Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Meno on täällä edelleen kuin Absurdistanissa. Ei voi ymmärtää teitä.

-vl

Mikä aihe sai tällä kertaa vl-trollin spämmäämään viestejä toinen toisensa perään? 

Vierailija kirjoitti:

Mikä aihe sai tällä kertaa vl-trollin spämmäämään viestejä toinen toisensa perään? 

Sinä olet täysin vainoharhainen.

Vierailija kirjoitti:

Meno on täällä edelleen kuin Absurdistanissa. Ei voi ymmärtää teitä.

-vl

Uskon sen. Liikkeen ulkopuolinen elämä varmasti pelottaa : eihän kaikki olekaan niin kuin saarnaaja-setä  värikkäästi kuvaili. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meno on täällä edelleen kuin Absurdistanissa. Ei voi ymmärtää teitä.

-vl

Uskon sen. Liikkeen ulkopuolinen elämä varmasti pelottaa : eihän kaikki olekaan niin kuin saarnaaja-setä  värikkäästi kuvaili. 

Täytyy myöntää, että nyt osuit maaliin. Saarnoissa puhutaan armosta ja rakkaudesta - täällä meno on kaikkea muuta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä aihe sai tällä kertaa vl-trollin spämmäämään viestejä toinen toisensa perään? 

Tervetuloa kerhoon!

Ainakin vaikuttaa että ainoa aito ei-trollin  viesti. 

Tämän SRK:n mies tekee tämän aina jäädessään tappiolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meno on täällä edelleen kuin Absurdistanissa. Ei voi ymmärtää teitä.

-vl

Uskon sen. Liikkeen ulkopuolinen elämä varmasti pelottaa : eihän kaikki olekaan niin kuin saarnaaja-setä  värikkäästi kuvaili. 

Täytyy myöntää, että nyt osuit maaliin. Saarnoissa puhutaan armosta ja rakkaudesta - täällä meno on kaikkea muuta.

Armosta ja rakkaudesta. Kyllä, mutta vain omiin kohdistuen. Muut ovat niitä jumalattomia.  Tai korkeintaan niin, että - kuten tähän varmaankin joku vois vastata- liity sinäkin tähän joukkoon niin armo ja rakkaus kuuluu sinullekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meno on täällä edelleen kuin Absurdistanissa. Ei voi ymmärtää teitä.

-vl

Uskon sen. Liikkeen ulkopuolinen elämä varmasti pelottaa : eihän kaikki olekaan niin kuin saarnaaja-setä  värikkäästi kuvaili. 

Täytyy myöntää, että nyt osuit maaliin. Saarnoissa puhutaan armosta ja rakkaudesta - täällä meno on kaikkea muuta.

Armosta ja rakkaudesta. Kyllä, mutta vain omiin kohdistuen. Muut ovat niitä jumalattomia.  Tai korkeintaan niin, että - kuten tähän varmaankin joku vois vastata- liity sinäkin tähän joukkoon niin armo ja rakkaus kuuluu sinullekin. 

Päivystävä-vl vastaa kohta. 

Vierailija kirjoitti:

VL-ikkeen piirissä vallitsee vahva suositus ja sosiaalinen kontrolli siitä, millainen kirjallisuus rakentaa uskoa ja millainen on vahingollista.Kielteinen suhtautuminen kohdistuu yleensä kirjallisuuteen, joka sotii liikkeen oppia (esim. ehkäisykielto, naispappeuden vastustaminen, suuri lapsiluku) vastaan, käsittelee avoimesti seksuaalisuutta tai edustaa muuten "maailmallista" elämäntapaa.Kirjallisuutta, jota on pidetty lestadiolaispiireissä epäsopivana tai jota on vältetty:Liikkeestä irtautuneiden muistelmateokset: Esimerkiksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, joka käsittelee lestadiolaisen perheen ja yhteisön paineita, on herättänyt keskustelua.Seksuaalisesti avoimet tai "maailmalliset" romaanit: Kirjat, jotka kuvaavat avioliiton ulkopuolisia suhteita tai seksiä, ovat kiellettyjen listalla.Uskontokritiikki tai vaihtoehtoiset teologiset näkemykset: Teokset, jotka arvostelevat vanhoillislestadiolaisuuden oppia tai käytäntöjä.Timo K. Mukka: Erityisesti Maa on syntinen laulu on ollut konservatiivisten piirien paheksuma.Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu.Mikael Niemi: Karhun keitto.Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.Naisasiaa tai seksuaalivähemmistöjä käsittelevät teokset.

