Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (3669)
Tänne on ilmestynyt satuja. Todellisuudessa ei ole artikkelia, jossa väitettäisiin lasten olevan haitaksi bisnekselle.
Näissä keskusteluissa ja ylipäänsäkin tietyissä ympäristöissä häiritsee sellanen joko tai ajattelu. Miksei voida rehellisesti puhua asioista totuudenmukaisesti? Silloin voidaan myöntää sekä hyvät että huonot asiat. Jos puhutaan vaikka tuosta ehkäisystä ja vl-opista sen suhteen eri vaiheissa niin mitään huonoa ei saisi sanoa. Heti pyritään kiistämään ja väittämään ettei todellisuus ole ollut sellaista, yksittäistapauksia vaan. Mikä siinä on niin vaaralista myöntää, että joissain asioissa totuus on ruma ja paljastaa pahoja asioita. Se ei tarkoita, etteikö samaan aikaan olisi olemassa niitä hyviä asioita. Se että myönnetään totuus niin kuin se on, niin siinä on jotain hyvin tervehdyttävää. Ei palvele ketään, että pahatkin asiat pyritään loputtomiin kaunistelemaan ja selittelemään parhain päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Mitä oikein tarkoitat? Sitäkö, että työttömyys ja syrjäytyminen johtuvat siitä, että ei halua tehdä töitä? Vai sitä, että ihmisen arvo riippuu siitä, onko hän työteliäs?
Työttömyys, sairaudet, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen löytyy myös vl-yhteisön sisältä. Ei täällä mitään ihmisyhteisön onnelaa ole löydettävissä, ihmisyyden ongelmat läpäisee kaikki ihmisyhteisöt.
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa ja ylipäänsäkin tietyissä ympäristöissä häiritsee sellanen joko tai ajattelu. Miksei voida rehellisesti puhua asioista totuudenmukaisesti? Silloin voidaan myöntää sekä hyvät että huonot asiat. Jos puhutaan vaikka tuosta ehkäisystä ja vl-opista sen suhteen eri vaiheissa niin mitään huonoa ei saisi sanoa. Heti pyritään kiistämään ja väittämään ettei todellisuus ole ollut sellaista, yksittäistapauksia vaan. Mikä siinä on niin vaaralista myöntää, että joissain asioissa totuus on ruma ja paljastaa pahoja asioita. Se ei tarkoita, etteikö samaan aikaan olisi olemassa niitä hyviä asioita. Se että myönnetään totuus niin kuin se on, niin siinä on jotain hyvin tervehdyttävää. Ei palvele ketään, että pahatkin asiat pyritään loputtomiin kaunistelemaan ja selittelemään parhain päin.
Minun mielestäni tässä ja monessa muussakin ketjussa on kyllä käsitelty asioita myös kriittisesti, eikä keskustelua ole yritetty torpata. Ainakin itse olen pyrkinyt aina vastaamaan viesteihin parhaani mukaan.
Mutta täytyy myös rehellisesti sanoa, että todella harvoin tulee mitään positiivista vastaan. Siksi nyt yksittäinen positiivinen ja ymmärtäväinen viesti tuntui hyvältä. Ei se tarkoita sitä, etteikö myös huonoja puolia voisi ottaa esille. Mutta voisiko joskus niitä hyviäkin?
-vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Eikö mielestäsi muut halua tehdä töitä?
Työtä tekeviä on kaikissa väestöryhmissä. Mutta lestadiolaisilla arvostetaan työntekoa keskivertoa enemmän. Laiskuutta ei pidetä hyveenä. Myös (suuren) perheen elättäminen edellyttää työssä käymistä, ei siihen muuten olisi varaa.
Aika monet työtä vieroksuvat (huom! ei ihmiset, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa) käyttävät paljon päihteitä tai elämä on muuten niin risaista, ettei töistä välttämättä tulisi mitään. Eikä ole kiinnostustakaan töihin, kun yhteiskunta maksaa elämisen ja käteen saisi vain pari sataa vähemmän, kuin töihin menemällä.
