Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (451)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
Ja harva ihminen vaikka tämän päivän Suomessa yhdistää korvakorut pahoihin ajatuksiin, rikoksiin siveettömyyteen jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok eli vlt voi kuunnella siionin lauluja ja klassista, sekä virsiä. Akustinen kitara ja panhuilu käy kanssa. Jos rytmi menee jalan alle niin siitä on joku sanontakin ettei se ole sopivaa. Tarratoimikunta ohjelmassa oli tekstipätkä että naisten olisi hyvä pukeutumisessa muistaa se että uskonveljienkin pitää päästä taivaaseen ja varmaan tämä koskee ihan tanssiliikkeitäkin. Sitten on myös ok harrastaa liikuntaa joten voi kai tanssiakin kun ottaa nuo huomioon.
Varmasti rajatut mahdollisuudet käytännössä kun tanssipaikoissa on monesti musiikkia ja muuta mutta voihan sitä ainakin kotona tanssia
Miesten taivaaseen pääsy on siis naisten vastuulla?
voiko näin sovinistista ajattelua olla missään?
Voi, tuohon ajatteluun perustuvat islamin pukeutumissäännöt naisille, hijab, niqab, ja burkha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän pyynnön olen esittänyt aiemminkin: jos et ole lestadiolainen, älä esiinny sellaisena. Aiheuttaa vain lisää hämmennystä.
Tätä pyyntöä en ole ennen esittänyt, mutta jos olet lestadiolainen, älä esitä ettet ole! Sotkee vain keskustelua(se on tiestysti tarkoituskin), eli älä esitä muuta kuin olet.
Hyökkäys on paras puolustus, eikö vain? Toisten kommenttien vääristeleminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria.
Kerrankin satuin paikalle, kun viestiini on vastattu, vaikka niin harvoin käyn palstalla.
Eihän viestissäni mitään vääristelyä ollut, mutta olen monesti huomannut vanhoillislestadiolaisten tekeytyvän milloin miksikin. Jopa ateistina on esiinnytty.
Eli ei ollut kyse mistään hyökkäyksestä, vaan asian toisen puolen esille tuomisesta.
Vai väitätkö, että vain toinen osapuoli on syyllinen tähän jonain muuna esiintymiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Minusta se olisi ihan ok, tuskin ne korvakorut sitä uskoa vie. Meidänkin ry:llä käy ihan suomalainen vanhempi nainen, jolla on aina korvikset, muuta lämpimästi hän tervehtii "Jumalanterveellä"
Turvallisesta tilasta tuli näin ulkoa katsoen mieleen, että ei varmaan ole välttämättä aina ihan helppoa luoda esim vl seuroihin turvallista tilaa sekä niille (vanhuksille?), joiden uskonkäsityksen mukaan teinin korvakorut ovat merkki uskosta luopumisesta että niille teineille, jotka vilpittömästi pitävät sellaisia asioita vain tapoina, jotka eivät kerro uskosta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän pyynnön olen esittänyt aiemminkin: jos et ole lestadiolainen, älä esiinny sellaisena. Aiheuttaa vain lisää hämmennystä.
Tätä pyyntöä en ole ennen esittänyt, mutta jos olet lestadiolainen, älä esitä ettet ole! Sotkee vain keskustelua(se on tiestysti tarkoituskin), eli älä esitä muuta kuin olet.
Hyökkäys on paras puolustus, eikö vain? Toisten kommenttien vääristeleminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria.
Kerrankin satuin paikalle, kun viestiini on vastattu, vaikka niin harvoin käyn palstalla.
Eihän viestissäni mitään vääristelyä ollut, mutta olen monesti huomannut vanhoillislestadiolaisten tekeytyvän milloin miksikin. Jopa ateistina on esiinnytty.
Eli ei ollut kyse mistään hyökkäyksestä, vaan asian toisen puolen esille tuomisesta.
Vai väitätkö, että vain toinen osapuoli on syyllinen tähän jonain muuna esiintymiseen?
Aina tähän ketjuun kirjoittamillani viesteillä on yksi alapeukku heti valmiina.
Jokin peukutusautomastti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok eli vlt voi kuunnella siionin lauluja ja klassista, sekä virsiä. Akustinen kitara ja panhuilu käy kanssa. Jos rytmi menee jalan alle niin siitä on joku sanontakin ettei se ole sopivaa. Tarratoimikunta ohjelmassa oli tekstipätkä että naisten olisi hyvä pukeutumisessa muistaa se että uskonveljienkin pitää päästä taivaaseen ja varmaan tämä koskee ihan tanssiliikkeitäkin. Sitten on myös ok harrastaa liikuntaa joten voi kai tanssiakin kun ottaa nuo huomioon.
Varmasti rajatut mahdollisuudet käytännössä kun tanssipaikoissa on monesti musiikkia ja muuta mutta voihan sitä ainakin kotona tanssia
Miesten taivaaseen pääsy on siis naisten vastuulla?
voiko näin sovinistista ajattelua olla missään?
Voi, tuohon ajatteluun perustuvat islamin pukeutumissäännöt naisille, hijab, niqab, ja burkha.
Kyllä, mutta ovat tuontitavaraa. Luulisi Suomen olevan edistyneempi.
