Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/vanhoillislestadiolaisessa-per…

”Äitini sai seitsemän lasta, vaikka hänen voimilleen olisi riittänyt kaksi. Minun odotettiin jo pikkutyttönä hoitavan itse asiani. Minusta tuli itseni äiti ja pian myös äitini äiti. Ja aivan liian varhain oikea äiti.”

Luin jutun ja huomasin että sitä lukevilla voi mennä helposti puurot ja vellit sekaisin. Haastateltu on tullut raskaaksi 60-luvulla, jolloin aika on ollut monessa suhteessa erilainen ihan kaikkialla. Näkyy vaikka siinä, että haastattelun mukaan teiniäiti on erotettu koulusta tuolloin. E-pillerit oli Suomessa vielä uusi juttu, joten isoa perhettä ei voi pistää vain uskon syyksi. Tekstistä jäi lisäksi epäselväksi onko haastateltu nykyinen vai entinen lestadiolainen. Hänen lapsensa isän uskosta ei puhuttu mitään.

Toistuu silti samat ongelmat, lapsia on enemmän kuin äiti olisi jaksanut. Lapset joutuu huolehtimaan itsestään hyvin pienenä jo ja olemaan pikkuäitejä sisaruksilleen. Valitettavan yleisiä ongelmia. Jne. Aina kun otetaan esille niin kyseessä on ”yksittäistapaus”. Nämä on rakenteellisia ongelmia, jotka johtuu ihan puhtaasti ja suoraan vl-yhteisön ehkäisyopista. 

Olikohan tuollaista kaikilla kun kunnon ehkäisymenetelmiä ei ollut olemassa tai saatavilla? Mitä luulette?

Ei ollut. Ensinnäkin huonompi ravinto, huonommat elinolosuhteet, raskaampi fyysinen työ on rajoittaneet lapsilukua. Lisänä pikkulapsikuolleisuus ym vaikuttavat seikat. Perheissä on ollut myös piikoja, renkiä, isovanhempia katsomassa lasten perään. Muutenkaan ei ole mielekästä verrata aiempaa olosuhteista johtuvaa pakkoa nykyiseen vapaaehtoisuuteen. Jos tietää nykyaikana, ettei resurssit riitä huolehtimaan kunnolla kuin tietystä määrästä lapsia niin silloin niitä ei pidä hankkia yhtään enempää. 

Ei ollut jokaisessa köyhässä torpassa piikoja ja renkejä. Sitä paitsi kodinkoneet vähensi piikojen ja renkien tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/vanhoillislestadiolaisessa-per…

”Äitini sai seitsemän lasta, vaikka hänen voimilleen olisi riittänyt kaksi. Minun odotettiin jo pikkutyttönä hoitavan itse asiani. Minusta tuli itseni äiti ja pian myös äitini äiti. Ja aivan liian varhain oikea äiti.”

Luin jutun ja huomasin että sitä lukevilla voi mennä helposti puurot ja vellit sekaisin. Haastateltu on tullut raskaaksi 60-luvulla, jolloin aika on ollut monessa suhteessa erilainen ihan kaikkialla. Näkyy vaikka siinä, että haastattelun mukaan teiniäiti on erotettu koulusta tuolloin. E-pillerit oli Suomessa vielä uusi juttu, joten isoa perhettä ei voi pistää vain uskon syyksi. Tekstistä jäi lisäksi epäselväksi onko haastateltu nykyinen vai entinen lestadiolainen. Hänen lapsensa isän uskosta ei puhuttu mitään.

Toistuu silti samat ongelmat, lapsia on enemmän kuin äiti olisi jaksanut. Lapset joutuu huolehtimaan itsestään hyvin pienenä jo ja olemaan pikkuäitejä sisaruksilleen. Valitettavan yleisiä ongelmia. Jne. Aina kun otetaan esille niin kyseessä on ”yksittäistapaus”. Nämä on rakenteellisia ongelmia, jotka johtuu ihan puhtaasti ja suoraan vl-yhteisön ehkäisyopista. 

Olikohan tuollaista kaikilla kun kunnon ehkäisymenetelmiä ei ollut olemassa tai saatavilla? Mitä luulette?

Ei ollut. Ensinnäkin huonompi ravinto, huonommat elinolosuhteet, raskaampi fyysinen työ on rajoittaneet lapsilukua. Lisänä pikkulapsikuolleisuus ym vaikuttavat seikat. Perheissä on ollut myös piikoja, renkiä, isovanhempia katsomassa lasten perään. Muutenkaan ei ole mielekästä verrata aiempaa olosuhteista johtuvaa pakkoa nykyiseen vapaaehtoisuuteen. Jos tietää nykyaikana, ettei resurssit riitä huolehtimaan kunnolla kuin tietystä määrästä lapsia niin silloin niitä ei pidä hankkia yhtään enempää. 

