Meillä käy väsymykseni takia sosiaalihuollon perhetyö,mutta hän ei hoida lapsia eikä siivoa
Että saisin nukkua. Hänen tehtävänsä tuntuu olevan saada minut siivomaan ja tekemään ruokaa vaikka olisin nukkunut yöllä vain 2 tuntia,pätkissä ja olisi karmea päänsärky.
Hirveä sressi kun viidestä asti ollut hereillä,pää niin sekaisin ettei muista mikä vuosi ja tietää että klo 10 soi ovikello ja kuuluu pirteä "moi moi!!! Mitäs me tänään tehtäisiin?"
Lapset 2v ja 8kk,kumpikin vielä kirjaimlliesesti minussa kiinni.
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ennen aikaan suurperheiden äidit jaksoivat käydä kodin ulkopuolella töissä, hoitaa lapset, kodin, ja siinä sivussa tehdä ruuan ja ylläpitää taloutta vaikka vekseleiden avulla. Eivät murtuneet työtaakkaansa ja henkisten paineiden alle vaan sinnikkäästi suoriutuivat päivistään kunnes ilta antoi armon ja pääsi muutamaksi tunniksi nukkumaan. Ei ollut nykyajan vempaimia apuna kuten astiakoneita, pyykinpesukonekin oli mallia pulsaattori tai sitten perus pyykkilauta. Että repikääpä nykypäivän "uupuneet" mammelit siitä. Suhteuttakaapa ongelmanne, ei ole niin vaikeita asioita nykypäivänä ettettekö selviäisi parin kersanne kanssa. Ja ohjeeksi: jos olet herkästi ahdistuvaa ja uupuvaa sorttia, älä tee lainkaan lapsia.
Kylläpä ne suurperheiden äidit ovat silloin ennen vanhaan aikaan olleet myös väsyneitä ja itkeneet. Myös lapsia kuoli paljon enemmän, että ei se mitään auvoa ole ollut muualla kuin sinun mielikuvituksessa ja fantasioissa. Ja tuo, että jotenkin sinusta äitien kuuluisi selvitä elämästä joidenkin vekseleiden turvin muutaman tunnin yöunilla ja vaan olla valittamatta kertoo sinun täydellisestä empatiakyvyttömyydestäsi ja siitä, että vaadit jotakin mihin sinä itsekkään et pysty. Montako lasta sinulla on?
En ole väittänyt että olisi auvoista ollut, päinvastoin enemmän stressiä ja painetta kuin tänä päivänä. Sitä ihmettelenkin, aloittaja parin muksunsa kanssa jo ihan loppu.
Onko sullakin siinä "pari muksua" lahkeessa roikkumassa? Sitä voi olla vaikka millaista haastetta elämässä, omia, lasten tai "naapureiden". Vaikea sitä on sivusta tietää.
Itellä on yksi lapsi ja menee jo hermo. Ei kaikki jaksa välttämättä yhtään sen enempää.
Lapsiperheiden kotipalvelu olisi aloittajan kaipaama palvelu, ei perhetyö. Olepas yhteydessä sosiaalipalveluihin uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
en halua olla ikävä, mutta luulen että se ajatus on juurikin aktivoida äitiä, ettei päivät kulu horroksessa ja päivärytmi sekoa jo omasta puolestakin eikä pelkästään sen vauvan rytmin sotkiessa.
Meillä oli koliikkinen vauva, tosin vain noin pari kk jossain parin kolmen kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen vauva ei suostunut nukkumaan yksin, kävimme siis unikoulua. Tavalla ja toisella noin 8vuotiaaksi saakka kun yölliset kauhukohtaukset ja yökastelu loppuivat viimein kokonaan.
Mies teki matkatyötä jopa lähes 200 vrk vuodessa. Hoidin omakotitalon lumitöineen ja lämmityksineen ja koiran vauvan lisäksi. Mies tietysti viikonloppuisin antoi nukkua pidempään kun oli kotona. Palasin työhön kun vauva oli 11kk.
Nukkuminen oli sitä sun tätä, mutta kiinni elämänrievussa piti pakollinen ulkoilu kun puut oli pakko hakea, lumet luoda tai koira lenkittää. Vauvakin nukkui ulkona vähän pidempään, jolloin ehdin oikaista monesti ulkoilun päälle hetkeksi. Jos olisin jäänyt sohvalle horrostamaan, en tiedä miten olisin siitä ponnistanut ylös olemaan vauvan ja myöhemmin taaperon kaverina.
