"Lapsi on tullut meidän elämään, joten hänen on sopeuduttava, ei meidän"

Jessus mikä asennevamma. Lapsi ei pyydä saada syntyä eikä varsinkaan voi "sopeutua" yhtään mihinkään, vaan vanhempien velvollisuus on hän estä huolehtia ja häntä kasvattaa. Jos se on liian vaikeaa, niin sitten jätetään lapset tekemättä. On ihan itsestäänselvää että aikuinen on se joka saa joustaa.

Turha ja tyhmä aloitus.

No ainahan lasten on täytynyt sopeutua.  Ei ole muutakaan vaihtoehtoa.

Mutta tokihan normaalit vanhemmatkin tekee priorisointeja ja kompensaatioita ja sopeutuu vanhemmuuteensa.  Pakkohan se on mennä niinkin päin.  Muutenhan ei mistään tulisi mitään.

Vähän sellaista turhaa sananhelinää kaikki tällainen.  

Nykyvanhemmuuden ongelma on kyllä se, että lapsi on perheen keskipiste ja häntä kohdellaan kuin kuningasta. 

Niin se oli se entinen juoksija joka hurahtanut pyöräilyyn. Mummot ja läheiset hoitaa niin onhan siinä vanhemmilla aikaa fillaroida. Toisaalta tuollaisissa jutuissa ärsyttää se että aina ihastellaan tai ihmetellään miten ÄITI on yhdistänyt lapsen ja uran, lapsen ja harrastukset. Miehilläkin on lapsia. Tehdäänkö siitä juttuja miten isät ovat yhdistäneet lapset ja elämän. Harvemmin.

Lapsi sopeutuu aina. ei sillä ole mitään muutakaan mahdollisuutta. Se on lapsen elinehto

Mä katsoin tuon Urheiluruudussa ja ajattelin heti että wau, hyvin ajateltu mutta kylläpä saavat paskamyrskyn niskaansa. Pointtihan oli että lähes ammatikseen urheileva pari ei jämähdä lapsen kanssa kotiin, vaan he jatkavat harjoittelua ja vauva on mummilla hoidossa, täysin turvassa.

Olen tuon naisen kanssa samaa mieltä. Lapsi syntyy johonkin perheeseen ja joutuu sopeutumaan siihen, että asutaan kerrostalossa tai kodassa, syödään pastaa tai vatkulia, rahaa on tai ei ole, äiti menee töihin lapsen ollessa 2 vko tai 2 v jne. Ei se tarkoita, että lasta laiminlyötäisiin, vanhemmat tekevät parhaansa niissä olosuhteissa, joissa ovat. Tuossakin lapsi oli päivähoitoikäinen, ei kukaan kummastele, miksi menet töihin ja viet lapsen hoitoon, joten mitä outoa on siinä, että treenaa ja vie lapsen hoitoon? Lapselle sama lopputulos.

Varmasti oma lapseni olisi halunnut syntyä prinsessaksi, mutta päätyi meille ja joutui sopeutumaan, koska äitinsä on niin itsekäs, ettei ryhrynyt aikanaan kuningattareksi.

Jättäkää Sara rauhaan!

Vierailija kirjoitti:

Jessus mikä asennevamma. Lapsi ei pyydä saada syntyä eikä varsinkaan voi "sopeutua" yhtään mihinkään, vaan vanhempien velvollisuus on hän estä huolehtia ja häntä kasvattaa. Jos se on liian vaikeaa, niin sitten jätetään lapset tekemättä. On ihan itsestäänselvää että aikuinen on se joka saa joustaa.

Oletko ihan varma, että noin kannattaa elää? Lapsi joutuu koko ajan sopeutumaan, vaikka hänestä miten huolehditaan.

