Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Kommenttisi kuuluisi YouTubeen, ei tänne. 

Nyt en ymmärrä. Eikä tämä ole keskustelupalsta, ja tämä on tuota perhettä koskevan ohjelman mukaan nimetty ketju?

Kyllä ymmärrät. Et kai usko, että ne tollot kirjoittaa täällä, jotka noin tyhjänpäiväistä sisältöä jaksaa seurata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Ihana seurata. Vaan entä jos käy niin, että tulee vakavia terveysongelmia, viis huonosti nukkuvaa vauvaa peräjälkeen, autismia tai adhd-lapsia, jne. Tässä hyvin toimivassa kuviossa kaikki perustuu siihen, että asiat on menneet suhteellisen hyvin, mikä on tietysti ihana asia. Mutta aika harvinaista pidemmän päälle. Silloin joku kärsii. Vaikka ne lapset, joiden hoivaan resurssit ei enää riitäkään kunnolla. Vaikka aikuiset kuinka vakuuttaisi onnellisuutta ja jaksamistaan.

Onpas sinulla synkät ajatukset. Usko vaan tällaista jo mummoikäistä ihmistä, joka on nähnyt paljon elämää ja erilaisia perheitä: jokaiselle päivälle riittää sen omat murheet, ei kannata haalia kuviteltuja huolia etukäteen murehdittavaksi. 
Tsemppiä ja iloa sun elämään <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Ihana seurata. Vaan entä jos käy niin, että tulee vakavia terveysongelmia, viis huonosti nukkuvaa vauvaa peräjälkeen, autismia tai adhd-lapsia, jne. Tässä hyvin toimivassa kuviossa kaikki perustuu siihen, että asiat on menneet suhteellisen hyvin, mikä on tietysti ihana asia. Mutta aika harvinaista pidemmän päälle. Silloin joku kärsii. Vaikka ne lapset, joiden hoivaan resurssit ei enää riitäkään kunnolla. Vaikka aikuiset kuinka vakuuttaisi onnellisuutta ja jaksamistaan.

Sosiaaliporno ei liiasta draamasta kärsi, vaan ennemminkin päinvastoin.

Itseäni se ei kiinnosta, oli draamaa tai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Ihana seurata. Vaan entä jos käy niin, että tulee vakavia terveysongelmia, viis huonosti nukkuvaa vauvaa peräjälkeen, autismia tai adhd-lapsia, jne. Tässä hyvin toimivassa kuviossa kaikki perustuu siihen, että asiat on menneet suhteellisen hyvin, mikä on tietysti ihana asia. Mutta aika harvinaista pidemmän päälle. Silloin joku kärsii. Vaikka ne lapset, joiden hoivaan resurssit ei enää riitäkään kunnolla. Vaikka aikuiset kuinka vakuuttaisi onnellisuutta ja jaksamistaan.

Onpas sinulla synkät ajatukset. Usko vaan tällaista jo mummoikäistä ihmistä, joka on nähnyt paljon elämää ja erilaisia perheitä: jokaiselle päivälle riittää sen omat murheet, ei kannata haalia kuviteltuja huolia etukäteen murehdittavaksi. 
Tsemppiä ja iloa sun elämään <3

Joo, kaikkea hyvää toivon ja isot perheet on ihana asia, silloin kun on jaksavat vanhemmat ja näillä terve parisuhde. Yritän olla kyynistymättä mutta valitettavan monessa isossa perheessä on asiat olleet kerrassaan vinksallaan kauniisti sanoen. Isoa perhettä ei pitäisi hankkia hinnalla millä hyvänsä ja kaikki ongelmat sivuuttaen. En tiedä mitään isompaa vastuuta elämässä kuin tuoda lapsi tähän maailmaan. Sillä vakavuudella siihen pitäisi suhtautua. 

Raamatusta puheen ollen, myös syntiinlankeemuskertomuksessa esiintyvä lause, miten naisen pitää synnyttää kivulla on oikeastaan virheellinen käännös alunperin. Samaa heprean sanaa käytetään kun puhutaan miten miehen pitää työläästi hankkia elantonsa maasta. Sama kuin olisi laitettu lauseen ”Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi” tilalle ”kivuissa sinun pitää elämättämän itsesi”. 

