Meillä käy väsymykseni takia sosiaalihuollon perhetyö,mutta hän ei hoida lapsia eikä siivoa
Että saisin nukkua. Hänen tehtävänsä tuntuu olevan saada minut siivomaan ja tekemään ruokaa vaikka olisin nukkunut yöllä vain 2 tuntia,pätkissä ja olisi karmea päänsärky.
Hirveä sressi kun viidestä asti ollut hereillä,pää niin sekaisin ettei muista mikä vuosi ja tietää että klo 10 soi ovikello ja kuuluu pirteä "moi moi!!! Mitäs me tänään tehtäisiin?"
Lapset 2v ja 8kk,kumpikin vielä kirjaimlliesesti minussa kiinni.
Kommentit (605)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo perhetyö on kyllä ihan vitsi. Yhdellä ystävällä kävi vauvavuonna juurikin väsymyksen vuoksi. Nehän ei saa tehdä ruokaa tai siivota tai vahtia lapsia eli ovat vain tiellä. Voivat "auttaa" jos sinä siivoat itse myös samalla. Ystäväni lopetti tämän pian, koska oli enemmän haittaa kuin hyötyä (hänellä ei siis ollut mitään lasun asiakkuutta).
En tunne asiaa tarkemmin. Miksi he eivät saa siivota tai kokata? Mikä on käyntien tarkoitus?
Siksi, kun sosionomien koulutukseen ja toimenkuvaan ei kuulu siivoaminen. Se on aivan eri ihmisten työtä. Ei he itse edes osaa sellaisia töitä, jos kotona ei ole opetettu tai muuten ole kiinnostusta asiaan.
Mitä minä just luin? Kaikkien muidenkin pitää oppia siivoamaan ja tekemään kotiöitä, mutta ei lasun sossujen häh? Jos sosionomia ei kiinosta asia niin ei tarvi....että mitä?
Ammatinvalintakysymys. Jos ei halua työssään siivota, kouluttautuu vaikka sosionomiksi ja hankkiutuu sellaiseen työhön, jossa ei tarvitse siivota. Toki muitakin ammattivaihtoehtoja on: pappi, veturinkuljettaja ... Palkkaa sitten omaan kotiinsa jonkun muun siivoamaan.
Kaikissa muissakin ammateissa joutuu jonkun verran siivoamaan. Ei voi olla vapaamatkustajia. Jopa raksamiehet joutuu siivoamaan. Ei voi olla mitään vapautusta kaikille kuuluvasta asiasta eli siivous ja järjestely. Vaikka ei nyt mitään suursiivousta tarvikkaan tehdä. Ja jos se siivous ei ole sosionomin työtä niin sosionomi voi neuvoa perheelle mistä siivous apua saa, miksi ei neuvota siinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää onko kuinka moni "puhumalla parannettu", vai onko yhtä tyhjän kanssa.
Ratkaisu on saada uupunut vanhempi jaksamaan itsenäisesti eikä juosta paikan päällä tekemässä asioita tämän puolesta.
Jos puhut uupumuksesta, joka on sairaus, se ei hoidu vaan tutkitusti pahenee tuollaisesta.
Tai siis en oikein ymmärrä, mitä tarkoitit sillä, että saada jaksamaan, kun sossusta ei saa lääkinnällistä hoitoa, että miten autetaan jaksamaan.
Juuri se asioiden puolesta tekeminen olisi suurin apu, koska usein yksi uupumuksen syy voi olla se, että ihminen on taakkansa alla ihan yksin ja joutuu tekemään aivan kaiken saamatta edes sairaana apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa järjettömältä. Äidit tarvitsevat eniten ihan perinteistä kotiapua. Että joku siivoaa, tekee ruoan, vie lapset ulos ja äiti saa ottaa päiväunet. Kaikki muu on täysin turhaa ja aiheuttaa vain lisää stressiä.
Tätä varten on ihmisillä vanhemmat (4 kappaletta) ja suku. Joka asiaa ei yhteiskunta voi huolehtia. Jos ei ole, sitten kannattaa mitoittaa lisääntymisasiansa paremmin kuin kaksi lasta kahteen vuoteen.