Soisin jokaiselle lapselle turvallisen tilan lapsuutensa suhteen, ettei kenenkään tarvitsisi elää helvetinpelossa. Tämä ei oikein tässä yhteisössä toteudu. Herkimmille tulee sitten monenlaista psyykkistä kuormaa ja pahoinvointia opetuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Minusta se olisi ihan ok, tuskin ne korvakorut sitä uskoa vie. Meidänkin ry:llä käy ihan suomalainen vanhempi nainen, jolla on aina korvikset, muuta lämpimästi hän tervehtii "Jumalanterveellä"
Samoin, minustakaan korvakoruissa ei ole mitään pahaa. Noista kulttuurisista/tapa-asioista se tuntuu melkeinpä kaikista turhimmalta.
-vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok eli vlt voi kuunnella siionin lauluja ja klassista, sekä virsiä. Akustinen kitara ja panhuilu käy kanssa. Jos rytmi menee jalan alle niin siitä on joku sanontakin ettei se ole sopivaa. Tarratoimikunta ohjelmassa oli tekstipätkä että naisten olisi hyvä pukeutumisessa muistaa se että uskonveljienkin pitää päästä taivaaseen ja varmaan tämä koskee ihan tanssiliikkeitäkin. Sitten on myös ok harrastaa liikuntaa joten voi kai tanssiakin kun ottaa nuo huomioon.
Varmasti rajatut mahdollisuudet käytännössä kun tanssipaikoissa on monesti musiikkia ja muuta mutta voihan sitä ainakin kotona tanssia
Miesten taivaaseen pääsy on siis naisten vastuulla?
voiko näin sovinistista ajattelua olla missään?
Voi, tuohon ajatteluun perustuvat islamin pukeutumissäännöt naisille, hijab, niqab, ja burkha.
Kyllä, mutta ovat tuontitavaraa. Luulisi Suomen olevan edistyneempi.
Kristinusko ei syntynyt Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Minusta se olisi ihan ok, tuskin ne korvakorut sitä uskoa vie. Meidänkin ry:llä käy ihan suomalainen vanhempi nainen, jolla on aina korvikset, muuta lämpimästi hän tervehtii "Jumalanterveellä"
Samoin, minustakaan korvakoruissa ei ole mitään pahaa. Noista kulttuurisista/tapa-asioista se tuntuu melkeinpä kaikista turhimmalta.
-vl
Vanhoillisestadiolaisuudessa syntinä pidettäviä asioita:
(Määritelmä VL synnistä= Syntiä on kaikki teot jotka tehdään vastoin siionin sydänääniä. Tyhmemmät tarvitsevat kirjoittamattoman ohjesäännön taivaspaikan varmistamiseksi. Alla olevaa listaa ei siis oikeasti ole olemassa kieltoina vaan rakkaudella annettuna ohjeena kaikkein tyhmemmälekkin VL-TAVIKSELLE.
Näitä älä tee jos haluat olla VL: (poikkeukset listan alla)
1. KIELLETYT KÄYNTIKOHTEET: Konsertit, teatterit, elokuvat, bingo, tanssit, diskot, urheilukilpailut, anniskelu ravintolat, kirkon järjestämät tapahtumat (kuten kerhot,pyhäkoulut,raamattuluokat,rippikoulut,yms) , kirkko konsertit, muiden uskonnoliset tapahtumat, ralli kilpailut, ravit, kesätapahtumat joissa esityksiä, epäuskoisten juhlat joissa on tarjolla alkoholijuomia, eriseuraisten kodit ja tilaisuudet, kaupat sunnuntaisin, lenkkipolut ym. seurojen aikaan, kaikki kohteet jos sitä käytetään tekosyynä seuroihin osallistumsen esteenä, paikat joissa voi olla juopuneita ja kaikki paikat joissa käyminen aiheuttaa pahennusta veljien ja sisarten keskuudessa.
2.KIELLETYT TEOT: Kaikki Mooseksen lain 10 kohtaa seuraavin poikkeuksin: Älä tapa PAITSI sodassa, Älä pidä muita Jumalia PAITSI seurakuntajumalaa, Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi PAITSI silloin kun olet hänen uskonsa tilasta "huolestunut". Kunnioita isääsi ja äitiäsi PAITSI silloin kun he uskostaan eksyvät eriseuraan, Älä käytä väärin Herran,Jumalasi nimeä PAITSI Jumalan Valtakunnan yhteydessä, Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta PAITSI silloin kun sitä tarvitaan Jumalan Valtakunnan työssä.