Eli on aivan tarkoitushakuisesti lähdetty johtamaan tulkintaa siihen suuntaan, että naisen pitää kärsiä ja olla kivuissaan lapsia saadessaan. Sitä ei alkuteksti sano. Ketkä näitä käännöksiä ja tulkintoja on ohjanneet läpi historian? Miehet. Eipä yllätä jälleen. Tosiasiassa kohta käsittelee ihmisille lankeavaa yleistä vaivaa ja työläyttä.

”Käännöksen tausta ja vivahteet aukeavat parhaiten kolmen tekijän kautta:

1. Alkukielen monimerkityksellisyys

Heprean sana ’etsev () esiintyy jakeessa 3:16 kaksi kertaa (ensin viitaten raskauden vaivaan, sitten synnyttämiseen). Sanan perusmerkitys liittyy vahvasti raatamiseen, raskaaseen työhön, fyysiseen ponnistukseen, huoleen ja henkiseen murheeseen.

Kun sana käännetään pelkästään ”kivuksi”, tekstistä katoaa sen laajempi yhteys elämän yleiseen työläyteen ja vaivannäköön.

Samalla sanajuurella kuvataan heti seuraavassa jakeessa (1. Moos. 3:17) Aadamin osaa: hänen on hankittava elantonsa maasta vaivaa nähden (kr. 1938: ”vaivalla”). Alkutekstissä miehen ja naisen rangaistus on siis symmetrinen – molempia odottaa raskas raataminen (’etsev).

2. Käännöshistoria (Septuaginta ja Vulgate)

Suomalaiset käännökset seuraavat pitkää perinnettä, joka on peräisin muinaisista raamatunkäännöksistä:

Septuaginta (kreikankielinen vanha testamentti) käänsi sanan muotoon lype (), joka tarkoittaa surua, murhetta tai ahdistusta (ei fyysistä kipua).

Vulgata (latinankielinen käännös) käytti sanaa dolor, joka voi tarkoittaa sekä henkistä surua että fyysistä kipua. Tästä käännöksestä painopiste siirtyi vahvasti fyysisen kivun suuntaan, mikä välittyi Martti Lutherin saksannoksen kautta myös suomalaisiin kirkkoraamattuihin.

3. Nykyaikaiset käännökset

Uusimmissa raamatunkäännöksissä sanaa on pyritty tarkentamaan, jotta se vastaisi paremmin alkutekstin laajempaa merkitystä:

Vuoden 1992 suomalaisessa kirkkoraamatussa kohta kuuluu: ”Kivun ja vaivan saattamana sinä synnytät lapsesi.”

Vuoden 2026 Uusi testamentti ja Psalmit (sekä valmisteilla oleva Vanha testamentti eli UT2020-hankkeen jatko) sekä monet kansainväliset modernit käännökset pyrkivät eroon pelkästä lääketieteellisestä kipu-käsitteestä ja korostavat synnytyksen ja vanhemmuuden tuomaa kokonaisvaltaista vaivaa ja huolta.

Käännös on siis teologisesti ja kulttuurisesti värittynyt tulkinta.”

Adam ja Eva oli täysin synnittömiä ennen puusta syömistä, siis puusta syöminen ei voinut olla väärin, koska he tekivät sen synnittömyyden tilassa. Tieto hyvästä ja pahasta tuli kertomuksessa vasta tämän jälkeen. Seuraukset sen sijaan, no siitä on erilaisia teorioita. Mutta teknisesti ottaen kumpikaan ei tehnyt väärin syödessään puusta, koska kummallakaan ei ollut kykyä arvioida oikeaa ja väärää. Maallisiin termein puhuttaisiin syyntakeettomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Raamatusta puheen ollen, myös syntiinlankeemuskertomuksessa esiintyvä lause, miten naisen pitää synnyttää kivulla on oikeastaan virheellinen käännös alunperin. Samaa heprean sanaa käytetään kun puhutaan miten miehen pitää työläästi hankkia elantonsa maasta. Sama kuin olisi laitettu lauseen ”Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi” tilalle ”kivuissa sinun pitää elämättämän itsesi”. 

