Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Miksi on niin pakottava tarve maalata tästä yhteisöstä idyllinen kuva? Johan sen pedofiilikeissit paljasti, ettei tämä mikään lintukoto ole. 

Vierailija kirjoitti:

Kauhistelu maittaa, mutta lähimmäisenrakkaus näyttää unohtuvan. Missä on näiden sädekehänkiillottajien halu auttaa niitä perheitä, joiden hätää he väittävät näkevänsä?

On helppoa huudella sivusta, miten muiden olisi pitänyt elämänsä järjestää. Vaikeampaa on kohdata ihminen, tarjota apua ja kantaa vastuuta omasta lähimmäisestä. Kaikkien ongelmien selittäminen vanhempien huonoilla valinnoilla ei ole huolta, vaan tuomitsemista.

Jos huoli loppuu siihen, että ulkopuolinen luettelee, mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä toisin, kyse ei ole kovin rakentavasta huolesta. Se on jälkiviisasta kauhistelua, jossa toisten vaikeuksista tehdään todisteita omien ennakkokäsitysten puolesta.

P.S. Minä olen kyliltä kotiin kuskannut heitteille jätettyjä nälkäisiä lapsia syömään. Eivät olleet vl.

Kun puhut vastuunkantamisesta niin kyllähän srk ja puhujat voisi myös kantaa (enemmän) vastuuta siitä, ettei puusilmäisesti opeta kaikkien lasten vastaanottamista kaikille suositeltavana periaatteena.

Toki fiksu ja kyllin älykäs ihminen osaa ja "uskaltaa" ehkäistä ilman srk:n "lupaa", mutta monien arempien elämää ja henkistä tai hengellistä taakkaa taatusti helpottaisi kyllin selkeät kannanotot siitä että äidit ja isät saa kuunnella (lääkärin ohella) omaa jaksamistaan ja pitääkin kuunnella tietenkin eikä se ole mikään uskossa pysymisen asia tietenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On jossain vaiheessa ollut erinlaista opetusta siitä voiko ehkäistä. Käsittääkseni kanta on lieventynyt mutta jos ollaan rehellisiä pitää ymmärtää menneisyyttä.

 

Vanhoillislestadiolaisuuden puhujainkokous päätti vuonna 1967:
"Lapsirajoitus on syntiä kaikissa muodoissaan."
(Ari-Pekka Palola: Suvi on läsnä: sata vuotta suuria seuroja. Oulu: SRK. 2006, s. 119.)

"Ehkäisy on saastaisuuden ja murhan synti. Saastaisuutta on sukupuoliyhteys avioliitossa, mutta yritys ehkäistä raskaus. Lisäksi ehkäisy on murha, koska se estää elämän syntymisen." (Päivämies.14.6.1962)

"Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen. Se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näitä tekosyitä käyttää väärään tarkoitukseen." (Päivämies 1974.)

"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen." (Päivämies 14.2.1979.)

"Mitkä tahansa keinot syntyvyyden säännöstelemiseksi on nähty aina synniksi Jumalan valtakunnassa." (Päivämies, 12.5.2005, pääkirjoitus.)

Kamalaa luettavaa. Aivan kamalaa. Yhteisön ei olisi koskaan pitänyt puuttua tuohon asiaan. Tarvittiinko kuolemantapaus synnytyksiin liittyen, että ihmiset nöyrtyy? En tiedä. 

Ei olisi pitänyt puuttua mutta se on myöhäistä nyt kun ei voi enää vanhoja puheita mennä perumaankaan ja pyytämään anteeksi tapahtuneita tragedioita niin näillä mennään.

Miksi ei voisi SRK pyytää anteeksi kaikkea sitä naisille aiheutettua kärsimystä, minkä se entinen täysin ehdoton - kuolkoon vaikka äiti- ehkäisyoppi on aiheuttanut? Tai joku puhujainkokous julkaisisi kannanoton? Sehän toki merkitsisi sen myöntämistä, että aina ei ole oltu oikeassa ja siinä avautuisi ovi sen pohtimiselle, että ollaanko muissakaan asioissa oltu aina ihan oikeassa...

Tämä. Vanhoillislestadiolaisuus on kuin änkyrä setä, joka ei kuuna päivänä myönnä olleensa missään väärässä. Muut ovat hänen mielestään väärässä ja kyllä hän tietää parhaiten, mikä toisille on parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleistä pohdiskelua aiheesta:

Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta  konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta. 
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.

Tottakai  vl oppi on, että ihan kaikesta muusta voi tulla uskonvarmistelua omien tekojen avulla paitsi ei papukaijana syntien siunaamisesta "mennen tullen ja palatessakin". Sitähän ei toki koskaan tehdä tyhjänä hokemana vaan se poikkeuksetta aina osoittaa henkilön täydellisen hurskaan sydämen tilan. Ja vaikka sitä hokisi kuinka niin se ei koskaan ole eikä siitä koskaan voi tulla ihmisteko, toisin kuin ihan kaikesta siitä mitä kaikki muut kristityt -ei kun siis uskosta osattomat- tekevät.