Ei ollut jokaisessa köyhässä torpassa piikoja ja renkejä. Sitä paitsi kodinkoneet vähensi piikojen ja renkien tarvetta.

Siis: nykyään kun on kodinkoneet vanhemmilla on vähemmän kotitöitä tehtävinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Mun kokemuksen mukaan mm. lapsille raivoamista on aika paljonkin, tai sitä että vaan palaa pinna ja se näkyy sitten kohtelussa. En väitä, että näitä asioita tapahtuisi enemmän, ei tätä varmasti ole kukaan tutkinut. Mutta sanoohan tuon jo arkijärki, että jos ihminen ”pakotetaan” 10 lapsen isäksi/äidiksi vastoin tahtoaan niin tietyt ongelmat nousee helpommin pintaan kuin jos vertaa siihen, että ihmisellä olisi se pari itse ”valittua” lasta. Kaikki ei vaan jaksa sitä todellisuutta, että parikymppisenä on jo vastuussa toisesta ihmisestä ja vastuu kasvaa kasvamistaan ja itse ei voi vaikuttaa.

 Tähän jos lisätään se, ettei välttämättä ole saanut täysin normaalia (huoletonta) lapsuutta omassa kotonaan niin ongelmat lähtee helposti kasaantumaan. Lisää yhtälöön vaikka huonosti nukkuvia  lapsia/aikuisia/sairauksia/nepsyjuttuja ja muita tavallisia juttuja. Ihme, että niinkin moni selviää järjissään ja ilman loppuunpalamista. On ihan eri asia hankkia vapaasta tahdostaan 30vuotiaana pari lasta kuin olla 30v vastentahtoisesti puolen tusinan lapsen vanhempi. Vaikka kuinka haluaisi ajatella lapsia lahjoina.

”Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.”

Sanoisin, että riskit tähän liittyy nimenomaan lapsien määrään, silloin kun se ei ole aidosti oma valinta. 

Vierailija kirjoitti:

”Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.”

Sanoisin, että riskit tähän liittyy nimenomaan lapsien määrään, silloin kun se ei ole aidosti oma valinta. 

Mutta varmasti on muitakin riskejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.”

Sanoisin, että riskit tähän liittyy nimenomaan lapsien määrään, silloin kun se ei ole aidosti oma valinta. 

Mutta varmasti on muitakin riskejä.

Totta kyllä. Mutta olipa ongelmien juurisyy mikä hyvänsä, silloin on parempi ettei hankita montaa lasta jos vanhemmuus ei suju. Siinä kärsii kaikki ja pahimmillaan tulee sukupolvien huono kierre. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/vanhoillislestadiolaisessa-per…

”Äitini sai seitsemän lasta, vaikka hänen voimilleen olisi riittänyt kaksi. Minun odotettiin jo pikkutyttönä hoitavan itse asiani. Minusta tuli itseni äiti ja pian myös äitini äiti. Ja aivan liian varhain oikea äiti.”

Luin jutun ja huomasin että sitä lukevilla voi mennä helposti puurot ja vellit sekaisin. Haastateltu on tullut raskaaksi 60-luvulla, jolloin aika on ollut monessa suhteessa erilainen ihan kaikkialla. Näkyy vaikka siinä, että haastattelun mukaan teiniäiti on erotettu koulusta tuolloin. E-pillerit oli Suomessa vielä uusi juttu, joten isoa perhettä ei voi pistää vain uskon syyksi. Tekstistä jäi lisäksi epäselväksi onko haastateltu nykyinen vai entinen lestadiolainen. Hänen lapsensa isän uskosta ei puhuttu mitään.

Toistuu silti samat ongelmat, lapsia on enemmän kuin äiti olisi jaksanut. Lapset joutuu huolehtimaan itsestään hyvin pienenä jo ja olemaan pikkuäitejä sisaruksilleen. Valitettavan yleisiä ongelmia. Jne. Aina kun otetaan esille niin kyseessä on ”yksittäistapaus”. Nämä on rakenteellisia ongelmia, jotka johtuu ihan puhtaasti ja suoraan vl-yhteisön ehkäisyopista. 

Olikohan tuollaista kaikilla kun kunnon ehkäisymenetelmiä ei ollut olemassa tai saatavilla? Mitä luulette?

