Lue keskustelun säännöt.
Mistä eläväinen, reipas ja iloinen mies?
19.12.2011 |
Olen tässä nyt vuoden ajan etsinyt uutta kumppania. Missä ihmeessä ovat kaikki eläväiset, keskustelutaitoiset, luonteeltaan peruspositiiviset miehet?!
Itse olen pirteä 36-vuotias nainen. Mutta onnistun törmäämään lähinnä miehiin, jotka ovat joko juroja tai ujoja. Eivät itse juuri tee aloitetta keskusteluun. Tai, mikä pahinta, ovat luonteeltaan hyvin pessimistisiä, mikä heijastuu olemukseenkin määrätynlaisena surkeutena.
Tai, jos mies ei ole ujo ja puhumaton, niin sitten hän on muuten perusnegatiivinen. Suhtautuu kaikkeen ja kaikkiin niin kuin kyseessä olisi jonkinlainen ulkopuolinen hyökkäys hänen persoonaansa ja ajatteluaan vastaan. Kritisoi kaikkea. Ja pitää vain omia mielipiteitään ja mieltymyksiään ainoina oikeina.
Tyyliin, jos minä sanon tykkäävääni vaikka teatterista, mies ottaa heti kasvoilleen halveksivan ilmeen ja ilmoittaa, että hänestä teatteri on tylsää ja typerää. Ei meillä voikaan olla mitään yhteistä, jos tykkäät teatterista.
Siis häh? Jos on tukuttain muita yhteisiä kiinnostuksenkohteita, miten se, että toinen tykkääkin teatterista ja toinen ei, vesittää koko tutustumisen?
Kommentit (147)
Onkohan puheliaat, empaattiset ja tunteelliset miehet sitten jo varattuja?
Tapailen naista, jonka mielestä olen tähänastisessa elämässään ensimmäinen, jonka kanssa voi keskustella syvällisesti tuntikaupalla. Suutelen hänen mukaansa parhaiten ja seksikin sujuu. Nostaa kieltämättä itsetuntoani.
Väittäisin että niitä keskustelutaitoisia miehiä on olemassa. Minulle se on tärkeää, kun en muuten oikein pääse sen naisen kanssa vireeseen.
Joten uskoisin, että minullekin jostain löytyy fiksu mies.
Kun vaan tietäisin, mistä lähtisin etsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät miehet taitavat olla kaikki varattuja. Itse pidän rauhallisista, ystävällisistä ja humaaneista miehistä. Ei ole vastaan tullut.
No, ihan hyvin voi elää sinkkunakin:)
Kai nyt jossain täytyy minullekin olla hyvä mies?
Haluaisin perheen ja lapsia... Vähän vaikeaa sinkkuna.
Itse en tosiaan ole kohdannut.
Puhelias, avulias, luotettava ja peruspositiviinen. Eikä edes juo...
Ei siis niitä negatiivisia itsekeskeisiä valittajia.
ryhtyä kaappihomon kanssa kulissisuhteeseen. Tykkäisi varmaan teatteristakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
auttaisko se, jos yrittäisit etsiä miehen, jonka kanssa voisitte harrastaa jotain yhdessä? Kolmikymppisiä on elämä jo ehkä jonkin verran kolhinut, mutta jos vielä sen verran löytyy virtaa, että voi mennä yhdessä kalaan/lenkille/seinäkiipeilemään tms. ja keskittyä tuollaiseen kivaan, vois jäädä ne muut jutut vähemmälle? Olisko hyvä idea?
Näitä kolhittuja, katkeria miehiä on tullut vastaan. Ei kiitos. Valittavat vaan exänsä ilkeydestä ja maailman pahuudesta. Ja ovat nurjamielisiä. Ja lähtökohtaisesti olettavat, että kaikki menee pieleen kuitenkin ja kaikki naiset on kamalia, kunnes toisin todistetaan.
On minunkin exäni pettänyt (siksi nyt sinkkuna), hyväksi ystäväksi luulemani puhunut paskaa selän takana ja koulussakin joskus kiusattu. Silti uskon elämään, katson tulevaisuutta positiivisessa valossa, en ajattele kaikkien miesten olevan pettureita ja olen iloinen, puhelias ja jopa hilpeä.
Jos nyt elämässä on vähän tullut välillä takapakkia, ei se oikeuta olemaan katkera! Ylös, yli ja eteenpäin!
Harrastaa voisi toki mielellään yhdessä. Mutta aika tympeää on siellä kalassakin olla, jos vaan istutaan hiljaa.
