Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kumppanin musamaulla väliä?
Kommentit (442)
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan teineillä on niin huonot tavat ja genre-tietoisuus, ettei toisen musiikkia pysty muka kuuntelemaan.
Aikuiselta onnistuu vaivatta.
Rohkeasti sitten seurustelemaan noise-musiikin harrastajan kanssa ja jakamaan musiikillisia kokemuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta ja kuunneltu aina täysin erilaista musiikkia, eikä siinä ole mitään ongelmaa.
On keksitty kuulokkeet ja konsertteihin voi mennä omien samanhenkisten ystävien kanssa. =)
Ai että, ihan parasta on istua iltaa kaveriporukalla ja viettää aika yhdessä kuunnellen musiikkia kuulokkeilla.
Tai mennä puolison kanssa mökille viikonlopuksi ja kuunnella musiikkia kuulokkeilla. Ihanaa yhdessätekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väliä. Minulla on omat suosikkini, mutta olen silti kaikkiruokainen musiikin suhteen ja kuuntelen laidasta laitaan erilaista musiikkia.
Vaikutat aikuiselta.
Minusta joissakin aiemmissa kommenteissa esiin tuotu kiihkeä asenne johonkin tiettyyn yhteen musiikkigenreen kertoo jonkinlaisesta oman identiteetin hakemisesta. Toki on ymmärrettävää, että jos jonkin tietyn tyylinen musiikki todella on tärkeä osa elämää, niin silloin on tärkeää, että kumppanillakin se on se sama tyyli. Mutta pidän tuollaista asennoitumista silti enemmän teinivaiheeseen kuuluvana, ellei kyseessä ole muusikko, jolle juuri jokin tietynlainen musiikki on työ ja elämäntehtävä.
Mutta miksi musiikki ei saisi olla osa identiteettiä? Eihän se ole sen kummempaa kuin vaikka se, että joku kokee olevansa innokas koiraharrastaja tai intohimoinen urheilija. Jos musiikki on tärkeä osa sitä, mistä nauttii ja mitä arvostaa, niin miksei se voisi olla osa identiteettiä ja miksi olisi väärin haluta kumppani, joka jakaa saman intohimon? Itsellä musiikkihimo ulottuu sen verran pitkälle, ette teen myös itse musiikkia ja kyllä minulle on ainakin todella tärkeää, että kumppani ymmärtää tämän maailman, mistä intohimoni kumpuaa ja on itsekin kiinnostunut siitä.
Sivusta kommennttina, että itselläni on useita intohimoja, jotka väistämättä näkyvät kotonani ja ajankäyttönäni. En löytäisi koskaan sellaista miestä, joka jakaa samat intohimot tai ymmärtäisi kaikkea sitä, mitä teen ja miksi teen. Seurustelen miehen kanssa, joka ei harrasta mitään samaa, mutta joka suhtautuu leppoisasti intohimoihini, kuten minä myös hänen ja hänen musiikkimakuunsa.
Komppaan. On jotenkin omituista mielestäni, että kumppanin pitäisi harrastaa ja pitää juuri samoista asioista. Itse soitan eri instrumentteja ja myös teen musiikkia, samoin kuuntelen sitä paljon, mutta en todellakaan oleta että kumppanini pitäisi kuunnella samaa. Ei kumppanin tarvitse olla klooni itsestä, asioita voi harrastaa myös yksin ja muidenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta ja kuunneltu aina täysin erilaista musiikkia, eikä siinä ole mitään ongelmaa.
On keksitty kuulokkeet ja konsertteihin voi mennä omien samanhenkisten ystävien kanssa. =)
Ai että, ihan parasta on istua iltaa kaveriporukalla ja viettää aika yhdessä kuunnellen musiikkia kuulokkeilla.
Tai mennä puolison kanssa mökille viikonlopuksi ja kuunnella musiikkia kuulokkeilla. Ihanaa yhdessätekemistä.
Normaali ihminen ei voi joskus kuunnella jotain, mitä ei itse fanita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta ja kuunneltu aina täysin erilaista musiikkia, eikä siinä ole mitään ongelmaa.
