Lue keskustelun säännöt.
Mikä ei-kauhuaiheinen ohjelma tai elokuva järkytti teitä lapsena?
Itseäni järkytti mustavalkoinen elokuva Pikku-Heidistä. Siinä Rottenmeier yritti myydä Heidin katunaiselle mutta Alppivaari pieksi kummankin naisen, otti Heidin ja ajoi varastetulla hevosvaljakolla karkuun. En uskaltanut katsoa loppuun kun tiesin että vaari jää kiinni ja huonosti käy.
Kommentit (670)
Disneyn Bambi ja Lumikki-elokuvat jotka näin isäni seurassa 1950-luvun alkupuolella Porvoossa elokuvateatteri Grandissa. Siihen aikaan lähes kaikilla pojilla oli päähineenä tiheästi kudottu sininen pipo jossa heilui tupsu pikku varren päässä. Leffojen hirmuisimmat kohdat katsoin pipon silmukoiden välistä äärimmilleni jännittyneenä. Aikuisten miesten yksi "univormu" oli trenchcoat, päässä (Automobiiliklubin) AK-baskeri, jalassa löyhät housut ja jalkineina tohvelimaiset loaferit joita nimitettiin mokkasiineiksi. Niissä oli ohut, matala pohja, jalkapöydän päällä ristipunos joka oli yhdistetty sivuihin ehkä 4 mm kierteisellä ompeleella. Kohta kerron miten kaikki tämä liittyy kauhukokemukseeni.
Elokuvateatterista poistuttiin loivasti laskeutuvaa, vielä sisätiloihin kuuluvaa luiskaa pitkin. Katsojia oli ollut aika paljon, ja jotta en hukkaisi häntä tungoksessa tartuin isää kädestä heti siinä kohdin missä oli poistuttu salista. Olin shokkitilassa elokuvan kauhuista. Näin kulkumme jatkui lyhyen hetken kunnes vilkaisin ylös: VÄÄRÄ ISÄ! Vahva puistatus kulki lävitseni ja tajusin heti miten olin tullut tarttuneeksi kädestä väärää miestä: hänellä oli ihan samanlaiset housut ja jalkineet kuin isälläni. Vaihdoin salamannopeasti oikeaan taluttajaan, ja näin jälkikäteen olen vähän miettinyt miten molemmat miehet ottivat tilanteen rauhallisesti.
Leffojen pahimmat kohtaukset olivat missä metsässä salamoi ja puiden oksat haroivat päähahmoa ottaakseen hänet kynsiinsä, Lumikissa pelottavin oli puhuva peili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelle Hermannissa oli joku sellainen lentävä ja käkättävä keppi. Se oli suoraan saatanasta, pakenin aina toiseen huoneeseen. Sitten siinä oli myös joku täti tms. joka oli hirveä.
Joidenkin ihmisuhteiden kautta näin Loviisassa aivan vähän vanhempien poikien seurassa Hitchkockin Takaikkunan pahasti alaikäisenä. Muistan murhaajan ylikokoisen keittiöveitsenjasamaa kokoluokkaa olevan matkalaukun jossa ymmärsin hänen kuljettavan vaimonsa paloiteltua ruumista. Myös elokuvan sankarin torjunnassaan käyttämä salamavalo ja sen polttimoiden vaihtaminen oli jännä paikka.
Elokuvilla tuli sittemmin olemaan elämässäni suurempi merkitys kuin katsojilla jotka vain katsoivat, nauttivat, jännäsivät ja pelkäsivät. Sanoisin kuitenkin että jokaisella sukupolvella ja yksilöllä on ikiomat elokuviin liittyvät pelot ja kauhut.
Pikkukakkosen pöllö ja ”varokaa heikkoja jäitä” aiheutti suuret traumat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuva neuvostoliiton historiasta!
En löydä juuri sitä elokuvaa tähän hätään, mutta tässä korvike:
The ENTIRE History of The Soviet Union (USSR Documentary)
HelloHelloHello! Where's the cat, the cat is in the moon. Englannin kielen opetusohjelmasarja joskus 70-luvulla :D Neil Hardwick oli toinen hömelöistä poliiseista ja siinä oli tosi pelottava roistopariskunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin ihmisuhteiden kautta näin Loviisassa aivan vähän vanhempien poikien seurassa Hitchkockin Takaikkunan pahasti alaikäisenä. Muistan murhaajan ylikokoisen keittiöveitsenjasamaa kokoluokkaa olevan matkalaukun jossa ymmärsin hänen kuljettavan vaimonsa paloiteltua ruumista. Myös elokuvan sankarin torjunnassaan käyttämä salamavalo ja sen polttimoiden vaihtaminen oli jännä paikka.
