Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
26.04.2026 |
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (10717)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä ihan omin korvin kuultavaa. Teologian opiskelija kertoo, kuinka sai parannuksen armon. (Kesäseuraradiosta)
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/2026/007421_Lukiokaveruudesta_Afrikk…Sä voisit käydä myös kysymässä siltä teologilta, joka oli puhujana Helsingissä ja päätti siirtyä katoliseen kirkkoon, miten hän kokee vl-uskon. Mukava, että ihmiset saa lohdun kristillisestä uskosta, mutta se ei ole todiste mistään, että ihminen päätyy just vl-liikkeeseen. 😊
Ei tarvitse, olen jo katsonut hänen haastattelunsa. Sinä sitä vastoin et taida uskaltaa kuunnella mitään, mikä ei tue omaa agendaasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä ihan omin korvin kuultavaa. Teologian opiskelija kertoo, kuinka sai parannuksen armon. (Kesäseuraradiosta)
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/2026/007421_Lukiokaveruudesta_Afrikk…Sä voisit käydä myös kysymässä siltä teologilta, joka oli puhujana Helsingissä ja päätti siirtyä katoliseen kirkkoon, miten hän kokee vl-uskon. Mukava, että ihmiset saa lohdun kristillisestä uskosta, mutta se ei ole todiste mistään, että ihminen päätyy just vl-liikkeeseen. 😊
Ei tarvitse, olen jo katsonut hänen haastattelunsa. Sinä sitä vastoin et taida uskaltaa kuunnella mitään, mikä ei tue omaa agendaasi?
Totta kai uskallan. Tiedän vaan ettei ihmisen subjektiivinen kokemus kerro mitään kokonaistotuudesta. Jokaisen uskonnon edustaja perustelee omaa oikeellisuuttaan ”koska musta tuntuu, että tämä on oikein”. Kysy juutalaisilta, kysy Jehovan todistajilta, kysy katolisilta, kysy muslimeilta jne. Siispä en ole erityisen kiinnostunut yksittäisten ihmisten tietynlaisista kokemuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä ihan omin korvin kuultavaa. Teologian opiskelija kertoo, kuinka sai parannuksen armon. (Kesäseuraradiosta)
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/2026/007421_Lukiokaveruudesta_Afrikk…Sä voisit käydä myös kysymässä siltä teologilta, joka oli puhujana Helsingissä ja päätti siirtyä katoliseen kirkkoon, miten hän kokee vl-uskon. Mukava, että ihmiset saa lohdun kristillisestä uskosta, mutta se ei ole todiste mistään, että ihminen päätyy just vl-liikkeeseen. 😊
Ei tarvitse, olen jo katsonut hänen haastattelunsa. Sinä sitä vastoin et taida uskaltaa kuunnella mitään, mikä ei tue omaa agendaasi?
Totta kai uskallan. Tiedän vaan ettei ihmisen subjektiivinen kokemus kerro mitään kokonaistotuudesta. Jokaisen uskonnon edustaja perustelee omaa oikeellisuuttaan ”koska musta tuntuu, että tämä on oikein”. Kysy juutalaisilta, kysy Jehovan todistajilta, kysy katolisilta, kysy muslimeilta jne. Siispä en ole erityisen kiinnostunut yksittäisten ihmisten tietynlaisista kokemuksista.
Mutta halusit kuitenkin tarjota minulle yksittäisen ihmisen subjektiivista totuutta?🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä ihan omin korvin kuultavaa. Teologian opiskelija kertoo, kuinka sai parannuksen armon. (Kesäseuraradiosta)
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/2026/007421_Lukiokaveruudesta_Afrikk…Sä voisit käydä myös kysymässä siltä teologilta, joka oli puhujana Helsingissä ja päätti siirtyä katoliseen kirkkoon, miten hän kokee vl-uskon. Mukava, että ihmiset saa lohdun kristillisestä uskosta, mutta se ei ole todiste mistään, että ihminen päätyy just vl-liikkeeseen. 😊
Ei tarvitse, olen jo katsonut hänen haastattelunsa. Sinä sitä vastoin et taida uskaltaa kuunnella mitään, mikä ei tue omaa agendaasi?