Kymmenen käskyn LISÄLISTA kielletyistä asioista:
Älä omista TV-laitetta, Älä ole muodin orja, Älä käytä ehkäisyä missään muodossa, Älä runkkaa, Älä meikkaa, Älä laita korvakoruja, Älä ota lävistyksiä, Älä ota tatuointeja, Älä pidä "jumalatonta" partaa, Älä käytä värjääviä piilolinssejä, Älä pukeudu säädyttömästi, Älä värjää hiuksia, Älä pelaa rahapelejä, Älä kuuntele kevyttä musiikkia, Älä kuuntele muuta kuin uskoa vahvistavaa musiikkia, Älä lue uskoa heikentävää kirjallisuutta, Älä katso elokuvia, Älä osallistu luottamustoimiin jos se sotii siionia vastaan, Älä kerro ulkopuolisille mitään epäkohtia liikkeestäsi ,Älä kerro ulkopuolisille opillisia asioita, Älä kysy mihin säännöt perustuvat, Älä epäile seurakuntasi erehtymättömyyttä. Älä epäile johtokuntaa tai SRK:n veljiä mistään koskaan, Älä koskaan epäile tämän kieltolistan motiiveja tai perusteluja, Älä epäile vauvavaraston olemassa oloa, Älä epäile Jumalan Valtakunnan työmuotoja, Älä osallistu netti kirjoitteluun, Älä yritä muuttaa mitään minkä SRK on hyväksi nähnyt, Älä anna laittajalle sijaa, Älä ole tottelematon kun seurakunta sinua neuvoo elämäntavoille ,Älä liity urheiluseuraan, Älä osallistu musiikki konsertteihin, Älä eroa puolisostasi vaikka henki lähtisi, Älä katso samaa sukupuolta "silläsilmällä", Älä pidä vaatteita jotka mainostavat jumalatonta elämäntapaa, Älä pidä jumalattomia kavereita tärkeinä, Älä tee mitään sellaista joka estää osallistumasta seuroihin, Älä kalasta tai metsäsätä tai marjasta sunnuntaisin, Älä siivoa sunnuntaisin tai leivo tai haravoi tai leikkaa nurmikkoa tms. Älä jätä menemästä VL-tilaisuuksiin, Älä jätä puuttumatta tilanteeseen jossa joku tätä kieltolistaa rikkoo, Älä koskaan tee mitään minkä Saara-Äiti on hyväksi nähnyt kieltää, Äläkä koskaan tee mitään mikä voisi pahentaa joitain veljiä tai sisaria.
Vierailija kirjoitti:
Soisin jokaiselle lapselle turvallisen tilan lapsuutensa suhteen, ettei kenenkään tarvitsisi elää helvetinpelossa. Tämä ei oikein tässä yhteisössä toteudu. Herkimmille tulee sitten monenlaista psyykkistä kuormaa ja pahoinvointia opetuksesta.
Tuntuu kyllä tosi surulliselta, jos sinä olet joutunut lapsuudessasi pelkäämään.
Meidän lapsilta jos kysyisi helvetinpelosta tai tulimerestä, niin eivät tunnistaisi koko sanoja. Luulisivat, että on jotain kirosanoja. Se sinun kokemuksesi ei siis ole yhteisössä kasvaneiden yleinen kokemus. Uskaltaisin väittää, että vähemmistö on kokenut tuollaista. Enemmistölle uskovaisten yhteisö on tosi turvallinen ja jumalakuva on lämmin ja rakastava isä.
Soisin kaikille kasvattajille viisautta kuunnella lapsiaan herkällä korvalla, jotta voi reagoida jos joku tuntuu tuollaisessa kierossa pelon käsityksessä olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Minusta se olisi ihan ok, tuskin ne korvakorut sitä uskoa vie. Meidänkin ry:llä käy ihan suomalainen vanhempi nainen, jolla on aina korvikset, muuta lämpimästi hän tervehtii "Jumalanterveellä"
Samoin, minustakaan korvakoruissa ei ole mitään pahaa. Noista kulttuurisista/tapa-asioista se tuntuu melkeinpä kaikista turhimmalta.
-vl
Vanhoillisestadiolaisuudessa syntinä pidettäviä asioita:
(Määritelmä VL synnistä= Syntiä on kaikki teot jotka tehdään vastoin siionin sydänääniä. Tyhmemmät tarvitsevat kirjoittamattoman ohjesäännön taivaspaikan varmistamiseksi. Alla olevaa listaa ei siis oikeasti ole olemassa kieltoina vaan rakkaudella annettuna ohjeena kaikkein tyhmemmälekkin VL-TAVIKSELLE.
Näitä älä tee jos haluat olla VL: (poikkeukset listan alla)
1. KIELLETYT KÄYNTIKOHTEET: Konsertit, teatterit, elokuvat, bingo, tanssit, diskot, urheilukilpailut, anniskelu ravintolat, kirkon järjestämät tapahtumat (kuten kerhot,pyhäkoulut,raamattuluokat,rippikoulut,yms) , kirkko konsertit, muiden uskonnoliset tapahtumat, ralli kilpailut, ravit, kesätapahtumat joissa esityksiä, epäuskoisten juhlat joissa on tarjolla alkoholijuomia, eriseuraisten kodit ja tilaisuudet, kaupat sunnuntaisin, lenkkipolut ym. seurojen aikaan, kaikki kohteet jos sitä käytetään tekosyynä seuroihin osallistumsen esteenä, paikat joissa voi olla juopuneita ja kaikki paikat joissa käyminen aiheuttaa pahennusta veljien ja sisarten keskuudessa.
