Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tullut siihen tulokseen, että vl:ien ei kannata enää yrittääkään vastata. Vaikka parhaansa tekee, välittömästi tulee sapekas kommentointi, vähättely tai tahallinen (!) väärinymmärtäminen. Ei ole mitään muuta tavoitettakaan kuin puuttua epäolennaisuuksiin ja revitellä niistä. Joskus voisi miettiä omaakin käytöstä ja kommentointia.

kerro mihin epäolennaisuuksiin puututaan ?  olisi muuten ihmeellistä jos kaikki  40 ! lastenlasta ajattelisivat samalla tavalla.  Omat isovanhempani eivät ole koskaan puhuneet uskostaan mitään minulle. He antavat kuitenkin esimerkkiä siitä miten toisiin ihmisiin suhtauutaan : kaikki olemme samanarvoisia

Pelottava ajatus, jos  kaikki lapsenlapset ajattelevat samalla tavalla asioista. 

Jos minulta olisi joku kysynyt silloin, kun olin vl, että pelkäänkö helvettiä, olisin vastannut, että en pelkää. Enhän minä uskovaisena sinne ollut joutumassa. Sen sijaan, jos olisi kysytty, että pelkäänkö uskon menettämistä niin vastaus olisi ollut, että kyllä pelkään, mutta en tietä olisinko sitä yhtäkkiä kysyttäessä uskaltanut myöntää. Ehkä jollekin hyvin tutulle jossain rauhallisessa tilanteessa sen olisi saattanut uskaltaa sanoa. Eli minun helvetin pelkoani ei olisi saanut selville suoraa kysymällä, koska pelko näyttäytyi minulle tuolloin eri muodossa, uskon menettämisen pelkona.

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Mitä absurdia on siinä, että ainakin vielä ihan vähän aikaa sitten todellakin "piirrettyjen katsominen johti helvettiin"? Tämän katsomuksen rumia jälkiä korjataan yhä vielä.

Piirrettyjen tilalle voit nyt sitten laittaa vaikka tanssimisen, huulipunan, korvakorut, hiusvärit..  miljoona muuta asiaa. Älä ole itse absurdi ja takerru epäolennaiseen. Vaikutat kylmältä ja empatiakyvyttömältä, anteeksi vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon silti varmaan b-tason lessu lopun ikääni, kaikista traumoista huolimatta tai siis niiden vuoksi. Kyllä, mut on saatu peloteltu yhteisön toimesta riittävän hyvin, että uskaltaisin kokonaan lähteä. Ellei ihmettä tapahdu. Kumpa en olisi kasvanut tässä yhteisössä. 

Voi ei. Kamalaa. Mitä sä pelkäät?

Rangaistusta tuonpuoleisessa tietysti. En  mä ihmisiä pelkää, enkä mitään ajallista kipua tai muutakaan mitä täällä voi tapahtua, ne on kaikki väliaikaista, miksi pelätä.

Olen todella pahoillani puolestasi 😢

Kiitos. Mikään ei vaan auta enää sen jälkeen kun vahinko on tapahtunut. 

Kyllä helvetin pelko onneksi voi lievittyä ja sitä voidaan myös hoitaa niin, että se ei enää kuormita jatkuvasti jokapäiväistä elämää. Siihen on useita tapoja ja niitä kannattaa hyödyntää itselle sopivassa tahdissa ja järjestyksessä.

Yksi keino on vertaistuki. Esim. UUT:n kautta voi löytää vertaistukea tukipuhelimesta tai ryhmistä, joista osa on etäryhmiä.

Toinen on ihan terapia, jos siihen on mahdollisuus. Voi olla hyvä etsiä uskonnollisia traumoja ymmärtävää ammattilaista. Ja ylipäätään lyhytkin keskusteluapu jonkun ammattilaisen kanssa voi auttaa ainakin eteenpäin siinä, että mistä apua voisi löytää ja antaa keinoja olon rauhoittamiseen. 

Yksi tapa lieventää pelkoa, joka itselläni toimi hyvin, oli yksinkertaisesti selvittää mistä koko helvettikäsite on peräisin ja kun sitä perkasi perin pohjin niin se alkoi yhä enemmän vaikuttaa historian saatossa eri kulttuurien ja uskontojen uskomuksista kootulta. Lopulta käsitys ihmisen rankaisemisesta ikuisella piinalla tai kidutuksella muuttui aika absurdiksi eikä siihen enää oikein pysty uskomaan. Historian saatossa kuitenkin on ollut tarpeen jossain vaiheessa pitää yhteiskunnassa jonkinlaista järjestystä yllä helvetin pelon avulla, kun parempaakaan keinoa ei ole ollut. Ei yhteiskunnalinen sekasortokaan ihmiselle kevyttä ole. Joten käsitteen alkuperän ja historiallisen merkityksen ymmärtäminen teki helvetistä paljon vähemmän pelottavan. Se muuttui yliluonnollisesta ihmisen keksinnöksi.

