Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä siitä, ettei vl katso elokuvia, mutta katsoo esim. videoita?

 

Sellainen mielenkiintoinen asia tuli esille, että kyllä nykyään katsotaan elokuviakin, mutta niitä ei saa kutsua elokuviksi!

 

Kun elokuvaa kutsuu videoksi, ei ilmeisesti ole tehnyt syntiä? Elokuvissa käynti ja televisio olivat syntiä, ja niistä molemmista on katsottu nimenomaan elokuvia, ei videoita. 

Tulee mieleen peruskouluajalta, kun silloin esitettiin dokumentti lestadiolaisuudesta televisiossa. Niin luokan pojat oikein rehvastelivat, etteivä tehneet syntiä katsoessaan sen tietokonemonitorista. Tosin silloin eivät katsoneet netistä sitä, vaan tietokonemonitorista, johon oli liitetty tv-vititin. Eli käytännössä sama laite, jota kutsutaan televisioksi.

Varmasti sanoivat luokkakaverien kuullen, että eivät tehneet syntiä jne. Mistä näitä tarinoita sikiää?

Todellisesta elämästä. Ja nämä kyseiset pojat olivat samalla äärimmäisen fanaattisia television vastustajia. Lestadokumentti täytyi kuitenkin katsoa televisiosta, mutta kutsua sitä monitoriksi. Eivät edes itse ymmärtäneet asian koomisuutta. Jos olet nuorempi, et varmaan sinäkään ymmärrä, miten fanaattisia olivat tuolloin näiden kieltohen kanssa 

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Et, vaikka vl käski pistää nimet esille, kun itse ei "tiennyt"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Et, vaikka vl käski pistää nimet esille, kun itse ei "tiennyt"?

Rikosten kohteeksi joutuneilla on oikeus anonymiteettiin. Muuten ei olisikaan väliä leviääkö nimet ympäri nettiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Et, vaikka vl käski pistää nimet esille, kun itse ei "tiennyt"?

Turhaan laitoit sanan ”tiennyt” sitaatteihin. Tartuin siihen, kun joku (sinä?) väitti, että mediassa on ollut nimiä. Ei varmasti ole ollut, kannattaa pysyä totuudessa, vaikka se vaikeaa onkin.

Kyllä jotain nimiä on ollu mediassa. Esim. yks vuosi se joku suviseuroissa liikennejärjestelyissä toiminut mies jäi kiinni salakuvaamisesta tms muistaakseni, siitä oli uutinen ihan nimellä. Mutta kyllä ne nimet leviää myös yhteisön sisällä, vaikka joku muuta luulisi. Joku tietää aina jotain jne. Sosiaaliset verkostot on niin tiiviit, ettei jutut kyllä pysy salassa kerran kun tulee ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain nimiä on ollu mediassa. Esim. yks vuosi se joku suviseuroissa liikennejärjestelyissä toiminut mies jäi kiinni salakuvaamisesta tms muistaakseni, siitä oli uutinen ihan nimellä. Mutta kyllä ne nimet leviää myös yhteisön sisällä, vaikka joku muuta luulisi. Joku tietää aina jotain jne. Sosiaaliset verkostot on niin tiiviit, ettei jutut kyllä pysy salassa kerran kun tulee ilmi.

Epäilyttäviä sanoja on mm. ”muistaakseni”. Ihmettelen, etteivät jutut ole minun korviini ole tulleet. Vaikka minulla on laaja tuttavapiiri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Et, vaikka vl käski pistää nimet esille, kun itse ei "tiennyt"?

Turhaan laitoit sanan ”tiennyt” sitaatteihin. Tartuin siihen, kun joku (sinä?) väitti, että mediassa on ollut nimiä. Ei varmasti ole ollut, kannattaa pysyä totuudessa, vaikka se vaikeaa onkin.