2.KIELLETYT TEOT: Kaikki Mooseksen lain 10 kohtaa seuraavin poikkeuksin: Älä tapa PAITSI sodassa, Älä pidä muita Jumalia PAITSI seurakuntajumalaa, Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi PAITSI silloin kun olet hänen uskonsa tilasta "huolestunut". Kunnioita isääsi ja äitiäsi PAITSI silloin kun he uskostaan eksyvät eriseuraan, Älä käytä väärin Herran,Jumalasi nimeä PAITSI Jumalan Valtakunnan yhteydessä, Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta PAITSI silloin kun sitä tarvitaan Jumalan Valtakunnan työssä.
Kymmenen käskyn LISÄLISTA kielletyistä asioista:
Älä omista TV-laitetta, Älä ole muodin orja, Älä käytä ehkäisyä missään muodossa, Älä runkkaa, Älä meikkaa, Älä laita korvakoruja, Älä ota lävistyksiä, Älä ota tatuointeja, Älä pidä "jumalatonta" partaa, Älä käytä värjääviä piilolinssejä, Älä pukeudu säädyttömästi, Älä värjää hiuksia, Älä pelaa rahapelejä, Älä kuuntele kevyttä musiikkia, Älä kuuntele muuta kuin uskoa vahvistavaa musiikkia, Älä lue uskoa heikentävää kirjallisuutta, Älä katso elokuvia, Älä osallistu luottamustoimiin jos se sotii siionia vastaan, Älä kerro ulkopuolisille mitään epäkohtia liikkeestäsi ,Älä kerro ulkopuolisille opillisia asioita, Älä kysy mihin säännöt perustuvat, Älä epäile seurakuntasi erehtymättömyyttä. Älä epäile johtokuntaa tai SRK:n veljiä mistään koskaan, Älä koskaan epäile tämän kieltolistan motiiveja tai perusteluja, Älä epäile vauvavaraston olemassa oloa, Älä epäile Jumalan Valtakunnan työmuotoja, Älä osallistu netti kirjoitteluun, Älä yritä muuttaa mitään minkä SRK on hyväksi nähnyt, Älä anna laittajalle sijaa, Älä ole tottelematon kun seurakunta sinua neuvoo elämäntavoille ,Älä liity urheiluseuraan, Älä osallistu musiikki konsertteihin, Älä eroa puolisostasi vaikka henki lähtisi, Älä katso samaa sukupuolta "silläsilmällä", Älä pidä vaatteita jotka mainostavat jumalatonta elämäntapaa, Älä pidä jumalattomia kavereita tärkeinä, Älä tee mitään sellaista joka estää osallistumasta seuroihin, Älä kalasta tai metsäsätä tai marjasta sunnuntaisin, Älä siivoa sunnuntaisin tai leivo tai haravoi tai leikkaa nurmikkoa tms. Älä jätä menemästä VL-tilaisuuksiin, Älä jätä puuttumatta tilanteeseen jossa joku tätä kieltolistaa rikkoo, Älä koskaan tee mitään minkä Saara-Äiti on hyväksi nähnyt kieltää, Äläkä koskaan tee mitään mikä voisi pahentaa joitain veljiä tai sisaria.
Tätä listaa olen nähnyt aiemmissakin ketjuissa jaettavan. Haluaisitko kertoa mitä haluat tällä viestiä tai ilmaista? Haluatko pelkästään jakaa väärää tietoa ja pilkata, vai onko sinulla tuosta esim. joku kysymys?
Tuo ei ole minulle tuttu lista ja tuon alkuperä ei varmasti ole meikäläisten käsialaa.
-vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Minusta se olisi ihan ok, tuskin ne korvakorut sitä uskoa vie. Meidänkin ry:llä käy ihan suomalainen vanhempi nainen, jolla on aina korvikset, muuta lämpimästi hän tervehtii "Jumalanterveellä"
Samoin, minustakaan korvakoruissa ei ole mitään pahaa. Noista kulttuurisista/tapa-asioista se tuntuu melkeinpä kaikista turhimmalta.
-vl
Vanhoillisestadiolaisuudessa syntinä pidettäviä asioita:
(Määritelmä VL synnistä= Syntiä on kaikki teot jotka tehdään vastoin siionin sydänääniä. Tyhmemmät tarvitsevat kirjoittamattoman ohjesäännön taivaspaikan varmistamiseksi. Alla olevaa listaa ei siis oikeasti ole olemassa kieltoina vaan rakkaudella annettuna ohjeena kaikkein tyhmemmälekkin VL-TAVIKSELLE.
Näitä älä tee jos haluat olla VL: (poikkeukset listan alla)
1. KIELLETYT KÄYNTIKOHTEET: Konsertit, teatterit, elokuvat, bingo, tanssit, diskot, urheilukilpailut, anniskelu ravintolat, kirkon järjestämät tapahtumat (kuten kerhot,pyhäkoulut,raamattuluokat,rippikoulut,yms) , kirkko konsertit, muiden uskonnoliset tapahtumat, ralli kilpailut, ravit, kesätapahtumat joissa esityksiä, epäuskoisten juhlat joissa on tarjolla alkoholijuomia, eriseuraisten kodit ja tilaisuudet, kaupat sunnuntaisin, lenkkipolut ym. seurojen aikaan, kaikki kohteet jos sitä käytetään tekosyynä seuroihin osallistumsen esteenä, paikat joissa voi olla juopuneita ja kaikki paikat joissa käyminen aiheuttaa pahennusta veljien ja sisarten keskuudessa.