Tuntuu pahalta lukea Pyhän Hengen pilkkaa. Toivottavasti ymmärtäisit tilasi.

Voit nähdä pilkkaa ihan missä haluat mutta mieluusti kuulisin selityksen sille, miksi yksikään vl ei ikinäkoskaanmilloinkaan ole huolissaan siitä, että meikkaamattomuus, korvakoruttomuus, rytmimusiikin kuuntelemattomuus, teatterissa käymättömyys ym miljoona ihmistapa-asiaa sekä jatkuva syntien saarnaaminen anteeksiantoautomaatin lailla voisivat saada ihmisen uskonelämässä väärän aseman eli voisivat nousta ulkultaisuudeksi, omavanhurskaudeksi, 'viitan tupsuiksi', yrityksiksi ihmisteoilla vanhurskautua? Onko mitään mikä saisi vl huolestumaan tästä mahdollisuudesta?? Tai edes päästämään asian ajatuksiinsa täysin rehellisesti?

”jatkuva syntien saarnaaminen anteeksiantoautomaatin lailla” - tuo loukkaa, samoin kuin (ilmeisesti sinun) käkikellovertaus, kun on kuitenkin kyse yhdestä uskomme perusasioista. Sinulle se on kuitenkin irvailun ja naureskelun aihe. Se, että on saanut uskoa syntinsä anteeksi jonkun toisen ihmisen kautta, on aarre, jota en halua menettää ja jonka toivoisin mahdollisimman monen ihmisen omistavan. Ethän sinä ymmärtääkseni irvaile muidenkaan eri tavalla uskovien uskolla. 

Jokainen kristitty on uskonut ja uskoo syntinsä anteeksi. Vl on kuitenkin tietääkseni ainoita joille syntien anteeksisanomisen sanat (ja nimenomaan vielä että se että tämä sanoja kuuluu ulkoisesti "oikeaan porukkaan") on tärkeämmässä asemassa kuin esim sakramentit. Ja minusta se on harhaoppia, jota vastaan puhun vaikka sitä kuinka väittäisit pilkaksi ja minusta tuo nimenomainen toiminta ihmissääntöineen on ihan sitä pahinta Jumalanpilkkaa ja tässä asiassa näkemyksemme siis eroavat täysin.

Teologina tulen kommentoimaan: ongelma on siinä, että jokin yhteisö ajattelee omistavansa sen Jumalan synninpäästön. Ei sitä kukaan ihminen omista - se on Jumalan työtä. Syntejään katuva ihminen saa ne anteeksi, vaikka kukaan ei olisi julistamassa hänelle synninpäästöä.

Mun on pakko sanoa, että

 " vanhoillislestadiolainen pappi" on  mulle hämärä ja ristiriitainen käsite. Kun asia on juuri noin kuin sanot ja näin hänellekin on opetettu, vuosien opinnot taustalla. Niin miten se kaikki unohtuu valmistumisen jälkeen ja tilalle tuleekin eksklusiivinen seurakuntaoppi. Mitä siinä oikein tapahtuu? 

Teologina tulen kommentoimaan:

Nämä vanhoillislestadiolaiset papit eivät ole koskaan noita asioita oppineetkaan. He suorittavat yliopistolla pakolliset teologian perusopinnot, joissa toki törmäävät muuhun kristinuskon opetukseen. Viittaavat kintaalla niille. Ylimielisinä kuuntelevat, mutta menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nihkeimmät haastavat professoreja urakalla, kun jankkaavat omaa agendaansa. Eivät tietenkään käännä kelkkaansa. Opintojen edetessä valitsevat vain sellaisia opintokokonaisuuksia, jotka sopivat heidän arvoihinsa. Pullahtavat yliopistolta aivan yhtä tiukkojen ajatusten kanssa kuin sinne tulivatkin.

Eivätkä kaikki todellakaan ota neuvoista onkeensa. Eräskin kurssitoverini sai huolella runtua niin opettajalta kuin kurssitovereilta. Tämä ko. mies tosissaan oli sitä mieltä, että s'ksuaalisen v'kivallan uh.rille pitää julistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja v'ressä. Ei yhtään käsittänyt, että uh.ri kaipaisi empatiaa ja vakuutusta siitä, että tilanne ei ole hänen syynsä. Tämä ko. henkilö työllistyi vl-paikkakunnalle ja toimii siellä nykyisin korkeassa asemassa. Aivan hirveää touhua.

Liittyypä hyvinkin uskontoon. Vanhoillislestadiolainen mies, joka istui kuuliaisesti seurapenkissä sunnuntaisin ja osasi pitää kulissit yllä. Neljän seinän sisällä oli pahimmillaan pirusta seuraava. 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa nyt oikeesti, alkaa palaa käpy. Jos minä liikkeessä kasvaneena sanon, että lapsia on peloteltu helvetillä, liikkeen opin kautta joko suoraan tai epäsuorasti, naisia pakotettu synnyttämään huonolla terveydellä opin kautta, niin en ole mikään ulkopuolinen kertomassa valheita. Ite valehtelette, jos väitätte ettei nämä jutut ole totta. Ne todellakin on. 