Elokuvilla tuli sittemmin olemaan elämässäni suurempi merkitys kuin katsojilla jotka vain katsoivat, nauttivat, jännäsivät ja pelkäsivät. Sanoisin kuitenkin että jokaisella sukupolvella ja yksilöllä on ikiomat elokuviin liittyvät pelot ja kauhut.
Oikeasti hautasi ruumiin kukkapenkkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaukametsän pakolaiset, Alfred J. Kvak
Vierailija kirjoitti:
Joku aasialainen leffa, jossa syrjäisessä kylässä oli tulipalo. Koko kylä tuhoutui, jäljelle jäi vain savuavat rauniot. Yhden talon raunioilla tepasteli pieni yksinäinen kissa, joka naukui hädissään.
En muista elokuvasta muuta, ja aikaa se näkemisestä on varmaankin 50 vuotta, ehkä ylikin. Mutta tuota kissaa en unohda, ja vielä nytkin sen kohtalo surettaa.
Meilläkin on vielä sanonta: "On kuin Vilkkilässä kissoja!"
Tuo pohjaa Isonvihan aikaisiin tapahtumiin, jossa venäläiset ra a kalai set ra isk asivat ja ta ppoi vat kylän kaikki asukkaat ja polttivat kylän. Parin vuoden kuluttua, kun ihmisiä tuli seuraavan kerran katsomaan, mitä siellä oli tehty oli palaneilla raunioilla vain pääkalloja ja sateen esiinpesemiä luita ja valtavasti kissoja, jotka olivat jääneet tutuille kotitanhuvilleen ja lisääntyneet villisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veljeni Leijonanmieli. 7-vuotiaalle liian ahdistava ja vei monet yöunet.
Mulla on myös järkyttävimpänä kokemuksena koulun opetusfilmi synnytyksestä. Liian shokeeraavaa seitsemänvuotiaalle, En oikein ymmärrä, miksi se piti näyttää noin nuorille ja miksi ei mitenkään pohjustettu tai selostettu enempää aiheesta. Olin ihan poissa tolaltani pitkään. Muiden oppilaiden kauhistelut vain lisäsivät omaa kauhuani.
Toinen oli vahingossa nähty klassinen kohtaus Panssarilaiva Potemkista, jossa lastenrattaat lähtevät valumaan portaita alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuva Narayama Bushiko ( Narajaman balladi, 1983 ), jossa japanilaisen vuoristokylän nälkäänäkevät asukkaat hautaavat muilta perunoita varastelleen perheen elävältä ja jossa perheen vanhimman pojan velvollisuus on kantaa 70 vuotta täyttäneet vanhempansa pyhälle vuorelle kuolemaan nälkään ja kylmään ja kohtaamaan jumala.
Tarkoituksena oli hankkiutua näin eroon hyödyttömistä vanhuksista ( aivan kuten Suomessakin nykyään tehdään hylkäämällä heidät laitoksiin kielitaidottomien petuiinihintujen nälkiinnytettäviksi ), jotta nämä eivät kuluttaisi vähäisiä resursseja turhaan. Käytäntö tunnetaan japanilaisessa kertomakulttuurissa nimellä obasute ( = "mummonhylkäys" ), mutta siitä ei tietääkseni ole vahvistettuja, historiallisia todisteita tai dokumentteja.
Koska elokuvassa tunnetaan jo peruna ja metsästetään jänistä ( jonka haukka vie! ) lunttulukkomusketilla se sijoittuu lähes nykyaikaan, 1500-luvun aivan viimeisiin vuosiin tai 1600-luvulle.
On 80th Birthday, Old People Are Left Alone On Mountain To Die
Pelle Hermanni, edelleen kammoan klovneja.
Vierailija kirjoitti:
joku suomalainen rikossarja 70-luvulla jossa mies menee tutkimaan kellaria ja siellä oli punaiset kengät.
Kuolema savolaiseen tapaan. Ne oli punaiset saappaat. Tehokas myös kirjana.
Romaani on 70-luvulta, sarja 80-luvun alusta.
Kylli-täti piirtää ja kertoo... Sama äänensävy kuin tädilläni minua kopeloidessaan.
Teuvo Tulion ohjaama leffa "Rikollinen nainen". Aikuisena kun katsoin, oli tunteikas draama, mutta Regina Linnanheimon kasvot ja tunnelma...sain painajaisia.
Histpriallinen leffa, jossa oli teloitus.
Täysjärkinen osaa suhteuttaa asiat. Ymmärtää että "paha" on normaaliin naisenelämään kuuluva lyhytkestoinen asia.