Mistä kumpuaa tuo itsensä pitäminen kaikkitietävänä? Ja syytät sillä perusteella vielä muita valehtelijoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain nimiä on ollu mediassa. Esim. yks vuosi se joku suviseuroissa liikennejärjestelyissä toiminut mies jäi kiinni salakuvaamisesta tms muistaakseni, siitä oli uutinen ihan nimellä. Mutta kyllä ne nimet leviää myös yhteisön sisällä, vaikka joku muuta luulisi. Joku tietää aina jotain jne. Sosiaaliset verkostot on niin tiiviit, ettei jutut kyllä pysy salassa kerran kun tulee ilmi.

Epäilyttäviä sanoja on mm. ”muistaakseni”. Ihmettelen, etteivät jutut ole minun korviini ole tulleet. Vaikka minulla on laaja tuttavapiiri.

Viestissä kuitenkin kerrottiin, että jutussa oli nimi. Sitä faktaa ei se muuta sekään, jos kaikki yksityiskohdat ei ole muistissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Et, vaikka vl käski pistää nimet esille, kun itse ei "tiennyt"?

Turhaan laitoit sanan ”tiennyt” sitaatteihin. Tartuin siihen, kun joku (sinä?) väitti, että mediassa on ollut nimiä. Ei varmasti ole ollut, kannattaa pysyä totuudessa, vaikka se vaikeaa onkin.

Mistä kumpuaa tuo itsensä pitäminen kaikkitietävänä? Ja syytät sillä perusteella vielä muita valehtelijoiksi.

Hetkinen. Mennäänpä asioissa vähän taaksepäin. Totesin, etten ole tiennyt enkä kuullut kenenkään nimiä. Siihen kommentoitiin, etten ”tiennyt”. Kukahan epäili ja ketä valehtelijaksi? 🤔 En ole enkä pidä itseäni kaikkitietävänä mutta totuudesta en tingi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain nimiä on ollu mediassa. Esim. yks vuosi se joku suviseuroissa liikennejärjestelyissä toiminut mies jäi kiinni salakuvaamisesta tms muistaakseni, siitä oli uutinen ihan nimellä. Mutta kyllä ne nimet leviää myös yhteisön sisällä, vaikka joku muuta luulisi. Joku tietää aina jotain jne. Sosiaaliset verkostot on niin tiiviit, ettei jutut kyllä pysy salassa kerran kun tulee ilmi.

Epäilyttäviä sanoja on mm. ”muistaakseni”. Ihmettelen, etteivät jutut ole minun korviini ole tulleet. Vaikka minulla on laaja tuttavapiiri.

Viestissä kuitenkin kerrottiin, että jutussa oli nimi. Sitä faktaa ei se muuta sekään, jos kaikki yksityiskohdat ei ole muistissa.

Googlaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä tiedän nimiä ja paikkakuntiakin.  Tiedän esim. sen Maijan tapauksen perheenkin. Luonnollisesti en lähde tässä nimiä laittamaan.

Et, vaikka vl käski pistää nimet esille, kun itse ei "tiennyt"?

Turhaan laitoit sanan ”tiennyt” sitaatteihin. Tartuin siihen, kun joku (sinä?) väitti, että mediassa on ollut nimiä. Ei varmasti ole ollut, kannattaa pysyä totuudessa, vaikka se vaikeaa onkin.

Mistä kumpuaa tuo itsensä pitäminen kaikkitietävänä? Ja syytät sillä perusteella vielä muita valehtelijoiksi.

Hetkinen. Mennäänpä asioissa vähän taaksepäin. Totesin, etten ole tiennyt enkä kuullut kenenkään nimiä. Siihen kommentoitiin, etten ”tiennyt”. Kukahan epäili ja ketä valehtelijaksi? 🤔 En ole enkä pidä itseäni kaikkitietävänä mutta totuudesta en tingi.

Näytät tinkivän. Muistin virkistykseksi, kirjoitit tarkalleen näin "Ei varmasti ole ollut, kannattaa pysyä totuudessa, vaikka se vaikeaa onkin."