Eli on aivan tarkoitushakuisesti lähdetty johtamaan tulkintaa siihen suuntaan, että naisen pitää kärsiä ja olla kivuissaan lapsia saadessaan. Sitä ei alkuteksti sano. Ketkä näitä käännöksiä ja tulkintoja on ohjanneet läpi historian? Miehet. Eipä yllätä jälleen. Tosiasiassa kohta käsittelee ihmisille lankeavaa yleistä vaivaa ja työläyttä.

”Käännöksen tausta ja vivahteet aukeavat parhaiten kolmen tekijän kautta:

1. Alkukielen monimerkityksellisyys

Heprean sana ’etsev () esiintyy jakeessa 3:16 kaksi kertaa (ensin viitaten raskauden vaivaan, sitten synnyttämiseen). Sanan perusmerkitys liittyy vahvasti raatamiseen, raskaaseen työhön, fyysiseen ponnistukseen, huoleen ja henkiseen murheeseen.

Kun sana käännetään pelkästään ”kivuksi”, tekstistä katoaa sen laajempi yhteys elämän yleiseen työläyteen ja vaivannäköön.

Samalla sanajuurella kuvataan heti seuraavassa jakeessa (1. Moos. 3:17) Aadamin osaa: hänen on hankittava elantonsa maasta vaivaa nähden (kr. 1938: ”vaivalla”). Alkutekstissä miehen ja naisen rangaistus on siis symmetrinen – molempia odottaa raskas raataminen (’etsev).

2. Käännöshistoria (Septuaginta ja Vulgate)

Suomalaiset käännökset seuraavat pitkää perinnettä, joka on peräisin muinaisista raamatunkäännöksistä:

Septuaginta (kreikankielinen vanha testamentti) käänsi sanan muotoon lype (), joka tarkoittaa surua, murhetta tai ahdistusta (ei fyysistä kipua).

Vulgata (latinankielinen käännös) käytti sanaa dolor, joka voi tarkoittaa sekä henkistä surua että fyysistä kipua. Tästä käännöksestä painopiste siirtyi vahvasti fyysisen kivun suuntaan, mikä välittyi Martti Lutherin saksannoksen kautta myös suomalaisiin kirkkoraamattuihin.

3. Nykyaikaiset käännökset

Uusimmissa raamatunkäännöksissä sanaa on pyritty tarkentamaan, jotta se vastaisi paremmin alkutekstin laajempaa merkitystä:

Vuoden 1992 suomalaisessa kirkkoraamatussa kohta kuuluu: ”Kivun ja vaivan saattamana sinä synnytät lapsesi.”

Vuoden 2026 Uusi testamentti ja Psalmit (sekä valmisteilla oleva Vanha testamentti eli UT2020-hankkeen jatko) sekä monet kansainväliset modernit käännökset pyrkivät eroon pelkästä lääketieteellisestä kipu-käsitteestä ja korostavat synnytyksen ja vanhemmuuden tuomaa kokonaisvaltaista vaivaa ja huolta.

Käännös on siis teologisesti ja kulttuurisesti värittynyt tulkinta.”

Voisitko olla copypastaamatta tekoälyn tuotoksia? Kiitos jo etukäteen!

Fransiskaaneilla oli mielenkiintoinen näkemys Jeesuksen ristinkuolemasta. Sen tarkoitus ei ollut muuttaa Jumalan käsitystä ihmisistä, vaan ihmisten käsitys Jumalasta. Ihmiskunnan näkemys on usein ankara, vaativa, rankaiseva Jumala. Kun Jumala tulee elämään ihmisenä, kärsii mitä kamalimmalla tavalla, kokien kaiken tuskan minkä ihminen voi kokea, äärimmäinen rakkaudenosoitus. Tämän tulisi muuttaa ihmisten käsitys Jumalasta. Ensisijainen tulkinta ei siis keskity rangaistukseen, vaan rakkauteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatusta puheen ollen, myös syntiinlankeemuskertomuksessa esiintyvä lause, miten naisen pitää synnyttää kivulla on oikeastaan virheellinen käännös alunperin. Samaa heprean sanaa käytetään kun puhutaan miten miehen pitää työläästi hankkia elantonsa maasta. Sama kuin olisi laitettu lauseen ”Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi” tilalle ”kivuissa sinun pitää elämättämän itsesi”. 