... vanhemmat, joista isääni en ole koskaan tavannut ja äiti oli sairaseläkeläinen. Suku sitten pikemminkin omaishoidettavaa kuin apua, siis ne elossa olevat ja nuorimmilla oli oma työ ja perhe. Ei ollut 4 vanhempaa.
Mistä näitä vässyköitä sikiää?
Sitten tuollaisille vielä luoja suo jälkeläisiä..huoh..
Kaikki ihmiset ei pysty nukkumaan silloin kun vauva nukkuu. Itse esim. en osaa nukkua päiväunia noin vain napsauttamalla vaan nukun yöllä. Se on yksilöllistä pystyykö aikuinen nukkumaan enää päiväunia.
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä vässyköitä sikiää?
Sitten tuollaisille vielä luoja suo jälkeläisiä..huoh..
Mistä teitä kiusaajia sikiää ja tuollaisille luoja suo pääsyn internettiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ajatellut, että tuolta saisi apua vaikka vaikeassa elämäntilanteessa oleva tai vakavasti sairastunut tai muuten voimaton toimimaan normaalisti , jolla ei ole tukiverkkoja. Mutta ilmeisesti yhteiskuntakaan ei tukiverkkoa tarjoa?
Kuten tässä ketjussa olet huomannut niin ei sitä apua saa. Tulee vain joku vahtimaan sinua kotiisi ja patistamaan ei auttamaan. Jos yrität esittää jotakin kehitys ideoita tai toiveita niin ei niitä kuunnella eikä äitien mielipiteet näköjään kiinosta näitä palveluiden tarjoajia. Sanovat vain, että jos ei kelpaa niin maksa itse siivooja. Mutta jos olet pienituloinen ei ole välttämättä varaa maksulliseen siivoojaan. Näin esimerkkinä, jos olet vaikka jalka kipsissä väliaikaisesti. Tai muuten uupunut. Eihän ne välttämättä mitään pysyviä olotiloja ole. Itselläni meni ohi ja toivuin. Mutta pahimpaan aikaan olisi kyllä joku voinut auttaa siivouksessa konkreettisesti.
Ei kaikilla eläkeläisilläkään ole rahaa siivoojaan. Silloin asunto on siivoamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän se nykyään on.
"Apu" umpiväsyneelle äidille että joku patistaa sinut keittämään lohikeittoa ja leipomaan kinkkupiirakkaa vaikka lapset pärjäisi hyvin nakeilla ja lihiksillä. Sekä askartelemaan koko perheen yhteistä sääntötaulua ja piirtämään lasten kanssa tunnepuita.
Mä sanoin suoraan etteu meille tarvitse enää tulla. Etten saa mitään apua vaan lisästressiä.
Oletettavasti kaikki kyseiset ihmiset on naisia niin ihmettelen kuka on keksinyt että pelkällä juttelulla ja kyttäämisellä (painostuksesta siis) tuore äiti jaksaa jatkaa yksin? Onko he kaikki lapsettomia naisia? Kenen vatipään idea on ollut tällainen "palvelu" edes kehittää? Eihän tuolla ole avun kanssa mitään tekemistä. Onko tarkoitus vain saada lisää "tuottavia lapsia" huostaanottoon?
Asia on just noin. Alkaa tulla valoon tämän agenda tässä. Kyllä ottaa päähän, että ole joutunut itse tekemään ihan oikeita töitä paljon pienemmällä palkalla ja sitten jotkut saa vain istua jonkun sohvalle.
Sosiaalityöntekijänä vastaan näiden perhetyöntekijöiden lähettämisestä sinne koteihin. En minä heitä kadehdi yhtään. Se on kovaa työtä yrittää opettaa vaikka väkivaltaiselle isälle, että on muitakin keinoja käytettävissä kuin lyödä lasta tai yrittää selvittää mitä siellä kotona ihan oikeasti tapahtuu. Useinhan se selvittelytyö on perhetyön tehtävä myös, koska ihmiset eivät kerro kaikkea. Hyvä perhetyö selvittää myös perheen muita tarpeita. Ohjaa hakemaan puuttuvia etuuksia tai selvittää löytyisikö vaikka kolmannelta sektorilta palvelua, joka puuttuu kunnalta.