Yksi apu toipumisessa on myös se, että ei altista itseään uskonnolle tai helvettiin liittyville asioille siinä vaiheessa, kun ei kestä niitä. Vasta kun on vakaampi olo ja turvallisuuden tunne riittävällä tasolla voi asioita käsitellä syvemmin. Eli etenitpä miten tahansa, kuuntele itseäsi.

Tiedän, että kuormittavassa elämäntilanteessa kyseinen pelko saattaa minullakin vielä nostaa päätään, mutta arkea se ei enää minulla häiritse. Toivon, että pääset samaan tilanteeseen jossain vaiheessa.

Kiitos, vaikutat mukavalta ihmiseltä. Turvallisuuden tunne on siitä hankala asia, että kun se on lapsena rikottu perusteellisesti tällä tavalla niin on hyvin vaikea rakentaa erilaista näkökulmaa maailmaan. 

Turvallisuuden tunteen korjaaminen tai sen löytyminen ensimmäistä kertaa, jos sitä ei ole koskaan aiemmin edes oikein kokenut ei tosiaan ole pikkujuttu. Mutta se onneksi on mahdollista. Itse tarvitsin terapiaa. Ja sen avulla saavutettu turvallisuuden tunne auttoi sitten vaikka tuossa, että pystyin perehtymään siihen mistä se koko helvettikäsitys on peräisin.

Minusta se, että pystyt tänne kirjoittamaan pelostasi tarkoittaa sitä, että olet sitä turvallisuuden tunnetta jo jonkin verran saanut. Et sinä muuten pystyisi kirjoittamaan siitä. 

Kyllä mä muistan ajan kun en pelännyt, olin aika pieni. Sitten aloin pelätä kotimatkaa, jos olin katsonut naapurissa piirrettyjä jne. 😄 Voi sitä pientä lasta. 😢 Mä vaan toivoisin, että lestadiolaisuudessa ymmärrettäisiin ja otettaisiin vakavasti nämä asiat. Musta tuntuu, että moni puhuja tarvisisi ihan psykologin opastusta millainen puhe on sopivaa, jos lapsia on kuulemassa. On aika julmaa ja epäinhimillistä, että lapset vaan ikään kuin uhrataan uskonnollisen opin alttarilla. Viis hyvinvoinnista. Tähän ei kyllä aito kristillisyys ohjaa, kyse on jostain muusta. Tavallaan haluaisin mielummin korjata koko yhteisön tasolla ongelmat, mun henkilökohtainen tilanne on asia erikseen, eikä niin oleellista suuressa mittakaavassa. 

On kyllä surullista että olet noin pelännyt, vielä ihan turhia asioita. Hienoa että kannat huolta myös muista lapsista. Ymmärräthän kuitenkin, että sinun kokemuksesi on onneksi hyvin marginaalinen. Tietenkään yhdenkään lapsen ei pitäisi turhaan pelätä.

T. Vl-mummo

Miten ja mistä lapsen pitäisi tajuta ja ymmärtää, että vaikkapa joku helvettiin joutumisen uhka piirrettyjen katselemisen vuoksi on 'turha' pelko? Huom. siis Lapsen, jossa tällainen pelko ei herää tyhjästä, vaan joku tai jotkut on tämän hänelle sanoneet. Kun jopa jotkut aikuisetkin pelkää ihan vastaavia asioita.

Tämä. Lapsia pelotellaan uskonnon varjolla. Jos lapselle on kuvailtu helvetti, hän ottaa sen totuutena. Teet asian x, joudut helvettiin

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Hyvä, jos noin on. Teillä. Nykyään. Ei sekään poista muiden kokemuksia omasta lapsuudesta tai nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Jos minulta olisi joku kysynyt silloin, kun olin vl, että pelkäänkö helvettiä, olisin vastannut, että en pelkää. Enhän minä uskovaisena sinne ollut joutumassa. Sen sijaan, jos olisi kysytty, että pelkäänkö uskon menettämistä niin vastaus olisi ollut, että kyllä pelkään, mutta en tietä olisinko sitä yhtäkkiä kysyttäessä uskaltanut myöntää. Ehkä jollekin hyvin tutulle jossain rauhallisessa tilanteessa sen olisi saattanut uskaltaa sanoa. Eli minun helvetin pelkoani ei olisi saanut selville suoraa kysymällä, koska pelko näyttäytyi minulle tuolloin eri muodossa, uskon menettämisen pelkona.

Voitko nyt kertoa jos olet kastettu niin miten uskon voi sen jälkeen menettää ?  Sehän on harhaoppi . 

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Vl-perheet eivät ole kaikki samanlaisia

Me on aina sanottu pahaa tekeville että menet helvettiin painu sinne mistä tulit helvetistä koska pahat tekee pahoja tekoja . Mutta ei tavalliset ole muuta kuin arkea . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Vl-perheet eivät ole kaikki samanlaisia

Osuit naulan kantaan!