Totta kai uskallan. Tiedän vaan ettei ihmisen subjektiivinen kokemus kerro mitään kokonaistotuudesta. Jokaisen uskonnon edustaja perustelee omaa oikeellisuuttaan ”koska musta tuntuu, että tämä on oikein”. Kysy juutalaisilta, kysy Jehovan todistajilta, kysy katolisilta, kysy muslimeilta jne. Siispä en ole erityisen kiinnostunut yksittäisten ihmisten tietynlaisista kokemuksista.
Mutta halusit kuitenkin tarjota minulle yksittäisen ihmisen subjektiivista totuutta?🤔
En, vaan osoittaa, että on myös toisenlaisia tarinoita. Vl-yhteisö totta kai mielellään kertoo näistä parannuksen tekijöistä, vahvistaakseen omaa yhteisöllistä identiteettiään.
Kuuntelin tuon. Ihan sympaattinen tarina ja hyvä hänelle, jos koki hyväksi asian. Mutta eihän siinä mitään teologiaan viittaavaa ollut, yhtä hyvin olisi voinut olla vaikka teekkari äänessä. Kolmesti toteaa, että hänestä nyt vaan " tuntuu " tältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä ihan omin korvin kuultavaa. Teologian opiskelija kertoo, kuinka sai parannuksen armon. (Kesäseuraradiosta)
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/2026/007421_Lukiokaveruudesta_Afrikk…
Juu ja jos lukee esim Vapaaseurakunnan (Helluntaiseurakunnan, Adventtikirkon...) julkaisemaa lehteä, niin siellä ei yhtään tarinaa, jossa ihminen kertoo kohdanneensa Jeesuksen ja tulleensa uskoon?
(Väärin kohdattu, väärä Jeesus, väärä usko t: vl)
Ja oon kyllä nähnyt sekavaa menoa muillakin kuin vain meidän perheessä. Ettei todellakaan vakuuta. Ei kristinuskon pitäisi tuollaista jälkeä tuottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa nyt oikeesti, alkaa palaa käpy. Jos minä liikkeessä kasvaneena sanon, että lapsia on peloteltu helvetillä, liikkeen opin kautta joko suoraan tai epäsuorasti, naisia pakotettu synnyttämään huonolla terveydellä opin kautta, niin en ole mikään ulkopuolinen kertomassa valheita. Ite valehtelette, jos väitätte ettei nämä jutut ole totta. Ne todellakin on.
Ne ovat totta SINULLE. Minä olen elänyt uskovaisten joukossa yli puoli vuosisataa, ja nuo eivät ole minun kokemuksiani. En mitätöi sinun kokemaasi, älä sinäkään minun.
Tämä on juuri se ongelma, kun subjektiivinen kokemus luullaan yleiseksi faktaksi.
En väitä etteikö vl touhustakin voisi oikeaa uskoa löytää jos sitä olisi etsimässä, mutta kyllä se olisi tällaisen täysin ulkopuolisen näkökulmasta erittäin vaikea homma ja nimenomaan juuri kun kaikki vl tapakulttuurioppisäännöt on yhä vaan kuitenkin sen verran voimissaan. Että miten ja millä metodilla siitä ulkopuolelta tulleena pystyisi erottamaan sen ja vain sen, mikä on uskonasiaa.
Kun kaikesta keskinäisen rakkauden vakuutteluista huolimatta täällä ketjussakin on vl antaneet ihan erilaisia näkemyksiä että minkä verran niitä tapasääntöjä on ja minkä verran niitä pitää noudattaa jos pitää ja millä perusteella. Ihan liian vaivalloista sotkua uskonasioiden ympärille ikävä kyllä sotkettu.
