Mistä 40v nainen voi löytää ystäviä?
Baarissa/keikoilla ym. on helpompi tutustua miehiin. Heille voi helposti vaikka kommentoida tunnelmaa tai bändiä, mutta jos naiselle menet jotain sanomaan niin ihmettelevät vain, että mulleko tuo puhuu. Kaikki on omien kavereidensa kanssa, eivät he siihen ketään outoa kaipaa.
Töissä ei ole ketään saman henkistä. Lisäksi heilläkin jo omat piirit ja elämät. Mies ja sisarukset vähintään.
Harrastukset on sellaisia, ettei sen parissa ketään tapaa.
Mistä niitä ystäviä, kavereita, tuttuja oikein saisi? Elämänilo menee kun on niin yksinäinen olo päivästä toiseen. Eikä mihinkään tee enää edes mieli lähteä, kun täytyisi mennä (taas) yksin.
Kommentit (14)
Jaa. Treffipalstoilla on tungosta kun 55-70 setikset ei löydä ketään.
Mä olen löytänyt helposti uusia kavereita ystäviä: työpaikalta, harrastuksista, lasten kavereiden vanhemmista. Olen tosi liikunnallinen ja urheiluseuraa löytyy muista urheilullisista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt helposti uusia kavereita ystäviä: työpaikalta, harrastuksista, lasten kavereiden vanhemmista. Olen tosi liikunnallinen ja urheiluseuraa löytyy muista urheilullisista naisista.
Millä tavalla lasten kavereiden vanhemmista tuli sinun kavereita? Koskaan en ole itse heihin kunnolla tutustunut vaikka lasten ollessa pienempiä käytiin toistemme ovella, kun kuskailtiin.
Liikunnan kautta en ole ikinä tavannut ketään.
Mullakaan ei ole ystäviä. Mulla on perhe mutta aina me joko riidellään tai ei puhuta. Jos mä keksin jotain kivaa niin kukaan ei kiinnostu. Mul on mies ja tyttö ja poika. Kaipaisin ystävätärtämutta mistä sellaista löytää.Olen sosiaalinen mutta tykkään keskustella syvällisiä. Olen akateemisestikoulutettu mutta en koe itseäni sen fiksummaksi. Jos aloitan juttelun niin en kiinnosta ihmisiä. Olen kiinnostunut runoudesta ja siinä se syy kun ei kiinnostuta. Osaan kyllä muustakin jutella.
Vierailija kirjoitti:
No minkä henkinen olet?
Rock henkinen, tykkään leffoista ja mustasta huumorista.
N47
Samaa olen miettinyt. Itse olen nainen 44-v ja ainoa ystävä tällä hetkellä on aviomieheni, säälittävältä kuulostaa mutta totta se vaan on.
Tuntuu että uusiin ihmisiin tutustuminen siten että myös ystävystyisi on nykypäivänä tosi vaikeaa. Moikkailukavereita on ja lapsien kavereiden vanhempituttuja, mutta ei ystäviä. Harrastuksista en ystäviä ole löytänyt, työ taas on nykyään niin etätyöpainotteista ettei ystävyyssuhteita voi edes syntyä.
Surkeaa. Erityisesti kun välit lapsuus- ja nuoruusystäviinkin on monien muuttojen jälkeen väljähtäneet.
Pitäisköhän liittyä johonkin naiskuoroon? Tai Marttoihin? Ehkä sieltä löytyisi ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma täällä. Eikä ole miestäkään.
N48
Miehen nyt löytää, kun vain pyytää. Ystävän löytäminen on vaikeampaa.
Tunnen itseni nykyään yksinäiseksi, vaikka minulla on mies ja lapset. On pari kaveriakin, mutta minusta riippumattomista syistä yhteydenpito on vähäistä, eikä tavata kuin muutaman kerran vuodessa. Yksi kaveri asuu ulkomailla, mutta ei ole vielä vastannut yli kuukausi sitten lähettämiini viesteihin.
En tiedä, mistä aikuinen ihminen voisi löytää kavereita. Työpaikalta ehkä, mutta olen valitettavasti työtön. Harrastukset on sellaisia, että niissä ei juuri muita ihmisiä tapaa.
Elämä on ankeaa, kun ihan kaikki pitää tehdä yksin, tai kaverin puutteessa jättää tekemättä. En osaa lähteä yksin esim. baariin tai leffaan, joten jätän menemättä. Olen kyllä itsenäinen ihminen ja osaan hoitaa asiat yksinkin, mutta joskus olisi kivaa, kun olisi edes jotain sosiaalista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Itse olen nainen 44-v ja ainoa ystävä tällä hetkellä on aviomieheni, säälittävältä kuulostaa mutta totta se vaan on.
Tuntuu että uusiin ihmisiin tutustuminen siten että myös ystävystyisi on nykypäivänä tosi vaikeaa. Moikkailukavereita on ja lapsien kavereiden vanhempituttuja, mutta ei ystäviä. Harrastuksista en ystäviä ole löytänyt, työ taas on nykyään niin etätyöpainotteista ettei ystävyyssuhteita voi edes syntyä.
Surkeaa. Erityisesti kun välit lapsuus- ja nuoruusystäviinkin on monien muuttojen jälkeen väljähtäneet.
Pitäisköhän liittyä johonkin naiskuoroon? Tai Marttoihin? Ehkä sieltä löytyisi ystäviä?
Mene ihmeessä kuoroon, jos sinulla on lauluääntä! Tai johonkin vapaaehtoistoimintaan mukaan. Ystävän ei tarvitse olla samaa ikäluokkaa, mikä on myös hyvä muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma täällä. Eikä ole miestäkään.
N48
Edelleen sama, eikä ole auttanut pyytäminenkään 😁
N47
Sama juttu täällä Espoossa.
N47