Eli syytit kuin syytitkin valehtelusta, ja kyllä esitit myös luulosi varmana tietona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turvallinen siioni, josta paljastui kymmenien pedofiilijuttujen salailu… varmaan ne lapset olisi eri mieltä. Varmaan ne naisetkin, joilla ei ihan olisi resurssit riittäneet suurperheeseen mutta kun oli pakko.

Hoitokokousten uhrit. Tarvitseeko jatkaa?

Hoitokokousten aikaan en ole elänyt ja yhtään pedofiilia enkä uhria (tietääkseni!) tunne edes nimeltä. 
Mikä minun turvallista uskoani siis  järkyttää sinun mielestäsi?

Tällä ”kritiikillä” on paha mittakaavavirhe.

Mistä luulet sen johtuvan, ettet nimiä tiedä? Olisiko se sama salailu, jonka vuoksi pedot saivat jatkaa vuodesta toiseen? Ei muissa yhteisöissä nimet jäisi pimentoon

Pedofiilistä kiinnostusta esiintyy kaikissa väestöryhmissä. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että se olisi erityisen yleistä jossakin uskonnollisessa tai yhteiskunnallisessa ryhmässä. Miehillä sitä esiintyy selvästi enemmän kuin naisilla.

Siten myöskään minkään uskonnollisen tai yhteiskunnallisen ryhmän jäsenillä ei olisi lähtökohtaisesti suurempaa todennäköisyyttä tuntea pedofiilisesti suuntautunutta henkilöä. Yksilön kohdalla kohtaamistodennäköisyyteen vaikuttavat luonnollisesti tuttavapiirin koko, rakenne ja sosiaalinen ympäristö.

 

Voi siis hyvin olla että sinä tunnet enemmän pedofiileja kuin minä. Tai päinvastoin.
 

Uskonnollinen yhteisö, jossa seksuaalisuus on tabu, jossa on ehkäisykielto ja siten pääasiassa suurperheitä valtavilla lapsimäärillä on kyllä pedofiileille otollinen ympäristö toimimiseen. Lisäksi jos yhteisö pyrkii suojelemaan omaa selustaansa ja mainettaan niin ongelmat voi ollakin äkkiä hyvin massiiviset. Riippumatta prosentuaalisista todennäköisyyksistä. -sivusta eri

Minä ajattelen, että mentaliteetti "asiat hoidetaan oman väen kesken ja pidetään huoli, ettei kukaan likaa meidän mainetta" on ongelmallinen missä tahansa epäkohdassa. Monia vääryyksiä voidaan painaa villaisella siksi, ettei haluta huonoa mainetta omalle perheelle/suvulle/yhteisölle. Näissä usein käy myös niin, että se vääryyttä kohdannut osapuoli ei uskalla tai jaksa viedä asiaa ulkopuoliselle taholle, koska omien joukossa on tullut jo reaktio, ettei tätä asiaa kannata levitellä. 

Sivusta olen seurannut, miten vl-liikkeessä on tapahtunut viime vuosikymmeninä "rentoutumista". Omassa lapsuudessani 25 v sitten oli hyvin ehdotonta lasten ja nuorten osalta, mitä sai tehdä ja mitä ei. Silloin ei olisi tullut kuuloonkaan, että joku olisi katsonut mm-jääkiekkoa, meikannut kevyesti, lauleskellut lastenohjelman tunnaria tai kuunnellut kevyempää musiikkia. Sitten nyt 2020-luvulla kuuntelen ihmeissäni, miten osa kertoo, että kyllä heillä näin vl-perheissä tehdään.