Ohhoh. Olisiko lähdettä antaa? Mitenhän itse en ole näistä mitenkään tietoinen vaikka koko elämäni olen ollut VL. Ja aika monenlaista tuostakin ko. listauksesta lukenut. Sellaiset kirjat kokisin epämukavina, joissa mässäillään irtosuhteilla tai ylipäätään seksuaalisilla fantasioilla. En ole kokenut omalle uskolleni vahingolliseksi lukea esim lestadiolaisuutta kritisoivia kirjoja. Ymmärrystäni se on lisännyt. 

Vierailija kirjoitti:

VL-ikkeen piirissä vallitsee vahva suositus ja sosiaalinen kontrolli siitä, millainen kirjallisuus rakentaa uskoa ja millainen on vahingollista.Kielteinen suhtautuminen kohdistuu yleensä kirjallisuuteen, joka sotii liikkeen oppia (esim. ehkäisykielto, naispappeuden vastustaminen, suuri lapsiluku) vastaan, käsittelee avoimesti seksuaalisuutta tai edustaa muuten "maailmallista" elämäntapaa.Kirjallisuutta, jota on pidetty lestadiolaispiireissä epäsopivana tai jota on vältetty:Liikkeestä irtautuneiden muistelmateokset: Esimerkiksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, joka käsittelee lestadiolaisen perheen ja yhteisön paineita, on herättänyt keskustelua.Seksuaalisesti avoimet tai "maailmalliset" romaanit: Kirjat, jotka kuvaavat avioliiton ulkopuolisia suhteita tai seksiä, ovat kiellettyjen listalla.Uskontokritiikki tai vaihtoehtoiset teologiset näkemykset: Teokset, jotka arvostelevat vanhoillislestadiolaisuuden oppia tai käytäntöjä.Timo K. Mukka: Erityisesti Maa on syntinen laulu on ollut konservatiivisten piirien paheksuma.Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu.Mikael Niemi: Karhun keitto.Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.Naisasiaa tai seksuaalivähemmistöjä käsittelevät teokset.

Aloitin aikanaan lukemaan Maa on syntinen laulu -teosta, mutta en pystynyt lukemaan sitä kokonaan, niin inhorealistinen se on. Kun teos ilmestyi, se jakoi ihmisten mielipiteet, ja se jako ei ollut liberaalit vs. konservatiivit. Sisältö oli monelle kirjallisuuden harrastajallekin liikaa. Teoksen elokuvaversio jakoi  vielä enemmän mielipiteitä, vaikka saikin paljon palkintoja. Tänä päivänä yksistään eläinten kohtelu - esim. elävän vasikan silpominen emänsä sisälle - olisi monelle eläintenystävälle liikaa. Elokuvassa se tehtiin siis oikeasti. 
Ei tarvitse olla konservatiivi, jos paheksuu teoksen sisältöä, mutta jokainen voi muodostaa siitä oman mielipiteensä. Onko lainaamani kommentin kirjoittaja lukenut teoksen ja/tai katsonut siitä tehdyn elokuvan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VL-ikkeen piirissä vallitsee vahva suositus ja sosiaalinen kontrolli siitä, millainen kirjallisuus rakentaa uskoa ja millainen on vahingollista.Kielteinen suhtautuminen kohdistuu yleensä kirjallisuuteen, joka sotii liikkeen oppia (esim. ehkäisykielto, naispappeuden vastustaminen, suuri lapsiluku) vastaan, käsittelee avoimesti seksuaalisuutta tai edustaa muuten "maailmallista" elämäntapaa.Kirjallisuutta, jota on pidetty lestadiolaispiireissä epäsopivana tai jota on vältetty:Liikkeestä irtautuneiden muistelmateokset: Esimerkiksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, joka käsittelee lestadiolaisen perheen ja yhteisön paineita, on herättänyt keskustelua.Seksuaalisesti avoimet tai "maailmalliset" romaanit: Kirjat, jotka kuvaavat avioliiton ulkopuolisia suhteita tai seksiä, ovat kiellettyjen listalla.Uskontokritiikki tai vaihtoehtoiset teologiset näkemykset: Teokset, jotka arvostelevat vanhoillislestadiolaisuuden oppia tai käytäntöjä.Timo K. Mukka: Erityisesti Maa on syntinen laulu on ollut konservatiivisten piirien paheksuma.Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu.Mikael Niemi: Karhun keitto.Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.Naisasiaa tai seksuaalivähemmistöjä käsittelevät teokset.

