai miten se oikein on järjestetty New Yorkissa?

Joku tavallisen näköinen random-äijä alkaa höpisemään jotain kauniille naiselle, eikä kaunis nainen koe sitä yhtään tungettelevana tai pelottavana.

Pariskunta juttelee valtavasti toisilleen eivätkä tuijota omia puhelimiaan.

Rikosetsivät lähtevät toimistolta aina tukkaputkella, kun tilanteesta tulee jotain uutta tietoa, mutta eivät jumitu koskaan ruuhkaan ja ovat aina hetkessä paikalla, vaikka kaupunki olisi miten suuri tahansa.

Kun nuoret rakastelevat, se ei ole koskaan räpellystä tai kestoltaan noin 15 sek, vaan kaunista, täydellistä ja kestää vähintään puolet yöstä.

Mäkkärissä tms matalapalkkatyössä oleva asuu ihan keskustassa kohtuukokoisessa kämpässä.

Varsinkin amerikkalaisissa sarjoissa ja elokuvissa ihmiset asuu täysin mielettömän kokoisissa upeissa miljoonakartanoissa, vaikka olisivat alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa. Esim. näissä Lifetime ja Hallmarkin naisille suunnatuissa elokuvissa asia on näin. Kerran nauroin ihan ääneen kun eräskin nainen yhdessä sarjassa oli yksinhuoltaja ja ammatiltaan tarjoilija,niin silti asui valtavan upeassa ja isossa omakotitalossa ja oli jopa aitoa taidetta seinillä. 

Stalkkeri jenkkisarjassa/elokuvassa on yleensä tumma, komea, pitkä, miesmallin näköinen kolmekymppinen mies, joka on myös huipputyössä esim. lääkäri tai lakimies. Stalkkeri oikeassa elämässä on 55+ikäinen kalju ja lihava nörtti, joka asuu äitinsä kanssa eikä käy töissä.

Monissa tv-sarjoissa on naishahmoja, jotka ovat luonteeltaan todella v-mäisiä. Ilkeällä tavalla suorapuheisia, töksäyttelevät ja ovat kaikkea muuta kuin ihania ihmisiä. Sykkeen Sonja on esim. tällainen. Silti nämä naiset ovat aina suosittuja ja heistä pidetään, vaikka eivät ole mitenkään kilttejä ja mukavia ihmisiä. Tosielämässä jää aika nopeasti yksin, jos on inhottava töksäyttelijä toisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

high potentialissa: ylivoimaisen älykäs nainen ei ymmärrä pukeutua muuten kuin bimboksi eikä kai tajua että tämä haittaa uskottavuutta muiden silmissä ja täten myös sitä työtä....

Kyseisen näyttävän ja naisellisen tyylin näkeminen bimboutena kertoo naisvihasta. Samoin se, että naisen pitäisi pienentää itseään ollakseen vaikka uskottava tai ahdasmielisten oletusten mukainen. Itse pukeudun vähän samantyylisesti kuin High Potentialin päähenkilö ja toiset älykkäät ja hyvin älykkäät ihmiset pitävät minua vertaisenaan ja minut on usein arvioitu todella älykkääksi. 

Mielestäni ei ole epärealistista, että jos roolihahmon tyyli on värikäs ja näyttävä, niin hän ei olisi uskottava tai näyttäisi älykkäältä.  Tällaiset oletukset ovat yhtä typeriä kuin se, että kaunis ja seksikäs nainen ei voisi olla älykäs. Älykkyys ja uskottavuus näkyy usein enemmän jostain muusta kuin vaatetuksesta. Värikkäiden vaatteiden ja erilaisten kuosien taidokas yhdisteleminen voi olla kuitenkin merkki älykkyydestä.

Miksi värikkyyteen, näyttävyyteen ja naisellisuuteen vaaditaan paikat juuri ja juuri peittävä ns. vesirajahame?

Sairaita ihmisiä on aika vähän, pois lukien syöpään tai onnettomuuksiin kuolevat. Missä ovat migreeniä pimeässä huoneessa potevat, reuman takia huonosti liikkuvat jne? Heitäkin on nuorissa aikuisissakin.

Ihmiset löytävät aina seuraa, jos sitä kaipaavat. Kukaan ei ole yksinäinen, vaan löytää sydänystävän tavalla tai toisella. Kukaan ei jää sinkuksi pyörimään, kun ei kelpaa edes treffeille kenenkään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Menee vähän ot, mutta ihailen miten elokuvamaailmassa naiset tarkenevat lähes säässä kuin säässä miehiä paremmin. Monesti pääosamiehillä on t-paidan päällä kauluspaita ja ehkä jopa vielä takki kun samaan aikaan nainen pärjää hyvin mikroshortseissa ja pikkupikkutopissa.

Jos nainen on kevyessä ja varsin paljastavassa iltapuvussa, niin ritarillinen mies tarjoaa tälle oman takkinsa jotta tämä pysyisi lämpimänä illan viiletessä tai jonkun vaarallisen tilanteen jälkeen.

Salkkareitten saunassa on löylyhuone ja pukuhuone, ne ei käy pesulla missään. 

Ihmiset ottavat ja aloittavat elämänsä jossain ihan muualla. Kuinka realistista on, että Helsingissä ikänsä asunut Päivi ottaa, irtisanoutuu töistään ja muuttaa lastensa kanssa jonnekin Kiuruvedelle, mistä hän ei tunne ketään, eikä ole töitäkään? Sitten Päivi ei enää koskaan palaa käymään vanhaan naapurustoonsa Helsingissä, vaikka samassa kotitalossa asuu yhä Päivin sisarus ja lasten toinen vanhempi.

Myös se miten sarjojen pitää junnata paikallaan että saadaan se sadaskin tuotantokausi...

(tämän/kään takia en kauheasti pidä sarjoista)

Kerrostalohuoneistosarjoissa niissä kämpissä on aina hiljaista. Ikinä ei kuulu musan jumputus, nistien älämölö tai yläkerran kantapäätömistelijä naapurista.