Jos netistä, niin luultavasti ne ovat nettiin päätyneet juuri siksi ettei niillä ole oikeassa elämässä sosiaalisia taitoja. Kyllä useimmat mun tuntemat miehet osaavat keskustella melkein mistä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ryhtyä kaappihomon kanssa kulissisuhteeseen. Tykkäisi varmaan teatteristakin...
Eikä se ollut kaappihomo.
On se kumma, kun naiselta odotetaan innostusta kalastukseen, seinäkiipeilyyn ja moottoripyöräilyyn. Ja voin minä niissä olla mielelläni mukana. Mutta jos mieheltä odottaa, että pari kertaa vuodessa voisi käydä yhdessä teatterissa, niin ei, ei, EI!
Miten voi olla, ettei aikuinen ihminen kestä paria tuntia istua, vaikka ei ehkä olisi hänen mielitekemistään? Itse ainakin olen valmis joustamaan ja juoksemaan miehen kanssa vaikka hifimessuilla, jos sellaiseen haluaisi seuraksi.
Jos netistä, niin luultavasti ne ovat nettiin päätyneet juuri siksi ettei niillä ole oikeassa elämässä sosiaalisia taitoja. Kyllä useimmat mun tuntemat miehet osaavat keskustella melkein mistä tahansa.
Mutta myös muualta. Esim. tanssilavalta.
Missä ne sun tuntemat miehet liikkuu? Tulen sinne heti tyrkylle hymyilemään ja pulisemaan. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta Ruotsista löysi hyvän miehen.
Samaistun ihan täysin tilanteeseesi ap! Itse olen myös ikuinen optimisti, enkä jaksa yhtään negatiivista niiloa puolisona. Mietin tässä, että tärppäiskö jossain harrastusjutussa? Joogasalilla, kansalaisopiston kurssilla tai muussa sellaisessa. Entäs pikadeitit, kokeilisitko semmoista? Siinä ei tarviis montaa minuuttia katella, jos ei suksi luista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
auttaisko se, jos yrittäisit etsiä miehen, jonka kanssa voisitte harrastaa jotain yhdessä? Kolmikymppisiä on elämä jo ehkä jonkin verran kolhinut, mutta jos vielä sen verran löytyy virtaa, että voi mennä yhdessä kalaan/lenkille/seinäkiipeilemään tms. ja keskittyä tuollaiseen kivaan, vois jäädä ne muut jutut vähemmälle? Olisko hyvä idea?
En halua mitään kolhittua
En tarkoittanutkaan sitä, että haluaisit jonkun valittajan. Tarkoitin sitä, että 30+ iässä voi olla jo niitä pettymyksiä, mutta on oma valinta, keskittyykö niihin. Jos jo alunperin noissa tutustumiskuvioissa keskittyisi siihen, että "mitä haluaisit tehdä/harrastaa kanssani" niin oltaisiin jo ihan eri viitekehyksessä kuin sellaisessa treffailukuviossa, jossa on vain päätetty mennä kahville ja molemmat pyörittelevät sitä kahvimukia kädessään. Ymmmärsitköhän pointin? Oletukseni on, että jos mies on kovin negatiivinen, hän ei edes viitsisi sopia treffejä naisen kanssa, jonka kanssa sitten tehtäisiin jotain kivaa.
mutta eipä vain kohtaa, vaikeaa se tuntuu olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mukaile sun juttuja ja nuole persettä vaan sanoo suoraan mitä ajattelee on minusta hyvä merkki.
Pillunkipeä limanuljaska sen sijaan keskustelisi juuri sinun haluamallasi tavalla laskelmoiden sen olevan nopein tie lakanoiden väliin.
Mutta jotain kertonee miehestä ihmisenä, jos lähes kaikesta (paitsi niistä omista jutuistaan) ajattelee jotain halveksuvaa.
Haluan positiivisen, en halveksivaa miestä!
Jos näille miehille alkaisin yhtä halveksivaan sävyyn kommentoida heidän moottoripyöriään (ai sulla on vaan joku susuki, kyllä sen pitäis olla ainakin pemari, ei tollasella rukilla miytään tee, tosi motskarimiehet ei tollasta päin edes räkäse, mahdatko mitään motskareista tietääkään, jos tollasella ajelet) tai muita kiinnostuksenkohteitaan, niin taitaisivat suuttua.
Miksi monet miehet yrittää keskusteluissa ajaa toisen ahtaalle ja puolustuskannalle? Kummallista.
mukaile sun juttuja ja nuole persettä vaan sanoo suoraan mitä ajattelee on minusta hyvä merkki.
Pillunkipeä limanuljaska sen sijaan keskustelisi juuri sinun haluamallasi tavalla laskelmoiden sen olevan nopein tie lakanoiden väliin.