Ne ovat totta SINULLE. Minä olen elänyt uskovaisten joukossa yli puoli vuosisataa, ja nuo eivät ole minun kokemuksiani. En mitätöi sinun kokemaasi, älä sinäkään minun.

Tämä on juuri se ongelma, kun subjektiivinen kokemus luullaan yleiseksi faktaksi.

Tunnen henkilökohtaisesti neljä perhettä, joiss äidit on olleet sektiokierteessä, jokaisella terveys tai henki vaarassa tuossa touhussa. Tunnen naisia, joilla on pettänyt mielenterveys jatkuvien raskauksien myötä. Tunnen perheenisiä, jotka pahoinpidelleet lapsiaan, lapsia syntyy silti aina vaan lisää. Tunnen perheitä, joissa on viis veisattu pienten lasten turvallisuudesta ”Jumala huolehtii”. Perheitä, joissa lapset on hoidettu minimillä, koska ei jaksa eikä kiinnosta(?). Mt-ongelmia ja henkisten ja hengellisten ongelmien sekoittumista. Jne. Enkä edea tunne kaikkia vl-perheitä ympäri Suomen, joten miten pahat ne ongelmat sitten tässä yhteisössä on, jos minä yksittäisenä ihmisenä tiedän näin paljon ongelmia. 

Ajatella. Nostit esille tuon sektion. Tunnen erittäin läheltä kolme, jotka ovat synnyttäneet pelkästään sektiolla. Lisäksi useita, joilla osa lapsista on syntynyt sektiolla. Hyvin meni.

Huolimatta siitä, että tunnen kymmeniä, ellei satoja vl-äitejä, en tiedä yhtään sellaista, jonka mielenterveys olisi raskauksista järkkynyt. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tiedän. Työuupuneita tunnen useita, osa lähiperheestäni.

Tiedän kaksi vl-perhettä, joissa lasten hoito on laiminlyöty. Toisesta tein lasun.

En tiedä yhtään isää enkä äitiä, jotka olisivat lapsiaan pahoinpidelleet. En vl enkä ei-vl. Jos tietäidin, niin olisin ilmoittanut poliisille. Toivottavasti sinä ilmoitit.

Kuten näet, aika erilaiset kokemukset meillä. Minun ei tarvinnut valehdella (eikä liioitella).

Oman työni puolesta tunnen ja tiedän paljon lapsiperheitä (opettaja olen). Osassa todella pahola ongelmia, jopa lapsi joka yritti itsemurhaa. Eli ei ole vierasta tämäkään puoli. Mutta nuo eivät siis olleet vl-perheitä. Silti en syytä kaikkia ei-vl perheitä, en yleistä kaikkien kasvatusta enkä vanhemmuutta kelvottomaksi.

Ymmärrän, että minun näkemykseni on yhden ihmisen näkemys. Ymmärrätkö sinä sitä omalta osaltasi?

Pakko sanoa. Tämä asia ei liity millään lailla vakaumukseen eli koskee myös muitakin kuin vl-perheitä.

Ikinä ei voi mennä sanomaan, että joitakin asioita ei tapahtuisi, jos itse ei ole kuullut niistä. Todellako luulet, että ihmiset kertovat sukulaisille/ystäville/opettajille/työkavereille jne, jos perheessä on esimerkiksi v'kivaltaa tai vaikeita mt-ongelmia? Suurin osa pitää visusti nämä asiat omana tietonaan, koska eivät halua altistaa elämäänsä arvostelulle. On vain helpompaa sanoa, että ihan hyvin me tässä jaksetaan, vaikka mies vihaisena viskoo tavaroita ja lapsia/käyn välillä suljetulla lepäämässä. 

Eikä aina ole kyse siitäkään, ovatko ihmiset läheisiä. En minäkään ole esimerkiksi halunnut avautua kenellekään läheiselleni siitä, että elämme seksittömässä avioliitossa miehen haluttomuuden vuoksi. En halua, että läheiset tietävät, arvostelevat minua tai miestäni tilanteen perusteella. Monet kipeät asiat jäävät kertomatta, vaikka kuinka kuvittelisit tuntevasi toisen.

Kyllä ainakin omista kokemuksista on oikeus kertoa. Ikävä jos se pilaa mainetta, mutta jos ne on tosiasioita niin minkä sille voi,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleistä pohdiskelua aiheesta:

Omavanhurskas ihminen voi etsiä uskonvarmuutta  konkreettisista teoista ja suorituksista. Silloin ehtoollisella käymisestä voi tulla tällainen teko: ihminen saa siitä ikään kuin vakuutuksen uskolleen omien tekojensa ansiosta. 
Ehtoollisella käyminen kannattaa kuitenkin aina, en tarkoita että sitä pitäisi mitenkään vältellä. Tärkeintä on, että ehtoolliselle tullaan uskovaisella sydämellä ja luotetaan siihen, että kaikki perustuu Kristuksen armoon, ei omiin tekoihimme.