Itse en olisi ikinä suostunut tuollaiseen kuvioon, että toinen on lähes koko ajan pois kotoa. Hyi hitto!
Vierailija kirjoitti:
Ap ei sitten kyennyt edes hakemaan netistä, mitä perhetyö on? Jos siis todella palstailuvuodet ja yleinen elämänkokemus eivät ole mitään opettaneet nekään. THL:n sivuilta, eka hakutulos, kun hakee perhetyötä:
Perhetyö käytännössä
Perhetyö muokataan sisällöltään perheen tarvetta vastaavaksi. Perhetyössä voidaan esimerkiksi
- ohjata kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan sekä tukea perhettä ruokailun ja nukkumisen päivärytmin muodostumisessa
- antaa tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä ohjata lasten hoidossa ja kasvatuksessa
- tukea vanhempien ja lasten hyvää vuorovaikutusta sekä tukea perheen sosiaalisen verkoston laajentamista
Näetkö tuossa, että tulisivat siivoamaan sinulle ja hoitamaan lapsiasi, ap? NÄETKÖ?
Meille ei tätä koskaan tullut varmaan siksi, että mä olin itse tehnyt seinälle lapsen rytmin kuvina, koska se helpotti arkea ja sitä jos joku tuli hoitamaan vauvaa/taaperoa niin rutiinit oli selkeästi esillä.
Ja mulla on ADHD. 😆
Uuvuin silti. 🤷
Jotenkin tosi ihmisiä aliarvioivia nuo syyt, miksi perhetyötä tarjotaan. Kyllä voi uupua vaikka olis kuinka hyvät rutiinit. Vaikea jotenkin uskoa että jotkut ei itse osais googlettaa apua ja tehdä rutiineita, mutta kai sitten sellaisiakin on.
Mietin vain että kun meillä vauva valvotti, niin kyllä me etsittiin tietoa ja tehtlin ihan kaikkemme. Samoin uhmaiän kohdalla. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren Kiukkukirja on ilmainen netissä. Siinä on hyviä neuvoja.
Meillä kävi lastensuojelu aikanaan palvelunarviointeja tekemässä pariinkin otteeseen, mutta meillä oli jo kaikki mahdollinen tieto ja taito itse hankittuna. Nyky-yhteiskunnassa ajatellaan, että kaikkeen löytyy tiedon kautta apu, mutta valitettavasti se ei ole niin. Voi olla esim. Ristikkäin hoidon puolesta meneviä terveysongelmia joiden kanssa eläminen on tosi väsyttävää. Helposti ajatellaan, että ihmisellä on vain 1 tai 2 ongelmaa jotka ovat syitä uupumukseen. Oikeasti voi olla monia. Itselläni on ADHD:n lisäksi muun muassa bruksismi, refluksi ja uniapnea.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden kotipalvelu olisi aloittajan kaipaama palvelu, ei perhetyö. Olepas yhteydessä sosiaalipalveluihin uudelleen.
Miksi ne ei koskaan tarjoa tuota kotipalvelu apua ja informoi tuosta selkeämmin, ihmiset luulee, että perhetyö on se palvelu. Itsekin pyysin aikoinaan perhetyötä kun en tiennyt mistään kotipalvelusta. Miksi sosiaalityöntekijä ei tarjonnut kotipalvelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous pitää ostaa yksityiseltä siivousyritykseltä. Ei eläkeläisilläkään mitään siivoojia käy ilmaiseksi.
Eläkeläiset on elämänsä eläneet eikä heillä pyöri siinä lapset enää.
Ei sitä ilmaista siivousta eläkkeellä saa, vaikka saisi aivoinfarktin. Kaikki palvelut kotiin maksaa eläkeläiselle muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten se sitten sun luo tulee? Ei tuosta ole mitään muuta kuin vaivaa.
Sillä aikaa varmaan kun tilannetta selvitellään? Äiti on nyt aika väsynyt. Toivotaan että asiat alkaa sujua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous pitää ostaa yksityiseltä siivousyritykseltä. Ei eläkeläisilläkään mitään siivoojia käy ilmaiseksi.
Eläkeläiset on elämänsä eläneet eikä heillä pyöri siinä lapset enää.
Ei sitä ilmaista siivousta eläkkeellä saa, vaikka saisi aivoinfarktin. Kaikki palvelut kotiin maksaa eläkeläiselle muutenkin.