Joku kysyi kommenttia lestadiolaisuudesta. Listaan omasta mielestäni plussat ja miinukset:
+usko on elämässä tärkeä asia, joka näkyy kodeissa ja kasvatuksessa
+kunnollisen elämän arvostus: opiskellaan, tehdään töitä, rakennetaan taloja, pidetään maaseutua asutumpana ja arvostetaan perinteitä
+terveet elämäntavat suosiossa: ei alkoholia, paljon normaalipainoisia, syödään kohtuudella, harrastetaan liikuntaa jne
+perhekeskeisyys, lapsia pidetään tärkeinä
+yhteisöllisyys: omasta porukasta pidetään huolta ja tehdään vapaaehtoistyötä, huolehditaan vanhuksista
+anteeksiantoa pidetään tärkeänä asiana elämässä
+lapsille/nuorille on leirejä ja muita, joissa vaalitaan uskoa, aviopareille omat leirinsä (miten avioliitto työ on hyvä asia, kun ehkäisee eroja)
-eksklusiivinen seurakuntaoppi, joka sulkee pois muut kristityt. Tämä on suurin kritiikin aihe ja samoin suhtaudun kaikkiin muihin ryhmiin, jotka kuvittelevat vain oman uskon pelastavan ja muiden olevan epäuskoisia.
-käytöksen korostaminen (meikkaamattomuus, ei korviksia, ei värjätä hiuksia, ei saa kilpaurheilla, ei kuunnella maallista musiikkia jne), sillä nämä eivät ole pelastuksen edellytys eikä pelastusta voi ansaita omilla teoilla, vaan Jumalan armosta
-osalla on liian tiukka suhtautuminen ehkäisyoppiin, jolloin ei huomioida vanhemman/vanhempien jaksamista ja terveydentilaa.
Kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolensa, niin myös lestadiolaisuudessa. Ja aina on joku, joka on kanssani eri mieltä noista yllä olevista asioista. Sitten on, tuo on oma näkemykseni ja kaikilla ei varmasti ole samanlaista.
En tarkoita tätä kysymystä ollenkaan loukkaavana, enkä itse ajattele näin. Olen vain nykyisin törmännyt paljon kommentointiin, jossa osa lapsettomista syyllistä lapsiperheellisiä ilmastosyistä. Eli valitetaan, kuinka syntyvät lapset kuluttavat luonnonvaroja ja on ekoteko olla lapseton. Törmäävätkö vanhoillislestadiolaiset tähän puheeseen?
Itse olen kokenut nuo puheet ikävinä, kun usein nämä ilmastosyistä perheellisiä syyllistävät kuitenkin ostelevat paljon vaatteita, lentävät ulkomaille lomailemaan yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Eikö mielestäsi muut halua tehdä töitä?
Työtä tekeviä on kaikissa väestöryhmissä. Mutta lestadiolaisilla arvostetaan työntekoa keskivertoa enemmän. Laiskuutta ei pidetä hyveenä. Myös (suuren) perheen elättäminen edellyttää työssä käymistä, ei siihen muuten olisi varaa.
Aika monet työtä vieroksuvat (huom! ei ihmiset, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa) käyttävät paljon päihteitä tai elämä on muuten niin risaista, ettei töistä välttämättä tulisi mitään. Eikä ole kiinnostustakaan töihin, kun yhteiskunta maksaa elämisen ja käteen saisi vain pari sataa vähemmän, kuin töihin menemällä.
On kyllä todella raskasta olettaa, että työn vieroksunta olisi jotenkin normi josta jokin pieni vähemmistöryhmä olisi positiivinen poikkeus. Varsinkin tilanteessa jossa töitä hakee valtava määrä ihmisiä. Hyvin on mennyt läpi väitteet ettei työ kiinnosta.
Syrjäytyminen ja muut inhimilliset ongelmat koskevat uskonnollisia vähemmistöjäkin. Ennen kuin kiirehdit sanomaan, että suurin osa jostain ryhmästä on työtä arvostavia, niin muistapa, että se koskee muutakin väestöä. Eikä työelämän ulkopuolella oleminen, syrjäytyminen tms suinkaan tarkoita, että ihminen ei arvosta työtä.