Tottakai  vl oppi on, että ihan kaikesta muusta voi tulla uskonvarmistelua omien tekojen avulla paitsi ei papukaijana syntien siunaamisesta "mennen tullen ja palatessakin". Sitähän ei toki koskaan tehdä tyhjänä hokemana vaan se poikkeuksetta aina osoittaa henkilön täydellisen hurskaan sydämen tilan. Ja vaikka sitä hokisi kuinka niin se ei koskaan ole eikä siitä koskaan voi tulla ihmisteko, toisin kuin ihan kaikesta siitä mitä kaikki muut kristityt -ei kun siis uskosta osattomat- tekevät.

Tuntuu pahalta lukea Pyhän Hengen pilkkaa. Toivottavasti ymmärtäisit tilasi.

Voit nähdä pilkkaa ihan missä haluat mutta mieluusti kuulisin selityksen sille, miksi yksikään vl ei ikinäkoskaanmilloinkaan ole huolissaan siitä, että meikkaamattomuus, korvakoruttomuus, rytmimusiikin kuuntelemattomuus, teatterissa käymättömyys ym miljoona ihmistapa-asiaa sekä jatkuva syntien saarnaaminen anteeksiantoautomaatin lailla voisivat saada ihmisen uskonelämässä väärän aseman eli voisivat nousta ulkultaisuudeksi, omavanhurskaudeksi, 'viitan tupsuiksi', yrityksiksi ihmisteoilla vanhurskautua? Onko mitään mikä saisi vl huolestumaan tästä mahdollisuudesta?? Tai edes päästämään asian ajatuksiinsa täysin rehellisesti?

”jatkuva syntien saarnaaminen anteeksiantoautomaatin lailla” - tuo loukkaa, samoin kuin (ilmeisesti sinun) käkikellovertaus, kun on kuitenkin kyse yhdestä uskomme perusasioista. Sinulle se on kuitenkin irvailun ja naureskelun aihe. Se, että on saanut uskoa syntinsä anteeksi jonkun toisen ihmisen kautta, on aarre, jota en halua menettää ja jonka toivoisin mahdollisimman monen ihmisen omistavan. Ethän sinä ymmärtääkseni irvaile muidenkaan eri tavalla uskovien uskolla. 

Jokainen kristitty on uskonut ja uskoo syntinsä anteeksi. Vl on kuitenkin tietääkseni ainoita joille syntien anteeksisanomisen sanat (ja nimenomaan vielä että se että tämä sanoja kuuluu ulkoisesti "oikeaan porukkaan") on tärkeämmässä asemassa kuin esim sakramentit. Ja minusta se on harhaoppia, jota vastaan puhun vaikka sitä kuinka väittäisit pilkaksi ja minusta tuo nimenomainen toiminta ihmissääntöineen on ihan sitä pahinta Jumalanpilkkaa ja tässä asiassa näkemyksemme siis eroavat täysin.

Teologina tulen kommentoimaan: ongelma on siinä, että jokin yhteisö ajattelee omistavansa sen Jumalan synninpäästön. Ei sitä kukaan ihminen omista - se on Jumalan työtä. Syntejään katuva ihminen saa ne anteeksi, vaikka kukaan ei olisi julistamassa hänelle synninpäästöä.

Mun on pakko sanoa, että

 " vanhoillislestadiolainen pappi" on  mulle hämärä ja ristiriitainen käsite. Kun asia on juuri noin kuin sanot ja näin hänellekin on opetettu, vuosien opinnot taustalla. Niin miten se kaikki unohtuu valmistumisen jälkeen ja tilalle tuleekin eksklusiivinen seurakuntaoppi. Mitä siinä oikein tapahtuu? 

Teologina tulen kommentoimaan:

Nämä vanhoillislestadiolaiset papit eivät ole koskaan noita asioita oppineetkaan. He suorittavat yliopistolla pakolliset teologian perusopinnot, joissa toki törmäävät muuhun kristinuskon opetukseen. Viittaavat kintaalla niille. Ylimielisinä kuuntelevat, mutta menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nihkeimmät haastavat professoreja urakalla, kun jankkaavat omaa agendaansa. Eivät tietenkään käännä kelkkaansa. Opintojen edetessä valitsevat vain sellaisia opintokokonaisuuksia, jotka sopivat heidän arvoihinsa. Pullahtavat yliopistolta aivan yhtä tiukkojen ajatusten kanssa kuin sinne tulivatkin.

Eivätkä kaikki todellakaan ota neuvoista onkeensa. Eräskin kurssitoverini sai huolella runtua niin opettajalta kuin kurssitovereilta. Tämä ko. mies tosissaan oli sitä mieltä, että s'ksuaalisen v'kivallan uh.rille pitää julistaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja v'ressä. Ei yhtään käsittänyt, että uh.ri kaipaisi empatiaa ja vakuutusta siitä, että tilanne ei ole hänen syynsä. Tämä ko. henkilö työllistyi vl-paikkakunnalle ja toimii siellä nykyisin korkeassa asemassa. Aivan hirveää touhua.

