Lue keskustelun säännöt.
Mistä eläväinen, reipas ja iloinen mies?
19.12.2011 |
Olen tässä nyt vuoden ajan etsinyt uutta kumppania. Missä ihmeessä ovat kaikki eläväiset, keskustelutaitoiset, luonteeltaan peruspositiiviset miehet?!
Itse olen pirteä 36-vuotias nainen. Mutta onnistun törmäämään lähinnä miehiin, jotka ovat joko juroja tai ujoja. Eivät itse juuri tee aloitetta keskusteluun. Tai, mikä pahinta, ovat luonteeltaan hyvin pessimistisiä, mikä heijastuu olemukseenkin määrätynlaisena surkeutena.
Tai, jos mies ei ole ujo ja puhumaton, niin sitten hän on muuten perusnegatiivinen. Suhtautuu kaikkeen ja kaikkiin niin kuin kyseessä olisi jonkinlainen ulkopuolinen hyökkäys hänen persoonaansa ja ajatteluaan vastaan. Kritisoi kaikkea. Ja pitää vain omia mielipiteitään ja mieltymyksiään ainoina oikeina.
Tyyliin, jos minä sanon tykkäävääni vaikka teatterista, mies ottaa heti kasvoilleen halveksivan ilmeen ja ilmoittaa, että hänestä teatteri on tylsää ja typerää. Ei meillä voikaan olla mitään yhteistä, jos tykkäät teatterista.
Siis häh? Jos on tukuttain muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita, miten se, että toinen tykkääkin teatterista ja toinen ei, vesittää koko tutustumisen?
Kommentit (147)
puoliasi ovat, että olet iloinen, pirteä ja puhelias. Mitä huonoja puolia sinussa on miehen näkökulmasta?
...no, mä en ole kovin auliisti silittämässä miehen paitaa... Kun se mun silitys ei kuitenkaan miehelle kelpaa. :)
En mä osaa sanoa... En viihdy kamalan hyvin jossain baareissa? Tykkään liikaa lukemisesta? Olen liian aktiivinen ihminen? En mä tiedä.
Riippuu varmaan miehestä. Jonkun mielestä nainen ei saa meikata yhtään - tapasin kerran miehen, joka oli muuten ok, mutta sanoi, ettei voi ajatellakaan tapaavansa uudelleen, kun käytän meikkiä. Eikä mulla mitään sotamaalauksia kuitenkaan ole. Ja jonkun mielestä pitää meikata - yksi tapaamani mies halusi sopia tokat treffit uimahalliin. Ja ihmetteli, kun tulin treffeille ilman meikkiä. Siis uimaan. :)
En edes ole mikään söpösöpö-ihminen. Olen kyllä naisellinen, mutta en pukeudu/sisusta millään vaaleanpunaisia ruusuja ja tylliä-tyylillä.
Ehkä mä olen liian kova puhumaan? Lasken liikaa leikkiä? Ehkä miehet ei kestä sitä? Mutta etsinkin miestä, joka myös laskee leikkiä, pilailee ja pelleilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap etsii kuitenkin jotain tällaista ihmistä:
http://hel-looks.com/20110930_05/
(kuvan henkilö on alle 30 mut siis 30+ ikäistä).
Äh, en tiedä, takertuiko ap nyt tahallaan siihen, että miehenkin pitäisi olla kiinnostunut teatterista.:) Yhtä lailla joku mieskin vois olla fiksoitunut omaan maailmaansa, että naisen pitäisi olla valmis lähtemään kalaan eikä sitten ole muita vaihtoehtoja.:)
Pointtihan ei mulla ollut kuitenkaan se, että pitäisi lähteä juuri nimenomaan lenkille tai seinäkiipeilemään, ne olivat esimerkkejä. On eri asia lähestyä potentiaalista kumppania ajatuksella "mitä kivaa voisimme tehdä" kuin odotella, että se kiva lankeaa luonnostaan. Kai nyt sentään tämän ajatuksen ymmärrät?:)
äikänmaikat usein ovat juuri sellaisia ylipirteitä ja yltiöpositiivisia kulttuurihörhöjä joihin moni mies koulutustasosta riippumatta (okei täällä on insinöörejä pääosin) suhtautuvat varauksella.
Työparini ja sen kaveri myös kuvaili kuinka niillä oli hassusti värjättyjä hiuksia ja erikoisia vaatteita.
Omistakin äidinkielen maikoista, joita on ollut neljä, kolme sopii tuohon kuvaukseen.
Sinä ehkä et, mutta ei se stereotypiaa poista.
