Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Jep.

Sekin on mielenkiintoista, miten moni vl välttelee ääneen tuon liikkeen eksklusiivisen pelastusopin toteamista.

"En minä voi tietää, pääseekö tuo ev. lut. taivaaseen. Se nähdään sitten viimeisellä tuomiolla."

Jösses. Jos minulta tullaan teologina kysymään, että pääseekö joku Jumalaan ja Jeesuksen pelastustyöhön uskova kristitty taivaaseen, niin vastaus on, että Raamatun opetusten mukaan kyllä. Ei kävisi mielessäkään tuolla tavalla saivarrella, kierrellä ja kaarrella. Ja jos tuota asiaa kysyisi joku vl, niin ihan samalla tavalla sanoisin, että häntäkin odottaa iankaikkinen elämä kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välillä kuulee hyviä saarnojakin. Mutta sitten jotkut on vähän erikoisia jollain tavalla. Kuulee, että puhuja itsekin siinä tunteella ajaa asiaansa. Oliko myös viime kesän suvareissa puhe, jossa puhuja kertoi vertauskuvallisesti sotilaasta, joka raahautui siunaaman kuolevaa sotilasta. Sitten kun oli siunannut, niin tuli itse ammutuksi. Tämä oli kerrottu hyvin värikkäästi ja verbaalisen lahjakkaasti. Mietin vaan, että siellä on tosiaan niitä lapsiakin kuuntelemassa, että onkohan niille hyvä kuunnella tollasia juttuja. Lisäksi se ammuttu sotilas ei olisi voinut kertoa tuota tarinaa, jos näin realistisesti ajatellaan. Toki kyse oli tarinasta. 

Tuotahan se on, kun ei ole oppia, tietoa eikä koulutusta mihinkään. 

Minusta liikkeessä pitäisi siirtyä siihen, että puhujina eivät toimi maallikot, vaan teologit. Siihen on syynsä, miksi esim. papit ovat käyneet 5 v yliopistoa. Sen maallikon käsityskyky Raamatusta on ihan muuta. Miten esim. 40-vuotias Matti, joka on elänyt viimeiset 20 v pikkulapsiaikaa, perheessä on kymmenkunta lasta ja on työ automekaanikkona, miten Matti olisi ehtinyt syvällisesti perehtyä Raamattuun tuon kaiken muun ohessa? Sen ymmärtäisi, jos Matin työ jollain tavalla liittyisi teologiaan, mutta miksi automekaanikko/rakentaja/insinööri olisi sopivin ihminen antamaan Raamatullisia neuvoja ihmisille? 

Vierailija kirjoitti:

Sekin on mielenkiintoista, miten moni vl välttelee ääneen tuon liikkeen eksklusiivisen pelastusopin toteamista.

"En minä voi tietää, pääseekö tuo ev. lut. taivaaseen. Se nähdään sitten viimeisellä tuomiolla."

Jösses. Jos minulta tullaan teologina kysymään, että pääseekö joku Jumalaan ja Jeesuksen pelastustyöhön uskova kristitty taivaaseen, niin vastaus on, että Raamatun opetusten mukaan kyllä. Ei kävisi mielessäkään tuolla tavalla saivarrella, kierrellä ja kaarrella. Ja jos tuota asiaa kysyisi joku vl, niin ihan samalla tavalla sanoisin, että häntäkin odottaa iankaikkinen elämä kuoleman jälkeen.

Tämä sama äärimmäinen epärehellisyys koskee ihan kaikkia uskontoon liittyviä asioita. Mitään ei myönnetä, eikä mitään kieltoja ja sääntöjä muka ole.