On keksitty kuulokkeet ja konsertteihin voi mennä omien samanhenkisten ystävien kanssa. =)
Ai että, ihan parasta on istua iltaa kaveriporukalla ja viettää aika yhdessä kuunnellen musiikkia kuulokkeilla.
Tai mennä puolison kanssa mökille viikonlopuksi ja kuunnella musiikkia kuulokkeilla. Ihanaa yhdessätekemistä.
Normaali ihminen ei voi joskus kuunnella jotain, mitä ei itse fanita?
Euroviisut just nyt ovat oiva parisuhdemittari. Toiset eivät voi sietää koko tapahtumaa, eivätkä sitten edes kuuntele vaikka olisi hyviäkin biisejä, toiset ovat puoli vuotta ennen jo ihan täpinöissään ja katselevat/kuuntelevat jo kaikki maiden esikarsinnatkin.
-winner-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta. Se on ratkaisevin tekijä.
T. Annikki 93v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras on jos kumppani ei kuuntele mitään musiikkia.
Tällainen kumppani kuulostaisi äärettömän ankealta. En voi käsittää elämää ilman mitään musiikkia, minulle musiikki nimenomaan merkitsee kauneutta, iloa ja yhdessäoloa.
Ihmiset, joilla ei ole mitään taiteellisia harrastuksia esimerkiksi musiikin, elokuvien tai kirjallisuuden alalta, elävät eräänlaisessa "maksalaatikkotodellisuudessa", jossa näkemys elämästä on hyvin kapea ja kaiken pitää olla hyvin konkreettista ja usein rahalla mitattavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras on jos kumppani ei kuuntele mitään musiikkia.
Tällainen kumppani kuulostaisi äärettömän ankealta. En voi käsittää elämää ilman mitään musiikkia, minulle musiikki nimenomaan merkitsee kauneutta, iloa ja yhdessäoloa.
Ihmiset, joilla ei ole mitään taiteellisia harrastuksia esimerkiksi musiikin, elokuvien tai kirjallisuuden alalta, elävät eräänlaisessa "maksalaatikkotodellisuudessa", jossa näkemys elämästä on hyvin kapea ja kaiken pitää olla hyvin konkreettista ja usein rahalla mitattavissa.
Ja sitten nämä samat menevät konsertteihin, koska muutkin menevät, siis vaan massan mukana, ei siksi, että tietäisivät edes kenen konsertti Stadionilla nyt onkaan, mutta selfie näyttää kivalta somessa.
-winner-
Eipä juuri väliä. En kuuntele kotona vanhoja Motörhead- ja rokki / hevilevyjä vaimon paikalla ollessa, vaan enempi autossa ja yksin ollessani. Musiikkimaku toki on sen verran laajentunut, että yhteistäkin kuunneltavaa löytyy. Mutta se tämän ikäisillä on jotain vanhaa kamaa. Alla näyte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sillä jotain väliä, mutta kyllä muut seikat silti painavat enemmän. Ihmisten musamakukin muuttuu, eli olisi älytöntä erota siksi, että kumppanilla on joku räppivaihe menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta ja kuunneltu aina täysin erilaista musiikkia, eikä siinä ole mitään ongelmaa.
On keksitty kuulokkeet ja konsertteihin voi mennä omien samanhenkisten ystävien kanssa. =)
Ai että, ihan parasta on istua iltaa kaveriporukalla ja viettää aika yhdessä kuunnellen musiikkia kuulokkeilla.
Tai mennä puolison kanssa mökille viikonlopuksi ja kuunnella musiikkia kuulokkeilla. Ihanaa yhdessätekemistä.
Järjetöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin just kihloooihin menty, rakkaudesta kuurot ja sokeat pulmuuuset. Tuli häiden suunnittelua. Musiikista oltiin kovasti erit mielet. Siis ihailemani ihminen jolla annoooin sydämen, bmv:n (käytetty mutta toimiva) ja kihlasormuksen, tykkäsi kybällä Elviksestä, Bobedasta, Pave Maijasesta, Jiiii Karjalaisesta ja jopa rakasti Katrihelenan jokaista laulua. Tämä hevigentleman heräsi heti ja laitettiin lusikat jakoon. No yks tuli kummallekin, hopeaa sentään, kihlalahja antiikin kerääjältä, tulevalta apelta josta ei sitten appeani tulekaan. Stereossa Ruusuja hopeamaljassa lauleskeli Junkkarisen Erkki kun suljin purkukihlatun asunnon oven viimeisen kerran. Kyllä tahdikkaaseen suhteeseen kuuluu arjen rytmiin yhteinen musagentre. Hard Rock ja olen siitä ihan satahallelujaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole väliä kunhan kuuntelee Arctic Music Projectia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu yhdessä 20 vuotta ja kuunneltu aina täysin erilaista musiikkia, eikä siinä ole mitään ongelmaa.
On keksitty kuulokkeet ja konsertteihin voi mennä omien samanhenkisten ystävien kanssa. =)
Ai että, ihan parasta on istua iltaa kaveriporukalla ja viettää aika yhdessä kuunnellen musiikkia kuulokkeilla.
Tai mennä puolison kanssa mökille viikonlopuksi ja kuunnella musiikkia kuulokkeilla. Ihanaa yhdessätekemistä.
Normaali ihminen ei voi joskus kuunnella jotain, mitä ei itse fanita?
Jos miehellä on eri musiikkimaku niin ei yksinkertaisesti olla yhteensopivia, miksi deittailisin sellaista, jolla on mielestäni hirvittävä musamaku kun voin deittailla sellaista jolla on loistava musamaku? Miksi kuuntelisin 10 tuntia viikossa huonoa musaa kun voin kuunnella sen 10 tuntia lisää hyvää musaa? Tuo ei ole vain mieltymysero vaan valtava persoonallisuusero.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin just kihloooihin menty, rakkaudesta kuurot ja sokeat pulmuuuset. Tuli häiden suunnittelua. Musiikista oltiin kovasti erit mielet. Siis ihailemani ihminen jolla annoooin sydämen, bmv:n (käytetty mutta toimiva) ja kihlasormuksen, tykkäsi kybällä Elviksestä, Bobedasta, Pave Maijasesta, Jiiii Karjalaisesta ja jopa rakasti Katrihelenan jokaista laulua. Tämä hevigentleman heräsi heti ja laitettiin lusikat jakoon. No yks tuli kummallekin, hopeaa sentään, kihlalahja antiikin kerääjältä, tulevalta apelta josta ei sitten appeani tulekaan. Stereossa Ruusuja hopeamaljassa lauleskeli Junkkarisen Erkki kun suljin purkukihlatun asunnon oven viimeisen kerran. Kyllä tahdikkaaseen suhteeseen kuuluu arjen rytmiin yhteinen musagentre. Hard Rock ja olen siitä ihan satahallelujaa!
Meillä soi häissä mm. Avicii ja David Guetta. Jos Pave Maijanen tai Popeda soisi häissä ero olisi tullut jo samana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väliä. Minulla on omat suosikkini, mutta olen silti kaikkiruokainen musiikin suhteen ja kuuntelen laidasta laitaan erilaista musiikkia.
Vaikutat aikuiselta.
Minusta joissakin aiemmissa kommenteissa esiin tuotu kiihkeä asenne johonkin tiettyyn yhteen musiikkigenreen kertoo jonkinlaisesta oman identiteetin hakemisesta. Toki on ymmärrettävää, että jos jonkin tietyn tyylinen musiikki todella on tärkeä osa elämää, niin silloin on tärkeää, että kumppanillakin se on se sama tyyli. Mutta pidän tuollaista asennoitumista silti enemmän teinivaiheeseen kuuluvana, ellei kyseessä ole muusikko, jolle juuri jokin tietynlainen musiikki on työ ja elämäntehtävä.
Mutta miksi musiikki ei saisi olla osa identiteettiä? Eihän se ole sen kummempaa kuin vaikka se, että joku kokee olevansa innokas koiraharrastaja tai intohimoinen urheilija. Jos musiikki on tärkeä osa sitä, mistä nauttii ja mitä arvostaa, niin miksei se voisi olla osa identiteettiä ja miksi olisi väärin haluta kumppani, joka jakaa saman intohimon? Itsellä musiikkihimo ulottuu sen verran pitkälle, ette teen myös itse musiikkia ja kyllä minulle on ainakin todella tärkeää, että kumppani ymmärtää tämän maailman, mistä intohimoni kumpuaa ja on itsekin kiinnostunut siitä.