Mutta jotain kertonee miehestä ihmisenä, jos lähes kaikesta (paitsi niistä omista jutuistaan) ajattelee jotain halveksuvaa.
Haluan positiivisen, en halveksivaa miestä!
Jos näille miehille alkaisin yhtä halveksivaan sävyyn kommentoida heidän moottoripyöriään (ai sulla on vaan joku susuki, kyllä sen pitäis olla ainakin pemari, ei tollasella rukilla miytään tee, tosi motskarimiehet ei tollasta päin edes räkäse, mahdatko mitään motskareista tietääkään, jos tollasella ajelet) tai muita kiinnostuksenkohteitaan, niin taitaisivat suuttua.
Miksi monet miehet yrittää keskusteluissa ajaa toisen ahtaalle ja puolustuskannalle? Kummallista.
Hankalista miehistä kannattaa pysyä kaukana, kumma kyllä sellaisia on paljon.
Suomessa ihmiset ovat tuossa iässä katkeroituneita ja negatiivisia
on sitoutua siihen ihmiseen jonka kanssa on parisuhteessa ja kantaa vastuu suhteestaan ja käyttäytymisestään, on hän sitten mies tai nainen.
Tanssijaherra 7 osoittaa tekstissään, että hänen sitoutumisensa ja vastuuntuntonsa sekä tunne-elämän tasonsa on samaa luokkaa kuin lämpimään virtaukseen osuneella kiimaisella alaikäisellä merimakkaralla.
Anteeksi vaan, mutta tämä ei kuullosta äidinkielen opettajan tekstiltä ???
Olisit oikeastaan velvollinen tapaamaan minut ja senjälkeen jatkaisit tätä kirjoitusta tällä samalla palstalla ja perustelisit uudestaan käsityksesi merimakkarasta.
Mitä tulee vastuunkantoon suhteissa, mitä sellaista missään kohtaa sanoin, että isrstailijaksi voit sanoa? Mielestäni kannan varsin tarkasti vastuuni kaikesta, mitä teen. Ei minulla ole mitään kaduttavaa.
7.
Pahoittelen loukkausta sikaa kohtaan, sillä se on älykäs eläin.
Toivotan AP:lle ja kaikille muille opettajattarille Hyvää Joulua!
auttaisko se, jos yrittäisit etsiä miehen, jonka kanssa voisitte harrastaa jotain yhdessä? Kolmikymppisiä on elämä jo ehkä jonkin verran kolhinut, mutta jos vielä sen verran löytyy virtaa, että voi mennä yhdessä kalaan/lenkille/seinäkiipeilemään tms. ja keskittyä tuollaiseen kivaan, vois jäädä ne muut jutut vähemmälle? Olisko hyvä idea?
En halua mitään kolhittua
En tarkoittanutkaan sitä, että haluaisit jonkun valittajan. Tarkoitin sitä, että 30+ iässä voi olla jo niitä pettymyksiä, mutta on oma valinta, keskittyykö niihin. Jos jo alunperin noissa tutustumiskuvioissa keskittyisi siihen, että "mitä haluaisit tehdä/harrastaa kanssani" niin oltaisiin jo ihan eri viitekehyksessä kuin sellaisessa treffailukuviossa, jossa on vain päätetty mennä kahville ja molemmat pyörittelevät sitä kahvimukia kädessään. Ymmmärsitköhän pointin? Oletukseni on, että jos mies on kovin negatiivinen, hän ei edes viitsisi sopia treffejä naisen kanssa, jonka kanssa sitten tehtäisiin jotain kivaa.
Mutta en kyllä lähtisi ekoilla tai tokillakaan treffeillä jonnekin kalaan (kaksin veneessä/syrjäisessä paikassa potentiaalisen hullun kanssa), lenkille (miten voi tutustua toiseen, jos huohottaa yhdessä?), seinäkiipeilemään (en pystyisi olemaan varmistajana jollekin yli 80 kg painavalle köriläälle).
Mutta esim. teatteri olisi kivaa tekemistä, jossa on vähän aikaa keskustelullekin. :D
Usein, jos miehet ehdottaa jotain tekemistä, se on jotain tyyliin piknikkiä ja linnunbongausta pusikossa. Tulee sellainen olo, että tässä on nyt tyyppi, joka ei kehtaa tulla treffeille ihmisten ilmoille, kun voi vaikka se oma vaimo tulla julkisella paikalla vastaan...
Kai nyt jossain täytyy minullekin olla hyvä mies?
Haluaisin perheen ja lapsia... Vähän vaikeaa sinkkuna.