Ihmisiä kontrolloidaan, ja omia ajatuksiakin pitää oppia sulkemaan pois, kun ne ovat sielunvihollisen kuiskuttelua. Tämä ajatuksien kontrollointi on suomeksi sanottuna aivopesua. Sairasta, jos omia ajatuksia pitää jonain sielunvihollisen kuiskutteluna. Ei, ei ja ei, omat ajatukset on vain omia ajatuksia, eikä mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Sekin on mielenkiintoista, miten moni vl välttelee ääneen tuon liikkeen eksklusiivisen pelastusopin toteamista.

"En minä voi tietää, pääseekö tuo ev. lut. taivaaseen. Se nähdään sitten viimeisellä tuomiolla."

Jösses. Jos minulta tullaan teologina kysymään, että pääseekö joku Jumalaan ja Jeesuksen pelastustyöhön uskova kristitty taivaaseen, niin vastaus on, että Raamatun opetusten mukaan kyllä. Ei kävisi mielessäkään tuolla tavalla saivarrella, kierrellä ja kaarrella. Ja jos tuota asiaa kysyisi joku vl, niin ihan samalla tavalla sanoisin, että häntäkin odottaa iankaikkinen elämä kuoleman jälkeen.

Teologina tiedät myös sen viimeisiä aikoja kuvaavan raamatunkohdan, jonka mukaan maalle vedetyissä verkoissa on joukossa myös kuolleita kaloja. Minun ymmärrykseni mukaan niillä kuvataan ihmisiä, jotka ulospäin näyttävät hurskailta, mutta joiden elämä ei ole Jumalan mielen mukaista. Raamatun mukaan ”heillä on jumalinen meno olevinaan mutta sen voiman he kieltävät pois”. Emme me voi tietää kaikkien ihmisten sieluntilaa. Rukous on, että mahdollisimman moni löytäisi pelastavan uskon ja myös eläisi evankeliumin arvon mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on mielenkiintoista, miten moni vl välttelee ääneen tuon liikkeen eksklusiivisen pelastusopin toteamista.

"En minä voi tietää, pääseekö tuo ev. lut. taivaaseen. Se nähdään sitten viimeisellä tuomiolla."

Jösses. Jos minulta tullaan teologina kysymään, että pääseekö joku Jumalaan ja Jeesuksen pelastustyöhön uskova kristitty taivaaseen, niin vastaus on, että Raamatun opetusten mukaan kyllä. Ei kävisi mielessäkään tuolla tavalla saivarrella, kierrellä ja kaarrella. Ja jos tuota asiaa kysyisi joku vl, niin ihan samalla tavalla sanoisin, että häntäkin odottaa iankaikkinen elämä kuoleman jälkeen.

Teologina tiedät myös sen viimeisiä aikoja kuvaavan raamatunkohdan, jonka mukaan maalle vedetyissä verkoissa on joukossa myös kuolleita kaloja. Minun ymmärrykseni mukaan niillä kuvataan ihmisiä, jotka ulospäin näyttävät hurskailta, mutta joiden elämä ei ole Jumalan mielen mukaista. Raamatun mukaan ”heillä on jumalinen meno olevinaan mutta sen voiman he kieltävät pois”. Emme me voi tietää kaikkien ihmisten sieluntilaa. Rukous on, että mahdollisimman moni löytäisi pelastavan uskon ja myös eläisi evankeliumin arvon mukaisesti.

Mikä usko ei ole pelastavaa? Kun puhut pelastavasta uskosta.

Kyllä, Raamatussa puhutaan myös kuolleista kaloista. Mutta miksi olettaa, että ihminen, joka on hengellinen (rukoilee, käy kirkossa/ehtoollisella, lukee Raamattua ja turvaa elämässään Jumalaan), olisi "epäuskoinen"?