Sivusta kommennttina, että itselläni on useita intohimoja, jotka väistämättä näkyvät kotonani ja ajankäyttönäni. En löytäisi koskaan sellaista miestä, joka jakaa samat intohimot tai ymmärtäisi kaikkea sitä, mitä teen ja miksi teen. Seurustelen miehen kanssa, joka ei harrasta mitään samaa, mutta joka suhtautuu leppoisasti intohimoihini, kuten minä myös hänen ja hänen musiikkimakuunsa.
Komppaan. On jotenkin omituista mielestäni, että kumppanin pitäisi harrastaa ja pitää juuri samoista asioista. Itse soitan eri instrumentteja ja myös teen musiikkia, samoin kuuntelen sitä paljon, mutta en todellakaan oleta että kumppanini pitäisi kuunnella samaa. Ei kumppanin tarvitse olla klooni itsestä, asioita voi harrastaa myös yksin ja muidenkin kanssa.
No miten toimisit sitten seuraavissa tilanteessa?
A) Kumppani haluaa viettää lähes kaiken vapaa-aikansa ja kaiken ylimääräisen rahansa käymällä konserteissa ja festareilla ulkomailla? Lähdetkö mukaan Ökömökö-festareille Columbiaan ja maksat, vai vietätkö vapaa-aikaa ja lomaa todella paljon erillään?
B) Onko ok, että musiikki, josta et tykkää, soi kotona lähes tauotta, vai käsketkö häntä laittamaan kuulokkeet päähän, mitä hän ei välttämättä haluaisi tehdä, koska äänenlaatu kärsii, se on kuulolle haitallista ja muutenkin epämukavaa?
C) Kumppani haluaisi kovasti keskustella sinun kanssasi hänen lempimusiikistaan? Kuunteletko innokkaasti ja opit uusia asioita hänen lempimusiikistaan, jotta voitte keskustella syvemmin?
D) Onko ok, että teillä on perinteisen häävalssin sijaan gangstaräppiä Straight Outta Compton?
Ei ole mitään väliä, tärkeintä on ettei mikään värkki vingu eikä mölise. Hiljaisuus on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YouTubeen Kanye West ja Bohemian Rhapsody. Eiköhän siitä aukene räppäreiden osaamistaso melko kattavasti.
Kummatkin loistavia omalla tavallaan. Kanye Westiä pidetään yhtenä aikamme merkittävimmistä artisteista, koska hän yhdistelee luovasti erilaisia sampleja ja musiikkityylejä, luo monikerroksisia lyriikoita ja on ollut keskeinen hahmo modernin hiphopin kehityksessä. Hän kokeilee rohkeasti genrejen yhdistelyä esim. Yeezus-albumi yhdistää industrial ja elektronista soundia rapin kanssa. Lisäksi hänen albuminsa ovat usein konseptuaalisia eikä mitään satunnaisesti yhteeheitettyjä biisejä.
Kannattaa kuunnella tuo liveraiskaus. Räppärit räppää ihan syystä ja se syy on se, ettei heillä musikaalinen osaaminen riitä laulamiseen eikä mihinkään muuhunkaan.
Räppiä on turha verrata laulamiseen yhtä lailla kuin jalkapalloa on verratta tennikseen tai putkimiestä sähkömieheen. Niiden ei ole tarkoituskaan olla sama asia.
Yleensä muusikot ovat laajemminkin musikaalisesti lahjakkaita. Räppäreillä ei tällaisia kykyjä ole koskaan.
No kuinkas paljon olet perehtynyt tutkimaan räppäreiden musikaalisuutta? Aika moni räppäri tuottaa myös musiikkia mikä sekin vaatii paljon lahjakkuutta.
Alue: Aihe vapaa
En kyllä taivu radio novaan vaikka ikää on jo 37.