2.KIELLETYT TEOT: Kaikki Mooseksen lain 10 kohtaa seuraavin poikkeuksin: Älä tapa PAITSI sodassa, Älä pidä muita Jumalia PAITSI seurakuntajumalaa, Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi PAITSI silloin kun olet hänen uskonsa tilasta "huolestunut". Kunnioita isääsi ja äitiäsi PAITSI silloin kun he uskostaan eksyvät eriseuraan, Älä käytä väärin Herran,Jumalasi nimeä PAITSI Jumalan Valtakunnan yhteydessä, Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta PAITSI silloin kun sitä tarvitaan Jumalan Valtakunnan työssä.
Kymmenen käskyn LISÄLISTA kielletyistä asioista:
Älä omista TV-laitetta, Älä ole muodin orja, Älä käytä ehkäisyä missään muodossa, Älä runkkaa, Älä meikkaa, Älä laita korvakoruja, Älä ota lävistyksiä, Älä ota tatuointeja, Älä pidä "jumalatonta" partaa, Älä käytä värjääviä piilolinssejä, Älä pukeudu säädyttömästi, Älä värjää hiuksia, Älä pelaa rahapelejä, Älä kuuntele kevyttä musiikkia, Älä kuuntele muuta kuin uskoa vahvistavaa musiikkia, Älä lue uskoa heikentävää kirjallisuutta, Älä katso elokuvia, Älä osallistu luottamustoimiin jos se sotii siionia vastaan, Älä kerro ulkopuolisille mitään epäkohtia liikkeestäsi ,Älä kerro ulkopuolisille opillisia asioita, Älä kysy mihin säännöt perustuvat, Älä epäile seurakuntasi erehtymättömyyttä. Älä epäile johtokuntaa tai SRK:n veljiä mistään koskaan, Älä koskaan epäile tämän kieltolistan motiiveja tai perusteluja, Älä epäile vauvavaraston olemassa oloa, Älä epäile Jumalan Valtakunnan työmuotoja, Älä osallistu netti kirjoitteluun, Älä yritä muuttaa mitään minkä SRK on hyväksi nähnyt, Älä anna laittajalle sijaa, Älä ole tottelematon kun seurakunta sinua neuvoo elämäntavoille ,Älä liity urheiluseuraan, Älä osallistu musiikki konsertteihin, Älä eroa puolisostasi vaikka henki lähtisi, Älä katso samaa sukupuolta "silläsilmällä", Älä pidä vaatteita jotka mainostavat jumalatonta elämäntapaa, Älä pidä jumalattomia kavereita tärkeinä, Älä tee mitään sellaista joka estää osallistumasta seuroihin, Älä kalasta tai metsäsätä tai marjasta sunnuntaisin, Älä siivoa sunnuntaisin tai leivo tai haravoi tai leikkaa nurmikkoa tms. Älä jätä menemästä VL-tilaisuuksiin, Älä jätä puuttumatta tilanteeseen jossa joku tätä kieltolistaa rikkoo, Älä koskaan tee mitään minkä Saara-Äiti on hyväksi nähnyt kieltää, Äläkä koskaan tee mitään mikä voisi pahentaa joitain veljiä tai sisaria.
Mistä tuo lista on vedetty? Aika moni lestadiolainen käy vaikka kirkkokonsertissa ja osa esiintyykin siellä. Tässäkin nettikeskustelussa on lestadiolaisia osalliatujia. Aika moni muukin listattu asia on sellaisia joita ainakin jotkut lestadiolaiset tekee.
Turvallinen tila on sitä että saa olla oma itsensä ja näyttää siltä kuin itse kokee oikeaksi, myös muiden uskovaisten keskellä. Ilman että kukaan muu arvioi uskon vahvuutta esim. meikistä. Että kukaan toinen ei sanele mikä ulkonäkö on hyväksytty tai ei. On ylhäältä päin tulevaa huolta olla huolissaan vaikka ulkonäköasioista. Etenkin naisten, miesten ulkonäköön ei kukaan muutenkaan koskaan puutu eikä muihin turhamaisuuden merkkeihin kuten hienot puvut, autot, puhelimet ja älylaittteet. Naiseuteen liittyvät asiat jotkut näkee pahana ilman todellista pohjaa niinkuin muissakin kulttuureissa kautta aikojen. Se on tapa alentaa naisia, eikä lìty uskoon vaan patriarkaalisuuteen. Siinä myös asettaa oman tapakulttuurin oikeammaksi kuin toisen. Päättää itse mitkä asiat on niitä joista ollaan huolissaan jostakin toisesta horjuvasta lampaasta. Itse päättää, sillä raamatussa ei kehoteta katsomaan toisen ulkonäköä ja arvioimaan kenenkään uskoa siitä. Saati nuhtelemaan. Asiat joista tulisi nuhdella on paljon suurempia ja vakavampia kuin maalatut kynnet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään puhutaan usein turvallisesta tai turvallisemmasta tilasta ja osalle ihmisiä on itsestään selvää, että kanssaihmisillä on oikeus turvalliseen tilaan.
Turvallise(mma)n tilan periaatteet ovat joukko toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda ympäristö, jossa jokainen voi osallistua ja tulla kuulluksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai vähättelystä.