Lisäksi jonkun ryhmän kunnollisuutta korostaviin kommentteihin ikäänkuin sisältyy oletus, että jonkun ihmisryhmän pitäisi olla erityisen kunnollista kelvatakseen. Samalla tavalla ihmiset on erilaisia monenlaisine huolineen ja ongelmineen, eikä kenenkään ihmisarvo ole siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Eikö mielestäsi muut halua tehdä töitä?
Työtä tekeviä on kaikissa väestöryhmissä. Mutta lestadiolaisilla arvostetaan työntekoa keskivertoa enemmän. Laiskuutta ei pidetä hyveenä. Myös (suuren) perheen elättäminen edellyttää työssä käymistä, ei siihen muuten olisi varaa.
Aika monet työtä vieroksuvat (huom! ei ihmiset, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa) käyttävät paljon päihteitä tai elämä on muuten niin risaista, ettei töistä välttämättä tulisi mitään. Eikä ole kiinnostustakaan töihin, kun yhteiskunta maksaa elämisen ja käteen saisi vain pari sataa vähemmän, kuin töihin menemällä.
Nyt en oikein tiedä mitä tähän sanoa. Ei kai juuri missään väestöryhmässä laiskuutta pidetä hyveenä? Vai pidetäänkö jossain? Ja päihteiden käyttö ja risaisen elämä voivat kyllä johtaa siihen, että kykyä työelämään ei ole, mutta taustalla on usein kaltoinkohtelua, väkivallan uhriksi joutumista, kiusatuksi tulemista, syrjäytymistä tai mielenterveysongelmia, joihin ei ole saanut apua tai jotain vastaavaa. Eikä niinkään mikään työtä vieroksuva arvomaailma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän kehitysmaissa ole lähellekään meidän tasoista äitiyshuoltoa. Jos siellä joku vl- opin uhri nainen sitten kuolee majassansa n : nnen lapsen synnytykseen, niin teillä koko liikkeellä on verta käsissänne.
Tämä osoittaa keskustelun ristiriitaisuuden: edellisellä sivulla ihmeteltiin sitä, että miksi vl:t eivät tee enempää lähetystyötä ja että pitäisi saarnata sekä hyvinä että huonoina hetkinä. Sitten seuraavassa hetkessä väitetään, että jos sitä lähetystyötä tehdään, niin kädet ovat veressä!
Eikö kukaan ei-vl hoksaa tätä ristiriitaa, jos ihan neutraalisti asiaa katsoo?
No, minulla ei ole mitään ristitiitaa. Vl- opin vieminen köyhiin kehitysmaihin on moraalitonta.
Onko vl-äidit näitä työnvälttelijöitä, kun niin moni on työtön?
Vierailija kirjoitti:
Onko vl-äidit näitä työnvälttelijöitä, kun niin moni on työtön?
Ei. Työtä se on pienten lasten hoitaminenkin. Usein rankempaakin, kuin palkkatyö, jossa saa välillä käydä rauhassa vessassa ja syödä ilman keskeytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Eikö mielestäsi muut halua tehdä töitä?
Työtä tekeviä on kaikissa väestöryhmissä. Mutta lestadiolaisilla arvostetaan työntekoa keskivertoa enemmän. Laiskuutta ei pidetä hyveenä. Myös (suuren) perheen elättäminen edellyttää työssä käymistä, ei siihen muuten olisi varaa.
Aika monet työtä vieroksuvat (huom! ei ihmiset, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa) käyttävät paljon päihteitä tai elämä on muuten niin risaista, ettei töistä välttämättä tulisi mitään. Eikä ole kiinnostustakaan töihin, kun yhteiskunta maksaa elämisen ja käteen saisi vain pari sataa vähemmän, kuin töihin menemällä.
Nyt en oikein tiedä mitä tähän sanoa. Ei kai juuri missään väestöryhmässä laiskuutta pidetä hyveenä? Vai pidetäänkö jossain? Ja päihteiden käyttö ja risaisen elämä voivat kyllä johtaa siihen, että kykyä työelämään ei ole, mutta taustalla on usein kaltoinkohtelua, väkivallan uhriksi joutumista, kiusatuksi tulemista, syrjäytymistä tai mielenterveysongelmia, joihin ei ole saanut apua tai jotain vastaavaa. Eikä niinkään mikään työtä vieroksuva arvomaailma.