Saati että haluaisin koskaan ottaa riskiä siitä, että joku mahdollisesti tekee minusta ties mitä omia päätelmiään esim ulkonäköasioiden tai harrastusten vuoksi tai riskiä että joutuisin osalliseksi erittäin ikävän kuuloista "jt-peliä" että kelle sanotaan mitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vl-perheissä ongelmat vaan eskaloituu nopeasti kun lapsia on paljon, jos vanhemmilla on muita ongelmia. Esim. uupumus lisää riskiä olla väkivaltainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa nyt oikeesti, alkaa palaa käpy. Jos minä liikkeessä kasvaneena sanon, että lapsia on peloteltu helvetillä, liikkeen opin kautta joko suoraan tai epäsuorasti, naisia pakotettu synnyttämään huonolla terveydellä opin kautta, niin en ole mikään ulkopuolinen kertomassa valheita. Ite valehtelette, jos väitätte ettei nämä jutut ole totta. Ne todellakin on.
Ne ovat totta SINULLE. Minä olen elänyt uskovaisten joukossa yli puoli vuosisataa, ja nuo eivät ole minun kokemuksiani. En mitätöi sinun kokemaasi, älä sinäkään minun.
Tämä on juuri se ongelma, kun subjektiivinen kokemus luullaan yleiseksi faktaksi.
Minulle taas ongelma näyttäytyy vaikkapa siinä, että yksioikoisesti kaikille ja kaikenlaisille ihmisille opetetaan vaikkapa juuri sitä että 'kaikki lapset otetaan vastaan jos ei olla kuolemanvaarassa".
Miksi ei suostuta myöntämään kuten takuuvarmasti on tosiasia, että näin toimien pelataan erittäin vaarallista peliä ja että on lukuisia perheitä, joiden ei missään nimessä pitäisi elää tuolla periaatteella.
Minusta ei riitä todeta vain että "se on jokaisen omantunnonasia" kun 100 % totta on sekin, että monilla on liian tiukka omatunto eivätkä siksi ehkäise vaikka omat ja perheen asiat olisi kuinka keturallaan.
On myös hengellistä v*kivaltaa jättää nämä ihmiset yksin oman, sairastuttavan kireän omantuntonsa varaan ja evätä heiltä oman uskonnollisen viiteryhmän hengellinen tuki.
Eli ongelma on siinä että virallinen vl oppi sulloo kaikki ja kaikenlaiset ihmiset samaan neliömuottiin vaikka kolmasosa on kolmioita ja kolmasosa ympyröitä. Ihmiset jäävät opin jalkoihin ja heikoimmat kärsivät vaikka heitä toki väitetään suojeltavan. "Vahvoilla" perheillä toki ongelmia ei ole siinä määrin tai ei ollenkaan tai jos omatunto on höllänpuoleinen eikä esim ehkäisyn käyttöönotto aiheuta omantunnontuskia niin mikäs siinä on porskuttaessa virallisen opin jäädessä omaan arvoonsa heillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”keisarileikkaus eli sektio on suuri vatsan alueen leikkaus, johon liittyy aina todellisia ja vakavasti otettavia riskejä. Vaikka se on monessa tilanteessa hengenpelastava ja välttämätön toimenpide, sen riskejä verrattuna komplikaatiottomaan alatiesynnytykseen ei pidä vähätellä. [1, 2]
Mainitsemasi ilmiö kohdun seinämän vaarallisesta ohenemisesta on lääketieteellinen tosiasia. Toistuvat keisarileikkaukset ja kohtuun jäävät arvet heikentävät kohdun seinämää. Äärimmäisissä tapauksissa kohdun alasegmentti voi ohentua niin radikaalisti (niin sanottu kohdun arven ikkunoituminen tai fenestraatio), että kohdun seinämä on lähes läpinäkyvä kalvo, jonka läpi sikiö ja jopa vauvan hiukset voivat todella näkyä leikkauksen yhteydessä. Tämä tila altistaa vakavalle kohdun repeämälle (kohturuptuurille), minkä vuoksi useamman sektion jälkeen ei enää suositella alatiesynnytystä, ja raskauksien määrää joudutaan usein lääkärien toimesta rajoittamaan. [1, 2, 3]
Sektion keskeisimmät riskit verrattuna alatiesynnytykseen
Vaikka suurin osa sektioista sujuu hyvin, lääketieteelliset tilastot ja Terveyskirjaston tiedot osoittavat leikkauksen lisäävän useiden komplikaatioiden todennäköisyyttä: [1, 2]
Verenvuoto ja kohdunpoisto: Keisarileikkauksessa merkittävän verenhukan riski on noin kolminkertainen ja haavan tulehtumisen riski kohonnut alatiesynnytykseen nähden. Verenvuodosta johtuvan kohdunpoiston riski on leikkauksen yhteydessä moninkertainen. [1, 2]
Istukan kiinnittymishäiriöt: Jokainen kohtuun tehty viilto lisää riskiä sille, että seuraavissa raskauksissa istukka kiinnittyy väärään paikkaan (etinen istukka) tai kasvaa kiinni kohdun lihasseinämään (placenta accreta), mikä on hengenvaarallinen tila synnytyksessä.