Sinäpä vaikutat herttaiselta persoonalta. Varmasti juttelemaan tuleva vl saa sinulta ennakkoluulottoman kohtaamisen <3

”Kaikkihan ne ovat samanlaisia ylimielisiä p*skiaisia”

Vierailija kirjoitti:

Sekin että toivottavasti ainakaan nykyään ei ole enää niin paljon sitä mitä näki täälläkin vuosituhannen vaihteen aikoihin vielä, että asioiden sujuminen "hyvin" vl perheissä oli suurelta osin perheen vanhimpien tyttöjen varassa. Kun heillä kävi, niin äidillä oli käytännössä aina vauva ja neljä, viisi pikkunatiaista roikkui isojen tyttöjen jaloissa vaatimassa huomiota. Mukava äiti kyllä ei siinä mitään ja mukavat lapset, mutta eihän heidän olisi kuulunut joutua sellaista vastuuta kantamaan kun ne "isot" tytötkin olisi itse vielä kovasti tarvinneet äitiä monessa asiassa.

Lapsia taisi tulla kaikkiaan 14 (myönnän että jossain vaiheessa sekosin laskuissa) ja lähes kaikki heistä jätti liikkeen aikuistuttuaan ja monella myös ikävä kyllä tuli kuvioihin psyykkisiä ongelmia aikuisuudessa kun lapsena ei saanut olla tarpeeksi kauan lapsi.

Kyllä tätä ilmiötä vielä näkee. Vasta kuuntelin, kun eräs ylpeä vl-mummo kertoi, miten hänen 12-vuotias vl-lapsenlapsensa (tyttö) on kuin aikuinen, kun on niin valtavan reipas, itsenäinen ja hoitaa aikuisten asiat. Itsellä kävi tyttöä sääliksi. Tuossa iässä pitäisi saada olla lapsi, lapsen ajatuksineen ja puuhineen. Yhä arvostetaan kovasti tyttöjä, jotka ottavat vastuuta, joka heille ei kuuluisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua tympäisee tämä muka-huoli vl-perheistä. Jos todella näette ympärillänne niin paljon hätää ja kurjuutta kuin täällä väitätte, missä näkyy oma toimintanne? Tarjoatteko apuanne sitä tarvitseville perheille? Ilmoitatteko viranomaisille aikuisten väkivallasta ja teettekö lastensuojeluilmoituksia, kun lapsia laiminlyödään?

Jos ette, huolenne näyttää kovin tekopyhältä. Pelkkä palstalla kauhistelu ei auta yhtäkään perhettä tai lasta. Todellinen huoli näkyy tekoina, ei vain puheina.

Miksi mun pitäisi tarjota apua aikuisille ihmisille, joiden pitäisi kyetä tekemään järkeviä valintoja? Jos sulla ei pää kestä 10 lapsen kasvatusta vaan halaat jo kahta ensimmäistä niin älä nyt herran tähden hanki lisää lapsia vaan mene terapiaan, että kykenet edes niistä kahdesta huolehtimaan. 
Jos sulla ei voimat riitä hoitamaan ja vahtimaan jokaista lasta kuten kuuluu, niin älä herran tähden hanki lisää lapsia.

Jos sulla mielenterveys tai fyysinen terveys krakaa, niin älä herran tähden hanki lisää lapsia.

Nämä on hyvin yksinkertaisia asioita, pitää vaan kantaa se vastuu joka aikuiselle kuuluu. 

Sivusta kommentoin. Olen samaa mieltä ihmisen omasta vastuusta. Se ei ole vahinko, että ehkäisyä käyttämättömiin perheisiin voi syntyä paljon lapsia. Se on valinta. Elämässä täytyy kantaa vastuu omista valinnoista. Moni keskituloinen perhe jättää lapsiluvun yhteen tai kahteen, koska katsoo, ettei voisi omalla tulotasollaan tarjota vaikka kahdeksalle lapselle taloudellisesti sellaista arkea, jota vanhemmat pitävät hyvänä. Nämä vanhemmat tekevät ratkaisun, että enempää lapsia ei tule, koska ei ole varaa. Ja sitten tiedetään, että on perheitä, joissa lapsien annetaan tulla, vaikka rahat eivät riitä. Ajatellaan, että kyllä yhteiskunta hoitaa ja muut auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kauhistelu maittaa, mutta lähimmäisenrakkaus näyttää unohtuvan. Missä on näiden sädekehänkiillottajien halu auttaa niitä perheitä, joiden hätää he väittävät näkevänsä?

On helppoa huudella sivusta, miten muiden olisi pitänyt elämänsä järjestää. Vaikeampaa on kohdata ihminen, tarjota apua ja kantaa vastuuta omasta lähimmäisestä. Kaikkien ongelmien selittäminen vanhempien huonoilla valinnoilla ei ole huolta, vaan tuomitsemista.

Jos huoli loppuu siihen, että ulkopuolinen luettelee, mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä toisin, kyse ei ole kovin rakentavasta huolesta. Se on jälkiviisasta kauhistelua, jossa toisten vaikeuksista tehdään todisteita omien ennakkokäsitysten puolesta.

P.S. Minä olen kyliltä kotiin kuskannut heitteille jätettyjä nälkäisiä lapsia syömään. Eivät olleet vl.