Minun mielestä meikki/musiikki/korvakorut/televisio jne, ei ole mikään pieni asia. Jos niistä tehdään ehto uskolle ja pelastukselle (kuten usein tehdään tai on ainakin tehty) menee Jeesuksen ristillä kuolema ja sen merkitys ikäänkuin ohi. Silloinhan ollaan tilanteessa että ihminen pyrkii ansaitsemaan autuuden omilla teoillaan ja se on osa pietismiä. Tarkoittaako se että Jeesuksen sovitustyö ei olekkaan täydellinen vaan pelastukseen vaaditaan ulkoisia tekoja ja omaa hurskautta lisäksi? Kristitty ei voi vaeltaa miten sattuu vaan hengen hedelmiä on rauha, rakkaus, ilo, uskollisuus, lempeys, hyvyys jne. Ja kymmenessä käskyssä ohjataan elämään niin että nämä hengen hedelmät pääsee ihmisen elämässä esille. Mutta ei sanaakaan ulkonäöstä.

Suvisseuroissa tuntui viime kesänä ristiriitaiselta kun monet on selvästi hyvinkin varoissaan ja miehet hienoissa vaatteissaan ja hienolla kalustollaan kekkaloivat samalla kun ulkoiset ohjeet rajoittivat heidän vaimojaan ja tyttäriään. Heilläkin oli hienot mudoinmukaiset vaatteet, kalliit varusteet jne mutta ei välttämättä yhtään meikkia. Tämä ristiriita häiritsee ja on kovasti teennäinen, selvästi ihmisen keksimä juttu. Onneksi nykyisin näitä tiukkoja ulkonäkösääntöjä on höllennetty ja nuoremmat naiset ei ainakaan isommissa kaupungeissa ja täällä etelässä edes suostu keinotekoisiin sääntöihin. Selllaisesta ei saa pitää kiinni mikä ei ole raamatusta vaan ihmisen omaa silmäin pyyntöä. Eikö selvintä olisi todeta  julkisesti saarnoissa että krititty näyttää voi siistiltä ja panostaa ulkonäköön kohtuullisesti jos haluaa. Ei synnillistää yksittäisiä NAISTEN käyttämiä tuotteita ja laittaa niitä jopa pelastumisen ehdoksi - ohi raamatun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin on mielenkiintoista, miten moni vl välttelee ääneen tuon liikkeen eksklusiivisen pelastusopin toteamista.

"En minä voi tietää, pääseekö tuo ev. lut. taivaaseen. Se nähdään sitten viimeisellä tuomiolla."

Jösses. Jos minulta tullaan teologina kysymään, että pääseekö joku Jumalaan ja Jeesuksen pelastustyöhön uskova kristitty taivaaseen, niin vastaus on, että Raamatun opetusten mukaan kyllä. Ei kävisi mielessäkään tuolla tavalla saivarrella, kierrellä ja kaarrella. Ja jos tuota asiaa kysyisi joku vl, niin ihan samalla tavalla sanoisin, että häntäkin odottaa iankaikkinen elämä kuoleman jälkeen.

Teologina tiedät myös sen viimeisiä aikoja kuvaavan raamatunkohdan, jonka mukaan maalle vedetyissä verkoissa on joukossa myös kuolleita kaloja. Minun ymmärrykseni mukaan niillä kuvataan ihmisiä, jotka ulospäin näyttävät hurskailta, mutta joiden elämä ei ole Jumalan mielen mukaista. Raamatun mukaan ”heillä on jumalinen meno olevinaan mutta sen voiman he kieltävät pois”. Emme me voi tietää kaikkien ihmisten sieluntilaa. Rukous on, että mahdollisimman moni löytäisi pelastavan uskon ja myös eläisi evankeliumin arvon mukaisesti.

Mikä usko ei ole pelastavaa? Kun puhut pelastavasta uskosta.

Kyllä, Raamatussa puhutaan myös kuolleista kaloista. Mutta miksi olettaa, että ihminen, joka on hengellinen (rukoilee, käy kirkossa/ehtoollisella, lukee Raamattua ja turvaa elämässään Jumalaan), olisi "epäuskoinen"?

Kuollut usko ei pelasta. Siitä on paljon mainintoja Raamatussa.

