Mitkä eläkeikäisten tavat hämmästyttävät teitä?
Katoavia suomalaisia tapoja pohdin tässä.
Vanhempani ovat syntyneet 40-luvulla, ja heillä on ehdoton joka kesäinen rituaali käydä mansikoiden itsepoimminnassa. Tuoreita mansikoita on ämpäritolkulla, ja loppupäivä käytetään siihen, että mansikat viipaloidaan ja pakastetaan. En käsitä tätä. Halvemmaksi tulisi ostaa pakasteena tarvittaessa. Tämä ei ymmärtääkseni ole vain minun vanhempien tapa, vaan hyvin yleistä tässä ikäryhmässä.
Toinen hauska tapa on tehdä omenapiirakka omista omenoista. Piirakkaa tehdään aivan liikaa, ja toki se menee säilöön pakkaseen. Tämä pakastamisvimma on minusta hauska. Minulla ei ole pakkasessa juuri mitään muuta kuin jäätelöä, kaupan herneitä ja mansikoita.
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Vanhat miehet, jotka kokoontuu istumaan jonnekkin ostoskeskuksen penkeille :D
Voi olla ainoat ihmiskontaktit. Kaikki läheiset kuolleet tai muuttaneet jonnekin. Näissä pappaporukoissa , oli ne sitten tavaratalojen penkeillä kyläbaarin tai kahvilan pöydässä kahvilla, välitetään toisista. Jos joku ei tule, kun on tapaaminen, niin selvitetään, että mitä on tapahtunut.
Että en ymmärrä, miksi tämä on sinusta huvittavaa. Ehkä sitten käsität, kun itse olet vanha ja yksinäinen, ja ei ole enää ketään.
Vierailija kirjoitti:
Neuvojen kysyminen ja niistä jankkaaminen. Kuitenkaan ei toimita neuvojen mukaan vaan tehdään omin päin ja pieleen menee. Ihan kuin pyyhkisivät pöytää ja haistattaisivat pitkät saamilleen neuvoille. Miksi sitten kysyivät edes?
Kuitenkin vieneet jumalattomasti aikaa toiselta niiden neuvojen ja jankkaaminen tähden.
Sitten tarvitaan taas neuvoja ja jankataan, miten pieleen mennyt asia korjataan.
Suututtaa.
Toimitko itse?
Vierailija kirjoitti:
Niitä marjoja pakastetaan niin paljon, että hirveä ongelma kun vielä edellisenkin vuoden marjoja jäljellä ja kohta taas pitää poimia uusia. Pakkaseen muutenkin hillotaan kaikkea ja unohdetaan syödä ajallaan sieltä pois.
Meillä eläkeläisten pakastimessa on vain marjoja, jäätelöä ja joskus itse tehtyjä leipomuksia.
Vaivojen vertailuolympialaiset vanhemmilla ja ne jo kovin nuorina elä-
köityneet kansalaiset joista osalla pahvihousut, osalla ns. rahtihameet .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikivanhojen lastenvaatteiden tuputtaminen. Ois varmaan kannattanut laittaa kiertoon jo silloin 80-90-luvulla.
Musta on niin söpöä kun naapurin 5-vuotias käyttää isänsä vanhoja lapsuuden vaatteita, näkyy nimittäin 80-luku selvästi. Ihana pikkumies ja magee tyyli! 😁
Paremmissa piireissä on aina ollut tapana käyttää vanhoja vaatteita juhlissa sukupolvelta toiselle, erityisesti yläluokalla ja kuninkaalisilla. Rahvaat pitävät sitä nuukailuna.
Tässä Ruotsin kuningasperheestä
Sen päivän kun näkisi, kun itäsuomalaisella eläkeläispariskunnalta löytyy yläluokkaiset vaatteet vintiltä.
Kaikki asiat on pakko käydä hoitamassa klo 8 maanantaiaamuna, vaikka olisi koko päivä ja viikko aikaa ja muina aikoina ei tarvitsisi jonottaa kahta tuntia.
Nuukuus. Samat huonekalut ja yhdellä sama sänky 50 vuotta. Sekin piti korjata jonkun timpurin. Rahaa säästetään, kuljetaan ikivanhoissa vaatteissa ja ne muutkin ne vanhat rytkyt roikkuu vaatehuoneessa. Luullaan että kaikki maailman tapahtumat on kirjoitettu paikallislehteen.