Nuo on kurjia tilanteita, mutta entä ne tilanteet jossa perheessä ei ole väkivaltaa vaan on esim. jokin sairaus? Ja se perhetyöntekijä siellä vaan istuu sohvalla.
Mikä sairaus vaatisi perhetyötä?
Esim. nepsyys on ns. sairaus/häiriö tila johon sitä perhetyötä tarjotaan. Ei sitä perhetyötä tarjota ainoastaan väkivalta perheisiin. Meillä esim. lapsen isä ei ollut väkivaltainen vaan lapsi oli haastava itse sairautensa vuoksi. Koulu ei oikein sujunut ym. Jäi kaveriporukoista ulkopuolelle ja häntä kiusattiin, alkoi riehua ym.
Millä tavalla ajattelet, että siivoaminen auttaisi nepsylapsen vanhempia erityisesti. Meillä on perheneuvoloissa Ihmeelliset vuodet -koulutusta nepsylasten vanhemmille. Siellä koetetaan antaa tietoa ja hyviksi opittuja keinoja käsitellä sitä omaa nepsylasta. Tätä samaa voidaan tuoda kotiin perhetyön kautta, jos perheneuvolan aikataulut eivät perheelle sovi. Kun puhutaan ensi sijassa kouluttamisesta ja hyväksi nähtyjen tapojen välittämisestä, niin miten muuten se tapahtuisi kuin juttelemalla ja kuuntelemalla, vaikka sitten sohvalla?
Siivoaminen auttaa nepsylapsen perheessä aivan samalla tavalla kuin missä tahansa perheessä, jossa suurin ongelma on unen puute.
Käsite "väsynyt" pitäisi osata ilmaista oikealla tavalla, jotta saa oikeaa apua. Pitäisi kertoa, että ei saa nukutuksi, siksi alkaa olla aivot sumussa ja siksi ei jaksa. Jos ilmaisee olevansa vain uupunut eikä jaksa siksi, kun ei osaa, viitsi eikä edes välitä tavallisista arkiaskareista, voi virkahenkilö päätellä, että neuvonnasta ja opastuksesta on enemmän hyötyä kuin konkreettisesta tekemisestä.
Hyviä tapoja voi välittää ja varsinkin opettaa tekemällä yhdessä. Mutta miten opetat vaikkapa siivousta ja kaappien järjestämistä, jos äitisi on järjestänyt sinun kaappisi samalla, kun on siivonnut huoneesi/asuntosi?
Millä tavalla se nepsy aiheuttaa unenpuutosta? Yleensähän ongelma on, että jumittavat ja on vaikea lähteä minnekään tms. Sosiaalitoimen tehtävä ei voi olla kenenkään kaappien siivoaminen.
Ihan samalla tavalla nepsylapsen vanhempi voi kärsiä unenpuutteesta kuin vanhuksen omaishoitaja. Ap:n kohdalla ongelma on nimenomaan unen puute, ei henkinen uupuminen.
Fyysinen uupumus on ihan järkyttävää ja silti lähes kaikki terveydenhuollossa opettavat sen henkiseksi, vaikka vääntää rautalangasta, että fyysisesti en jaksa, voi, pysty. Motivaatio on, ei ole masennusta, mutta keho energiantuotto ei toimi. Suomen kieli tarvitsisi lisää sanoja.
Ja totta kai fyysisen uupumuksen kanssa yli voimiensa suorittaminen väsyttää myös aivot ja tunne-elämän.