Ilmeisesti sellaisiakin vl-perheitä on (joskus ollut?), joissa lapset pelkäävät eivätkä kerro pelkojaan aikuiselle, joka voisi heidän turhia pelkojaan hälventää. Eli lapsilla ja vanhemmilla ei ole turvallista ja läheistä keskusteluyhteyttä. Se tuntuu minusta uskomattomalta, mutta uskottava se kai on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon silti varmaan b-tason lessu lopun ikääni, kaikista traumoista huolimatta tai siis niiden vuoksi. Kyllä, mut on saatu peloteltu yhteisön toimesta riittävän hyvin, että uskaltaisin kokonaan lähteä. Ellei ihmettä tapahdu. Kumpa en olisi kasvanut tässä yhteisössä. 

Voi ei. Kamalaa. Mitä sä pelkäät?

Rangaistusta tuonpuoleisessa tietysti. En  mä ihmisiä pelkää, enkä mitään ajallista kipua tai muutakaan mitä täällä voi tapahtua, ne on kaikki väliaikaista, miksi pelätä.

Olen todella pahoillani puolestasi 😢

Kiitos. Mikään ei vaan auta enää sen jälkeen kun vahinko on tapahtunut. 

Kyllä helvetin pelko onneksi voi lievittyä ja sitä voidaan myös hoitaa niin, että se ei enää kuormita jatkuvasti jokapäiväistä elämää. Siihen on useita tapoja ja niitä kannattaa hyödyntää itselle sopivassa tahdissa ja järjestyksessä.

Yksi keino on vertaistuki. Esim. UUT:n kautta voi löytää vertaistukea tukipuhelimesta tai ryhmistä, joista osa on etäryhmiä.

Toinen on ihan terapia, jos siihen on mahdollisuus. Voi olla hyvä etsiä uskonnollisia traumoja ymmärtävää ammattilaista. Ja ylipäätään lyhytkin keskusteluapu jonkun ammattilaisen kanssa voi auttaa ainakin eteenpäin siinä, että mistä apua voisi löytää ja antaa keinoja olon rauhoittamiseen. 

Yksi tapa lieventää pelkoa, joka itselläni toimi hyvin, oli yksinkertaisesti selvittää mistä koko helvettikäsite on peräisin ja kun sitä perkasi perin pohjin niin se alkoi yhä enemmän vaikuttaa historian saatossa eri kulttuurien ja uskontojen uskomuksista kootulta. Lopulta käsitys ihmisen rankaisemisesta ikuisella piinalla tai kidutuksella muuttui aika absurdiksi eikä siihen enää oikein pysty uskomaan. Historian saatossa kuitenkin on ollut tarpeen jossain vaiheessa pitää yhteiskunnassa jonkinlaista järjestystä yllä helvetin pelon avulla, kun parempaakaan keinoa ei ole ollut. Ei yhteiskunnalinen sekasortokaan ihmiselle kevyttä ole. Joten käsitteen alkuperän ja historiallisen merkityksen ymmärtäminen teki helvetistä paljon vähemmän pelottavan. Se muuttui yliluonnollisesta ihmisen keksinnöksi.

Yksi apu toipumisessa on myös se, että ei altista itseään uskonnolle tai helvettiin liittyville asioille siinä vaiheessa, kun ei kestä niitä. Vasta kun on vakaampi olo ja turvallisuuden tunne riittävällä tasolla voi asioita käsitellä syvemmin. Eli etenitpä miten tahansa, kuuntele itseäsi.

Tiedän, että kuormittavassa elämäntilanteessa kyseinen pelko saattaa minullakin vielä nostaa päätään, mutta arkea se ei enää minulla häiritse. Toivon, että pääset samaan tilanteeseen jossain vaiheessa.

Kiitos, vaikutat mukavalta ihmiseltä. Turvallisuuden tunne on siitä hankala asia, että kun se on lapsena rikottu perusteellisesti tällä tavalla niin on hyvin vaikea rakentaa erilaista näkökulmaa maailmaan. 

Turvallisuuden tunteen korjaaminen tai sen löytyminen ensimmäistä kertaa, jos sitä ei ole koskaan aiemmin edes oikein kokenut ei tosiaan ole pikkujuttu. Mutta se onneksi on mahdollista. Itse tarvitsin terapiaa. Ja sen avulla saavutettu turvallisuuden tunne auttoi sitten vaikka tuossa, että pystyin perehtymään siihen mistä se koko helvettikäsitys on peräisin.

Minusta se, että pystyt tänne kirjoittamaan pelostasi tarkoittaa sitä, että olet sitä turvallisuuden tunnetta jo jonkin verran saanut. Et sinä muuten pystyisi kirjoittamaan siitä. 

Kyllä mä muistan ajan kun en pelännyt, olin aika pieni. Sitten aloin pelätä kotimatkaa, jos olin katsonut naapurissa piirrettyjä jne. 😄 Voi sitä pientä lasta. 😢 Mä vaan toivoisin, että lestadiolaisuudessa ymmärrettäisiin ja otettaisiin vakavasti nämä asiat. Musta tuntuu, että moni puhuja tarvisisi ihan psykologin opastusta millainen puhe on sopivaa, jos lapsia on kuulemassa. On aika julmaa ja epäinhimillistä, että lapset vaan ikään kuin uhrataan uskonnollisen opin alttarilla. Viis hyvinvoinnista. Tähän ei kyllä aito kristillisyys ohjaa, kyse on jostain muusta. Tavallaan haluaisin mielummin korjata koko yhteisön tasolla ongelmat, mun henkilökohtainen tilanne on asia erikseen, eikä niin oleellista suuressa mittakaavassa. 