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

Jos maailman tilanne, Jumalan olemus näyttää epäoikeudenmukaiselta tai käsittämättömältä tai rakkaudettomalta, niin olisikohan kuitenkin todennäköisempää, että ihmiskunta on käsittänyt jotain väärin? 

Vierailija kirjoitti:

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

No sepä siinä on kun on niin paljon helpompaa (ja harhaanjohtavampaa) katsoa niitä ihmisen ulkoisia tekoja jotka silmille näkyvät ja lausua tuomio niiden perusteella.

Kun tärkeimpiä ovat ne sydämen teot, joita ei näe kuin Jumala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

No sepä siinä on kun on niin paljon helpompaa (ja harhaanjohtavampaa) katsoa niitä ihmisen ulkoisia tekoja jotka silmille näkyvät ja lausua tuomio niiden perusteella.

 

Kun tärkeimpiä ovat ne sydämen teot, joita ei näe kuin Jumala.

Minkähän ihmeen takia juuri lestadiolaisuudessa nuo ulkonäköasiat ovat nousseet niin tärkeiksi? Kun Suomessa kuitenkin monta muuta herätysliikettä ja uskonnollista yhteisöä, eikä tietääkseni missään muualla käydä edes keskustelua joistain korvakoruista tai kynsilakasta. Tässä(kin) valossa tämä liike, anteeksi nyt, näyttäytyy aivan naurettavalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

No sepä siinä on kun on niin paljon helpompaa (ja harhaanjohtavampaa) katsoa niitä ihmisen ulkoisia tekoja jotka silmille näkyvät ja lausua tuomio niiden perusteella.

 

Kun tärkeimpiä ovat ne sydämen teot, joita ei näe kuin Jumala.

Minkähän ihmeen takia juuri lestadiolaisuudessa nuo ulkonäköasiat ovat nousseet niin tärkeiksi? Kun Suomessa kuitenkin monta muuta herätysliikettä ja uskonnollista yhteisöä, eikä tietääkseni missään muualla käydä edes keskustelua joistain korvakoruista tai kynsilakasta. Tässä(kin) valossa tämä liike, anteeksi nyt, näyttäytyy aivan naurettavalta. 

Aivan. Ja miten absurdia: liike, joka sanoo noudattavansa Raamattua. Eikä Raamatussa sanota näistä asioista yhtään mitään kuin sellaisella yleisellä tasolla, jonka voi tulkita tarkoittavan vain yleistä  hyvää ohjetta kaikille siitä, että älä anna ulkoisille seikoille pääpainoa elämässäsi.  Suorastaan absurdia, että keskittymällä yksityiskohtaisiin ulkonäkösääntöihin (tukkaa saa kihartaa tai permanentata, mutta ei värjätä tms., terveisiä taas absurdistanista...) nimenomaan paradoksaalisesti annetaan hyvin paljon painoa ulkonäköasioille, kun pitäisi puhua aina kaikkein tärkeimmistä, sydämen asioista. 

Miettikää, mikä määrä henkistä energiaa tähän asiaan on vuosien mittaan käytetty? Ja jos se kaikki olisi käytetty johonkin muuhun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

No sepä siinä on kun on niin paljon helpompaa (ja harhaanjohtavampaa) katsoa niitä ihmisen ulkoisia tekoja jotka silmille näkyvät ja lausua tuomio niiden perusteella.

 

Kun tärkeimpiä ovat ne sydämen teot, joita ei näe kuin Jumala.

Minkähän ihmeen takia juuri lestadiolaisuudessa nuo ulkonäköasiat ovat nousseet niin tärkeiksi? Kun Suomessa kuitenkin monta muuta herätysliikettä ja uskonnollista yhteisöä, eikä tietääkseni missään muualla käydä edes keskustelua joistain korvakoruista tai kynsilakasta. Tässä(kin) valossa tämä liike, anteeksi nyt, näyttäytyy aivan naurettavalta. 