Tiedätkö, osalla voi itselläänkin olla kuormittava tilanne? Meillä on hyvin haastava 5 v lapsi, uupumuksen partaalla keikkuva unettomuudesta kärsivä mies ja minä toivun työuupumuksesta ja olen pitkäaikaissairas, jonka vastuulle arjen pyöritys on pitkälti kaatunut. Ei tässä itsellä voimat riitä muiden auttamiseen, kun omassa perheessä on kylliksi hoidettavaa.

Yhden todella lämpimän, empaattisen ja liikkeeseen kuulumattomia tuomitsemattoman vl-papin olen tavannut. Syy tähän oli se, että hänellä oli ollut raskas elämä ja ymmärsi, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Voi, kun useammalla veeällällä olisi sama asenne liikkeeseen kuulumattomia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistelu maittaa, mutta lähimmäisenrakkaus näyttää unohtuvan. Missä on näiden sädekehänkiillottajien halu auttaa niitä perheitä, joiden hätää he väittävät näkevänsä?

On helppoa huudella sivusta, miten muiden olisi pitänyt elämänsä järjestää. Vaikeampaa on kohdata ihminen, tarjota apua ja kantaa vastuuta omasta lähimmäisestä. Kaikkien ongelmien selittäminen vanhempien huonoilla valinnoilla ei ole huolta, vaan tuomitsemista.

Jos huoli loppuu siihen, että ulkopuolinen luettelee, mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä toisin, kyse ei ole kovin rakentavasta huolesta. Se on jälkiviisasta kauhistelua, jossa toisten vaikeuksista tehdään todisteita omien ennakkokäsitysten puolesta.

P.S. Minä olen kyliltä kotiin kuskannut heitteille jätettyjä nälkäisiä lapsia syömään. Eivät olleet vl.

Tiedätkö, osalla voi itselläänkin olla kuormittava tilanne? Meillä on hyvin haastava 5 v lapsi, uupumuksen partaalla keikkuva unettomuudesta kärsivä mies ja minä toivun työuupumuksesta ja olen pitkäaikaissairas, jonka vastuulle arjen pyöritys on pitkälti kaatunut. Ei tässä itsellä voimat riitä muiden auttamiseen, kun omassa perheessä on kylliksi hoidettavaa.

No näinpä, että vaikka on kaunis ajatus tietenkin että sivulliset auttaisivat lapsiperheitä, niin moni on yksinkertaisesti niin kovilla omassa elämässään (työ, omat lapset, ikääntyvät vanhemmat, rahahuolet...) ettei vaan yksinkertaisesti jaksa mitään ylimääräistä.

Yhteiskunta tarjoaa apunsa esim päivähoidon, lapsilisien, neuvolan yms muodossa ja se on se perusapu jonka voi realistisesti arvioida saavansa. Ei minusta perheen ulkopuolisia 'siviilejä' kuulu vastuuttaa sinänsä toisten perheistä ja lastenhoidosta vaan jos ulkopuolista apua saa niin se on ekstraa. Eikö tämä ydinperheihanne ja malli vähän niin kuin sitä meinaa? Isä, äiti ja lapset, se Jumalankin suunnittelema ja parhaaksi katsoma kuvio ainakin myös vl opin mukaan.

Kestetään tehdä väärin muttei kestetä kun siitä väärintekemisestä sanotaan tai se tuodaan julki. Niinkö? Esim. kyllä se on aika lailla puhtaasti tän yhteisön opetuksen vika, että mun äiti oli siellä aina vaan uudestaan synnyttämässä vaikka tilanne oli hengenvaarallinen. Ei halunnut joutua heitetyksi ulos Jumalan valtakunnasta. Riittää että yhteisö olisi opettanut jo vuosikymmeniä sitten eri tavalla mitä tulee ehkäisyyn tai raskaana olemiseen. Myötätunto olisi ollut aika kova juttu. Myös naisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistelu maittaa, mutta lähimmäisenrakkaus näyttää unohtuvan. Missä on näiden sädekehänkiillottajien halu auttaa niitä perheitä, joiden hätää he väittävät näkevänsä?

On helppoa huudella sivusta, miten muiden olisi pitänyt elämänsä järjestää. Vaikeampaa on kohdata ihminen, tarjota apua ja kantaa vastuuta omasta lähimmäisestä. Kaikkien ongelmien selittäminen vanhempien huonoilla valinnoilla ei ole huolta, vaan tuomitsemista.

Jos huoli loppuu siihen, että ulkopuolinen luettelee, mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä toisin, kyse ei ole kovin rakentavasta huolesta. Se on jälkiviisasta kauhistelua, jossa toisten vaikeuksista tehdään todisteita omien ennakkokäsitysten puolesta.

P.S. Minä olen kyliltä kotiin kuskannut heitteille jätettyjä nälkäisiä lapsia syömään. Eivät olleet vl.

Tiedätkö, osalla voi itselläänkin olla kuormittava tilanne? Meillä on hyvin haastava 5 v lapsi, uupumuksen partaalla keikkuva unettomuudesta kärsivä mies ja minä toivun työuupumuksesta ja olen pitkäaikaissairas, jonka vastuulle arjen pyöritys on pitkälti kaatunut. Ei tässä itsellä voimat riitä muiden auttamiseen, kun omassa perheessä on kylliksi hoidettavaa.