On kyllä surullista että olet noin pelännyt, vielä ihan turhia asioita. Hienoa että kannat huolta myös muista lapsista. Ymmärräthän kuitenkin, että sinun kokemuksesi on onneksi hyvin marginaalinen. Tietenkään yhdenkään lapsen ei pitäisi turhaan pelätä.

T. Vl-mummo

Muuten noin, mummo hyvä,  mutta ei ole mikään marginaalinen kokemus!!

Minun kokemuspiirissäni onneksi on, kun en tiedä ketään lasta, joka olisi pelännyt.

🙄 mun riparilla nuoret kysyi, kuoleeko uskovaisena, jos ajaa kolarin ja kuuntelee väärää musiikkia. Tuleeko sun mielestä tälläset kysymykset ihmisiltä, joilla on vakaa turvallisuudentunne ja armollinen jumalakuva?

🤣 tämän jotkut uskovaiset selittävät niin että helvettiin joutuu, jos tekee syntiä eikä ehdi pyytää anteeksi ennen kuolemaansa. Siis vaikka olisi kuinka uskovainen

Meille ei sentään onneksi noin jyrkästi vastattu, selittivät jotenkin niin, että riittää että usko on elossa. Sinänsä mua huolestuttaa, että yhteisön oppi synnyttää tälläsiä pohdintoja. Kristillisen opin mukaan jokainen on kuitenkin syntinen niin kauan kuin elää, vaikka olisi miten hurskas. Tiedän, että tietylle sukupolvelle on tullut tavallaan pakko-oireista käyttäytymistä, ollaan koko ajan pyytämässä syntejä anteeksi koska takaraivossa pelottaa jos ei ole just saanut synninpäästöä niin miten käy. Tämä on ihan kamala kristillisen uskon vääristymä, aivan kamala. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulta olisi joku kysynyt silloin, kun olin vl, että pelkäänkö helvettiä, olisin vastannut, että en pelkää. Enhän minä uskovaisena sinne ollut joutumassa. Sen sijaan, jos olisi kysytty, että pelkäänkö uskon menettämistä niin vastaus olisi ollut, että kyllä pelkään, mutta en tietä olisinko sitä yhtäkkiä kysyttäessä uskaltanut myöntää. Ehkä jollekin hyvin tutulle jossain rauhallisessa tilanteessa sen olisi saattanut uskaltaa sanoa. Eli minun helvetin pelkoani ei olisi saanut selville suoraa kysymällä, koska pelko näyttäytyi minulle tuolloin eri muodossa, uskon menettämisen pelkona.

Voitko nyt kertoa jos olet kastettu niin miten uskon voi sen jälkeen menettää ?  Sehän on harhaoppi . 

Raamatun mukaan kastettu voi menettää uskonsa, jos hän:

Antaa sydämensä paatua: Synnin petollisuus ja tahallinen synninteko ajavat eroon elävästä Jumalasta (Hepr. 3:12–13, Hepr. 10:26).

Antautuu maailman houkutuksille: Koetukset, rikkaudet ja maailman nautinnot tukehduttavat uskon (Luuk. 8:13–14).

Luopuu totuudesta: Hyvän omantunnon hylkääminen ja harhaoppien seuraaminen johtavat uskon haaksirikkoon (1. Tim. 1:19, 4:1).

 Lankeaa armosta: Jumalalle yritetään kelvata omien tekojen ja lain noudattamisen kautta Kristuksen armon sijasta (Gal. 5:4).

Usko ei siis säily kasteen jälkeen automaattisesti, vaan se vaatii jatkuvaa parannuksen tekemistä  (1. Kor. 10:12, Ilm. 2:10).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Mitä absurdia on siinä, että ainakin vielä ihan vähän aikaa sitten todellakin "piirrettyjen katsominen johti helvettiin"? Tämän katsomuksen rumia jälkiä korjataan yhä vielä.

Piirrettyjen tilalle voit nyt sitten laittaa vaikka tanssimisen, huulipunan, korvakorut, hiusvärit..  miljoona muuta asiaa. Älä ole itse absurdi ja takerru epäolennaiseen. Vaikutat kylmältä ja empatiakyvyttömältä, anteeksi vain.

Kyllä on pakko sanoa, että sinä olet paljon kylmempi kuin tuo alkuperäinen kommentoija. Hän kommentoi yleisellä tasolla, sinä hyökkäsit hänen kimppuunsa heti henkilökohtaisesti nimittäen häntä kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon silti varmaan b-tason lessu lopun ikääni, kaikista traumoista huolimatta tai siis niiden vuoksi. Kyllä, mut on saatu peloteltu yhteisön toimesta riittävän hyvin, että uskaltaisin kokonaan lähteä. Ellei ihmettä tapahdu. Kumpa en olisi kasvanut tässä yhteisössä. 

Voi ei. Kamalaa. Mitä sä pelkäät?