Eli on aivan tarkoitushakuisesti lähdetty johtamaan tulkintaa siihen suuntaan, että naisen pitää kärsiä ja olla kivuissaan lapsia saadessaan. Sitä ei alkuteksti sano. Ketkä näitä käännöksiä ja tulkintoja on ohjanneet läpi historian? Miehet. Eipä yllätä jälleen. Tosiasiassa kohta käsittelee ihmisille lankeavaa yleistä vaivaa ja työläyttä.

”Käännöksen tausta ja vivahteet aukeavat parhaiten kolmen tekijän kautta:

1. Alkukielen monimerkityksellisyys

Heprean sana ’etsev () esiintyy jakeessa 3:16 kaksi kertaa (ensin viitaten raskauden vaivaan, sitten synnyttämiseen). Sanan perusmerkitys liittyy vahvasti raatamiseen, raskaaseen työhön, fyysiseen ponnistukseen, huoleen ja henkiseen murheeseen.

Kun sana käännetään pelkästään ”kivuksi”, tekstistä katoaa sen laajempi yhteys elämän yleiseen työläyteen ja vaivannäköön.

Samalla sanajuurella kuvataan heti seuraavassa jakeessa (1. Moos. 3:17) Aadamin osaa: hänen on hankittava elantonsa maasta vaivaa nähden (kr. 1938: ”vaivalla”). Alkutekstissä miehen ja naisen rangaistus on siis symmetrinen – molempia odottaa raskas raataminen (’etsev).

2. Käännöshistoria (Septuaginta ja Vulgate)

Suomalaiset käännökset seuraavat pitkää perinnettä, joka on peräisin muinaisista raamatunkäännöksistä:

Septuaginta (kreikankielinen vanha testamentti) käänsi sanan muotoon lype (), joka tarkoittaa surua, murhetta tai ahdistusta (ei fyysistä kipua).

Vulgata (latinankielinen käännös) käytti sanaa dolor, joka voi tarkoittaa sekä henkistä surua että fyysistä kipua. Tästä käännöksestä painopiste siirtyi vahvasti fyysisen kivun suuntaan, mikä välittyi Martti Lutherin saksannoksen kautta myös suomalaisiin kirkkoraamattuihin.

3. Nykyaikaiset käännökset

Uusimmissa raamatunkäännöksissä sanaa on pyritty tarkentamaan, jotta se vastaisi paremmin alkutekstin laajempaa merkitystä:

Vuoden 1992 suomalaisessa kirkkoraamatussa kohta kuuluu: ”Kivun ja vaivan saattamana sinä synnytät lapsesi.”

Vuoden 2026 Uusi testamentti ja Psalmit (sekä valmisteilla oleva Vanha testamentti eli UT2020-hankkeen jatko) sekä monet kansainväliset modernit käännökset pyrkivät eroon pelkästä lääketieteellisestä kipu-käsitteestä ja korostavat synnytyksen ja vanhemmuuden tuomaa kokonaisvaltaista vaivaa ja huolta.

Käännös on siis teologisesti ja kulttuurisesti värittynyt tulkinta.”

Voisitko olla copypastaamatta tekoälyn tuotoksia? Kiitos jo etukäteen!

En voi niin kauan kuin tekoäly selittää asiat oikeammin ja paremmin kuin valtaosa vl-puhujista. Näitä voi tietysti tarkistaa myös eksegeeteiltä, hieman hitaampaa vain. Ihmisiä viedään ja ohjaillaan kun pässiä narussa, milloin minkäkin tulkinnan pohjalta kun kenellekään ei näytä olevan rehellistä mieltä ottaa asioista selvää.

Vierailija kirjoitti:

Raamatusta puheen ollen, myös syntiinlankeemuskertomuksessa esiintyvä lause, miten naisen pitää synnyttää kivulla on oikeastaan virheellinen käännös alunperin. Samaa heprean sanaa käytetään kun puhutaan miten miehen pitää työläästi hankkia elantonsa maasta. Sama kuin olisi laitettu lauseen ”Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi” tilalle ”kivuissa sinun pitää elämättämän itsesi”. 