Ok eli kun eläkeläinen joutuu maksamaan palvelusta niin silloin myöskään lapsiperheen äiti ei voi saada palvelua. Suomalainen on ainoa joka on valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viiskymppistä. Kun en minäkään saa niin ei tuokaan.
Aiotteko siivota eläkkeellä olevan vanhempanne kodin vai maksaako ostaako hän siivouksen yksityiseltä siivousyritykseltä 88-vuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Aiotteko siivota eläkkeellä olevan vanhempanne kodin vai maksaako ostaako hän siivouksen yksityiseltä siivousyritykseltä 88-vuotiaana?
Miten eläkeläiset liittyy tähän keskusteluun mitenkään? Olen siivonnut ja auttanut vanhempiani vaikeaan aikaan. Mutta minulle ei kukaan siivonnut vaikeaan aikaan, yksin jätettiin. Ihan ilmaiseksi siivosin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut perustelut minkä takia et saa kotiapua? Pystyisitkö puhumaan asiasta neuvolassa? Onko kotona toista vanhempaa? Onneksi joku kuitenkin tulee paikalle. Ehkä tämä perhetyöntekijä tulee muusta syystä kun siivoamaan?
Ei ole enää mitään kotiapua olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en halua olla ikävä, mutta luulen että se ajatus on juurikin aktivoida äitiä, ettei päivät kulu horroksessa ja päivärytmi sekoa jo omasta puolestakin eikä pelkästään sen vauvan rytmin sotkiessa.
Meillä oli koliikkinen vauva, tosin vain noin pari kk jossain parin kolmen kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen vauva ei suostunut nukkumaan yksin, kävimme siis unikoulua. Tavalla ja toisella noin 8vuotiaaksi saakka kun yölliset kauhukohtaukset ja yökastelu loppuivat viimein kokonaan.
Mies teki matkatyötä jopa lähes 200 vrk vuodessa. Hoidin omakotitalon lumitöineen ja lämmityksineen ja koiran vauvan lisäksi. Mies tietysti viikonloppuisin antoi nukkua pidempään kun oli kotona. Palasin työhön kun vauva oli 11kk.
Nukkuminen oli sitä sun tätä, mutta kiinni elämänrievussa piti pakollinen ulkoilu kun puut oli pakko hakea, lumet luoda tai koira lenkittää. Vauvakin nukkui ulkona vähän pidempään, jolloin ehdin oikaista monesti ulkoilun päälle hetkeksi. Jos olisin jäänyt sohvalle horrostamaan, en tiedä miten olisin siitä ponnistanut ylös olemaan vauvan ja myöhemmin taaperon kaverina.
Miksi sitten joidenkin ahkerien äitien koteihin on tultu tekemään siivoussuunnitelmia ketkä ei horrosta sohvalla. Eihän sellaisia äitejä pidä aktivoida jotka jopa ylisuorittaa. Mutta sellaista ainakin mulle tehtiin. Perhetyöntekijä heilutti tahtipuikkoa, että noniin äitipä ottaa uunista nyt leivokset. Miten alistavaa! Ihmiselle joka jo osasi nuo hommat jo oli tehnyt niitä vähän liikaakin.
Miten se perhetyöntekijä osasi teille tulla? Meille ei ollut ketään tyrkyllä koskaan.
" en halua olla ikävä, mutta luulen että se ajatus on juurikin aktivoida äitiä, ettei päivät kulu horroksessa ja päivärytmi sekoa jo omasta puolestakin "
Niin. Lapsen saamisessa yllätyksenä tuli kokemus siitä, että yhtäkkiä pidetään täysin holhottavana!
Eikö nyt aikuinen ihminen itse osaa aktivoida itseään? Ja mitä väliä, vaikka päivä kuluisi horroksessa? Kyllä vuorotyöläisenkin aamuvuorot horroksessa menee monesti. Eipä tule kukaan aktivoimaan...
Meillä päivärytmi ei voinut seota, koska vauva heräsi joka aamu kello 6 . Hänen tarpeisiinsa vastaaminen rytmitti päivää. AP:llakin on 8kk vauva!
8kk vauva: https://www.vau.fi/vauva/kuukausi-kuukaudelta/8-kuukautta/
Öisin herätteli monta kertaa. Menin hänen kanssaan kello 20 nukkumaan.