Kukahan niitä kynsilakka-asioita nostaa esille? Olen mielelläni naurettava sinun silmissäsi, kun olen löytänyt tämän uskon. En uskaltaisi kuitenkaan mennä arvioimaan sinun tapaasi uskoa naurettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku vl vastata:

Olen kirkolla töissä sen verran pienellä paikkakunnalla, jossa tunnen ihmiset hyvin. Tiedän siis, ketkä kirkossa käyvät ja ketkä ovat vanhoillislestadiolaisia. Vanhoillislestadiolaiset käyvät mielellään omissa seuroissaan, mutta ev. lut. kirkon ehtoolliselle tulemista ei pidetä tärkeänä. Useampikin vanhoillislestadiolainen on sanonut, että seuroissa käyminen on tärkeää, mutta ehtoollista ei kaivata. Moni sanoo, että saattaa käydä ehtoollisella kerran vuodessa - Suviseuroissa. Täysi-ikäistyneen pojan kanssa jutellessani poika totesi, ettei ole käynyt ev. lut. kirkossa ja ehtoollisella kolmeen vuoteen. Edellinen kerta oli pakollinen rippikoulukäynti kotiseurakunnassa.

Tätä on ollut hämmentävä seurata, sillä ei-vanhoillislestadiolaiset, aktiiviset kirkossa kävijät sanovat, miten tärkeä säännöllinen ehtoollisella käyminen heille on hengellisen elämän kannalta. Mietin, eivätkö vanhoillislestadiolaiset samalla tavalla kaipaa ehtoollista, syntien anteeksiantamuksen ateriaa? Vai vietetäänkö ehtoollista sunnuntaisin seurojen yhteydessä?

Olen siinä käsityksessä että  uskottomien eli tavallisten kirkkouskovaisten kanssa ei käydä ehtoollisella koska ne uskoo väärin eikä pääse heidän mielestä taivaaseen. "Älä istu sielä missä pilkkaajat istuvat". Jotkut modernimmat saattaa käydä mutta ei he uskottomalta papilta voi saada syntejä anteeksi kun anteeksi voi antaa vain toinen vl. 

 

Heillä on omat ehtoolliset joissa halataan ja itketään ja kadutaan kaikkia mahdollisia syntejä ja ne on myös pakko antaa anteeksi. Tosi painostava tilaisuus, kuin hautajaiset Käy joskus katsomassa.

Huomaatko itse kuinka rumasti kirjoitat? Täällä on useissa viesteissä sellainen sävy, että varmasti ei kehtaisi livenä noin rumasti toisellle puhua. Saa olla eri mieltä, mutta on jotenkin tosi noloa, jos aikuinen ihminen ei pysty asialliseen viestintään. 

Mitkä kohdat tässä viestissä on rumasti kirjoitettu? Ja tarkoitatko että pitäisi kirjoittaa nätisti huolimatta siitä, mitä on kokenut? Jotenkin on tosi noloa, että vaaditaan kaunistelemaan asioita ettei kellekkään tulisi mielipahaa. Jos epäilet  niin ehtoollistilaisuuksiin on vapaa pääsy, voihan sinun kokemus ollakkin erilainen ja kerro toki sekin sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

No sepä siinä on kun on niin paljon helpompaa (ja harhaanjohtavampaa) katsoa niitä ihmisen ulkoisia tekoja jotka silmille näkyvät ja lausua tuomio niiden perusteella.

 

Kun tärkeimpiä ovat ne sydämen teot, joita ei näe kuin Jumala.

Minkähän ihmeen takia juuri lestadiolaisuudessa nuo ulkonäköasiat ovat nousseet niin tärkeiksi? Kun Suomessa kuitenkin monta muuta herätysliikettä ja uskonnollista yhteisöä, eikä tietääkseni missään muualla käydä edes keskustelua joistain korvakoruista tai kynsilakasta. Tässä(kin) valossa tämä liike, anteeksi nyt, näyttäytyy aivan naurettavalta. 