Eli on aivan tarkoitushakuisesti lähdetty johtamaan tulkintaa siihen suuntaan, että naisen pitää kärsiä ja olla kivuissaan lapsia saadessaan. Sitä ei alkuteksti sano. Ketkä näitä käännöksiä ja tulkintoja on ohjanneet läpi historian? Miehet. Eipä yllätä jälleen. Tosiasiassa kohta käsittelee ihmisille lankeavaa yleistä vaivaa ja työläyttä.

”Käännöksen tausta ja vivahteet aukeavat parhaiten kolmen tekijän kautta:

1. Alkukielen monimerkityksellisyys

Heprean sana ’etsev () esiintyy jakeessa 3:16 kaksi kertaa (ensin viitaten raskauden vaivaan, sitten synnyttämiseen). Sanan perusmerkitys liittyy vahvasti raatamiseen, raskaaseen työhön, fyysiseen ponnistukseen, huoleen ja henkiseen murheeseen.

Kun sana käännetään pelkästään ”kivuksi”, tekstistä katoaa sen laajempi yhteys elämän yleiseen työläyteen ja vaivannäköön.

Samalla sanajuurella kuvataan heti seuraavassa jakeessa (1. Moos. 3:17) Aadamin osaa: hänen on hankittava elantonsa maasta vaivaa nähden (kr. 1938: ”vaivalla”). Alkutekstissä miehen ja naisen rangaistus on siis symmetrinen – molempia odottaa raskas raataminen (’etsev).

2. Käännöshistoria (Septuaginta ja Vulgate)

Suomalaiset käännökset seuraavat pitkää perinnettä, joka on peräisin muinaisista raamatunkäännöksistä:

Septuaginta (kreikankielinen vanha testamentti) käänsi sanan muotoon lype (), joka tarkoittaa surua, murhetta tai ahdistusta (ei fyysistä kipua).

Vulgata (latinankielinen käännös) käytti sanaa dolor, joka voi tarkoittaa sekä henkistä surua että fyysistä kipua. Tästä käännöksestä painopiste siirtyi vahvasti fyysisen kivun suuntaan, mikä välittyi Martti Lutherin saksannoksen kautta myös suomalaisiin kirkkoraamattuihin.

3. Nykyaikaiset käännökset

Uusimmissa raamatunkäännöksissä sanaa on pyritty tarkentamaan, jotta se vastaisi paremmin alkutekstin laajempaa merkitystä:

Vuoden 1992 suomalaisessa kirkkoraamatussa kohta kuuluu: ”Kivun ja vaivan saattamana sinä synnytät lapsesi.”

Vuoden 2026 Uusi testamentti ja Psalmit (sekä valmisteilla oleva Vanha testamentti eli UT2020-hankkeen jatko) sekä monet kansainväliset modernit käännökset pyrkivät eroon pelkästä lääketieteellisestä kipu-käsitteestä ja korostavat synnytyksen ja vanhemmuuden tuomaa kokonaisvaltaista vaivaa ja huolta.

Käännös on siis teologisesti ja kulttuurisesti värittynyt tulkinta.”

Kiinnostavaa, mutta miten tämä liittyy asiaan? Lestadiolaiset eivät vastusta kivunlievitystä missään.

Kaiken hengellisen opetuksen lähtökohtana tässäkin yhteisössä pitäisi olla: mikä on TOTUUS? Mitä alkuperäiset tekstit ja traditiot sanoo.

Kun yhteisöllä on eksklusiivinen oppi, se kääntyy monesti niin, että lähtökohtana on OMA VALMIS OPPI ja tulkinta ja niiden pohjalta tehdään muut tulkinnat ja yhteensovitukset, selitykset. Tämä ei ole rehellistä. 

Jälleen, edes vilpitön mieli ei tarkoita, että ihminen/yhteisö olisi oikeassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatusta puheen ollen, myös syntiinlankeemuskertomuksessa esiintyvä lause, miten naisen pitää synnyttää kivulla on oikeastaan virheellinen käännös alunperin. Samaa heprean sanaa käytetään kun puhutaan miten miehen pitää työläästi hankkia elantonsa maasta. Sama kuin olisi laitettu lauseen ”Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi” tilalle ”kivuissa sinun pitää elämättämän itsesi”. 