Keskeisimmät kohdat:
Kunnioitus: Arvostetaan toisen henkilökohtaisia rajoja, itsemäärittelyoikeutta ja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omista.
Oletuksista luopumin: Ei tehdä ennakko-oletuksia toisen taustasta, motiiveista, sukupuolesta tai vakaumuksesta, vaan kysytään ja kuunnellaan.
Tilan antaminen: Huolehditaan siitä, että keskustelu on tasapainoista ja jokaisella on mahdollisuus osallistua ilman jyräämistä.
Vastuullisuus: Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään. Virheet myönnetään, pyydetään anteeksi ja niistä opitaan.
Onko minulla vl-naisena oikeutta turvalliseen tilaan?
Käytännössä joka paikassa (paitsi siellä, missä on vain meikäläisiä) altistun kiroilulle, kaksimielisille jutuille, musiikille, joka on minulle epämiellyttävän maallista, humalaisille tai muuten päihtyneille jne. Minulla ei ole mahdollisuutta poistaa noita elementtejä tästä yhteiskunnasta, enkä sitä toki vaadikaan.
Tässä keskustelussa tuntuu kohtuuttomalta, että koen, että minua suorastaan syyllistetään, jos en kuuntele tietynlaista musiikkia, en käy teatterissa tai elokuvissa, en harrasta kilpaurheilua, tanssia, en meikkaa, en värjää hiuksia tmv.
Onko minulla oikeutta turvalliseen tilaan? En tuputa vakaumustani muille, enkä rajoita muiden elämää. Miksi muiden pitäisi sanella se, millaista elämää minä saan elää?
Jos turvallisemman tilan periaatteet tarkoittavat vain niiden suojelemista, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin enemmistö, ne menettävät merkityksensä. Suvaitsevaisuus punnitaan vasta silloin, kun kohdataan ihminen, jonka elämänvalinnat tuntuvat itselle vierailta. Miksi minun vakaumukseni nähdään uhkana tai syynä pilkkaan, jos minä annan muiden elää juuri niin kuin he haluavat?
Hyvä lista. Myös tärkeä on muistaa että ihminen joka haluaa olla vl mutta joka myös meikkaa tai käy elokuvissa on yhtä paljon vl kuin sinä, joka et halua tehdä niin mutta teet jotain muuta mitä tämä toinen ei. Ongelmallista on ollut se että erilaisten tapojen ja tarpeiden perusteella on aikoinaan jopa potkittu ulos laumasta ja kielletty toisen usko. Vähintään nuhdeltu vääränlaisista tavoista vaikka samaan aikaan on sanottu, että ei ole mitään sääntöjä eikä vaatimuksia vaan usko riittää. Ihmisten omat "säännöt" on nousseet tärkeämmäksi kuin anteeksiantamuksen sovitus. Näistä on puhuttava suoraan, että enää ei tapahdu samaa harhaa kun ylhäältä katsoen viedään toiselta usko tai todetaan se kelpaamattomaksi ehdonvallan asioiden perustella.
Ketään ei saa potkia ulos laumasta, eikä toisen uskoa voi kieltää. Ihminen voi itse kieltää uskonsa joko sanoillaan tai teoillaan.
Raamatussa kehotetaan rakkaudella neuvomaan uskonystävää, joka näyttää jostain syystä käyttäytyvän juuri aiemmin puhutun "laumasta pois harhailevan lampaan lailla". Ei siis ole kyttäämistä eikä nuhtelemista, jos on huolissaan toisen uskosta. Se on rakkautta. Jos minulta tulisi joku kysymään, että onko sulla kaikki hyvin, kun sua ei ole pitkään aikaan näkynyt seuroissa, niin se lämmittäisi minun mieltä. Ihana, että joku on muistanut minua ja haluaa minun pysyvän tässä laumassa.
"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku palauttaa hänet, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."(Jaakob 5:19–20)
Kyse ei siis ole sääntöjen valvomisesta, vaan siitä, että välitetään toisen kuolemattomasta sielusta. Vaikeneminen olisi rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Ja mitä Raamattu pitää syntinä? Ei ainakaan korvakoruja tai telkkarin katsomista. Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin 15. luvussa, että ihmisen saastuttaa pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.
Olet oikeassa, korvakoruja ei pidetä Raamatussa syntinä . Sen sijaan jos ulkonäkö ja koristautuminen nousee liian tärkeään asemaan ihmisellä, niin sitten se vie kauemmas Jumalasta ja on syntiä. Voi olla, että meikäläisten tapakulttuuriin korvakoruttomuus on jäänyt jo muinaisten kirkkoisien (ainakin Klemens) varoituksesta: "Ei ole myöskään oikein lävistää korviaan vastoin luontoa, jotta niihin voisi ripustaa korvarenkaita ja riipuksia. Sillä korvat on tarkoitettu kuulemaan, ei kantamaan painoja."
Mooseksen kirjasta: Jos orja rakasti isäntäänsä eikä halunnut vapaaksi, hänet vietiin oven luokse ja hänen korvansa lävistettiin naskalilla. Tämä oli merkki siitä, että hän oli isäntänsä orja ikuisesti.