Rangaistusta tuonpuoleisessa tietysti. En  mä ihmisiä pelkää, enkä mitään ajallista kipua tai muutakaan mitä täällä voi tapahtua, ne on kaikki väliaikaista, miksi pelätä.

Olen todella pahoillani puolestasi 😢

Kiitos. Mikään ei vaan auta enää sen jälkeen kun vahinko on tapahtunut. 

Kyllä helvetin pelko onneksi voi lievittyä ja sitä voidaan myös hoitaa niin, että se ei enää kuormita jatkuvasti jokapäiväistä elämää. Siihen on useita tapoja ja niitä kannattaa hyödyntää itselle sopivassa tahdissa ja järjestyksessä.

Yksi keino on vertaistuki. Esim. UUT:n kautta voi löytää vertaistukea tukipuhelimesta tai ryhmistä, joista osa on etäryhmiä.

Toinen on ihan terapia, jos siihen on mahdollisuus. Voi olla hyvä etsiä uskonnollisia traumoja ymmärtävää ammattilaista. Ja ylipäätään lyhytkin keskusteluapu jonkun ammattilaisen kanssa voi auttaa ainakin eteenpäin siinä, että mistä apua voisi löytää ja antaa keinoja olon rauhoittamiseen. 

Yksi tapa lieventää pelkoa, joka itselläni toimi hyvin, oli yksinkertaisesti selvittää mistä koko helvettikäsite on peräisin ja kun sitä perkasi perin pohjin niin se alkoi yhä enemmän vaikuttaa historian saatossa eri kulttuurien ja uskontojen uskomuksista kootulta. Lopulta käsitys ihmisen rankaisemisesta ikuisella piinalla tai kidutuksella muuttui aika absurdiksi eikä siihen enää oikein pysty uskomaan. Historian saatossa kuitenkin on ollut tarpeen jossain vaiheessa pitää yhteiskunnassa jonkinlaista järjestystä yllä helvetin pelon avulla, kun parempaakaan keinoa ei ole ollut. Ei yhteiskunnalinen sekasortokaan ihmiselle kevyttä ole. Joten käsitteen alkuperän ja historiallisen merkityksen ymmärtäminen teki helvetistä paljon vähemmän pelottavan. Se muuttui yliluonnollisesta ihmisen keksinnöksi.

Yksi apu toipumisessa on myös se, että ei altista itseään uskonnolle tai helvettiin liittyville asioille siinä vaiheessa, kun ei kestä niitä. Vasta kun on vakaampi olo ja turvallisuuden tunne riittävällä tasolla voi asioita käsitellä syvemmin. Eli etenitpä miten tahansa, kuuntele itseäsi.

Tiedän, että kuormittavassa elämäntilanteessa kyseinen pelko saattaa minullakin vielä nostaa päätään, mutta arkea se ei enää minulla häiritse. Toivon, että pääset samaan tilanteeseen jossain vaiheessa.

Kiitos, vaikutat mukavalta ihmiseltä. Turvallisuuden tunne on siitä hankala asia, että kun se on lapsena rikottu perusteellisesti tällä tavalla niin on hyvin vaikea rakentaa erilaista näkökulmaa maailmaan. 

Turvallisuuden tunteen korjaaminen tai sen löytyminen ensimmäistä kertaa, jos sitä ei ole koskaan aiemmin edes oikein kokenut ei tosiaan ole pikkujuttu. Mutta se onneksi on mahdollista. Itse tarvitsin terapiaa. Ja sen avulla saavutettu turvallisuuden tunne auttoi sitten vaikka tuossa, että pystyin perehtymään siihen mistä se koko helvettikäsitys on peräisin.

Minusta se, että pystyt tänne kirjoittamaan pelostasi tarkoittaa sitä, että olet sitä turvallisuuden tunnetta jo jonkin verran saanut. Et sinä muuten pystyisi kirjoittamaan siitä. 

Kyllä mä muistan ajan kun en pelännyt, olin aika pieni. Sitten aloin pelätä kotimatkaa, jos olin katsonut naapurissa piirrettyjä jne. 😄 Voi sitä pientä lasta. 😢 Mä vaan toivoisin, että lestadiolaisuudessa ymmärrettäisiin ja otettaisiin vakavasti nämä asiat. Musta tuntuu, että moni puhuja tarvisisi ihan psykologin opastusta millainen puhe on sopivaa, jos lapsia on kuulemassa. On aika julmaa ja epäinhimillistä, että lapset vaan ikään kuin uhrataan uskonnollisen opin alttarilla. Viis hyvinvoinnista. Tähän ei kyllä aito kristillisyys ohjaa, kyse on jostain muusta. Tavallaan haluaisin mielummin korjata koko yhteisön tasolla ongelmat, mun henkilökohtainen tilanne on asia erikseen, eikä niin oleellista suuressa mittakaavassa. 

On kyllä surullista että olet noin pelännyt, vielä ihan turhia asioita. Hienoa että kannat huolta myös muista lapsista. Ymmärräthän kuitenkin, että sinun kokemuksesi on onneksi hyvin marginaalinen. Tietenkään yhdenkään lapsen ei pitäisi turhaan pelätä.