Ja voi olla että käytin tuota sanontaa väärin, insinöörin aivot nääs, mutta tarkoitin sillä sitä, että miehet joita deittailet ei kelpaa sulle vaan valitat niistä täällä.
keksi itsestäsi yhtään oikeaa huonoa puolta?
ap etsii kuitenkin jotain tällaista ihmistä:
<a href="http://hel-looks.com/20110930_05/" alt="http://hel-looks.com/20110930_05/">http://hel-looks.com/20110930_05/</a>
(kuvan henkilö on alle 30 mut siis 30+ ikäistä).Äh, en tiedä, takertuiko ap nyt tahallaan siihen, että miehenkin pitäisi olla kiinnostunut teatterista.:) Yhtä lailla joku mieskin vois olla fiksoitunut omaan maailmaansa, että naisen pitäisi olla valmis lähtemään kalaan eikä sitten ole muita vaihtoehtoja.:)
Pointtihan ei mulla ollut kuitenkaan se, että pitäisi lähteä juuri nimenomaan lenkille tai seinäkiipeilemään, ne olivat esimerkkejä. On eri asia lähestyä potentiaalista kumppania ajatuksella "mitä kivaa voisimme tehdä" kuin odotella, että se kiva lankeaa luonnostaan. Kai nyt sentään tämän ajatuksen ymmärrät?:)
Auts. Olipa hauska kuva. Poikaparalla oli ihan liian iso ja vääränmallinen puku. Oli ihan eksyneen näköinen. :) Reppana.
Joo, en etsi tollasta miestä. Eikä se teatterissa käynti ole mikään sellanen juttu. Kunhan ei sitten marise, kun lähden tyttökaverin kanssa pitkäksi viikonlopuksi Lontooseen tai muualle teatterireissulle.
Juttu lähti siitä, että olen tavannut parikin miestä, joilla on naama vääntynyt väärälle, kun olen kertonut jostain hyväksi/katastrofiksi kokemastani teatterikipaleesta.
Olen valmis melkeen mihin vaan. Paitsi Everestiä ihailen mielummin kunnioittavan etäältä hotellin terassilla smoothieta siemaillen kuin otan lähituntumaa sen rinteisiin.
Mutta kyllä musta saa ennakkoluulottomasti seuraa erilaisiin hauskoihin juttuihin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äikänmaikat usein ovat juuri sellaisia ylipirteitä ja yltiöpositiivisia kulttuurihörhöjä joihin moni mies koulutustasosta riippumatta (okei täällä on insinöörejä pääosin) suhtautuvat varauksella.
Työparini ja sen kaveri myös kuvaili kuinka niillä oli hassusti värjättyjä hiuksia ja erikoisia vaatteita.
Omistakin äidinkielen maikoista, joita on ollut neljä, kolme sopii tuohon kuvaukseen.
Sinä ehkä et, mutta ei se stereotypiaa poista.
Ja voi olla että käytin tuota sanontaa väärin, insinöörin aivot nääs, mutta tarkoitin sillä sitä, että miehet joita deittailet ei kelpaa sulle vaan valitat niistä täällä.
Kulttuurihörhö... No, yleensä vaan hörhö. :)Monessa jutussa. Tykkään kyllä oopperasta, teatterista, klassisesta musiikista. Mutta myös hevistä, Indiana Jones- ja Bond-elokuvista, Aku Ankasta ja avoautoista. Joku rastalettivaihtoehtokulttuuri ei ehkä ole minua varten.
Värjään hiuksiin vain raitoja, mahdollisimman luonnollisen näköiseksi. Pyrin pukeutumaan klassisen tyylikkäästi. Vapaa-ajalla trendikkään rennosti. Ei mitään kukkamekkoja tai hassuja huopahattuja tai äitimaa-asuja tms.
Juu, monet niistä miehistä, joita olen tavannut ovat aika jöröjä. Mulle on ihan sama, vaikka mies harrastaisi tikku-ukkojen nykertämistä - kunhan olisi iloinen, reipas ja keskustelutaitoinen.
ap
P.S. Tuntee monta insinööriä eikä silti omaa heistä stereotyyppisiä ennakkoluuloja. :D
No hei - ei kaikkia miehiä kiinnosta teatteri. Ihan sama asia, jos joku metsästystä harrastava mies kertoisili sinulle innokkaasti hyvästä metsästysreissusta ja se ei olisi sinusta juurikaan kiinnostavaa.
Takerrut liikaa vääriin seikkoihin, sinun pitää keskittyä siihen, mitä yhteisiä asioita sinulla miehen kanssa on, ei siihen, mitä yhteistä teillä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen ulkonäöllä väliä? Lähestytkö itse koskaan miehiä? Kysyin huonoista puolista, koska ehkä niissä löytyy jotain parantamisen varaa, ehkä et uskalla lähestyä miehiä tms.
keksi itsestäsi yhtään oikeaa huonoa puolta?