Eli on aivan tarkoitushakuisesti lähdetty johtamaan tulkintaa siihen suuntaan, että naisen pitää kärsiä ja olla kivuissaan lapsia saadessaan. Sitä ei alkuteksti sano. Ketkä näitä käännöksiä ja tulkintoja on ohjanneet läpi historian? Miehet. Eipä yllätä jälleen. Tosiasiassa kohta käsittelee ihmisille lankeavaa yleistä vaivaa ja työläyttä.

”Käännöksen tausta ja vivahteet aukeavat parhaiten kolmen tekijän kautta:

1. Alkukielen monimerkityksellisyys

Heprean sana ’etsev () esiintyy jakeessa 3:16 kaksi kertaa (ensin viitaten raskauden vaivaan, sitten synnyttämiseen). Sanan perusmerkitys liittyy vahvasti raatamiseen, raskaaseen työhön, fyysiseen ponnistukseen, huoleen ja henkiseen murheeseen.

Kun sana käännetään pelkästään ”kivuksi”, tekstistä katoaa sen laajempi yhteys elämän yleiseen työläyteen ja vaivannäköön.

Samalla sanajuurella kuvataan heti seuraavassa jakeessa (1. Moos. 3:17) Aadamin osaa: hänen on hankittava elantonsa maasta vaivaa nähden (kr. 1938: ”vaivalla”). Alkutekstissä miehen ja naisen rangaistus on siis symmetrinen – molempia odottaa raskas raataminen (’etsev).

2. Käännöshistoria (Septuaginta ja Vulgate)

Suomalaiset käännökset seuraavat pitkää perinnettä, joka on peräisin muinaisista raamatunkäännöksistä:

Septuaginta (kreikankielinen vanha testamentti) käänsi sanan muotoon lype (), joka tarkoittaa surua, murhetta tai ahdistusta (ei fyysistä kipua).

Vulgata (latinankielinen käännös) käytti sanaa dolor, joka voi tarkoittaa sekä henkistä surua että fyysistä kipua. Tästä käännöksestä painopiste siirtyi vahvasti fyysisen kivun suuntaan, mikä välittyi Martti Lutherin saksannoksen kautta myös suomalaisiin kirkkoraamattuihin.

3. Nykyaikaiset käännökset

Uusimmissa raamatunkäännöksissä sanaa on pyritty tarkentamaan, jotta se vastaisi paremmin alkutekstin laajempaa merkitystä:

Vuoden 1992 suomalaisessa kirkkoraamatussa kohta kuuluu: ”Kivun ja vaivan saattamana sinä synnytät lapsesi.”

Vuoden 2026 Uusi testamentti ja Psalmit (sekä valmisteilla oleva Vanha testamentti eli UT2020-hankkeen jatko) sekä monet kansainväliset modernit käännökset pyrkivät eroon pelkästä lääketieteellisestä kipu-käsitteestä ja korostavat synnytyksen ja vanhemmuuden tuomaa kokonaisvaltaista vaivaa ja huolta.

Käännös on siis teologisesti ja kulttuurisesti värittynyt tulkinta.”

Kiinnostavaa, mutta miten tämä liittyy asiaan? Lestadiolaiset eivät vastusta kivunlievitystä missään.

Tässä voi tulla joidenkin ihmisten mielessä sellainen armottomuus ja kovuus naisia kohtaan (ja on tullutkin), että kyllä sun kuuluukin olla jatkuvasti raskaana ja kärsiä synnytyksissä. Tuolla raamatunkohdalla moni voi oikeuttaa mielessään sen, että naisen elämä muuttuu täysin epäinhimilliseksi. Vaikka alkuteksti puhuu samasta elämisen työläydestä naisen ja miehen kohdalla. Rautalangasta, edes tuossa raamatunkohdassa sanoma ei ole, että Naisen tulisi kärsiä jotenkin huomattavan paljon, edes lisääntymisen takia. Siinä puhutaan siitä, että elämässä on vaivaa ja vastusta kaikille ihmisille. Jeesus taas painotti myötätuntoa ja rakkautta. Silloin ei voi ohittaa inhimillistä kärsimystä, eikä sitä pitäisi ihmissäännöin kenenkään elämään lisätä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatusta puheen ollen, myös syntiinlankeemuskertomuksessa esiintyvä lause, miten naisen pitää synnyttää kivulla on oikeastaan virheellinen käännös alunperin. Samaa heprean sanaa käytetään kun puhutaan miten miehen pitää työläästi hankkia elantonsa maasta. Sama kuin olisi laitettu lauseen ”Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi” tilalle ”kivuissa sinun pitää elämättämän itsesi”. 