Kukahan niitä kynsilakka-asioita nostaa esille? Olen mielelläni naurettava sinun silmissäsi, kun olen löytänyt tämän uskon. En uskaltaisi kuitenkaan mennä arvioimaan sinun tapaasi uskoa naurettavaksi.

Mitä tarkoitat? Että ongelma onkin heissä/meissä, jotka asiasta ovat kirjoittaneet kriittiseen sävyyn? Kun parempi olisi vain olla hiljaa ja vielä parempi olla hiljaa ja itsekin vain kyselemättä ja kyseenalaistamatta noudattaa niitä sääntöjä? 

Erikoista että entiset vl:t ei saisi kertoa kokemuksiaan vaan heitä moralisoidaan palstalla. Liian arkaluontoiset asiat monesti halutaan lakaista piiloon. Eikös se sananvapaus koske kaikkia

Kun täällä joku vl korostaa, että uskon lisäksi kyse olisi teoista. Ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Ei omien tekojensa ja ansioidensa vuoksi, tästä sanotaan Katekismuksessakin. Toki kristityn olisi syytä pyrkiä hyviin tekoihin, joihin usko kannustaa. Jokainen kuitenkin tietää, että yksikään ihminen ei kykene aina käyttäytymään hyvin.

Toinen tärkeä seikka: kukaan ihminen ei ole aina näkemässä, miten toinen käyttäytyy. Enhän minä voi edes sanoa omasta puolisosta tai päiväkoti-ikäisestä jälkikasvusta, miten he aina käyttäytyvät. Puhumattakaan, että voisin antaa arviota jonkun kaukaisemman ihmisen käytöksestä. Kyllä, jotain osviittaa voi ihmisen toiminnasta saada, mutta ei sekään kaikkea kerro. Joku voi olla hyvinkin ystävällinen ja tehdä hyviä asioita esim. omalle perheelle/samaan yhteisöön kuuluville, mutta voi olla välinpitämätön muita kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko on ilman tekoja on kuollut. Mitenkään muuten ei ihmisen uskoa voi oikein arvioida. Ja kaikista tärkeimmät teot on usein salattuja muilta, kuten rukoilu jne.

No sepä siinä on kun on niin paljon helpompaa (ja harhaanjohtavampaa) katsoa niitä ihmisen ulkoisia tekoja jotka silmille näkyvät ja lausua tuomio niiden perusteella.

 

Kun tärkeimpiä ovat ne sydämen teot, joita ei näe kuin Jumala.

Minkähän ihmeen takia juuri lestadiolaisuudessa nuo ulkonäköasiat ovat nousseet niin tärkeiksi? Kun Suomessa kuitenkin monta muuta herätysliikettä ja uskonnollista yhteisöä, eikä tietääkseni missään muualla käydä edes keskustelua joistain korvakoruista tai kynsilakasta. Tässä(kin) valossa tämä liike, anteeksi nyt, näyttäytyy aivan naurettavalta. 

On varmaan juututtu menneisiin moraalikäsityksiin. On ollut aika, jolloin vain huonomaineiset naiset on meikanneet.

Vierailija kirjoitti:

Erikoista että entiset vl:t ei saisi kertoa kokemuksiaan vaan heitä moralisoidaan palstalla. Liian arkaluontoiset asiat monesti halutaan lakaista piiloon. Eikös se sananvapaus koske kaikkia

Enemmän minua ihmetyttää, kun kielletään heidän kokemuksensa tyyliin:

"Se on vain sielunvihollisen puhetta, kun joku kritisoi liikettämme."

"Tuo on sinun kokemuksesi, mutta todellisuus voi olla ihan toinen. En tunnista ollenkaan kuvauksesi mukaista käytöstä."

"Olet jättänyt liikkeen v. 2022. Et voi tietää liikkeen nykytodellisuudesta mitään."