Ei ollut. Ensinnäkin huonompi ravinto, huonommat elinolosuhteet, raskaampi fyysinen työ on rajoittaneet lapsilukua. Lisänä pikkulapsikuolleisuus ym vaikuttavat seikat. Perheissä on ollut myös piikoja, renkiä, isovanhempia katsomassa lasten perään. Muutenkaan ei ole mielekästä verrata aiempaa olosuhteista johtuvaa pakkoa nykyiseen vapaaehtoisuuteen. Jos tietää nykyaikana, ettei resurssit riitä huolehtimaan kunnolla kuin tietystä määrästä lapsia niin silloin niitä ei pidä hankkia yhtään enempää. 

Nyt puhutaan 1960-luvusta, ei 1800-luvusta. Ei 1960-luvulla kärsitty nälkää. 

Eikä 1960-luvulla ollut piikoja eikä renkiä ja ainakin kaupungeissa isovanhemmilla oli oma huusholli. Olen ollut teini 1960-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Eli on lapsiluvusta riippuvainen, ja varsinkin asia johon ei ole omaa päätäntävaltaa voi ketuttaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Eli on lapsiluvusta riippuvainen, ja varsinkin asia johon ei ole omaa päätäntävaltaa voi ketuttaa enemmän.

Ai vl-vanhemmat on raivohulluja raukkaparkoja ja muut enkeleitä? Minä en usko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Eli on lapsiluvusta riippuvainen, ja varsinkin asia johon ei ole omaa päätäntävaltaa voi ketuttaa enemmän.

Ai vl-vanhemmat on raivohulluja raukkaparkoja ja muut enkeleitä? Minä en usko.

Täällä kyökkipsykologit esittelevät omia teorioitaan, jotka eivät perustu muuhun kuin omiin olettamuksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Eli on lapsiluvusta riippuvainen, ja varsinkin asia johon ei ole omaa päätäntävaltaa voi ketuttaa enemmän.

Ai vl-vanhemmat on raivohulluja raukkaparkoja ja muut enkeleitä? Minä en usko.

Ei kukaan niin ole väittänyt. Puhun omista kokemuksista ja havainnoista vl-yhteisössä. Sehän on ihan selvää, että jos vanhemmilla on ongelmia niin tuho on moninkertainen jos lapsia on iso määrä. Ihan oikeasti joskus oikea ratkaisu on se, että lapsia ei vaan kerta kaikkiaan synny enempää. Olipa syy sitten selibaatti, ehkäisy tai vaikka avioero. Aikuisten pitäisi arvioida millaisen elämän lähtökohdat pystyy tarjoamaan lapsille. Jos ne lähtökohdat ei ole hyvät niin jättäkää ne lapset tekemättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Eli on lapsiluvusta riippuvainen, ja varsinkin asia johon ei ole omaa päätäntävaltaa voi ketuttaa enemmän.

Ai vl-vanhemmat on raivohulluja raukkaparkoja ja muut enkeleitä? Minä en usko.

Olisiko liikaa pyydetty, että keskustelidit rehellisesti ilman toisten viestien vääristelyä?

Joku kirjoitti, että "liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana."

Luuletko, ettei se vaikuta että kaikki on synnytettävä, tahtoi tai ei? Ja luuletko, ettei lapsien määrä vaikuta äidin roolin haastavuuteen? 

Tuskin ainakaan muut luulee näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Vuosikymmenien ajan olen nähnyt vl-äidin arkea aitiopaikalta. Äidillä oli niin paljon sisällä hommia lapsikatraan kanssa, ettei kerennyt kuin ovelta huutaa raivoissaan lastensa nimiä ja käskyjä. Äidin koko elämä tuntui olevan 4 seinän sisällä. Vain yhden perheen kokemus, joten tätä ei pidä ottaa yleistyksenä, kuten täällä on tapana. 

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska oikeasti, lapset kärsii siitä kun vanhemmat raivoaa väsymystään, on ehkä henkistä/fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä hoitaa vanhemmuutta oikein jne. Seuraukset näkyy pitkälle aikuisuuteen. 

Mikä tämä raivoamisjuttu on? Kärsiikö vl-perheet jotenkin erityisesti siitä? En ole ikinä kuullutkaan.

Aika monet vanhemmat huutaa lapsilleen, kun menee hermot. Tähän yhtälöön kun lisätään krooninen kasvava uupumus ja stressi lapsimäärän kasvaessa niin tilanteet eskaloituu entistä helpommin ja rajummin. Joillakin tulee myös fyysinen väkivalta mukaan tilanteisiin. Ja huom, ei kaikilla tietenkään, mutta ihan todellisia ongelmia nämä on. 

