vl:t kertokaa

En voi enkä haluakkaan vastata kenenkään muun, kuin itseni puolesta.

Tietysti on mahdotonta vastata suoraan tuohon sinun kysymykseen, annetaanko äidin kuolla vai ehkäistäänkö. Riippuu niin pitkälle tilanteesta. Jos joutuisin samaan tilanteeseen kuin mieheni sisko niin valitsisin edelleen ehkäisemättömyyden (Hänelle lääkäri sanoi kolmannen lapsen synnyttyä, että enää ei lapsia saa tulla sillä kohtu on niin heikko. Seuraavaa raskautta se ei ehkä kestäisi. Kuitenkaan kohtua ei poistettu. Nyt heillä on 12 lasta ja äidillä sen verran ikää ettei lapsia enää voi tulla. Kaikki raskaudet sujuivat hyvin ja lapset ovat terveitä ja onnellisia.)

Eikö tässä näkynyt se että Jumalan tahto oli toinen kuin lääkärin ennuste. Eivät ne lääkäritkään aina kaikkea tiedä ja joskus tuntuu että tarkoituksella vl-äitejä pelottelevat ja ovat töykeitä. Raskaushan on aina riski ja siihen voi kuolla ilman mitään ennakko varoituksia, jos Jumala niin hyväksi näkee.

Sitten taas jos ajatellaan mielenterveyden kannalta ehkäisyä, niin ainakin yhdellä tuttava pariskunnalla asia on nyt ajankohtainen. Ovat molemmat hakeneet apua ongelmiinsa ja saaneet lääkityksen. He sanoivat että lääkitys poistaa kaiken halun, eikä raskaus sen myötä olisi edes mitenkään mahdollinen. Mielenterveys ongelmat eivät heillä kuitenkaan liity millään tavalla lapsimäärään, vaan johtuvat ihan muista syistä.

Jos mielenterveyteni pettäisi äkillisesti niin silloinhan en voi tietää miten toimisin, sillä en olisi enää sama ihminen kuin nyt.

On myös tilanteita joissa joudutaan poistamaan kohtu erinäisten sairauksien vuoksi ja sitä pidän oikeutettuna.

Omalle kohdalleni en osaa ajatella tilannetta jolloin ehkäisyä voisin käyttää. En tietenkään voi TIETÄÄ että ehkäisy olisi edes väärin, mutta uskon niin vahvasti ettei se ole oikein, joten en voi sitä omantuntoni vuoksi käyttää. Tämä kaikki on MINUN omaa tulkintaani ja ystävä piirini ymmärrys on sama. Viime aikoina olemmekin usein keskustelleet aiheesta.

No, tässä näitä ajatuksia. Voivat olla hieman ristiriitaisen ja sekavan oloisia sillä valitettavasti en voi keskittyä ajatuksiini ja kirjoittamiseen kaiken aikaa täysillä. Muistatte varmaan että meillä on noita lapsia, jotka vähän väliä keskeyttävät, mitä sitten teenkään. =)

Tämä jääköön viimeiseksi kirjoituksekseni tähän ketjuun, sillä on täysin hyödytöntä tämä kinaaminen ja toisten vakaumuksen kritisointi täällä. Ja olen samaa mieltä siitä niin kuin joku muukim sanoi, ettei pelkällä vl-tunnuksella Taivaaseen mennä. Täytyy olla sydämestään uskomassa ja sitähän saattaa olla joku joka ei edes ole vl. Mene ja tiedä. Eiköhä tärkeintä ole että jokainen itse tuntee olevansa oikealla tavalla uskomassa ja on rauha omallatunnolla. Jumala on se, joka kerran sanelee kuka Taivaaseen pääsee.

Oikein hyvää syksyä teille kaikille!