Pakko tehdä elämäntapamuutos, mutta miten kun itsekuri ei riitä😭
Olen alle 30v. Aloitin pari vuotta sitten unettomuuteen lääkitykseksi Mirtazapinin. Lääke toimii hyvin, mutta aiheuttaa kauhean ruokahalun ja olen lihonut yli 20kg. Olen 160cm pitkä ja painan yli 80kg. Verikokeissa todettiin nyt kilpirauhasen vajaatoiminta (aloitettiin thyroxin) ja esidiabetes (paastosokeri 6.0).
Syön aamulla ja illalla vaaleaa höttöleipää ja juustoa. Juon liikaa omenamehua ja myös limpparia. Alkoholia onneksi vain satunnaisesti yksi tölkki. En polta. Syön liikaa roskaruokaa ja joka päivä suklaata.
Olen niin hirveässä sokerikoukussa enkä millään onnistu lopettamaan tätä kaikkea mässytystä, mutta tämä sairastuttaa minut!!
Syöminen on paras asia elämässäni, mistään muusta en saa niin paljon nautintoa.
Millä ihmeellä tällainen läski mässyttäjä saa muutettua elämäntapojaan? 😭 Liikuntakin tuntuu kauhealle, tulee heti huono olo (koska kunto on niin huono).
Kommentit (67)
Tässä ajatuksia:
Tee huono tapa näkymättömäksi ja hyvä tapa näkyväksi
Mieti ruoka-aineista esim. leivästä, että onko se sun puolella vai sua vastaan. Valkoises leivässä ei ole mitään hyvää, yritä vaihtaa johonkin jossa kuitua vähintään 7g, tsekkaa myös sokerit.
Liiku edes vähän. Lähde ulos ja kävele vaik 5 min .
Vielä pari vuotta sitten en liikkunut ollenkaan, työmatkat meni bussilla ja pysäkki oli vieressä. Nyt kun uusi työ, niin tulee käveltyä juna-asemalle mennen tullen.
Syö aitoa hyvää ruokaa. Unohda rasvattomat jne. Lue tuoteselosteet, jos et ymmärrä mitä siinä on. Älä osta. Kerma kermana, luomua mieluiten.
Unettomuuteen auttaa liikunta. Älä odota motivaatota, se ei ole tulossa. Päätä, että nyt ssiat muuttuu.
Käytä mielikuvitusta, mieti ja visualisoi millainen haluat olla. Aivot eivät tiedä mikä on totta ja mikä kuviteltua.
Kiva, että lääkitys on auttanut. Se on kuitenkin tärkeintä.
Muu järjestyy kyllä.
Mä tein itse niin, että aloitin ihan tosi pienin askelin. Siis ihan vaan ostin kaupasta purkin raejuustoa. Sitten totuttelun syömään sitä. Seuraavaksi vaihdoin leivän reissumieheksi. Ei sekään mikään varsinainen terveysleipä ole, mutta mun on pakko laittaa siihen iso kasa kurkkua ja tomaattia, että saan syötyä. Sitten se suklaa. Joo. Edelleen taistelen, mutta menee viikkoja jolloin Lidlin 72% tumma suklaa riittää viikon.
Nyt mun ruokavalio on 80% hyvää ja terveellistä ja 20% herkkuja. Eli syön hamppannoksen tai pitsan kun tekee kovasti mieli, mutta harvemmin, ja oikeasti niistä vähän jo nautiskelee eikä mätä naamaansa.
Paino pudonnut tällä tavalla reilussa vuodessa 17 kg. Mulla toki oli alussa yli 90 kg.
En oo varsinaisesti edes laihduttanut vaan katsonut annoskokoja ja mitä lautasella on. Ainoa, mikä on kokonaan tippunut kotiruuasta pois, on valkoinen riisi.
Vaalea höttöleipä -> vaikka ruisleipä ja siitä sitten mahdollisesti ajan kanssa joku vielä parempi vaihtoehto
Juusto -> vaihtaisin kevytversioon ja lisäisin alkuun edes kurkun leivälle
Omenamehu ja limpparit -> maistuisiko maustettu kivennäisvesi? tai vaikka sellainen vitamiiniporetabletti josta tulee iso lasillinen? olisi ainakin sen verran vähemmän limskoja
Suklaa -> onnistuisiko vaihto tummaan? pari palaa tummaa suklaata voisi viedä makeanhimon
Pieniä kävelylenkkejä, ei liian suuria tavoitteita alkuun eikä liian raskasta liikuntaa ettei motivaatio heti lopu
Pienin muutoksin eteenpäin. Niin pienin että sä huomaat että sä voit luottaa siihen mitä lupaat itsellesi. Kyllä sä pystyt kun teet aloittamisen kynnyksen niin matalaksi että sä myös oikeasti aloitat. Ehdottomuuksia kannattaa mun mielestä välttää ruokailussakin ettei niihin tule isompi himo. Kyse on kokonaisuudesta.