Olen masentunut työtön. Olen siivonnut vuokra-asunnon viimeksi joulukuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni tekee kolmivuorotyötä. Kun poikamme oli 5kk atopiaansa yöt ja päivät huutava vauva,neuvolasta ehdotettiin perhetyötä. Suostuin koska ajattelin että vievät vaikka vauvan vaunulenkille että voin laittaa tiskikoneen pyörimään ja nukkua vähän. Kilinkellit,heidän kanssaan piti istua ja keskustella siitä,kuinka voisimme parantaa perheemme tilannetta. Ja sitten kehtasivat vielä sanoa " Kuule Tuija,olemme vähän huolissasi tuosta sinun jaksamisestasi". Siinä vaiheessa repesin hysteeriseen räkänauruun että "No shit Sherlock?" Että minkähän takia te täällä käytte?
Siis sosiaalipuolen ihmiset eivät ole kotien piikoja, kodinhoitajia, vaan he ovat koulutettuja sosionomeja, joiden työnä neuvoa, opettaa ja ohjata ihmistä ITSE selviytymään omasta arjestaan, omasta perheestään. Jos kahden pikkulapsen äiti ei jaksa, on hyvä neivoa äitiä arjen hallinnassa, rutiinien järjestämisessä.
Entä sitten, kun se äiti itse on koulutettu sosionomi, joka on omassa työssään neuvonut muita? Tai kodinhoitotyötä ammatikseen tehnyt, joka taatusti ne osaa? Millä ihmeellisellä tavalla neuvot auttaisivat häntä siinä vaiheessa, kun olisi selvinnyt kolme kuukautta kahden tunnin yöunilla?
No tämän olen itse kokenut, kun sosiaalipuolelta tarjottiin talousneuvonta, kun olin niin sairas, ettei ollut voimia hoitaa asioita. Olen taloushallinnon asiantuntija ja konsultoin itse muita rahaan ja hallintoon liittyvissä asioissa. Jos olisin ollut terve, olisin voinut itse pitää koulutusta perheille talouden hallinnasta.
Mitä tämmöinen sosiaalihuollon perhetyöntekijä sitten tekee. Haluaako hän puhua sinulle väsymyksestä, kartoittaa jaksamistasi, vaikka näkee oitis jo ovelta että huusholli on sekaisin ja sinä uupunut. Kuka tämmöisen on tilannut, itsekö?
Miten eläkeläiset liittyy koko aiheeseen. Ei eläkeläisille synny enää niin paljon sotkua kuin lapsiperheessä. Kyllä nyt eläkeläinen osaa jo siivosti elää ettei sotke kuten lapsi ellei ole ihan dementiakunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on pirhan kotipalvelu
www.pirha.fi/palvelut/lasten-nuorten-ja-perheiden-palvelut/pyydä-apua-l…
Kotiapu on maksullista.
Sosionomi joka neuvoo työssään muita, saattaa olla niin että oma kotinsa on sekaisin eikä lapsista huolehdita eikä heitä kannusteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää onko kuinka moni "puhumalla parannettu", vai onko yhtä tyhjän kanssa.
Ratkaisu on saada uupunut vanhempi jaksamaan itsenäisesti eikä juosta paikan päällä tekemässä asioita tämän puolesta.
Kyse ei ole uupumisesta. On kyse UNEN PUUTTEESTA. Ymmärrätkö, mikä ero niillä on?
Molemmissa tapauksissa syyllinen on elämänhallinta. Pieni lapsi nukkuu 2/3 vuorokaudesta. Kyllä siinä saa itsekin nukuttua. Jos pelaa korttinsa oikein.
Kyllä huomaa, että et ole ollut koskaan tekemisissä koliikkivauvan kanssa, tuskin vauvojen kanssa muutenkaan.
Niinhän sinä luulet. Todellisuudessa tyttö ei ollut hiljaa ensimmäiseen 7kk kuin korkeintaan 3h/pvä. Lopun aikaa itki tai kitisi milloin mitäkin. Piti vain ymmärtää levätä kun tiesi ettei mitään voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous pitää ostaa yksityiseltä siivousyritykseltä. Ei eläkeläisilläkään mitään siivoojia käy ilmaiseksi.
Eläkeläiset on elämänsä eläneet eikä heillä pyöri siinä lapset enää.