Voi kyllä.
Olen kovaääninen.
Piereskelen. Mutta vain tutussa seurassa. :) Treffikumppanien kanssa ei ole päästy vielä tuolle asteelle. Ehkä pitäisi? Voisi innoittaa jotakuta? :D
Olen edelleen hiukan ylipainoinen. Mutta laihtunut jo roimasti. Jos jotakuta 10 kg ylipaino haittaa, ei ole mun ihminen. Tosin nekin kilot menee tässä samassa rytäkässä. Mutta jos joku on niin pinnallinen, että ei voisi jotakuta ottaa kumppaniksi joidenkin kilojen tähden, niin en laihanakaan sellaista ihmistä huoli.
Olen nopea käänteissäni. En jaksa junnaajia, pelkureita, joka asian jahtaajia. Enkä hitaita ääliöitä.
En halua miestä, jolla on jo lapsia. Haluan kyllä omia lapsia, mutta en järjestää elämääni jonkun vieraan naisen lapsien mukaan. Kyllä, olen ilkeä ämmä. Ja ylpeä siitä. :)
Jos muut jahkailee, otan johdon käsiini. Kysyn kyllä muiden mielipidettä, mutta jos eivät saa sitä kakistettua, sitten teen kuten parhaaksi katson. Toimintaa, ei jahnailua!
En voi sietää Jamppa Tuominen-tyylistä musiikkia.
Mulla on viinikaappi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos esim. olet käynyt teatterissa katsomassa Saision Homo!:n ja alat siitä juttelemaan miehelle, niin yleensä sillä menee saman tien kaikki defenssit päälle yhtäaikaa johtuen siitä että mainitset samassa lauseessa teatterin ja homot.
Ei se mies silti ole välttämättä mikään kulttuurinvihaaja tai homofoobikko.
Mutta se on niin kaukana mukavuusalueeltaan että sen kommunikaatiokyky katoaa ja siitä tulee hetkessä ärsyyntynyt ja pelokas luolamies.
ikinä ole tavannut miestä josta pitäisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei voi vaatia, että miehellä ei ole lapsia. Tai siis voi vaatia, mutta sitten löytää niitä kuvailemiasi tyyppejä. Nyt hieman ennakkoluulottomuutta kehiin, kyllä eronnut isäkin voi olla hyvä kumppani nelikymppiselle naiselle.
No hei - ei kaikkia miehiä kiinnosta teatteri. Ihan sama asia, jos joku metsästystä harrastava mies kertoisili sinulle innokkaasti hyvästä metsästysreissusta ja se ei olisi sinusta juurikaan kiinnostavaa.
Takerrut liikaa vääriin seikkoihin, sinun pitää keskittyä siihen, mitä yhteisiä asioita sinulla miehen kanssa on, ei siihen, mitä yhteistä teillä ei ole.
Mutta tarkoitin vaan noin yleisellä tasolla sitä, että kyllä aikuinen ihminen voi joskus tehdä jotain sellaista, mikä ei ehkä omasta mielestä ole niin kamalan hauskaa. Yhdessäolon vuoksi.
Ei muakaan mikään metsästys sinänsä kamalasti innosta. Tai Yön konsertti. Tai öinen linturetki. Mutta silti olen näissä ollut joko kaverin tai miesystävän mukana. Ja minulla on ollut yllättävän viihdyttävää.
Kunhan miestä ei jurpi ne mun harrastukset ja menot (joihin saa tulla mukaan, jos haluaa tai olla tulematta), niin ihan sama, mitä harrastaa. Kunhan ei halveksi mun juttujani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmaan rajaat aika monta hyvää miestä pois tuolla ei lapsia-kriteerillä.
jopa av:n mittakaavalla.
Olen miesvaltaisella alalla töissä ja lueskelin tätä palstaa.
Arvaapa vaan saatiinko työkavereiden, siis miesten, kanssa hyvät naurut kun nyt selvisi että kyseessä on juuri äidinkielen opettaja !
Heti tuli kaikille ahaa-elämys omista äidinkielenopettajistaan, jotka suurimmaksi osaksi ovat kanssa olleet vanhoja piikoja :D
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista !
Mutta asiaan. En osaa ap:ta auttaa, mutta minusta ystävällisyys ja sovinnollisuus on ihan ymmärrettävä ja hyväksyttävä kriteeri puolisolle. Nämä piirteet näkyvät mm. siinä, että kuuntelee/kommentoi keskimäärin ystävällisesti toisen juttua kiinnostuksenkohteistaan tai ei ainakaan heti sano niistä jotain negatiivista. Kyse ei todellakaanole nuoleskelusta tms. Eräät jämäkimmistä ja itsevarmimmista tuntemistani ihmisistä ovat todella aina ystävällisiä kaikille, mutta eivät mielistele ketään.