Jos olisin itse liikkeen jäsen, tuntuisi minusta ehdottomien sääntöjen murentuminen pahalta. Miettisin, miksi itse en olisi saanut lapsena/nuorena tehdä näitä asioita ja nyt ne olisivatkin ok. Ainakin omassa lapsuudessani ilmapiiri oli hyvin jyrkkä, eikä poikkeuksia noihin asioihin sallittu. Heräisi myös tunne, että missä muissa asioissa luovutaan aiemmista säännöistä. Nakertaisi omaa luottamustani liikkeen opettamien asioiden pysyvyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta olen seurannut, miten vl-liikkeessä on tapahtunut viime vuosikymmeninä "rentoutumista". Omassa lapsuudessani 25 v sitten oli hyvin ehdotonta lasten ja nuorten osalta, mitä sai tehdä ja mitä ei. Silloin ei olisi tullut kuuloonkaan, että joku olisi katsonut mm-jääkiekkoa, meikannut kevyesti, lauleskellut lastenohjelman tunnaria tai kuunnellut kevyempää musiikkia. Sitten nyt 2020-luvulla kuuntelen ihmeissäni, miten osa kertoo, että kyllä heillä näin vl-perheissä tehdään.

Jos olisin itse liikkeen jäsen, tuntuisi minusta ehdottomien sääntöjen murentuminen pahalta. Miettisin, miksi itse en olisi saanut lapsena/nuorena tehdä näitä asioita ja nyt ne olisivatkin ok. Ainakin omassa lapsuudessani ilmapiiri oli hyvin jyrkkä, eikä poikkeuksia noihin asioihin sallittu. Heräisi myös tunne, että missä muissa asioissa luovutaan aiemmista säännöistä. Nakertaisi omaa luottamustani liikkeen opettamien asioiden pysyvyyteen.

Miksi tuo harmittaa? Eikö se ole vaan hyvä, että älyttömistä säännöistä luovutaan?😅 Mä taas ihmettelen näitä liikkeestä lähteneitä, jotka arvostelee niitä liikkeeseen jääneitä, jotka ottaa vähän löysemmin rantein. Ulkopuolelta sanotaan sitten, että kyllä teidän pitäisi tiukan kurin ja mielettömien sääntöjen alla elää kun jäitte yhteisöön. Vähän mentaliteetilla ”Minä en liikkeeseen halunnut jäädä mutta teidän on pakko noudattaa sääntöjä koska minä olen sitä mieltä”. Älytöntä. 

Yleensä tiukan kurin yhteisöt joko muuttuu tai kaatuu lopulta omaan mahdottomuuteensa. Aina tulee uusi sukupolvi, joka tajuaa että hetkinen, mitä ihmettä, ei tää ole oikein, ei tämän kuulu olla näin. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tiukan kurin yhteisöt joko muuttuu tai kaatuu lopulta omaan mahdottomuuteensa. Aina tulee uusi sukupolvi, joka tajuaa että hetkinen, mitä ihmettä, ei tää ole oikein, ei tämän kuulu olla näin. 

No, vl-liike ei ole kaatunut tähän mennessä. Muuttunut se kyllä varmasti on: esimerkiksi en itse ole elänyt hoitokokousaikoja, mutta kertomukset niiltä ajoilta tuntuvat hyvin vierailta tätä päivää ajatellen.

Itseäni auttaa ajatella näissä tilanteissa sitä, että alkuseurakunnassakin oli monenlaista ongelmaa, mutta useimmiten niistä selvittiin. Että en itsekään jumitu joihinkin hoitokokousaikoihin, jotka ovat jo takana päin. Virheitä on tehty, mutta niistä on myös opittu.

Koen itse, että usko ja elämä liikkeen keskellä on hengeltään tervettä ja terveen vapaata tällä hetkellä.

-vl

Vierailija kirjoitti:

Sivusta olen seurannut, miten vl-liikkeessä on tapahtunut viime vuosikymmeninä "rentoutumista". Omassa lapsuudessani 25 v sitten oli hyvin ehdotonta lasten ja nuorten osalta, mitä sai tehdä ja mitä ei. Silloin ei olisi tullut kuuloonkaan, että joku olisi katsonut mm-jääkiekkoa, meikannut kevyesti, lauleskellut lastenohjelman tunnaria tai kuunnellut kevyempää musiikkia. Sitten nyt 2020-luvulla kuuntelen ihmeissäni, miten osa kertoo, että kyllä heillä näin vl-perheissä tehdään.