Teologinen tulkinta tästä kirkkoisien (kuten Klemens) mukaan oli että korvan lävistäminen oli merkki orjuudesta. Kristitty on taas kutsuttu vapauteen. Miksi siis ottaa vapaaehtoisesti "orjan merkki" korvaansa vain koristautumisen vuoksi?
Telkkarin katsominen ei ole syntiä, jos sieltä katsoo kunnollisia ohjelmia. Sen sijaan nämä ohjelmat, joissa on huoruutta, seksiä, pettämistä, päihteidenkäyttöä jne. eivät varmasti ole hyväksi, vaan vievät nekin kauemmas Jumalasta ja siitä turvallisesta laumasta.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.
En osaa kyllä varmaksi sanoa ja ei se varmaan aina olekaan niin, että juuri meikki ja/tai korvakorut olisivat se "ongelma". Esim. Venäjän uskovaisilla korvikset on varmaan hyvin monilla, kun se on heillä tapana.
Minusta tuossa meikki/korvakoru-keskustelussa on myös se aspekti, että jos on ennen ollut ilman niitä, niin muutos voi olla myös henkilön tapa "ilmoittaa" muille uskovaisille, että "minä en enää kuulu tähän porukkaan. Minä haluan olla erilainen kuin te." Tällainen kokemus ainakin minulla on ollut muutamien henkilöiden kohdalla. Eli he eivät ole oikein muuten rohjenneet asiaa ilmaista kuin tuon ulkonäkömuutoksen avulla.
Olen huomannut saman, että jotkut välittävät viestejä ulkoisilla merkeillä. Mutta entä jos joku suomalainen vilpittömästi uskoo kuten lestadiolaiset opettaa, mutta ottaa silti korvakorut? Vaikka siksi kun niitä ei kielletä erikseen Raamatussa.
Minusta se olisi ihan ok, tuskin ne korvakorut sitä uskoa vie. Meidänkin ry:llä käy ihan suomalainen vanhempi nainen, jolla on aina korvikset, muuta lämpimästi hän tervehtii "Jumalanterveellä"
Samoin, minustakaan korvakoruissa ei ole mitään pahaa. Noista kulttuurisista/tapa-asioista se tuntuu melkeinpä kaikista turhimmalta.
-vl
Vanhoillisestadiolaisuudessa syntinä pidettäviä asioita:
(Määritelmä VL synnistä= Syntiä on kaikki teot jotka tehdään vastoin siionin sydänääniä. Tyhmemmät tarvitsevat kirjoittamattoman ohjesäännön taivaspaikan varmistamiseksi. Alla olevaa listaa ei siis oikeasti ole olemassa kieltoina vaan rakkaudella annettuna ohjeena kaikkein tyhmemmälekkin VL-TAVIKSELLE.
Näitä älä tee jos haluat olla VL: (poikkeukset listan alla)
1. KIELLETYT KÄYNTIKOHTEET: Konsertit, teatterit, elokuvat, bingo, tanssit, diskot, urheilukilpailut, anniskelu ravintolat, kirkon järjestämät tapahtumat (kuten kerhot,pyhäkoulut,raamattuluokat,rippikoulut,yms) , kirkko konsertit, muiden uskonnoliset tapahtumat, ralli kilpailut, ravit, kesätapahtumat joissa esityksiä, epäuskoisten juhlat joissa on tarjolla alkoholijuomia, eriseuraisten kodit ja tilaisuudet, kaupat sunnuntaisin, lenkkipolut ym. seurojen aikaan, kaikki kohteet jos sitä käytetään tekosyynä seuroihin osallistumsen esteenä, paikat joissa voi olla juopuneita ja kaikki paikat joissa käyminen aiheuttaa pahennusta veljien ja sisarten keskuudessa.
2.KIELLETYT TEOT: Kaikki Mooseksen lain 10 kohtaa seuraavin poikkeuksin: Älä tapa PAITSI sodassa, Älä pidä muita Jumalia PAITSI seurakuntajumalaa, Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi PAITSI silloin kun olet hänen uskonsa tilasta "huolestunut". Kunnioita isääsi ja äitiäsi PAITSI silloin kun he uskostaan eksyvät eriseuraan, Älä käytä väärin Herran,Jumalasi nimeä PAITSI Jumalan Valtakunnan yhteydessä, Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta PAITSI silloin kun sitä tarvitaan Jumalan Valtakunnan työssä.