No näinpä, että vaikka on kaunis ajatus tietenkin että sivulliset auttaisivat lapsiperheitä, niin moni on yksinkertaisesti niin kovilla omassa elämässään (työ, omat lapset, ikääntyvät vanhemmat, rahahuolet...) ettei vaan yksinkertaisesti jaksa mitään ylimääräistä.

Yhteiskunta tarjoaa apunsa esim päivähoidon, lapsilisien, neuvolan yms muodossa ja se on se perusapu jonka voi realistisesti arvioida saavansa. Ei minusta perheen ulkopuolisia 'siviilejä' kuulu vastuuttaa sinänsä toisten perheistä ja lastenhoidosta vaan jos ulkopuolista apua saa niin se on ekstraa. Eikö tämä ydinperheihanne ja malli vähän niin kuin sitä meinaa? Isä, äiti ja lapset, se Jumalankin suunnittelema ja parhaaksi katsoma kuvio ainakin myös vl opin mukaan.

Sivusta lisäisin myös tämän:

On täysin eri asia mennä lastenvahdiksi ja hoitaa vaikka yhtä tai max. kahta lasta. Onkin ihan toinen juttu, jos pitäisi vaikka ottaa kaitsettavaksi kuusi alle kymmenvuotiasta tai neljä päiväkoti-ikäistä. Juu, isommat eivät varmasti tarvitse niin paljon vahtimista, mutta jos pitää huolehtia parista taaperosta ja muistakin lapsista, niin on kädet täynnä. Eikä tämä asia vakaumusta katso. Moni suurperheen vanhempi on sanonut, että isovanhemmat ovat voineet lakata auttamasta, kun lapsia on tullut useampi tai ovat todenneet, että otetaan vain 2 lasta kerrallaan hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

AI (laitan tämän, vaikka jokaisen normaalin ihmisen pitäisi tämä tietää):

”Suomessa vakaumuksen pilkkaaminen netissä voi täyttää uskonrauhan rikkomisen tai kiihottamisen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistöt, riippuen siitä, miten ja ketä kohtaan teko kohdistuu. Netissä (kuten sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla) tehty pilkkaaminen on julkista, mikä tekee siitä juridisesti rangaistavaa, jos laissa määritellyt kriteerit täyttyvät.

Uskonnon- ja omantunnonvapaus sekä sananvapaus ovat molemmat perusoikeuksia, mutta sananvapaus ei oikeuta toisten vakaumuksen laitonta halventamista.”

Se, että kritisoin vanhoillislestadiolaista liikettä joistakin asioista ei tarkoita, että pilkkaan jonkun vakaumusta. Tärkeä erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan. Tapanani ei ole pilkata kenenkään vakaumusta, mutta asioista on pystyttävä keskustelemaan rehellisesti ja myös krittisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhistelu maittaa, mutta lähimmäisenrakkaus näyttää unohtuvan. Missä on näiden sädekehänkiillottajien halu auttaa niitä perheitä, joiden hätää he väittävät näkevänsä?

On helppoa huudella sivusta, miten muiden olisi pitänyt elämänsä järjestää. Vaikeampaa on kohdata ihminen, tarjota apua ja kantaa vastuuta omasta lähimmäisestä. Kaikkien ongelmien selittäminen vanhempien huonoilla valinnoilla ei ole huolta, vaan tuomitsemista.

Jos huoli loppuu siihen, että ulkopuolinen luettelee, mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä toisin, kyse ei ole kovin rakentavasta huolesta. Se on jälkiviisasta kauhistelua, jossa toisten vaikeuksista tehdään todisteita omien ennakkokäsitysten puolesta.

P.S. Minä olen kyliltä kotiin kuskannut heitteille jätettyjä nälkäisiä lapsia syömään. Eivät olleet vl.

Tiedätkö, osalla voi itselläänkin olla kuormittava tilanne? Meillä on hyvin haastava 5 v lapsi, uupumuksen partaalla keikkuva unettomuudesta kärsivä mies ja minä toivun työuupumuksesta ja olen pitkäaikaissairas, jonka vastuulle arjen pyöritys on pitkälti kaatunut. Ei tässä itsellä voimat riitä muiden auttamiseen, kun omassa perheessä on kylliksi hoidettavaa.

No näinpä, että vaikka on kaunis ajatus tietenkin että sivulliset auttaisivat lapsiperheitä, niin moni on yksinkertaisesti niin kovilla omassa elämässään (työ, omat lapset, ikääntyvät vanhemmat, rahahuolet...) ettei vaan yksinkertaisesti jaksa mitään ylimääräistä.

Yhteiskunta tarjoaa apunsa esim päivähoidon, lapsilisien, neuvolan yms muodossa ja se on se perusapu jonka voi realistisesti arvioida saavansa. Ei minusta perheen ulkopuolisia 'siviilejä' kuulu vastuuttaa sinänsä toisten perheistä ja lastenhoidosta vaan jos ulkopuolista apua saa niin se on ekstraa. Eikö tämä ydinperheihanne ja malli vähän niin kuin sitä meinaa? Isä, äiti ja lapset, se Jumalankin suunnittelema ja parhaaksi katsoma kuvio ainakin myös vl opin mukaan.