AP:lla on 2v lapsi ja 8kk lapsi, ja molemmilla eri tarpeet. Toinen osaa jo monia asioita, toinen opettelee ryömimään yms. Molempien perään pitää katsoa koko ajan. Väsyneenä se on todella raskasta, että pitää olla valpas koko ajan. Sekin voi itsessään aiheuttaa unettomuutta. Eli herää vauvan itkuun, mutta ei saa unta, vaikka vauva nukahtaisi.
8kk vauvan kanssa on ihan täysin turhaa leipoa. 2v kanssa on vähän niin ja näin, että mitä siitä tulee vai tuleeko mitään.
T: Se ADHD mamma jolla ei ole elämänhallinta hukassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut perustelut minkä takia et saa kotiapua? Pystyisitkö puhumaan asiasta neuvolassa? Onko kotona toista vanhempaa? Onneksi joku kuitenkin tulee paikalle. Ehkä tämä perhetyöntekijä tulee muusta syystä kun siivoamaan?
Ei ole enää mitään kotiapua olemassa.
On olemassa nimellä kotipalvelu. Googleta jos et usko. Kun googlettaa, tulee kotipalvelujen yhteystietojakin hakutuloksiin. Eri kaupunkien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en halua olla ikävä, mutta luulen että se ajatus on juurikin aktivoida äitiä, ettei päivät kulu horroksessa ja päivärytmi sekoa jo omasta puolestakin eikä pelkästään sen vauvan rytmin sotkiessa.
Meillä oli koliikkinen vauva, tosin vain noin pari kk jossain parin kolmen kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen vauva ei suostunut nukkumaan yksin, kävimme siis unikoulua. Tavalla ja toisella noin 8vuotiaaksi saakka kun yölliset kauhukohtaukset ja yökastelu loppuivat viimein kokonaan.
Mies teki matkatyötä jopa lähes 200 vrk vuodessa. Hoidin omakotitalon lumitöineen ja lämmityksineen ja koiran vauvan lisäksi. Mies tietysti viikonloppuisin antoi nukkua pidempään kun oli kotona. Palasin työhön kun vauva oli 11kk.
Nukkuminen oli sitä sun tätä, mutta kiinni elämänrievussa piti pakollinen ulkoilu kun puut oli pakko hakea, lumet luoda tai koira lenkittää. Vauvakin nukkui ulkona vähän pidempään, jolloin ehdin oikaista monesti ulkoilun päälle hetkeksi. Jos olisin jäänyt sohvalle horrostamaan, en tiedä miten olisin siitä ponnistanut ylös olemaan vauvan ja myöhemmin taaperon kaverina.
Miksi sitten joidenkin ahkerien äitien koteihin on tultu tekemään siivoussuunnitelmia ketkä ei horrosta sohvalla. Eihän sellaisia äitejä pidä aktivoida jotka jopa ylisuorittaa. Mutta sellaista ainakin mulle tehtiin. Perhetyöntekijä heilutti tahtipuikkoa, että noniin äitipä ottaa uunista nyt leivokset. Miten alistavaa! Ihmiselle joka jo osasi nuo hommat jo oli tehnyt niitä vähän liikaakin.
Miten se perhetyöntekijä osasi teille tulla? Meille ei ollut ketään tyrkyllä koskaan.
Itse pyysin perhetyötä, koska lapsi on sairas/nepsy ja hänellä kouluvaikeuksia ja koulu teki lasuja hänestä. Mutta minulla ei ole mitään elämänhallinnan ongelmia. Väsyin niin, että jäin sairauslomalle itsekin kun piti vääntää lapsen koulu ym asioiden kanssa. Opettajan mielestä meillä tarvittiin siis lasua, mutta lasulla eikä perhetyöllä ollut meille silloin muuta kuin tuo täysin epäolennainen siivous suunnitelma siistiin kotiin. Enemmän siinä ehkä miellytettiin opettajaa, että joku on käynyt meillä mutta ei se ratkaissut lapsen haasteita koulussa kuten sitä, että hän ei pysty keskittymään ja on vilkas. Ei meillä mitään alkoholi/narkki luolaa ollut eikä mitään niin vakavia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en halua olla ikävä, mutta luulen että se ajatus on juurikin aktivoida äitiä, ettei päivät kulu horroksessa ja päivärytmi sekoa jo omasta puolestakin eikä pelkästään sen vauvan rytmin sotkiessa.