Kohdun repeämä: Aiempi sektioarpi voi supistusten aikana tai raskauden loppuvaiheessa pettää. [1, 2]
Vauvan sopeutumisongelmat: Erityisesti ennen supistusten alkua tehdyissä suunnitelluissa sektioissa vauvalla on merkittävästi enemmän tilapäisiä hengitys- ja sopeutumisvaikeuksia kuin alatiesynnytyksessä.”
Minua tympäisee tämä muka-huoli vl-perheistä. Jos todella näette ympärillänne niin paljon hätää ja kurjuutta kuin täällä väitätte, missä näkyy oma toimintanne? Tarjoatteko apuanne sitä tarvitseville perheille? Ilmoitatteko viranomaisille aikuisten väkivallasta ja teettekö lastensuojeluilmoituksia, kun lapsia laiminlyödään?
Jos ette, huolenne näyttää kovin tekopyhältä. Pelkkä palstalla kauhistelu ei auta yhtäkään perhettä tai lasta. Todellinen huoli näkyy tekoina, ei vain puheina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekin että toivottavasti ainakaan nykyään ei ole enää niin paljon sitä mitä näki täälläkin vuosituhannen vaihteen aikoihin vielä, että asioiden sujuminen "hyvin" vl perheissä oli suurelta osin perheen vanhimpien tyttöjen varassa. Kun heillä kävi, niin äidillä oli käytännössä aina vauva ja neljä, viisi pikkunatiaista roikkui isojen tyttöjen jaloissa vaatimassa huomiota. Mukava äiti kyllä ei siinä mitään ja mukavat lapset, mutta eihän heidän olisi kuulunut joutua sellaista vastuuta kantamaan kun ne "isot" tytötkin olisi itse vielä kovasti tarvinneet äitiä monessa asiassa.
Lapsia taisi tulla kaikkiaan 14 (myönnän että jossain vaiheessa sekosin laskuissa) ja lähes kaikki heistä jätti liikkeen aikuistuttuaan ja monella myös ikävä kyllä tuli kuvioihin psyykkisiä ongelmia aikuisuudessa kun lapsena ei saanut olla tarpeeksi kauan lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Sekin että toivottavasti ainakaan nykyään ei ole enää niin paljon sitä mitä näki täälläkin vuosituhannen vaihteen aikoihin vielä, että asioiden sujuminen "hyvin" vl perheissä oli suurelta osin perheen vanhimpien tyttöjen varassa. Kun heillä kävi, niin äidillä oli käytännössä aina vauva ja neljä, viisi pikkunatiaista roikkui isojen tyttöjen jaloissa vaatimassa huomiota. Mukava äiti kyllä ei siinä mitään ja mukavat lapset, mutta eihän heidän olisi kuulunut joutua sellaista vastuuta kantamaan kun ne "isot" tytötkin olisi itse vielä kovasti tarvinneet äitiä monessa asiassa.
Lapsia taisi tulla kaikkiaan 14 (myönnän että jossain vaiheessa sekosin laskuissa) ja lähes kaikki heistä jätti liikkeen aikuistuttuaan ja monella myös ikävä kyllä tuli kuvioihin psyykkisiä ongelmia aikuisuudessa kun lapsena ei saanut olla tarpeeksi kauan lapsi.