Sivusta lisäisin myös tämän:

On täysin eri asia mennä lastenvahdiksi ja hoitaa vaikka yhtä tai max. kahta lasta. Onkin ihan toinen juttu, jos pitäisi vaikka ottaa kaitsettavaksi kuusi alle kymmenvuotiasta tai neljä päiväkoti-ikäistä. Juu, isommat eivät varmasti tarvitse niin paljon vahtimista, mutta jos pitää huolehtia parista taaperosta ja muistakin lapsista, niin on kädet täynnä. Eikä tämä asia vakaumusta katso. Moni suurperheen vanhempi on sanonut, että isovanhemmat ovat voineet lakata auttamasta, kun lapsia on tullut useampi tai ovat todenneet, että otetaan vain 2 lasta kerrallaan hoitoon.

Totta että en edes itse ainakaan uskaltaisi ottaa vastuulleni kahta lasta enempää kerralla. Se käsitys, mikä minulla on riittävästä hoidosta ja valvonnasta on se, että max kahdelle pystyn sen tarjoamaan turvallisesti ja omien standardieni mukaan riittävän vastuullisesti. Jos kovin pieni lapsi rai erityislapsi tms niin silloin vain yksi. Varsinkin kun olen itse lapseton ja ymmärrän että osatakseen (edes jotenkin) hoitaa isompaa määrää lapsia kerralla on osattava ja tiedettävä niin paljon kaikkea ja suotavaa olisi oma persoonakin olla tietynlainen, ettei sellaiseen vastuuseen voi tottumaton ryhtyä.

Vierailija kirjoitti:

AI (laitan tämän, vaikka jokaisen normaalin ihmisen pitäisi tämä tietää):

”Suomessa vakaumuksen pilkkaaminen netissä voi täyttää uskonrauhan rikkomisen tai kiihottamisen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistöt, riippuen siitä, miten ja ketä kohtaan teko kohdistuu. Netissä (kuten sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla) tehty pilkkaaminen on julkista, mikä tekee siitä juridisesti rangaistavaa, jos laissa määritellyt kriteerit täyttyvät.

Uskonnon- ja omantunnonvapaus sekä sananvapaus ovat molemmat perusoikeuksia, mutta sananvapaus ei oikeuta toisten vakaumuksen laitonta halventamista.”

Tämä on ihan hyvä perusperiaate ja ehkä minunkin kommenttini joutui ilmoitetuksi kun välillä kiivastun eikä siinä mitään. En kyllä jaksa uskoa että näistä viesteistä mikään kuitenkaan ihan rikoksen tunnusmerkkejä täyttäisi. (Ei varmaan ihan äkkiä kommenttien tutkinta tapahdu että voisko tuossa ensi keväänä tai syksynä odotella mahdollisesti sakkolappua vai milloin?)

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä kuitenkin, että meidän yhteiskuntana ei pitäisi olla ihan niin rähmällään uskonnollisten näkemysten edessä kuin nyt olemme. 

Silmiini sattui vilahtamaan jutun otsikko, joka meni muistini mukaan niin että Japanissa on nyt rikos toimia uskonnollisessa opetuksessa niin että siitä tulee h*lvetinpelko (oliko vain lasten pelottelusta kyse vai aikuisista myös, en muista enkä lukenut niin tarkkaan). 

Joku tämänkaltainen laki tarvittaisiin minusta tännekin. Tiedän toki, että kaikki vl (tai muutkaan kristityt) ei ole lapsena pelänneet kadotusta jos vaikka olisivat siitä kuulleetkin mutta olisihan se melkoista jos nyt yhtäkkiä noista sairastuttaneista uskonnollisista peloista saisikin jonkun tahon tuomiolle. Olisiko se taho sitten perheen vanhemmat, uskonnolliset opettajat/puhujat vai ketkä niin olisi mielenkiintoista kyllä nähdä että kenellä se vastuu siinä tilanteessa katsottaisiin olevan.

Täältä on yön aikana poistunut viestejä ja varmaan vahingossa alla olevakin. Laitan sen siis uudestaan tänne.

”Suomessa vakaumuksen pilkkaaminen netissä voi täyttää uskonrauhan rikkomisen tai kiihottamisen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistöt, riippuen siitä, miten ja ketä kohtaan teko kohdistuu. Netissä (kuten sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla) tehty pilkkaaminen on julkista, mikä tekee siitä juridisesti rangaistavaa, jos laissa määritellyt kriteerit täyttyvät.

Uskonnon- ja omantunnonvapaus sekä sananvapaus ovat molemmat perusoikeuksia, mutta sananvapaus ei oikeuta toisten vakaumuksen laitonta halventamista.” (AI)

Ei taida hirveästi olla kuitenkaan viime aikoina ollut Suomessa tuomiolla ihmisiä uskonrauhan rikkomisesta?