Tuttavalla lääke vei kylläisyyden tunteen. Aina tuntui olevan nälkä. Lihoi ainakin sen 20 kiloa. Laihtui kaikki pois kun lopetti lääkkeen käytön. Kaikilla ei käy yhtä hyvin. Saman ihmisen kautta ole kuullut kahdesta muusta. Yhdellä lähti ehkä puolet siitä mitä oli lihonut ja toisella vähemmän. Lihominen on niissä lääkkeissä näkyvin haitta mutta ei läheskään pahin haitta.
Kokeile viljatonta dieettiä, itse olen ainakin laihtunut.
Jätä ihan endikdi tuo omenamehu ja limppari pois, kokonaan. Sallit itsellesi kerran viikossa light- limsaa, jos on ihan pakko.
Itsekurista puhuminen voi olla harhaanjohtavaa. Suurin osa ihmisistä ei luota itsekuriin vaan kokee nämä hyödylliset tavat osaksi identiteettiään ja ne tulee melkein luonnostaan. Minusta henkilökohtaisesti se on aika vähäistä mitä itsekuri saa aikaan jos pitää tehdä jotain mitä vastaan sinun keho ja mieli oikeasti jarruttaa. Itsekuri toimii päivän tai kaksi. Sen jälkeen siitä saa korkeintaan pienen sytykkeen.
Kysy, että voiko tuon unilääkkeen vaihtaa johonkin toiseen, sellaiseen, joka ei lihota.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile viljatonta dieettiä, itse olen ainakin laihtunut.
Normaalisti toimivan kehon ei tarvitse rajoittaa mitään. Miksi altistaa itsensä puutoksille vain koska naapurin Penan veljen sisko välttelee viljaa? Ruokarajoituksiin ei kannata lähteä ellei ole pakko.
Rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Hyvät asiat eivät tule helpolla ja muutoksen salaisuus on epämukavuuden sietäminen. Hyvä uutinen on se, että aivot oppivat nopeasti uutta ja mukautuvat uusiin asioihin, kun niitä jaksaa opettaa. Ensin pitää vain sietää epämukavuutta ja hankalia tunteita jonkin aikaa.
Raskaudu niin lisääntymiseen pyrkivä kuormitus vähenee elimistössä ja paino alkaa normalisoitua, osalla naisista on suunnattomat ruokahalut juuri tuossa iässä koska se on suvunjatkamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta, ihmisen perimä sen sanelee.
ei se terveellinen ruoka hyvää ole vaikka kuinka koitatte ittellenne valehdella. se on kauheen ikävää mutta ei meillä ollu lapsenakaan ku yhtenä päivänä viikossa karkkipäivä.
Vierailija kirjoitti:
Rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Hyvät asiat eivät tule helpolla ja muutoksen salaisuus on epämukavuuden sietäminen. Hyvä uutinen on se, että aivot oppivat nopeasti uutta ja mukautuvat uusiin asioihin, kun niitä jaksaa opettaa. Ensin pitää vain sietää epämukavuutta ja hankalia tunteita jonkin aikaa.
Aivot ovat myös hyvä yhdistämään asioita toisiinsa.
Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tavasta on onneksi helppo oppia pois, vähennä sohvalla oloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile viljatonta dieettiä, itse olen ainakin laihtunut.
Normaalisti toimivan kehon ei tarvitse rajoittaa mitään. Miksi altistaa itsensä puutoksille vain koska naapurin Penan veljen sisko välttelee viljaa? Ruokarajoituksiin ei kannata lähteä ellei ole pakko.
harva tajuaa olevansa laktoosi vammanenkaan, luulee että ihmisen kuuluu pierrä pitkin päivää kokoajan. kyll se on hyvä ottaa selvää millä keho käy puhtaimmin
Vierailija kirjoitti:
Raskaudu niin lisääntymiseen pyrkivä kuormitus vähenee elimistössä ja paino alkaa normalisoitua, osalla naisista on suunnattomat ruokahalut juuri tuossa iässä koska se on suvunjatkamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta, ihmisen perimä sen sanelee.
niin ja sitten sopivassa välissä abortoida lisäkilot pois :D nerokasta
Sama ongelma. Ratkaisu on mielestäni se, ettet yritä muuttaa kaikkea kerralla. Keskity vaikka ensin syömään joka aamu todella täyttävä ja ravinteikas, proteiini- ja rasvapainotteinen aamupala. Se yksin jo varmasti vähentää himoja, tai vähintään lykkää seuraavaa nälkää. Kun aamiainen on toiminut jo pidemmän aikaa, aloita vaikka 30 min lenkki tiistaisin ja perjantaisin. Ja niin edelleen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile viljatonta dieettiä, itse olen ainakin laihtunut.