Minä tiedän ihmisiä, jotka välttelevät palkkatyötä. Syynä ovat esim.
1) Ei ole mitään kiinnostusta käydä töissä, halutaan mieluummin olla vapaalla. Koetaan, että tuet riittävät elämiseen.
2) Ei ole kiinnostusta käydä töissä, koska "en halua tukea kapitalistista markkinakoneistoa, vaan olla tästä oravanpyörästä vapaa".
3) Nuoret aikuiset, joita työelämä ahdistaa. Ei haluta mennä töihin. Kokevat jopa tuet hyviksi, jos arki lapsuuskodissa on ollut niukkaa.
4) Pil.ven po.lttelusta tai muista ain.eista kiinnostuneet nuoret aikuiset, joilla ei kiinnosta mitkään rutiinit ja työt, kunhan saa käyttää rauhassa.
5) Ylisukupolvisen työttömyyden malli, jossa lapsuuskodissa vanhemmat eivät ole olleet töissä ja ovat suhtautuneet nihkeästi töihin ja "yhteiskunnan kontrollointiin". Lapset eivät ole koskaan saaneet mallia, että vanhemmat lähtisivät töihin tai suhtautuisivat töihin myönteisesti. Kotoa saatu malli ihan tilastojenkin valossa periytyy herkästi.
Onhan näitä syitä monia. Suurin osa ei onneksi törmää näihin tapauksiin. Monet heistä viettävät aikaa keskenään ja tavallisen keskiluokkainen elämä ei heitä kiinnosta.
Täytyy sanoa, että näin yleisesti ottaen suomalaiset ovat kuitenkin työteliästä kansaa. Emme me oikeasti tiedä lorvimisesta juuri mitään (näin keskimäärin taas katsoen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Eikö mielestäsi muut halua tehdä töitä?
Työtä tekeviä on kaikissa väestöryhmissä. Mutta lestadiolaisilla arvostetaan työntekoa keskivertoa enemmän. Laiskuutta ei pidetä hyveenä. Myös (suuren) perheen elättäminen edellyttää työssä käymistä, ei siihen muuten olisi varaa.
Aika monet työtä vieroksuvat (huom! ei ihmiset, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa) käyttävät paljon päihteitä tai elämä on muuten niin risaista, ettei töistä välttämättä tulisi mitään. Eikä ole kiinnostustakaan töihin, kun yhteiskunta maksaa elämisen ja käteen saisi vain pari sataa vähemmän, kuin töihin menemällä.
Nyt en oikein tiedä mitä tähän sanoa. Ei kai juuri missään väestöryhmässä laiskuutta pidetä hyveenä? Vai pidetäänkö jossain? Ja päihteiden käyttö ja risaisen elämä voivat kyllä johtaa siihen, että kykyä työelämään ei ole, mutta taustalla on usein kaltoinkohtelua, väkivallan uhriksi joutumista, kiusatuksi tulemista, syrjäytymistä tai mielenterveysongelmia, joihin ei ole saanut apua tai jotain vastaavaa. Eikä niinkään mikään työtä vieroksuva arvomaailma.
Minä tiedän ihmisiä, jotka välttelevät palkkatyötä. Syynä ovat esim.
1) Ei ole mitään kiinnostusta käydä töissä, halutaan mieluummin olla vapaalla. Koetaan, että tuet riittävät elämiseen.
2) Ei ole kiinnostusta käydä töissä, koska "en halua tukea kapitalistista markkinakoneistoa, vaan olla tästä oravanpyörästä vapaa".
3) Nuoret aikuiset, joita työelämä ahdistaa. Ei haluta mennä töihin. Kokevat jopa tuet hyviksi, jos arki lapsuuskodissa on ollut niukkaa.
4) Pil.ven po.lttelusta tai muista ain.eista kiinnostuneet nuoret aikuiset, joilla ei kiinnosta mitkään rutiinit ja työt, kunhan saa käyttää rauhassa.