Halusikohan tämä nainen lapsia ollenkaan alunperin, sen verran töksäyttävä kommentti oli. Ymmärrän mitä ajoi takaa ja olen samaa mieltäkin, mutta on kyllä monta erilaista tapaa ilmaista asia. 

aika harva menestynyt ihminen lapsiaan hoitaa, kyllä ne on isovanhemmat jotka sen työn tekevät. toisaalta jossain kulttuureissa se on ihan normi.

Vierailija kirjoitti:

aika harva menestynyt ihminen lapsiaan hoitaa, kyllä ne on isovanhemmat jotka sen työn tekevät. toisaalta jossain kulttuureissa se on ihan normi.

Missä kulttuureissa se on normi? 

Näin kyseisen pätkän ja hätkähdin ihan tuon lauseen kuullessani. Tietysti hän tarkoitti, että lapsen takia ei tarvitse luopua urheilusta jne, mutta pahalta tuo kuulosti. Lapsi varmasti nostetaan pyörän selkään heti kun pystyy ja saa sopeutua ankaraan suorittamiseen pienestä pitäen. Vanhemmilla varmasti kovat odotukset pojasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aika harva menestynyt ihminen lapsiaan hoitaa, kyllä ne on isovanhemmat jotka sen työn tekevät. toisaalta jossain kulttuureissa se on ihan normi.

Missä kulttuureissa se on normi? 

Kaikilla virolasilla tutuillani isovanhemmat hoitavat yhtä paljon kuin vanhemmat. Siellä oli vielä ennen koronaa ihan tuttu juttu, että vanhemmat ol viikot töissä muualla ja isovanhemmat hoiti lapsenlapsia viikot, viikonlopuksi isä ja äiti palasi kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyvanhemmuuden ongelma on kyllä se, että lapsi on perheen keskipiste ja häntä kohdellaan kuin kuningasta. 

Mielestäni asia on päin vastoin. Moni lapsi on krääsän ja materiaalin keskellä täysin heitteillä. Vanhemmat nimenomaan eivät uskalla ottaa vanhemman roolia ja olla läsnä lapsilleen ja kohdata heitä omina persooninaan. Tietysti lapsi sopeutuu, sillä kyse on elinehdosta, mutta jos asenne on tuo, onko niitä lapsia pakko edes hankkia? Nykyään ei ihan oikeasti ole pakko, jos ei halua.

Aika monessa perheessä vanhemmat elävät minä-minä-elämää. Hankitaan kolme lasta, vaikka oikeasti kyvykkyyttä olisi vain yhteen, mutta hankin koska minä haluan. Tehdään vain aikuisille sopivia juttuja, koska vanhemmat haluavat. Lapset ovat kuin vihollisia mitä vastaan vanhemmat liittoutuvat. Ihan kuin tuokin lapsi olisi pyytänyt saada syntyä.

Miten niin nykyajan?

Enemmän tuo ajattelu edustaa ennen vanhaan kuvioita.

Nykyään vanhemmat pyörivät ihan liikaa vain lapsen ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Mä katsoin tuon Urheiluruudussa ja ajattelin heti että wau, hyvin ajateltu mutta kylläpä saavat paskamyrskyn niskaansa. Pointtihan oli että lähes ammatikseen urheileva pari ei jämähdä lapsen kanssa kotiin, vaan he jatkavat harjoittelua ja vauva on mummilla hoidossa, täysin turvassa.

Miksi se lapsi piti sitten hankkia, jos sen kanssa ei halua elää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä katsoin tuon Urheiluruudussa ja ajattelin heti että wau, hyvin ajateltu mutta kylläpä saavat paskamyrskyn niskaansa. Pointtihan oli että lähes ammatikseen urheileva pari ei jämähdä lapsen kanssa kotiin, vaan he jatkavat harjoittelua ja vauva on mummilla hoidossa, täysin turvassa.

Miksi se lapsi piti sitten hankkia, jos sen kanssa ei halua elää?

Sosiaalinen paine? 
Ns kuuluu työntää lastenvaunuja kun on jo 30 + eikä yhtään ajattele nenäänsä pidemmälle.