Onko jossain tutkittu, että vl-vanhemmat raivoaisivat lapsilleen jotenkin yleisemmin kuin muut vanhemmat? Itse en ole tällaiseen ikinä törmännyt. Raivoaminen ei ole mitenkään lapsiluvusta riippuva asia vaan liittyy vanhemman omaan kyvyttömyyteen vanhempana.

Eli on lapsiluvusta riippuvainen, ja varsinkin asia johon ei ole omaa päätäntävaltaa voi ketuttaa enemmän.

Ai vl-vanhemmat on raivohulluja raukkaparkoja ja muut enkeleitä? Minä en usko.

Ei kukaan niin ole väittänyt. Puhun omista kokemuksista ja havainnoista vl-yhteisössä. Sehän on ihan selvää, että jos vanhemmilla on ongelmia niin tuho on moninkertainen jos lapsia on iso määrä. Ihan oikeasti joskus oikea ratkaisu on se, että lapsia ei vaan kerta kaikkiaan synny enempää. Olipa syy sitten selibaatti, ehkäisy tai vaikka avioero. Aikuisten pitäisi arvioida millaisen elämän lähtökohdat pystyy tarjoamaan lapsille. Jos ne lähtökohdat ei ole hyvät niin jättäkää ne lapset tekemättä. 

Kiitos selvennyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Kommenttisi kuuluisi YouTubeen, ei tänne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana seurata tämänkin nuoren perheen elämää! Tervehenkistä ja ahkeraa, lapset huolehditaan hyvin, mutta mitään sirkustemppuja ei tarvitse tarjoilla. Ovat esimerkkinä siitä miten kasvatetaan pärjääviä ja normaaleja, toisten kanssa hyvin toimeentulevia ja ahkeria suomalaisia. 

Kommenttisi kuuluisi YouTubeen, ei tänne. 

Nyt en ymmärrä. Eikä tämä ole keskustelupalsta, ja tämä on tuota perhettä koskevan ohjelman mukaan nimetty ketju?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/vanhoillislestadiolaisessa-per…

”Äitini sai seitsemän lasta, vaikka hänen voimilleen olisi riittänyt kaksi. Minun odotettiin jo pikkutyttönä hoitavan itse asiani. Minusta tuli itseni äiti ja pian myös äitini äiti. Ja aivan liian varhain oikea äiti.”

Luin jutun ja huomasin että sitä lukevilla voi mennä helposti puurot ja vellit sekaisin. Haastateltu on tullut raskaaksi 60-luvulla, jolloin aika on ollut monessa suhteessa erilainen ihan kaikkialla. Näkyy vaikka siinä, että haastattelun mukaan teiniäiti on erotettu koulusta tuolloin. E-pillerit oli Suomessa vielä uusi juttu, joten isoa perhettä ei voi pistää vain uskon syyksi. Tekstistä jäi lisäksi epäselväksi onko haastateltu nykyinen vai entinen lestadiolainen. Hänen lapsensa isän uskosta ei puhuttu mitään.

Toistuu silti samat ongelmat, lapsia on enemmän kuin äiti olisi jaksanut. Lapset joutuu huolehtimaan itsestään hyvin pienenä jo ja olemaan pikkuäitejä sisaruksilleen. Valitettavan yleisiä ongelmia. Jne. Aina kun otetaan esille niin kyseessä on ”yksittäistapaus”. Nämä on rakenteellisia ongelmia, jotka johtuu ihan puhtaasti ja suoraan vl-yhteisön ehkäisyopista. 

Olikohan tuollaista kaikilla kun kunnon ehkäisymenetelmiä ei ollut olemassa tai saatavilla? Mitä luulette?

Ei ollut. Ensinnäkin huonompi ravinto, huonommat elinolosuhteet, raskaampi fyysinen työ on rajoittaneet lapsilukua. Lisänä pikkulapsikuolleisuus ym vaikuttavat seikat. Perheissä on ollut myös piikoja, renkiä, isovanhempia katsomassa lasten perään. Muutenkaan ei ole mielekästä verrata aiempaa olosuhteista johtuvaa pakkoa nykyiseen vapaaehtoisuuteen. Jos tietää nykyaikana, ettei resurssit riitä huolehtimaan kunnolla kuin tietystä määrästä lapsia niin silloin niitä ei pidä hankkia yhtään enempää. 

Nyt puhutaan 1960-luvusta, ei 1800-luvusta. Ei 1960-luvulla kärsitty nälkää. 

Eikä 1960-luvulla ollut piikoja eikä renkiä ja ainakin kaupungeissa isovanhemmilla oli oma huusholli. Olen ollut teini 1960-luvulla. 

Kyllä 60-luvulla vielä oli, vaikkakin oli jo vähenemään päin. Isovanhemmillanikin oli vielä 60-luvun puolivälin jälkeen.