5) Ylisukupolvisen työttömyyden malli, jossa lapsuuskodissa vanhemmat eivät ole olleet töissä ja ovat suhtautuneet nihkeästi töihin ja "yhteiskunnan kontrollointiin". Lapset eivät ole koskaan saaneet mallia, että vanhemmat lähtisivät töihin tai suhtautuisivat töihin myönteisesti. Kotoa saatu malli ihan tilastojenkin valossa periytyy herkästi.
Onhan näitä syitä monia. Suurin osa ei onneksi törmää näihin tapauksiin. Monet heistä viettävät aikaa keskenään ja tavallisen keskiluokkainen elämä ei heitä kiinnosta.
Kohdat 3) ja 4). Kumpi nyt on syy työelämästä poissaoloon: arvomaailma, johon kuuluu palkkatyön välttely vai mielenterveys- tai päihdeongelma?
En kyllä keksi yhtään syytä syyttää valtaväestöä työn väittelystä sen enempää kuin keskustelun aiheena olevaa ihmisryhmää. Jälkimmäistäkin on täällä muuten tehty, vähän väliä. Että juurikaan logiikkaa ei täällä ole siitä mistä kehutaan tai syytetään ketäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku ihmetteli, miksi joku terkkari pohti, onko joku vl vai ei. Ei se aina ole paha asia. Minä suhtaudun lestadiolaisuuteen myönteisesti, vaikken itse kyseiseen liikkeeseen voisi opillisten erojen vuoksi kuulua. Olen joskus kysynyt ihmiseltä, onko hän vl. Jos on myöntänyt asian, olen sanonut, että onpa mukava juttu. Tuntemani lestadiolaiset ovat ahkeraa ja perinteitä arvostavaa väkeä, kuten itsekin olen.
Lämmin kiitos tästä viestistä. Mukava kuulla joskus tällaista positiivista palautetta.
Hyvää kesäpäivän jatkoa!
-vl
Kiitos! Toivoisin, että vl:t ymmärtäisitte, että kaikki eivät suhtaudu teihin nihkeästi. Minä mielelläni ystävystyisin jonkun vl-perheenäidin kanssa, koska meillä on paljon yhteistä arkisessa elämässä. Arvostan perhekeskeisyyttä, työntekoa, perinteisiä arvoja ja rauhaisaa kotielämää. Meillä ei juoda, eikä käytetä muitakaan päihteitä. Usko on minulle tärkeä asia elämässä ja näkyy arvoissani.
Siitä pidän lestadiolaisuudessa, että halutaan tehdä töitä ja elää kunnon arkea. Nykyisin näkee liikaa sitä, että jäädään työelämän ulkopuolelle, ei huolehdita kodista ja muusta, koska ei vain huvita. Oma kokemus lestadiolaisista on ollut, että elävät ihmisiksi ja ahkeruus on arvossaan. Tämä yhteiskunta tarvitsee sitä, että jokainen kantaa kortensa kekoon, maksaa veronsa ja tänne syntyy uusia kansalaisia.
T. Tuo aiemman viestin kirjoittanut
Kannattaa muistaa, että jokaiseen yhteisöön mahtuu monenlaista. Vl-väessäkin on työttömyyttä, syrjäytymistä, kaikkea mitä muuallakin. Ne ei ole myöskään ihmisen henkilökohtaisia valintoja, vaikka yltiöindividualinen aika suorastaan toitottaa, että jokainen on oman onnensa seppä.
Ihmisen mitta ei myöskään ole jokin ulkoinen asia rahasta puhumattakaan vaan jokainen on yhtä arvokas ihminen.Toki on tuollaistakin, mutta vähemmistössä. Eikä kyse ole rahasta, vaan työteliäisyydestä. Lestadiolaisista suurin osa haluaa tehdä töitä, moni ryhtyy yrittäjäksi jne.
Eikö mielestäsi muut halua tehdä töitä?
Työtä tekeviä on kaikissa väestöryhmissä. Mutta lestadiolaisilla arvostetaan työntekoa keskivertoa enemmän. Laiskuutta ei pidetä hyveenä. Myös (suuren) perheen elättäminen edellyttää työssä käymistä, ei siihen muuten olisi varaa.