Aloitin aikanaan lukemaan Maa on syntinen laulu -teosta, mutta en pystynyt lukemaan sitä kokonaan, niin inhorealistinen se on. Kun teos ilmestyi, se jakoi ihmisten mielipiteet, ja se jako ei ollut liberaalit vs. konservatiivit. Sisältö oli monelle kirjallisuuden harrastajallekin liikaa. Teoksen elokuvaversio jakoi  vielä enemmän mielipiteitä, vaikka saikin paljon palkintoja. Tänä päivänä yksistään eläinten kohtelu - esim. elävän vasikan silpominen emänsä sisälle - olisi monelle eläintenystävälle liikaa. Elokuvassa se tehtiin siis oikeasti. 
Ei tarvitse olla konservatiivi, jos paheksuu teoksen sisältöä, mutta jokainen voi muodostaa siitä oman mielipiteensä. Onko lainaamani kommentin kirjoittaja lukenut teoksen ja/tai katsonut siitä tehdyn elokuvan?

Kuvaa 40-luvun elämää Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

VL-ikkeen piirissä vallitsee vahva suositus ja sosiaalinen kontrolli siitä, millainen kirjallisuus rakentaa uskoa ja millainen on vahingollista.Kielteinen suhtautuminen kohdistuu yleensä kirjallisuuteen, joka sotii liikkeen oppia (esim. ehkäisykielto, naispappeuden vastustaminen, suuri lapsiluku) vastaan, käsittelee avoimesti seksuaalisuutta tai edustaa muuten "maailmallista" elämäntapaa.Kirjallisuutta, jota on pidetty lestadiolaispiireissä epäsopivana tai jota on vältetty:Liikkeestä irtautuneiden muistelmateokset: Esimerkiksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, joka käsittelee lestadiolaisen perheen ja yhteisön paineita, on herättänyt keskustelua.Seksuaalisesti avoimet tai "maailmalliset" romaanit: Kirjat, jotka kuvaavat avioliiton ulkopuolisia suhteita tai seksiä, ovat kiellettyjen listalla.Uskontokritiikki tai vaihtoehtoiset teologiset näkemykset: Teokset, jotka arvostelevat vanhoillislestadiolaisuuden oppia tai käytäntöjä.Timo K. Mukka: Erityisesti Maa on syntinen laulu on ollut konservatiivisten piirien paheksuma.Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu.Mikael Niemi: Karhun keitto.Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.Naisasiaa tai seksuaalivähemmistöjä käsittelevät teokset.