T. Vl-mummo

Muuten noin, mummo hyvä,  mutta ei ole mikään marginaalinen kokemus!!

Minun kokemuspiirissäni onneksi on, kun en tiedä ketään lasta, joka olisi pelännyt.

🙄 mun riparilla nuoret kysyi, kuoleeko uskovaisena, jos ajaa kolarin ja kuuntelee väärää musiikkia. Tuleeko sun mielestä tälläset kysymykset ihmisiltä, joilla on vakaa turvallisuudentunne ja armollinen jumalakuva?

🤣 tämän jotkut uskovaiset selittävät niin että helvettiin joutuu, jos tekee syntiä eikä ehdi pyytää anteeksi ennen kuolemaansa. Siis vaikka olisi kuinka uskovainen

Meille ei sentään onneksi noin jyrkästi vastattu, selittivät jotenkin niin, että riittää että usko on elossa. Sinänsä mua huolestuttaa, että yhteisön oppi synnyttää tälläsiä pohdintoja. Kristillisen opin mukaan jokainen on kuitenkin syntinen niin kauan kuin elää, vaikka olisi miten hurskas. Tiedän, että tietylle sukupolvelle on tullut tavallaan pakko-oireista käyttäytymistä, ollaan koko ajan pyytämässä syntejä anteeksi koska takaraivossa pelottaa jos ei ole just saanut synninpäästöä niin miten käy. Tämä on ihan kamala kristillisen uskon vääristymä, aivan kamala. 

Ja minä olen lukemattomia kertoja kuullut puhujan seuroissa sanovan, että ”uskovaisilla on kaikki synnit koko ajan anteeksi”. <3

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Tiedän tämän. Kyse onkin siitä, että mun lapsuudessa yhteisön näkemys oli, että telkkarin katsominen oli syntiä, lapsi tietysti laajensi tämän myös piirrettyihin. Ei siihen aikaan ollut mikään laaja käytäntö, että vl-lapset olisi katsoneet lasten ohjelmia, ei tietenkään koska ei ollut telkkaria. Tiedettiin vaan, että telkkari on syntiä ja sitten syyllisyyttä tuntien sieltä eri ohjelmia naapurissa katsottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Mitä absurdia on siinä, että ainakin vielä ihan vähän aikaa sitten todellakin "piirrettyjen katsominen johti helvettiin"? Tämän katsomuksen rumia jälkiä korjataan yhä vielä.

Piirrettyjen tilalle voit nyt sitten laittaa vaikka tanssimisen, huulipunan, korvakorut, hiusvärit..  miljoona muuta asiaa. Älä ole itse absurdi ja takerru epäolennaiseen. Vaikutat kylmältä ja empatiakyvyttömältä, anteeksi vain.

Kyllä on pakko sanoa, että sinä olet paljon kylmempi kuin tuo alkuperäinen kommentoija. Hän kommentoi yleisellä tasolla, sinä hyökkäsit hänen kimppuunsa heti henkilökohtaisesti nimittäen häntä kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi.

No kun hänen taktiikka oli juuri poimia kymmenistä henkilökohtaisista, fiksuista viesteistä joku yksittäinen esimerkinomainen asia, ja pamauttaa sen perusteella koko ketjulle leima 'absurdi'. Juuri tuollainen harhautustaktiikka, että kun saa tuon leiman lätkäytettyä, ei tarvitse vilkaistakaan niitä oikeita, hankalia asioita, joita lukuisat viestit käsittelevät. Ei tarvitse päästää niitä omaan tietoisuuteen.

Kyllä, se on julmaa, kylmää, empatiakyvytöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon silti varmaan b-tason lessu lopun ikääni, kaikista traumoista huolimatta tai siis niiden vuoksi. Kyllä, mut on saatu peloteltu yhteisön toimesta riittävän hyvin, että uskaltaisin kokonaan lähteä. Ellei ihmettä tapahdu. Kumpa en olisi kasvanut tässä yhteisössä. 

Voi ei. Kamalaa. Mitä sä pelkäät?

Rangaistusta tuonpuoleisessa tietysti. En  mä ihmisiä pelkää, enkä mitään ajallista kipua tai muutakaan mitä täällä voi tapahtua, ne on kaikki väliaikaista, miksi pelätä.

Olen todella pahoillani puolestasi 😢

Kiitos. Mikään ei vaan auta enää sen jälkeen kun vahinko on tapahtunut. 

Kyllä helvetin pelko onneksi voi lievittyä ja sitä voidaan myös hoitaa niin, että se ei enää kuormita jatkuvasti jokapäiväistä elämää. Siihen on useita tapoja ja niitä kannattaa hyödyntää itselle sopivassa tahdissa ja järjestyksessä.

Yksi keino on vertaistuki. Esim. UUT:n kautta voi löytää vertaistukea tukipuhelimesta tai ryhmistä, joista osa on etäryhmiä.

Toinen on ihan terapia, jos siihen on mahdollisuus. Voi olla hyvä etsiä uskonnollisia traumoja ymmärtävää ammattilaista. Ja ylipäätään lyhytkin keskusteluapu jonkun ammattilaisen kanssa voi auttaa ainakin eteenpäin siinä, että mistä apua voisi löytää ja antaa keinoja olon rauhoittamiseen. 