Yhden perheen elämän seuraaminen sivusta ei anna kovin hyvää pohjaa päätellä, millaista lasten arki todellisuudessa oli tai mistä heidän myöhemmät ongelmansa johtuivat. Vanhimpien lasten liiallinen vastuu on aiheellinen huoli, mutta yksittäisestä perheestä ei voi tehdä yleistäviä päätelmiä vl-perheistä.
Tällainen vuosikymmenten takaisten perheasioiden ruotiminen ja ihmisten myöhempien mielenterveysongelmien selittäminen ulkopuolelta tuntuu minusta jo moraalisesti arveluttavalta. Se muistuttaa somen tirkistelykulttuuria: toisten elämän vaikeuksista rakennetaan kertomus, joka palvelee ennen kaikkea kertojan omaa tulkintaa. Jos huoli on aitoa, sen pitäisi näkyä myös haluna auttaa, ei vain haluna kauhistella jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Minua tympäisee tämä muka-huoli vl-perheistä. Jos todella näette ympärillänne niin paljon hätää ja kurjuutta kuin täällä väitätte, missä näkyy oma toimintanne? Tarjoatteko apuanne sitä tarvitseville perheille? Ilmoitatteko viranomaisille aikuisten väkivallasta ja teettekö lastensuojeluilmoituksia, kun lapsia laiminlyödään?
Jos ette, huolenne näyttää kovin tekopyhältä. Pelkkä palstalla kauhistelu ei auta yhtäkään perhettä tai lasta. Todellinen huoli näkyy tekoina, ei vain puheina.
No olkoon sitten vaikka mukahuoli mutta onko sen parempi asenne sekään että kaikki pariskunnat jossa ei äiti ole hengenvaarassa tekevät lähtökohtaisesti niin paljon lapsia kuin suinkin saavat aikaiseksi.
Lasun varmaan nykyään osaa tehdä ja tekee jokainen tolkun aikuinen aina kun arvioi sen olevan tarpeen. Huoli-ilmoitus toki myös hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin että toivottavasti ainakaan nykyään ei ole enää niin paljon sitä mitä näki täälläkin vuosituhannen vaihteen aikoihin vielä, että asioiden sujuminen "hyvin" vl perheissä oli suurelta osin perheen vanhimpien tyttöjen varassa. Kun heillä kävi, niin äidillä oli käytännössä aina vauva ja neljä, viisi pikkunatiaista roikkui isojen tyttöjen jaloissa vaatimassa huomiota. Mukava äiti kyllä ei siinä mitään ja mukavat lapset, mutta eihän heidän olisi kuulunut joutua sellaista vastuuta kantamaan kun ne "isot" tytötkin olisi itse vielä kovasti tarvinneet äitiä monessa asiassa.
Lapsia taisi tulla kaikkiaan 14 (myönnän että jossain vaiheessa sekosin laskuissa) ja lähes kaikki heistä jätti liikkeen aikuistuttuaan ja monella myös ikävä kyllä tuli kuvioihin psyykkisiä ongelmia aikuisuudessa kun lapsena ei saanut olla tarpeeksi kauan lapsi.
Yhden perheen elämän seuraaminen sivusta ei anna kovin hyvää pohjaa päätellä, millaista lasten arki todellisuudessa oli tai mistä heidän myöhemmät ongelmansa johtuivat. Vanhimpien lasten liiallinen vastuu on aiheellinen huoli, mutta yksittäisestä perheestä ei voi tehdä yleistäviä päätelmiä vl-perheistä.
Tällainen vuosikymmenten takaisten perheasioiden ruotiminen ja ihmisten myöhempien mielenterveysongelmien selittäminen ulkopuolelta tuntuu minusta jo moraalisesti arveluttavalta. Se muistuttaa somen tirkistelykulttuuria: toisten elämän vaikeuksista rakennetaan kertomus, joka palvelee ennen kaikkea kertojan omaa tulkintaa. Jos huoli on aitoa, sen pitäisi näkyä myös haluna auttaa, ei vain haluna kauhistella jälkikäteen.