Aloitin aikanaan lukemaan Maa on syntinen laulu -teosta, mutta en pystynyt lukemaan sitä kokonaan, niin inhorealistinen se on. Kun teos ilmestyi, se jakoi ihmisten mielipiteet, ja se jako ei ollut liberaalit vs. konservatiivit. Sisältö oli monelle kirjallisuuden harrastajallekin liikaa. Teoksen elokuvaversio jakoi  vielä enemmän mielipiteitä, vaikka saikin paljon palkintoja. Tänä päivänä yksistään eläinten kohtelu - esim. elävän vasikan silpominen emänsä sisälle - olisi monelle eläintenystävälle liikaa. Elokuvassa se tehtiin siis oikeasti. 
Ei tarvitse olla konservatiivi, jos paheksuu teoksen sisältöä, mutta jokainen voi muodostaa siitä oman mielipiteensä. Onko lainaamani kommentin kirjoittaja lukenut teoksen ja/tai katsonut siitä tehdyn elokuvan?

Kuvaa 40-luvun elämää Suomessa.

 "Mukka julkaisi esikoisromaaninsa Maa on syntinen laulu jo 19-vuotiaana ja kun otetaan huomioon teoksen kirjallinen laatu, saavutus on aika huikea. Teos kertoo nuoren Martta-tytön varttumisesta ja seksuaalisesta heräämisestä lestadiolaisessa maaseutuyhteisössä. Kirjan keskeisiä teemoja ovat erityisesti uskonnollisuus ja seksuaalisuus sekä näiden välinen ristiriita. Myös kuoleman teema nousee esiin."

Kirjailija Timo K. Mukka käsitteli tuotannossaan lestadiolaisuutta, erityisesti Pellon alueen eroottis-uskonnollista ilmapiiriä, vaikka ei itse liikkeeseen kuulunutkaan. Hänen teoksensa, kuten Maa on syntinen laulu, kuvaavat lestadiolaisuuden vaikutusta pohjoissuomalaiseen elämänmenoon, uskontoon ja ihmismieleen. 

Timo K. Mukka ja lestadiolaisuus:

Tausta: Mukka tunsi hyvin lestadiolaisen herätysliikkeen Pellon kunnassa, jossa hän eli, ja sen vaikutus näkyy vahvasti hänen teostensa metafysiikassa.

Teemat: Esimerkiksi Maa on syntinen laulu -teoksen (kuten teoksessa Kirjavinkit viitataan) eroottis-uskonnollinen tausta nousee lestadiolaisuudesta.

Uskonto ja eroottisuus: Mukan teoksissa uskonnollinen hurmos ja voimakas eroottisuus kietoutuvat usein yhteen, mikä heijastaa lestadiolaisuuden vahvaa läsnäoloa ympäristössä.

Muut teokset: Lestadiolaisuus on ollut aiheena myös muissa Mukan teksteissä (esim. Seura.fi:n artikkelissa kuvataan kirjailijaa muotteihin mukautumattomana) ja häntä on analysoitu teoksissaan uskontoa ja sen vaikutuksia tarkastelleena kirjailijana. 

Olisi mukavaa jos tekoälytiivistelmien sijaan voitaisiin keskustella - ihminen ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukavaa jos tekoälytiivistelmien sijaan voitaisiin keskustella - ihminen ihmiselle.

Jos tekoäly on antanut sinulle saman vastauksen, olisikohan tekoäly sitten poiminut saman arvostelun, mistä lainaus oli?

Miksi luulit sen olevan tekoälyn tuotosta?

Pello on perinteisesti rauhansanalaisuuden eli pikkuesikoisuuden, ei vanhoillislestadiolaisuuden, yksi valta-alue. Siihen pohjautuvat Mukankin teokset. Tornionjokilaaksossa on esiintynyt myös ns. korpelalaisuutta, johon mm. Mikael Niemen teokset perustuvat. 
Kun lestadiolaisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan, ihmiset liittävät asiat usein mielessään vanhoillislestadiolaisuuteen, kun eivät ole asioista tarpeeksi perillä.