Yksi tapa lieventää pelkoa, joka itselläni toimi hyvin, oli yksinkertaisesti selvittää mistä koko helvettikäsite on peräisin ja kun sitä perkasi perin pohjin niin se alkoi yhä enemmän vaikuttaa historian saatossa eri kulttuurien ja uskontojen uskomuksista kootulta. Lopulta käsitys ihmisen rankaisemisesta ikuisella piinalla tai kidutuksella muuttui aika absurdiksi eikä siihen enää oikein pysty uskomaan. Historian saatossa kuitenkin on ollut tarpeen jossain vaiheessa pitää yhteiskunnassa jonkinlaista järjestystä yllä helvetin pelon avulla, kun parempaakaan keinoa ei ole ollut. Ei yhteiskunnalinen sekasortokaan ihmiselle kevyttä ole. Joten käsitteen alkuperän ja historiallisen merkityksen ymmärtäminen teki helvetistä paljon vähemmän pelottavan. Se muuttui yliluonnollisesta ihmisen keksinnöksi.

Yksi apu toipumisessa on myös se, että ei altista itseään uskonnolle tai helvettiin liittyville asioille siinä vaiheessa, kun ei kestä niitä. Vasta kun on vakaampi olo ja turvallisuuden tunne riittävällä tasolla voi asioita käsitellä syvemmin. Eli etenitpä miten tahansa, kuuntele itseäsi.

Tiedän, että kuormittavassa elämäntilanteessa kyseinen pelko saattaa minullakin vielä nostaa päätään, mutta arkea se ei enää minulla häiritse. Toivon, että pääset samaan tilanteeseen jossain vaiheessa.

Kiitos, vaikutat mukavalta ihmiseltä. Turvallisuuden tunne on siitä hankala asia, että kun se on lapsena rikottu perusteellisesti tällä tavalla niin on hyvin vaikea rakentaa erilaista näkökulmaa maailmaan. 

Turvallisuuden tunteen korjaaminen tai sen löytyminen ensimmäistä kertaa, jos sitä ei ole koskaan aiemmin edes oikein kokenut ei tosiaan ole pikkujuttu. Mutta se onneksi on mahdollista. Itse tarvitsin terapiaa. Ja sen avulla saavutettu turvallisuuden tunne auttoi sitten vaikka tuossa, että pystyin perehtymään siihen mistä se koko helvettikäsitys on peräisin.

Minusta se, että pystyt tänne kirjoittamaan pelostasi tarkoittaa sitä, että olet sitä turvallisuuden tunnetta jo jonkin verran saanut. Et sinä muuten pystyisi kirjoittamaan siitä. 

Kyllä mä muistan ajan kun en pelännyt, olin aika pieni. Sitten aloin pelätä kotimatkaa, jos olin katsonut naapurissa piirrettyjä jne. 😄 Voi sitä pientä lasta. 😢 Mä vaan toivoisin, että lestadiolaisuudessa ymmärrettäisiin ja otettaisiin vakavasti nämä asiat. Musta tuntuu, että moni puhuja tarvisisi ihan psykologin opastusta millainen puhe on sopivaa, jos lapsia on kuulemassa. On aika julmaa ja epäinhimillistä, että lapset vaan ikään kuin uhrataan uskonnollisen opin alttarilla. Viis hyvinvoinnista. Tähän ei kyllä aito kristillisyys ohjaa, kyse on jostain muusta. Tavallaan haluaisin mielummin korjata koko yhteisön tasolla ongelmat, mun henkilökohtainen tilanne on asia erikseen, eikä niin oleellista suuressa mittakaavassa. 

On kyllä surullista että olet noin pelännyt, vielä ihan turhia asioita. Hienoa että kannat huolta myös muista lapsista. Ymmärräthän kuitenkin, että sinun kokemuksesi on onneksi hyvin marginaalinen. Tietenkään yhdenkään lapsen ei pitäisi turhaan pelätä.

T. Vl-mummo

Muuten noin, mummo hyvä,  mutta ei ole mikään marginaalinen kokemus!!

Minun kokemuspiirissäni onneksi on, kun en tiedä ketään lasta, joka olisi pelännyt.

🙄 mun riparilla nuoret kysyi, kuoleeko uskovaisena, jos ajaa kolarin ja kuuntelee väärää musiikkia. Tuleeko sun mielestä tälläset kysymykset ihmisiltä, joilla on vakaa turvallisuudentunne ja armollinen jumalakuva?

🤣 tämän jotkut uskovaiset selittävät niin että helvettiin joutuu, jos tekee syntiä eikä ehdi pyytää anteeksi ennen kuolemaansa. Siis vaikka olisi kuinka uskovainen

Meille ei sentään onneksi noin jyrkästi vastattu, selittivät jotenkin niin, että riittää että usko on elossa. Sinänsä mua huolestuttaa, että yhteisön oppi synnyttää tälläsiä pohdintoja. Kristillisen opin mukaan jokainen on kuitenkin syntinen niin kauan kuin elää, vaikka olisi miten hurskas. Tiedän, että tietylle sukupolvelle on tullut tavallaan pakko-oireista käyttäytymistä, ollaan koko ajan pyytämässä syntejä anteeksi koska takaraivossa pelottaa jos ei ole just saanut synninpäästöä niin miten käy. Tämä on ihan kamala kristillisen uskon vääristymä, aivan kamala. 