128 lisää vielä sadat muoviset säilytysrasiat säästetään, marjoja pakkaseen sankokaupalla. Ylipäätään, ihan kaikki säästetään. Tavarat vuosikymmenien ajalta
Kellot asunnossa…on seinäkelloa, kaappikelloa, vuosikelloa, herätyskelloa, pöytäkelloa, rannekelloa 🙂
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen käyttöpäivän ohittaneiden ruokien säilytys. Appiukko vaihtaa autonsa uuteen malliin joka vuosi, mutta ei raaski heittää jääkaapista pois vanhaksi mennyttä maitoa. Se on kuulemma tuhlausta.
Eihän maidossa ole viimeistä käyttöpäivää, vaan parasta ennen -päivä. Yleensä maito on täysin juomakelpoista ainakin viikon sen jälkeen. Maidosta kyllä näkee, haistaa ja maistaa, jos se ei enää ole juomakelpoista.
Rahan makuuttaminen tilillä, tai pahimmillaan käteisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla yksinkertaisen ongelmat, ap.
Miten tästäkin voi saada herneen nenään?
Elämänkaareen kuuluu, että eri vaiheissa elämä on eri näköistä. Ihan peruskauraa, jonka ap ehkä joskus ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Kellot asunnossa…on seinäkelloa, kaappikelloa, vuosikelloa, herätyskelloa, pöytäkelloa, rannekelloa 🙂
Meillä on kello mikrossa, hellassa, kännykässä, tietokoneessa, televisiossa ja yksi seinällä.
Vierailija kirjoitti:
Rahan makuuttaminen tilillä, tai pahimmillaan käteisenä.
Tunnustan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikivanhojen lastenvaatteiden tuputtaminen. Ois varmaan kannattanut laittaa kiertoon jo silloin 80-90-luvulla.
Musta on niin söpöä kun naapurin 5-vuotias käyttää isänsä vanhoja lapsuuden vaatteita, näkyy nimittäin 80-luku selvästi. Ihana pikkumies ja magee tyyli! 😁
Paremmissa piireissä on aina ollut tapana käyttää vanhoja vaatteita juhlissa sukupolvelta toiselle, erityisesti yläluokalla ja kuninkaalisilla. Rahvaat pitävät sitä nuukailuna.
Tässä Ruotsin kuningasperheestä
Sen päivän kun näkisi, kun itäsuomalaisella eläkeläispariskunnalta löytyy yläluokkaiset vaatteet vintiltä.
Itse ymmärtäisin näin, että se itäsuomalainen löytäisi niitä oman elämänsä vanhoja vaatteita, ei yläluokkaisia vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken vanhan tavaran tuputtaminen lapsille.
Apua, musta on varmaan tulossa vanha kun olen alkanut tuputtaa tavaroita lapsille 😄. Just tänään viimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Nuukuus. Samat huonekalut ja yhdellä sama sänky 50 vuotta. Sekin piti korjata jonkun timpurin. Rahaa säästetään, kuljetaan ikivanhoissa vaatteissa ja ne muutkin ne vanhat rytkyt roikkuu vaatehuoneessa. Luullaan että kaikki maailman tapahtumat on kirjoitettu paikallislehteen.
Mikä ongelma samojen huonekalujen pitäminen on, jos ovat käyttökelpoisia? Asun yksin vanhassa synnyinkodissani ja lähes kaikki kalusteet ovat isän ja äidin ostamia ja aikaisia 50, 60,70 ja 80-luvulta. Itse olen ostanut vain pari kirjahyllyä ja sängyn. Eikä kyse ole nuukuudesta. M66
Itse ihmetellyt myös pakastus intoa. Leivotaan piirakka aamulla, laitetaan pakkaseen ja sulatetaan iltapäiväkahville. Ostetaan kaupasta leipä, laitetaan se pakkaseen ja sulatetaan pakkasesta leipä syötäväksi. Ei järjen hiventäkään
Neuvojen kysyminen ja niistä jankkaaminen. Kuitenkaan ei toimita neuvojen mukaan vaan tehdään omin päin ja pieleen menee. Ihan kuin pyyhkisivät pöytää ja haistattaisivat pitkät saamilleen neuvoille. Miksi sitten kysyivät edes?
Kuitenkin vieneet jumalattomasti aikaa toiselta niiden neuvojen ja jankkaaminen tähden.
Sitten tarvitaan taas neuvoja ja jankataan, miten pieleen mennyt asia korjataan.
Suututtaa.