Eli on aivan tarkoitushakuisesti lähdetty johtamaan tulkintaa siihen suuntaan, että naisen pitää kärsiä ja olla kivuissaan lapsia saadessaan. Sitä ei alkuteksti sano. Ketkä näitä käännöksiä ja tulkintoja on ohjanneet läpi historian? Miehet. Eipä yllätä jälleen. Tosiasiassa kohta käsittelee ihmisille lankeavaa yleistä vaivaa ja työläyttä.

”Käännöksen tausta ja vivahteet aukeavat parhaiten kolmen tekijän kautta:

1. Alkukielen monimerkityksellisyys

Heprean sana ’etsev () esiintyy jakeessa 3:16 kaksi kertaa (ensin viitaten raskauden vaivaan, sitten synnyttämiseen). Sanan perusmerkitys liittyy vahvasti raatamiseen, raskaaseen työhön, fyysiseen ponnistukseen, huoleen ja henkiseen murheeseen.

Kun sana käännetään pelkästään ”kivuksi”, tekstistä katoaa sen laajempi yhteys elämän yleiseen työläyteen ja vaivannäköön.

Samalla sanajuurella kuvataan heti seuraavassa jakeessa (1. Moos. 3:17) Aadamin osaa: hänen on hankittava elantonsa maasta vaivaa nähden (kr. 1938: ”vaivalla”). Alkutekstissä miehen ja naisen rangaistus on siis symmetrinen – molempia odottaa raskas raataminen (’etsev).

2. Käännöshistoria (Septuaginta ja Vulgate)

Suomalaiset käännökset seuraavat pitkää perinnettä, joka on peräisin muinaisista raamatunkäännöksistä:

Septuaginta (kreikankielinen vanha testamentti) käänsi sanan muotoon lype (), joka tarkoittaa surua, murhetta tai ahdistusta (ei fyysistä kipua).

Vulgata (latinankielinen käännös) käytti sanaa dolor, joka voi tarkoittaa sekä henkistä surua että fyysistä kipua. Tästä käännöksestä painopiste siirtyi vahvasti fyysisen kivun suuntaan, mikä välittyi Martti Lutherin saksannoksen kautta myös suomalaisiin kirkkoraamattuihin.

3. Nykyaikaiset käännökset

Uusimmissa raamatunkäännöksissä sanaa on pyritty tarkentamaan, jotta se vastaisi paremmin alkutekstin laajempaa merkitystä:

Vuoden 1992 suomalaisessa kirkkoraamatussa kohta kuuluu: ”Kivun ja vaivan saattamana sinä synnytät lapsesi.”

Vuoden 2026 Uusi testamentti ja Psalmit (sekä valmisteilla oleva Vanha testamentti eli UT2020-hankkeen jatko) sekä monet kansainväliset modernit käännökset pyrkivät eroon pelkästä lääketieteellisestä kipu-käsitteestä ja korostavat synnytyksen ja vanhemmuuden tuomaa kokonaisvaltaista vaivaa ja huolta.

Käännös on siis teologisesti ja kulttuurisesti värittynyt tulkinta.”

Kiinnostavaa, mutta miten tämä liittyy asiaan? Lestadiolaiset eivät vastusta kivunlievitystä missään.