Lisäksi, useimmat ihmiset (ne luonteeltaan epäystävällisetkin) ovat tuntemattomien kanssa
ensitapaamisella yleensä kohtuu ystävällisiä, joten nuo ap:n kuvaukset kertovat kyllä varsin erikoisista miehistä, joita ehkä kannattaa tosiaan välttää.
mutta jos esim. olet käynyt teatterissa katsomassa Saision Homo!:n ja alat siitä juttelemaan miehelle, niin yleensä sillä menee saman tien kaikki defenssit päälle yhtäaikaa johtuen siitä että mainitset samassa lauseessa teatterin ja homot.
Ei se mies silti ole välttämättä mikään kulttuurinvihaaja tai homofoobikko.
Mutta se on niin kaukana mukavuusalueeltaan että sen kommunikaatiokyky katoaa ja siitä tulee hetkessä ärsyyntynyt ja pelokas luolamies.
Kuin ihan läpällä siskoni ja parhaan kaverimme kanssa.
Saisio nyt muutenkaan ole mikään mun ykkösfanituksen kohde ajatusmaailmansakaan puolesta.
Ne teatterikappaleet, joista tykkään, on luokkaa musikaalit (Les Miserables, Maija Poppanen, Tarzan, jne) ja sen sellaiset.
Voi kyllä. Olen kovaääninen. Piereskelen. Mutta vain tutussa seurassa. :) Treffikumppanien kanssa ei ole päästy vielä tuolle asteelle. Ehkä pitäisi? Voisi innoittaa jotakuta? :D Olen edelleen hiukan ylipainoinen. Mutta laihtunut jo roimasti. Jos jotakuta 10 kg ylipaino haittaa, ei ole mun ihminen. Tosin nekin kilot menee tässä samassa rytäkässä. Mutta jos joku on niin pinnallinen, että ei voisi jotakuta ottaa kumppaniksi joidenkin kilojen tähden, niin en laihanakaan sellaista ihmistä huoli. Olen nopea käänteissäni. En jaksa junnaajia, pelkureita, joka asian jahtaajia. Enkä hitaita ääliöitä. En halua miestä, jolla on jo lapsia. Haluan kyllä omia lapsia, mutta en järjestää elämääni jonkun vieraan naisen lapsien mukaan. Kyllä, olen ilkeä ämmä. Ja ylpeä siitä. :) Jos muut jahkailee, otan johdon käsiini. Kysyn kyllä muiden mielipidettä, mutta jos eivät saa sitä kakistettua, sitten teen kuten parhaaksi katson. Toimintaa, ei jahnailua! En voi sietää Jamppa Tuominen-tyylistä musiikkia. Mulla on viinikaappi.
Olen rauhallinen, en pidä kovista äänistä enkä hosumisesta. Harkitsen asioita, olen kohtelias. Lapset ovat minulle ok. Ja minäkään en ole löytänyt sopivaa kumppania:)
miehen ulkonäöllä väliä? Lähestytkö itse koskaan miehiä? Kysyin huonoista puolista, koska ehkä niissä löytyy jotain parantamisen varaa, ehkä et uskalla lähestyä miehiä tms.
Esim. Juicen tyyppinen mies ei minusta ole kovin hottis. Mutta jos olisi juttujen tasolla mielenkiintoinen, niin ehkä voisin katsoa niiden pitkien tukkahapsujen ohi.
Minulle riittää, jos mies pitää ulkonäöstään huolta. Siistit, puhtaat vaatteet, mielellään miehelle sopivat (mutta osaan tässä kyllä auttaa :) ). Suihkussa käyty. Jne.
Olen mä miehiä lähestynyt. Esim. siellä kuntosalilla. Ne menee karkuun, jos ne ei ole kännissä. :)
Etkö ikinä ole tavannut miestä josta pitäisit?
Useitakin.
Yhden kanssa elin 10 vuotta. Sitten se meni ja petti. Edelleen vinkuu, että haluaisi palata yhteen.
Sen jälkeen olen vuoden yrittänyt etsiä uutta miestä.
Ensinnäkin, mun äidinkielenopet oli aina hersyviä ja mukavia ihmisiä.
Toiseksi, mä olen todella tykätty ope. Ja opetan äidinkieltä ammattikoulussa, jossa on paljon poikia. Tykkäävät, kun en ole tiukkis, mutta en myöskään liian lepsu.
Enkä nyt tosiaan tajua, miten tuo "happamia, sanoi kettu, jne." liittyy tähän juttuun?