Ja minä olen lukemattomia kertoja kuullut puhujan seuroissa sanovan, että ”uskovaisilla on kaikki synnit koko ajan anteeksi”. <3

Juu ihanaa, vaikka olisi p*do niin sekin on "koko ajan anteeksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Mitä absurdia on siinä, että ainakin vielä ihan vähän aikaa sitten todellakin "piirrettyjen katsominen johti helvettiin"? Tämän katsomuksen rumia jälkiä korjataan yhä vielä.

Piirrettyjen tilalle voit nyt sitten laittaa vaikka tanssimisen, huulipunan, korvakorut, hiusvärit..  miljoona muuta asiaa. Älä ole itse absurdi ja takerru epäolennaiseen. Vaikutat kylmältä ja empatiakyvyttömältä, anteeksi vain.

Kyllä on pakko sanoa, että sinä olet paljon kylmempi kuin tuo alkuperäinen kommentoija. Hän kommentoi yleisellä tasolla, sinä hyökkäsit hänen kimppuunsa heti henkilökohtaisesti nimittäen häntä kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi.

Lue tarkemmin: kylmyys oli se vaikutelma, jonka tuo tökerö absurdiksi leimaaminen synnytti. Ehkä hän itse kuitenkin ajatteli synnyttävänsä lämpimän vaikutelman, ken tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Vl-perheet eivät ole kaikki samanlaisia

Osuit naulan kantaan!

Ilmeisesti sellaisiakin vl-perheitä on (joskus ollut?), joissa lapset pelkäävät eivätkä kerro pelkojaan aikuiselle, joka voisi heidän turhia pelkojaan hälventää. Eli lapsilla ja vanhemmilla ei ole turvallista ja läheistä keskusteluyhteyttä. Se tuntuu minusta uskomattomalta, mutta uskottava se kai on.

Ei kaikilla lapsilla ole turvallista ja läheistä keskusteluyhteyttä vanhempiinsa. Yleensä ottaen karkeasti arvioituna vähän reilulla puolella ihmisistä on edes ollut turvallinen kiintymyssuhde vanhempaansa, jota voi pitää edellytyksenä sille, että tuollainen turvallinen ja läheinen keskusteluyhteys on voinut syntyä lapsen ja vanhemman välille. Ja pelkkä turvallinen kiintymyssuhde ei riitä vaan tuollaiseen keskusteluyhteyteen tarvitaan lisäksi vanhemmalta muun muassa vuorovaikutustaitoja ja aikaa. Enkä usko vanhoillislestadiolaisten niin paljon muista tuossa poikkeavan, että tuollaisen keskusteluyhteyden puuttuminen vl-lapselta olisi mitenkään äärimmäisen harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava, jos vanhoillislestadiolaisuutta kommentoivat ihmiset tietäisivät jotain vl-perheiden todellisuudesta. Lapset katsovat ihan normaalisti (asiallisia) lasteohjelmia kaikissa tuntemissani vl-perheissä. Siinä ei ei ole mitään pahaa, eikä sillä asialla pelotella yhtään ketään mitenkään. Tämä ketju on aivan absurdi.

Mitä absurdia on siinä, että ainakin vielä ihan vähän aikaa sitten todellakin "piirrettyjen katsominen johti helvettiin"? Tämän katsomuksen rumia jälkiä korjataan yhä vielä.

Piirrettyjen tilalle voit nyt sitten laittaa vaikka tanssimisen, huulipunan, korvakorut, hiusvärit..  miljoona muuta asiaa. Älä ole itse absurdi ja takerru epäolennaiseen. Vaikutat kylmältä ja empatiakyvyttömältä, anteeksi vain.

Kyllä on pakko sanoa, että sinä olet paljon kylmempi kuin tuo alkuperäinen kommentoija. Hän kommentoi yleisellä tasolla, sinä hyökkäsit hänen kimppuunsa heti henkilökohtaisesti nimittäen häntä kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi.

No kun hänen taktiikka oli juuri poimia kymmenistä henkilökohtaisista, fiksuista viesteistä joku yksittäinen esimerkinomainen asia, ja pamauttaa sen perusteella koko ketjulle leima 'absurdi'. Juuri tuollainen harhautustaktiikka, että kun saa tuon leiman lätkäytettyä, ei tarvitse vilkaistakaan niitä oikeita, hankalia asioita, joita lukuisat viestit käsittelevät. Ei tarvitse päästää niitä omaan tietoisuuteen.

Kyllä, se on julmaa, kylmää, empatiakyvytöntä. 

Mutta hän ei mennyt henkilökohtaisuuksiin niin kuin sinä. Ja tämä ”keskusteluhan” on täysin absurdi.