Jos olisin itse liikkeen jäsen, tuntuisi minusta ehdottomien sääntöjen murentuminen pahalta. Miettisin, miksi itse en olisi saanut lapsena/nuorena tehdä näitä asioita ja nyt ne olisivatkin ok. Ainakin omassa lapsuudessani ilmapiiri oli hyvin jyrkkä, eikä poikkeuksia noihin asioihin sallittu. Heräisi myös tunne, että missä muissa asioissa luovutaan aiemmista säännöistä. Nakertaisi omaa luottamustani liikkeen opettamien asioiden pysyvyyteen.

Nuo kaikki luettelemasi asiat ovat tapakulttuuria, joka muuttuu joka tapauksessa. Esimerkiksi joskus miehillä ei "saanut" olla pitkiä hiuksia ja partaankin suhtauduttiin epäluuloisesti. Tuollaista ei voisi nykyään enää kuvitellakaan

Itse esimerkiksi meikkaan kevyesti ja kuuntelen myös kevyempää musiikkia klassisen ja hengellisen musiikin lisäksi (joskin sen kanssa olen tarkka, millaiset sanat kuuntelemassani musiikissa on). En minä haluaisi palata mihinkään tiukkapipoisempaan aikaan enkä ajattele, että tällaisiin asioihin puuttuminen olisi edes oikein.

-vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta olen seurannut, miten vl-liikkeessä on tapahtunut viime vuosikymmeninä "rentoutumista". Omassa lapsuudessani 25 v sitten oli hyvin ehdotonta lasten ja nuorten osalta, mitä sai tehdä ja mitä ei. Silloin ei olisi tullut kuuloonkaan, että joku olisi katsonut mm-jääkiekkoa, meikannut kevyesti, lauleskellut lastenohjelman tunnaria tai kuunnellut kevyempää musiikkia. Sitten nyt 2020-luvulla kuuntelen ihmeissäni, miten osa kertoo, että kyllä heillä näin vl-perheissä tehdään.

Jos olisin itse liikkeen jäsen, tuntuisi minusta ehdottomien sääntöjen murentuminen pahalta. Miettisin, miksi itse en olisi saanut lapsena/nuorena tehdä näitä asioita ja nyt ne olisivatkin ok. Ainakin omassa lapsuudessani ilmapiiri oli hyvin jyrkkä, eikä poikkeuksia noihin asioihin sallittu. Heräisi myös tunne, että missä muissa asioissa luovutaan aiemmista säännöistä. Nakertaisi omaa luottamustani liikkeen opettamien asioiden pysyvyyteen.

Miksi tuo harmittaa? Eikö se ole vaan hyvä, että älyttömistä säännöistä luovutaan?😅 Mä taas ihmettelen näitä liikkeestä lähteneitä, jotka arvostelee niitä liikkeeseen jääneitä, jotka ottaa vähän löysemmin rantein. Ulkopuolelta sanotaan sitten, että kyllä teidän pitäisi tiukan kurin ja mielettömien sääntöjen alla elää kun jäitte yhteisöön. Vähän mentaliteetilla ”Minä en liikkeeseen halunnut jäädä mutta teidän on pakko noudattaa sääntöjä koska minä olen sitä mieltä”. Älytöntä. 

Ihmettelen samaa. Sitähän lestadiolaisilta on toivottukin, että tapakulttuuriin keskittyminen vähenisi, ja sitten se ei olekaan hyvä juttu?

Mielestäni kehitys on ollut viime vuosikymmeninä tervettä: ei ole keskitytty enää niin paljon ulkoisiin asioihin vaan enemmän itse uskoon.

- vl

Näin yhteisön reunamilla pyörivänä koen kyllä, että yhteisössä on tavallaan kaksi eri tasoa. Osa ihmisistä noudattaa hyvinkin tiukasti aiempaa ajattelua ”mikä on uskovaiselle sopivaa”. Osa sitten ottaa huomattavasti rennommin. Mun kokemuksen mukaan tämä jälkimmäinen ryhmä tavallaan varoo ilmaisemasta todellisia näkemyksiään suoraan ensiksi mainitulle ryhmälle.