Tässä voi tulla joidenkin ihmisten mielessä sellainen armottomuus ja kovuus naisia kohtaan (ja on tullutkin), että kyllä sun kuuluukin olla jatkuvasti raskaana ja kärsiä synnytyksissä. Tuolla raamatunkohdalla moni voi oikeuttaa mielessään sen, että naisen elämä muuttuu täysin epäinhimilliseksi. Vaikka alkuteksti puhuu samasta elämisen työläydestä naisen ja miehen kohdalla. Rautalangasta, edes tuossa raamatunkohdassa sanoma ei ole, että Naisen tulisi kärsiä jotenkin huomattavan paljon, edes lisääntymisen takia. Siinä puhutaan siitä, että elämässä on vaivaa ja vastusta kaikille ihmisille. Jeesus taas painotti myötätuntoa ja rakkautta. Silloin ei voi ohittaa inhimillistä kärsimystä, eikä sitä pitäisi ihmissäännöin kenenkään elämään lisätä. 

Vieläkään ei aukea tämä olkiukko. Vl-uskossa ei ehkäisyyn liittyviä näkemyksiä perustella kyseisellä Raamatun kohdalla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaiken hengellisen opetuksen lähtökohtana tässäkin yhteisössä pitäisi olla: mikä on TOTUUS? Mitä alkuperäiset tekstit ja traditiot sanoo.

Kun yhteisöllä on eksklusiivinen oppi, se kääntyy monesti niin, että lähtökohtana on OMA VALMIS OPPI ja tulkinta ja niiden pohjalta tehdään muut tulkinnat ja yhteensovitukset, selitykset. Tämä ei ole rehellistä. 

Jälleen, edes vilpitön mieli ei tarkoita, että ihminen/yhteisö olisi oikeassa. 

Kerro sinä, mikä on totuus, kun sinulla tuntuu olevan tieto hallussa. 😅 Vai eikö olekaan?

Ei oo Eeva raskaana, vastasi juuri instassa kysymysboksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei oo Eeva raskaana, vastasi juuri instassa kysymysboksiin. 

Nyt vain treenaamaan autolla ajoa. Olle on nykyään pitkillä työmatkoilla, joten pitäisi pystyä Eevankin ajamaan.

”Sairasta tekstiä kirjoitat. Jäitä hattuun jo, etteivät mielikuvituksesi tuotteet rupea olemaan tosiasioita mielessäsi. Näytä minulle se kannanotto, jonka mukaan kivulla synnyttäminen on jotenkin parempi kuin kivuton synnytys tai että Päivämiehen mukaan naisen pitää olla valmis kuolemaan synnytykseen.”

Kertooko nämä sun mielestä tervehenkisestä yhteisöstä? Ei näissä ollenkaan pohdita sitä, että vaikka miehet voisi pysyä erossa vaimoistaan. Automaattinen asenne näissä teksteissä on, että naisen on oltava valmis olemaan jatkuvasti raskaana, ilmeisesti hinnalla millä hyvänsä. 

Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen. (Päivämies 14.2.1979.)

”Lapsi on kivulla synnytettävä, ja jokainen synnytys on itse asiassa vaarallinen. Synnissä elävät äidit pelkäävät kuolemaa. […] Lopputuloksena keskustelussa tuli se ehdoton toteamus: perhesuunnittelu ja lapsisäännöstely sen kaikissa muodoissa on synti Jumalan sanan jälkeen. Siihen ei voi lääkärikään muutosta tehdä, vaan on kaikessa pyrittävä rohkaisemaan ja auttamaan synnyttäviä äitejä.”(Lääkintähenkilökunnan, SRK:n johtokunnan ja puhujien neuvonpito, Päivämies 28.8.1971.)

https://freepathways.wordpress.com/2011/02/13/lisaantymiskultti/

Ei kyllä nuo Eevan synnytykset ja raskaanaolot ole olleet helppoja. Instastooreissa niistä kertoo. Onneksi imettää pitkään, niin ehkä se ehkäisee ainakin aikansa.

Ja se kyllä ihmetyttää, että Eeva kertoi, että synnytykset ja raskaudet olleet helppoja ja hänet on kuin luotu synnyttämään ja nyt kertoo kaiken toisin.

Vierailija kirjoitti:

Ja se kyllä ihmetyttää, että Eeva kertoi, että synnytykset ja raskaudet olleet helppoja ja hänet on kuin luotu synnyttämään ja nyt kertoo kaiken toisin.

Ei oo kyllä koskaan kertonut että raskaudet olis ollu helppoja, synnytyksistä on sanonut että ne on olleet ekaa lukuunottamatta helppoja ja nopeita.