Normaalisti toimivan kehon ei tarvitse rajoittaa mitään. Miksi altistaa itsensä puutoksille vain koska naapurin Penan veljen sisko välttelee viljaa? Ruokarajoituksiin ei kannata lähteä ellei ole pakko.
harva tajuaa olevansa laktoosi vammanenkaan, luulee että ihmisen kuuluu pierrä pitkin päivää kokoajan. kyll se on hyvä ottaa selvää millä keho käy puhtaimmin
Ilman muuta pitää selvittää mutta rajoituksiin ei kannata lähteä liian heppoisin perustein ja varmuuden vuoksi. Joskus ne tottakai on perusteltuja myös!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rutiinit, rutiinit ja rutiinit. Hyvät asiat eivät tule helpolla ja muutoksen salaisuus on epämukavuuden sietäminen. Hyvä uutinen on se, että aivot oppivat nopeasti uutta ja mukautuvat uusiin asioihin, kun niitä jaksaa opettaa. Ensin pitää vain sietää epämukavuutta ja hankalia tunteita jonkin aikaa.
Aivot ovat myös hyvä yhdistämään asioita toisiinsa.
Jos illalla sohvalla syö aina karkkia, aivot saattavat alkaa vaatia sokereita aina sohvalle istuessa. Sohva ja nopeat sokerit kuuluvat nyt aivojen mielestä erottamattomasti yhteen. Tällaisesta huonosta tavasta on onneksi helppo oppia pois, vähennä sohvalla oloa.
Hyvä pointti, vähennä sohvalla oloa sen sijaan, että otat sokerin tilalle korvikkeeksi, esim ”terveelliset” naposteltavat. Monasti ongelmaan ehdotetaan samoja lääkkeitä jotka ovat ongelman aiheuttaneetkin. Eikä ylös nouseminen tarkoita maratonia, pyyhi vaikka pölyjä tai joraa hyvän musan tahtiin.
Itselleni auttoi, kun oli pakko alkaa gluteenittomalle ruokavaliolle. Elin siihen saakka myös pitkälti leivällä, pastalla ja sokerilla, mutta kun viljojen tilalle täytyi alkaa keksiä muita vaihtoehtoja, ruokavalio muuttui ihan huomaamatta terveellisemmäksi.
Sokerikoukusta on todella vaikea päästä eroon. Minä onnistuin niin, että korvasin ensin kaikki valkoista sokeria sisältävät herkut muita makeuttajia sisältävillä (paitsi keinotekoisia makeutusaineita en pistä suuhuni). En miettinyt yhtään, miten paljon niissä on kaloreita (yleensä paljon), pidin vain huolen, etten syö valkoista sokeria, sokerisiirappia yms. yhtään missään muodossa,. Tämä tarkoittaa tietenkin, että kaikki raaka-aineet on ostettava maustamattomina ja kaikki ruoka tehtävä itse.
Pikkuhiljaa mitään makeaa alkoi tehdä mieli vähemmän ja nykyään pystyn syömään taas valkoistakin sokeria ilman, että sen mättäminen jää päälle. Hiton paha olo siitä kyllä tulee, joten mieluiten vältän kokonaan, mutta esim. juhlissa syön sitä mitä tarjotaan ja kotiinkin ostan joskus jäätelöä, karkkia tms.
Olin alussa samoissa mitoissa kuin ap ja kesti melkein 10 vuotta saada ruokavalio kuntoon ja paino putoamaan. Vieläkin on liikakiloja, muttei enää niin paljon, että ne vaikuttaisivat muuhun kuin siihen, miltä omissa silmissäni näytän.
Yritä keksiä itsellesi joku muu ilonaihe kuin ruoka tai suuntaa ruokaan kohdistuva obsessio terveelliseen ruokaan. Perusta vaikka sometili, joka keskittyy terveellisiin herkkuihin tms. Ihan mitä vain, mikä kiinnostaa sinua niin paljon, että teet sitä mieluummin kuin syöt.