Meillä oli koliikkinen vauva, tosin vain noin pari kk jossain parin kolmen kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen vauva ei suostunut nukkumaan yksin, kävimme siis unikoulua. Tavalla ja toisella noin 8vuotiaaksi saakka kun yölliset kauhukohtaukset ja yökastelu loppuivat viimein kokonaan.
Mies teki matkatyötä jopa lähes 200 vrk vuodessa. Hoidin omakotitalon lumitöineen ja lämmityksineen ja koiran vauvan lisäksi. Mies tietysti viikonloppuisin antoi nukkua pidempään kun oli kotona. Palasin työhön kun vauva oli 11kk.
Nukkuminen oli sitä sun tätä, mutta kiinni elämänrievussa piti pakollinen ulkoilu kun puut oli pakko hakea, lumet luoda tai koira lenkittää. Vauvakin nukkui ulkona vähän pidempään, jolloin ehdin oikaista monesti ulkoilun päälle hetkeksi. Jos olisin jäänyt sohvalle horrostamaan, en tiedä miten olisin siitä ponnistanut ylös olemaan vauvan ja myöhemmin taaperon kaverina.
Itse en olisi ikinä suostunut tuollaiseen kuvioon, että toinen on lähes koko ajan pois kotoa. Hyi hitto!
Aijaa. Olisit jättänyt rakkaan puolison, jättänyt lapsen hankkimatta vai puoliso olisi heittänyt kaiken työn ja saavutukset mitä oli siihen saakka tehnyt menemään ja heittäytynyt työttömäksi?
On auttanut paljon elämässä kun on sisäinen vastuuntunto ja halu olla liikkeessä -en halua lepäillä sohvalla ja somettaa, en halua mitään joutavaa aikaa selata suoratoistopalvelua ja torkahdella sohvalla. En yhtään jaksa sellaista vötkyämistä, se jos mikä tekee väsyneeksi ja masentuneeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut perustelut minkä takia et saa kotiapua? Pystyisitkö puhumaan asiasta neuvolassa? Onko kotona toista vanhempaa? Onneksi joku kuitenkin tulee paikalle. Ehkä tämä perhetyöntekijä tulee muusta syystä kun siivoamaan?
Ei ole enää mitään kotiapua olemassa.
On olemassa nimellä kotipalvelu. Googleta jos et usko. Kun googlettaa, tulee kotipalvelujen yhteystietojakin hakutuloksiin. Eri kaupunkien.
Kotipalvelu on. Ne lähettävät laskun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous pitää ostaa yksityiseltä siivousyritykseltä. Ei eläkeläisilläkään mitään siivoojia käy ilmaiseksi.
Eläkeläiset on elämänsä eläneet eikä heillä pyöri siinä lapset enää.
Ei sitä ilmaista siivousta eläkkeellä saa, vaikka saisi aivoinfarktin. Kaikki palvelut kotiin maksaa eläkeläiselle muutenkin.
Ok eli kun eläkeläinen joutuu maksamaan palvelusta niin silloin myöskään lapsiperheen äiti ei voi saada palvelua. Suomalainen on ainoa joka on valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viiskymppistä. Kun en minäkään saa niin ei tuokaan.
Kuntien kotipalvelu lapsille ei ole ilmaista. Se maksaa, mutta ei paljoa. Sitä ei myöskään voi saada kuin pari tuntia viikossa.
Se on " ilmaista " vain jos perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Silloin ne laskut huomioidaan laskelmassa menoina.
Voin kertoa, että se 2h viikossa ei edes pahemmin auta kun on oikein kova univaje. Mutta on se parempi kuin ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous pitää ostaa yksityiseltä siivousyritykseltä. Ei eläkeläisilläkään mitään siivoojia käy ilmaiseksi.
Eläkeläiset on elämänsä eläneet eikä heillä pyöri siinä lapset enää.
Ei sitä ilmaista siivousta eläkkeellä saa, vaikka saisi aivoinfarktin. Kaikki palvelut kotiin maksaa eläkeläiselle muutenkin.
Ok eli kun eläkeläinen joutuu maksamaan palvelusta niin silloin myöskään lapsiperheen äiti ei voi saada palvelua. Suomalainen on ainoa joka on valmis maksamaan satasen siitä, että naapuri ei saa viiskymppistä. Kun en minäkään saa niin ei tuokaan.
Riippuu kuinka köyhä olet ja onko omaisuutta. Vuokralla, kun et omista mitäån etkä tienaa sossu voi ehkä maksaa.
Eläkeläiset on elämänsä eläneet eikä heillä pyöri siinä lapset enää.