En nyt pelkästään "kauhistele jälkikäteen" vaan kauhistelin ihan silloin jo että ei tuosta kaiken järjen mukaan hyvää seuraa mutta en nyt sitten viitsinyt mennä suoraankaan sanomaan että lopettakaa nyt hyvänen aika se lastenteko jo.
Ja kun aikuinen tyttö itse sanoi miksi erosi vl ja miten asiat koki niin kyllä sen tietysti uskon.
Kauhistelu maittaa, mutta lähimmäisenrakkaus näyttää unohtuvan. Missä on näiden sädekehänkiillottajien halu auttaa niitä perheitä, joiden hätää he väittävät näkevänsä?
On helppoa huudella sivusta, miten muiden olisi pitänyt elämänsä järjestää. Vaikeampaa on kohdata ihminen, tarjota apua ja kantaa vastuuta omasta lähimmäisestä. Kaikkien ongelmien selittäminen vanhempien huonoilla valinnoilla ei ole huolta, vaan tuomitsemista.
Jos huoli loppuu siihen, että ulkopuolinen luettelee, mitä vanhempien olisi pitänyt tehdä toisin, kyse ei ole kovin rakentavasta huolesta. Se on jälkiviisasta kauhistelua, jossa toisten vaikeuksista tehdään todisteita omien ennakkokäsitysten puolesta.
P.S. Minä olen kyliltä kotiin kuskannut heitteille jätettyjä nälkäisiä lapsia syömään. Eivät olleet vl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin että toivottavasti ainakaan nykyään ei ole enää niin paljon sitä mitä näki täälläkin vuosituhannen vaihteen aikoihin vielä, että asioiden sujuminen "hyvin" vl perheissä oli suurelta osin perheen vanhimpien tyttöjen varassa. Kun heillä kävi, niin äidillä oli käytännössä aina vauva ja neljä, viisi pikkunatiaista roikkui isojen tyttöjen jaloissa vaatimassa huomiota. Mukava äiti kyllä ei siinä mitään ja mukavat lapset, mutta eihän heidän olisi kuulunut joutua sellaista vastuuta kantamaan kun ne "isot" tytötkin olisi itse vielä kovasti tarvinneet äitiä monessa asiassa.
Lapsia taisi tulla kaikkiaan 14 (myönnän että jossain vaiheessa sekosin laskuissa) ja lähes kaikki heistä jätti liikkeen aikuistuttuaan ja monella myös ikävä kyllä tuli kuvioihin psyykkisiä ongelmia aikuisuudessa kun lapsena ei saanut olla tarpeeksi kauan lapsi.
Yhden perheen elämän seuraaminen sivusta ei anna kovin hyvää pohjaa päätellä, millaista lasten arki todellisuudessa oli tai mistä heidän myöhemmät ongelmansa johtuivat. Vanhimpien lasten liiallinen vastuu on aiheellinen huoli, mutta yksittäisestä perheestä ei voi tehdä yleistäviä päätelmiä vl-perheistä.
Tällainen vuosikymmenten takaisten perheasioiden ruotiminen ja ihmisten myöhempien mielenterveysongelmien selittäminen ulkopuolelta tuntuu minusta jo moraalisesti arveluttavalta. Se muistuttaa somen tirkistelykulttuuria: toisten elämän vaikeuksista rakennetaan kertomus, joka palvelee ennen kaikkea kertojan omaa tulkintaa. Jos huoli on aitoa, sen pitäisi näkyä myös haluna auttaa, ei vain haluna kauhistella jälkikäteen.
Kunpa näkisit moraalisesti arveluttavina myös jokuset vl opit 💚
Sä voisit käydä myös kysymässä siltä teologilta, joka oli puhujana Helsingissä ja päätti siirtyä katoliseen kirkkoon, miten hän kokee vl-uskon. Mukava, että ihmiset saa lohdun kristillisestä uskosta, mutta se ei ole todiste mistään, että ihminen päätyy just vl-liikkeeseen. 😊