Luuletko eläkkeelle päästessäsi olevasi loppuunkäsitellyt menneisyyden, päässeesi ns. rauhaan? Ainoa merkittävä työ tehdä enää kuolinsiivous? Siinä ne lapset lapsineen ja lastenlapset lapsineen ovat puolisoineen edelleen tärkeitä ja rakkaita ja huoli heistä ei lopu koskaan, ei myöskään tapahtumat mihin osallistut heidän kauttaan, käyvät kylässä, viettävät lomiaan luonasi, edelleen kuulut vahvasti heidän elämään ja haluat osallistua heidän elämään, myös taloudellisesti. Jos nyt jo olet poikki ja elämä väsyttävää kaaosta, niin mitä se on myöhemmin? Elät nyt niitä mukavia, onnellisia ja kasvatuksellisesti merkittäviä vuosia lastesi kanssa, helppoja kun heti satsaa kasvatukseen. Alku aina haastavaa, lopussa kiitos seisoo. Pienien lasten kanssa on vielä pienet huolet ja ympyrät, odotappa kun piirit laajenee ja ne laajenee samalla myös sinulla.
Mulla on teini ikäinen lapsi ja päiväkoti ikäinen, joten tiedän myös tämän teini helvetti iän ja sen tuomat jutut.
Otan osaa jos lapsesi on tuota teinihelvetti tyyppiä, jotain on välillänne vielä käsittelemätöntä katkeruutta. Suuri ikäero sisarukseen aiheuttaa tuollaista, hän on kuitenkin vielä se lapsi joka odottaa sinun antavan hänelle huomiota, kiitosta ja keskusteluja, hän haluaa olla sinulle se uniikki. Teinistäsi kasvaa ihana sinut huomioon ottava aikuinen kun hän saa sinulta samaa kohtelua.
Mistä sulle tuli tarve ryhtyä ohjeistamaan minua ja kuvitella että en jo tee noita asioita? Sanoinko että tarvin neuvoja?
Äidinkielen kirjoittamiseen tarvitsisit peruskoulutasoisia neuvoja, mutta muuten vaikutat niin ihanalta ja osaavalta ihmiseltä helvetissäsi, että siellähän olet. :)
Vierailija kirjoitti:
Miten eläkeläiset liittyy koko aiheeseen. Ei eläkeläisille synny enää niin paljon sotkua kuin lapsiperheessä. Kyllä nyt eläkeläinen osaa jo siivosti elää ettei sotke kuten lapsi ellei ole ihan dementiakunnossa.
Ei ilmaista siivousta saa edes dementia kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ajatellut, että tuolta saisi apua vaikka vaikeassa elämäntilanteessa oleva tai vakavasti sairastunut tai muuten voimaton toimimaan normaalisti , jolla ei ole tukiverkkoja. Mutta ilmeisesti yhteiskuntakaan ei tukiverkkoa tarjoa?
Kuten tässä ketjussa olet huomannut niin ei sitä apua saa. Tulee vain joku vahtimaan sinua kotiisi ja patistamaan ei auttamaan. Jos yrität esittää jotakin kehitys ideoita tai toiveita niin ei niitä kuunnella eikä äitien mielipiteet näköjään kiinosta näitä palveluiden tarjoajia. Sanovat vain, että jos ei kelpaa niin maksa itse siivooja. Mutta jos olet pienituloinen ei ole välttämättä varaa maksulliseen siivoojaan. Näin esimerkkinä, jos olet vaikka jalka kipsissä väliaikaisesti. Tai muuten uupunut. Eihän ne välttämättä mitään pysyviä olotiloja ole. Itselläni meni ohi ja toivuin. Mutta pahimpaan aikaan olisi kyllä joku voinut auttaa siivouksessa konkreettisesti.
Ei kaikilla eläkeläisilläkään ole rahaa siivoojaan. Silloin asunto on siivoamatta.
Niinpä. Mutta ei saisi olla, kun kyse on vanhuksesta, joka ei kykene enää itse siivoamaan tai sairaasta.
Kyllä ne vaan nukkuu. Eivät vain tee sitä putkeen. Vaan tyypillisesti ruokailun jälkeen. Sitten sinun tehtävä on pelata itsellesi mahdollisuus levätä kun lapsi on tajuton.