Aika monet työtä vieroksuvat (huom! ei ihmiset, jotka haluaisivat töitä, mutta eivät saa) käyttävät paljon päihteitä tai elämä on muuten niin risaista, ettei töistä välttämättä tulisi mitään. Eikä ole kiinnostustakaan töihin, kun yhteiskunta maksaa elämisen ja käteen saisi vain pari sataa vähemmän, kuin töihin menemällä.
Nyt en oikein tiedä mitä tähän sanoa. Ei kai juuri missään väestöryhmässä laiskuutta pidetä hyveenä? Vai pidetäänkö jossain? Ja päihteiden käyttö ja risaisen elämä voivat kyllä johtaa siihen, että kykyä työelämään ei ole, mutta taustalla on usein kaltoinkohtelua, väkivallan uhriksi joutumista, kiusatuksi tulemista, syrjäytymistä tai mielenterveysongelmia, joihin ei ole saanut apua tai jotain vastaavaa. Eikä niinkään mikään työtä vieroksuva arvomaailma.
Minä tiedän ihmisiä, jotka välttelevät palkkatyötä. Syynä ovat esim.
1) Ei ole mitään kiinnostusta käydä töissä, halutaan mieluummin olla vapaalla. Koetaan, että tuet riittävät elämiseen.
2) Ei ole kiinnostusta käydä töissä, koska "en halua tukea kapitalistista markkinakoneistoa, vaan olla tästä oravanpyörästä vapaa".
3) Nuoret aikuiset, joita työelämä ahdistaa. Ei haluta mennä töihin. Kokevat jopa tuet hyviksi, jos arki lapsuuskodissa on ollut niukkaa.
4) Pil.ven po.lttelusta tai muista ain.eista kiinnostuneet nuoret aikuiset, joilla ei kiinnosta mitkään rutiinit ja työt, kunhan saa käyttää rauhassa.
5) Ylisukupolvisen työttömyyden malli, jossa lapsuuskodissa vanhemmat eivät ole olleet töissä ja ovat suhtautuneet nihkeästi töihin ja "yhteiskunnan kontrollointiin". Lapset eivät ole koskaan saaneet mallia, että vanhemmat lähtisivät töihin tai suhtautuisivat töihin myönteisesti. Kotoa saatu malli ihan tilastojenkin valossa periytyy herkästi.
Onhan näitä syitä monia. Suurin osa ei onneksi törmää näihin tapauksiin. Monet heistä viettävät aikaa keskenään ja tavallisen keskiluokkainen elämä ei heitä kiinnosta.
Olen paljon tekemisissä syrjäytyneiden kanssa enkä tunnista kyllä kuvaustasi. Ylisukupolvinen syrjäytyminen tarkoittaa usein vaikeita mielenterveyteen, päihteisiin/yleisesti arjen taitoihin liittyviä puutteita, joka on kaukana mistään leppoisasta chillailusta. Monilla on vaikeita kokemuksia lapsuudesta, seurustelusuhteista ja terveydentilan ongelmia.
Samoin nuorten mt-ongelmat ovat vakavia, toimintakykyä rajoittavia, jotka aiheuttavat syvää ahdistusta. Väite ettei tavallinen elämä kiinnosta on niin pielessä kuin voi olla. Niihin on vaikeaa saada apua ja nuoret perheineen eivät todellakaan halua elää niin, ettei nuori pääse kiinni normaaliin elämään. Monella on myös työssäkäyvät vanhemmat, mt-ongelmat ei sillä lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vl-äidit näitä työnvälttelijöitä, kun niin moni on työtön?
Ei. Työtä se on pienten lasten hoitaminenkin. Usein rankempaakin, kuin palkkatyö, jossa saa välillä käydä rauhassa vessassa ja syödä ilman keskeytyksiä.
Ne lapset ei kuitenkaan koko äidin elämän ajan ole pieniä. Silti moni ei koskaan mene töihin.
Mihin edes pääsisi kotiäiti töihin, jos mitään muuta työkokemusta ei ole kuin lasten kanssa kotona vietetty 20v?
Siihen muutama vuosi työttömyyttä, niin eläkeikäkin alkaa kolkutella.
Ihan tosielämästä on tämä kokemus.
Ajatteletko tosiaan, ettei muista ihmisistä suurin osa halua tehdä töitä?