Vierailija kirjoitti:

Pello on perinteisesti rauhansanalaisuuden eli pikkuesikoisuuden, ei vanhoillislestadiolaisuuden, yksi valta-alue. Siihen pohjautuvat Mukankin teokset. Tornionjokilaaksossa on esiintynyt myös ns. korpelalaisuutta, johon mm. Mikael Niemen teokset perustuvat. 
Kun lestadiolaisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan, ihmiset liittävät asiat usein mielessään vanhoillislestadiolaisuuteen, kun eivät ole asioista tarpeeksi perillä.

Eli "sama paska eri paketissa".

Rauhansanalaisuus eroaa vanhoillisledtadiolaisuudesta siinä, että johonkin tiettyyn ryhmään kuuluminen ei ole autuuden ehto. Eli kaikki, joilla on synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa Jeesuksen ansiosta, (omakohtainen usko), niin pelastuu. Jumalan valtakunnan raja kulkee siis uskovaisten ja epäuskoisten välissä. Vl:ssä ajatellaan niin, että vain vanhoillislestadiolaisuus on Jumalan valtakunta, jossa pelastuu.

Vierailija kirjoitti:

Pello on perinteisesti rauhansanalaisuuden eli pikkuesikoisuuden, ei vanhoillislestadiolaisuuden, yksi valta-alue. Siihen pohjautuvat Mukankin teokset. Tornionjokilaaksossa on esiintynyt myös ns. korpelalaisuutta, johon mm. Mikael Niemen teokset perustuvat. 
Kun lestadiolaisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan, ihmiset liittävät asiat usein mielessään vanhoillislestadiolaisuuteen, kun eivät ole asioista tarpeeksi perillä.

Eli mielestäsi jotain paskempia lestadiolaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pello on perinteisesti rauhansanalaisuuden eli pikkuesikoisuuden, ei vanhoillislestadiolaisuuden, yksi valta-alue. Siihen pohjautuvat Mukankin teokset. Tornionjokilaaksossa on esiintynyt myös ns. korpelalaisuutta, johon mm. Mikael Niemen teokset perustuvat. 
Kun lestadiolaisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan, ihmiset liittävät asiat usein mielessään vanhoillislestadiolaisuuteen, kun eivät ole asioista tarpeeksi perillä.

Eli mielestäsi jotain paskempia lestadiolaisia?

Enhän kirjoittanut niin? Halusin  vain oikaista sen täälläkin esiintyneen väärinkäsityksen, että esim. Mukan tai Niemen teokset kuvaisivat vanhoillislestadiolaisuutta. Eikö tämänkin asian voisi ottaa uuden oppimisena? 

Vierailija kirjoitti:

Pello on perinteisesti rauhansanalaisuuden eli pikkuesikoisuuden, ei vanhoillislestadiolaisuuden, yksi valta-alue. Siihen pohjautuvat Mukankin teokset. Tornionjokilaaksossa on esiintynyt myös ns. korpelalaisuutta, johon mm. Mikael Niemen teokset perustuvat. 
Kun lestadiolaisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan, ihmiset liittävät asiat usein mielessään vanhoillislestadiolaisuuteen, kun eivät ole asioista tarpeeksi perillä.

Korpelalaisuus vaikutti Ruotsin puolella. Suomen puolella ei tietääkseni Pellossa vaan Kolarin Sieppijärvellä.  Hämmästyttävää, että väität, että Niemen kirjat perustuvat korpelalaisuuteen. Esim Karhun keitto sijoittuu 1850-luvulle.

Rauhansanalainen voi mennä vl-seuroihin, mutta ymmärtääkseni vl-uskovalle ei ole sopivaa mennä eriseuran eli rauhansanan seuroihin. Vl rajaa taivaaseen menijät, rauhansanalainen ei. 

Maa on syntinen laulu-kirjassa Martan esiintyminen äijin edessä on täysin Mukan mielikuvituksen tuotetta. Isovanhempia kunniotetaan. Pellon eroottis-uskonnollinen ilmapiiri naurattaa myös=25222