Kymmenen käskyn LISÄLISTA kielletyistä asioista:
Älä omista TV-laitetta, Älä ole muodin orja, Älä käytä ehkäisyä missään muodossa, Älä runkkaa, Älä meikkaa, Älä laita korvakoruja, Älä ota lävistyksiä, Älä ota tatuointeja, Älä pidä "jumalatonta" partaa, Älä käytä värjääviä piilolinssejä, Älä pukeudu säädyttömästi, Älä värjää hiuksia, Älä pelaa rahapelejä, Älä kuuntele kevyttä musiikkia, Älä kuuntele muuta kuin uskoa vahvistavaa musiikkia, Älä lue uskoa heikentävää kirjallisuutta, Älä katso elokuvia, Älä osallistu luottamustoimiin jos se sotii siionia vastaan, Älä kerro ulkopuolisille mitään epäkohtia liikkeestäsi ,Älä kerro ulkopuolisille opillisia asioita, Älä kysy mihin säännöt perustuvat, Älä epäile seurakuntasi erehtymättömyyttä. Älä epäile johtokuntaa tai SRK:n veljiä mistään koskaan, Älä koskaan epäile tämän kieltolistan motiiveja tai perusteluja, Älä epäile vauvavaraston olemassa oloa, Älä epäile Jumalan Valtakunnan työmuotoja, Älä osallistu netti kirjoitteluun, Älä yritä muuttaa mitään minkä SRK on hyväksi nähnyt, Älä anna laittajalle sijaa, Älä ole tottelematon kun seurakunta sinua neuvoo elämäntavoille ,Älä liity urheiluseuraan, Älä osallistu musiikki konsertteihin, Älä eroa puolisostasi vaikka henki lähtisi, Älä katso samaa sukupuolta "silläsilmällä", Älä pidä vaatteita jotka mainostavat jumalatonta elämäntapaa, Älä pidä jumalattomia kavereita tärkeinä, Älä tee mitään sellaista joka estää osallistumasta seuroihin, Älä kalasta tai metsäsätä tai marjasta sunnuntaisin, Älä siivoa sunnuntaisin tai leivo tai haravoi tai leikkaa nurmikkoa tms. Älä jätä menemästä VL-tilaisuuksiin, Älä jätä puuttumatta tilanteeseen jossa joku tätä kieltolistaa rikkoo, Älä koskaan tee mitään minkä Saara-Äiti on hyväksi nähnyt kieltää, Äläkä koskaan tee mitään mikä voisi pahentaa joitain veljiä tai sisaria.
Tätä listaa olen nähnyt aiemmissakin ketjuissa jaettavan. Haluaisitko kertoa mitä haluat tällä viestiä tai ilmaista? Haluatko pelkästään jakaa väärää tietoa ja pilkata, vai onko sinulla tuosta esim. joku kysymys?
Tuo ei ole minulle tuttu lista ja tuon alkuperä ei varmasti ole meikäläisten käsialaa.
-vl
Mitä väärää tietoa siinä oli?
Lista oli sinulle lisäksi tuttu, mutta ei kuitenkaan ollut?
Vierailija kirjoitti:
Turvallinen tila on sitä että saa olla oma itsensä ja näyttää siltä kuin itse kokee oikeaksi, myös muiden uskovaisten keskellä. Ilman että kukaan muu arvioi uskon vahvuutta esim. meikistä. Että kukaan toinen ei sanele mikä ulkonäkö on hyväksytty tai ei. On ylhäältä päin tulevaa huolta olla huolissaan vaikka ulkonäköasioista. Etenkin naisten, miesten ulkonäköön ei kukaan muutenkaan koskaan puutu eikä muihin turhamaisuuden merkkeihin kuten hienot puvut, autot, puhelimet ja älylaittteet. Naiseuteen liittyvät asiat jotkut näkee pahana ilman todellista pohjaa niinkuin muissakin kulttuureissa kautta aikojen. Se on tapa alentaa naisia, eikä lìty uskoon vaan patriarkaalisuuteen. Siinä myös asettaa oman tapakulttuurin oikeammaksi kuin toisen. Päättää itse mitkä asiat on niitä joista ollaan huolissaan jostakin toisesta horjuvasta lampaasta. Itse päättää, sillä raamatussa ei kehoteta katsomaan toisen ulkonäköä ja arvioimaan kenenkään uskoa siitä. Saati nuhtelemaan. Asiat joista tulisi nuhdella on paljon suurempia ja vakavampia kuin maalatut kynnet.
Olet oikeassa siinä, että turhamaisuus ei katso sukupuolta: kalliilla autolla tai uusimmalla tekniikalla kerskuminen on aivan yhtä lailla "elämän korskeutta" (1. Joh. 2:16) kuin ulkoinen koreilukin.
Uskon asioissa kyse ei ole kuitenkaan patriarkaalisesta kontrollista, vaan halusta varjella sitä sisäistä ja katoamatonta kauneutta, jota Raamattu korostaa (1. Piet. 3:3–4). Turvallinen tila uskovaisten keskellä tarkoittaa minulle juuri vapautta maailman asettamista kauneuspaineista ja lupaa olla riittävä sellaisena kuin Jumala on meidät luonut.
Kun ystävä ilmaisee huolensa, kyse ei ole kynsistä, vaan sydämen tilasta. Raamattu kehottaa meitä valvomaan toinen toistamme (Hebr. 3:13) rakkaudesta, ettei maailma vetäisi meitä pois yksinkertaisesta uskosta. Lopulta vain Jumala näkee sydämeen, mutta toisesta välittäminen ei ole vakoilua.
Miksi juuri meikki ja korvakorut ovat sitten merkki siitä että ulkonäkö nousee liian tärkeäksi? 1. Pietarin kirje kehottaa naisia olemaan pitämättä tärkeinä hiuslaitteita, kultakoruja ja hienoja vaatteita, jotta kauneus olisi Jumalasta, katoamatonta ja salassa olevaa. Kuitenkin kaikkien em. käyttöä pidetään lestadiolaisnaiselta ihan normaalina.