Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1

Hellari leikkii vaikka olevansa profeetta Debora . Tai Amos.  ( Vanhaliitto vanheni kun Jeesus tuli ) . 

Lähteinä on ihan vl:n omat julkaisut:

SRK:n vuosikokous Sievissä, pöytäkirja 3.7.1976:

“Asiasta on niin paljon puhuttu ja kirjoitettu, että tulevaisuudessa uskoa tunnustavat television hankkijat katsotaan uskonsa kieltäneiksi ja heidät välittömästi erotetaan rauhanyhdistysten jäsenyydestä.  – – Seurakunnan rakkaudessa oleva uskovainen opettaja vastustaa […] television käyttämistä. Näin menetellen hän osoittaa kuuliaisuutta seurakunta-äidille.”

 

Päivämiehen pääkirjoitus 1.9.1976:

”Television ohjelman hyväksyminen ja sen katseleminen on aivan yhtäläinen synti, katseli sitä omasta tai toisen televisiosta. Julkinen alkoholin käyttö jo on julkinen synti, jolla on pahennettu seurakuntaa ja näistä julkisesti nuhdellaan. Televisiosta ohjelmineen on puhuttu ja kirjoitettu niin paljon, että joka vielä tottelemattomuuden osoittaa, ei kaipaa erikoista puhuttelua, vaan on ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, etteivät he enempää maata turmelisi.”

 

Puhujien ja vl-opettajien kokous Oulun rauhanyhdistyksellä 28.12.1978, Päivämiehessä julkaistu kannanotto:

”Peruskoulusäännösten antamaa suojaa käyttäen uskovainen opettaja ei opetustoimessaan peruskoulussa käytä opetuksessaan televisiota tai opetuselokuvaa missään muodossa. Tätä käytäntöä noudatetaan kristillisyyden hengen mukaisesti ohjeellisena myös muissa oppilaitoksissa.”

 70-luvulla on ollut jyrkkiä kannanottoja ja pelkoa ulos joutumisesta. Monilla on syviä traumoja hengellisestä väkivallasta ja omantunnon vapauden viemisestä. Ne vaikuttaa yhä tapakulttuurissa pelkona muita kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Lisäkommenttina:

Sorry jos olet hyvin nuori henkilö, ehkä vielä peruskoulussa. Silloin sulle ei tietenkään ole opetettu vielä tällaisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Vierailija kirjoitti:

Lähteinä on ihan vl:n omat julkaisut:

 

SRK:n vuosikokous Sievissä, pöytäkirja 3.7.1976:

“Asiasta on niin paljon puhuttu ja kirjoitettu, että tulevaisuudessa uskoa tunnustavat television hankkijat katsotaan uskonsa kieltäneiksi ja heidät välittömästi erotetaan rauhanyhdistysten jäsenyydestä.  – – Seurakunnan rakkaudessa oleva uskovainen opettaja vastustaa […] television käyttämistä. Näin menetellen hän osoittaa kuuliaisuutta seurakunta-äidille.”

 

Päivämiehen pääkirjoitus 1.9.1976:

”Television ohjelman hyväksyminen ja sen katseleminen on aivan yhtäläinen synti, katseli sitä omasta tai toisen televisiosta. Julkinen alkoholin käyttö jo on julkinen synti, jolla on pahennettu seurakuntaa ja näistä julkisesti nuhdellaan. Televisiosta ohjelmineen on puhuttu ja kirjoitettu niin paljon, että joka vielä tottelemattomuuden osoittaa, ei kaipaa erikoista puhuttelua, vaan on ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, etteivät he enempää maata turmelisi.”

 

Puhujien ja vl-opettajien kokous Oulun rauhanyhdistyksellä 28.12.1978, Päivämiehessä julkaistu kannanotto:

”Peruskoulusäännösten antamaa suojaa käyttäen uskovainen opettaja ei opetustoimessaan peruskoulussa käytä opetuksessaan televisiota tai opetuselokuvaa missään muodossa. Tätä käytäntöä noudatetaan kristillisyyden hengen mukaisesti ohjeellisena myös muissa oppilaitoksissa.”

 

 

 70-luvulla on ollut jyrkkiä kannanottoja ja pelkoa ulos joutumisesta. Monilla on syviä traumoja hengellisestä väkivallasta ja omantunnon vapauden viemisestä. Ne vaikuttaa yhä tapakulttuurissa pelkona muita kohtaan.

Niinpä niin, se kuuluisa keskinäinen rakkaus perustuukin pelolle. Pelätään ihmistä eikä Jumalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Minä liitin tekoälyn vastauksen. Joka ainoa kerta tekoälyn vastaukset pyritään mitätöimään, ellei ne tue nimimerkin vl narratiivia. Koskaan ei ole kuitenkaan ainoatakaan virhettä vastauksesta pystynut osoittamaan.

Jokainen ymmärtää ihan maalaisälylläkin, että se tutkittava asia on ratkaiseva, ketkä on tutkimuksen kohderyhmä. Mutta kun sitä ei voi myöntää🤦

Täällä oli myös tekoälyn vastaus srk:n todellisesta vallasta, mutta se poistatettiin. Sekään ei hänen agendaansa sopinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

"Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?"

En kertonut tekoälylle kysymyksiä, vaan kysyin yleisellä tasolla otannasta. Kerroin vain aiheen mitä koskisi. Tekoäly antoi itse keksimiään esimerkkejä, ja otti kantaa niiden kautta.

Mielestäni melkoinen saavutus tekoälyltä 5 sanan perusteella. Kohta saa varmaan väitöskirjatasoisen vastauksen yhdellä sanalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

"Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?"

En kertonut tekoälylle kysymyksiä, vaan kysyin yleisellä tasolla otannasta. Kerroin vain aiheen mitä koskisi. Tekoäly antoi itse keksimiään esimerkkejä, ja otti kantaa niiden kautta.

 

Mielestäni melkoinen saavutus tekoälyltä 5 sanan perusteella. Kohta saa varmaan väitöskirjatasoisen vastauksen yhdellä sanalla.

Kysyitkö tekoälyltä näkemystä kirkosta eronneiden tutkimisesta? Tai herätysliikkeeseen liittyneiden? 
 

Joo, tekoälyltä ei jutut lopu, se ei taatusti jää sanattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Melkoista vääristelyä😁🤭

Sinä väität esimerkiksi: 

"Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä."

Siinä viittasit tähä kohtaan tekoälyn vastausta:

"Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta."

Eli jälleen narratiivia ajaaksesi vääristelit tekoälyn vastausta, siinä otettiin kantaa, että VOI olla vaikeaa tai vaarallista puhua.

Tuokin siis pelkkää faktaa.

Todella luokatonta vääristelyä siis jälleen🤦

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Melkoista vääristelyä😁🤭

Sinä väität esimerkiksi: 

"Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä."

 

Siinä viittasit tähä kohtaan tekoälyn vastausta:

"Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta."

 

Eli jälleen narratiivia ajaaksesi vääristelit tekoälyn vastausta, siinä otettiin kantaa, että VOI olla vaikeaa tai vaarallista puhua.

Tuokin siis pelkkää faktaa.

 

Todella luokatonta vääristelyä siis jälleen🤦

Minä en itse edes viitsinyt vastata hänelle, kun on niin totaalista soopaa. Muistetaan tosiaan sekin, että mitään tutkimuskohdetta en esittänyt, kun sellaista ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Erittäin asiallinen vastaus sinulta, oikeastaan liiankin asiallinen tällaiseen agendan vääristelemään näkemykseen.

Mutta huomasitko, että sait jälleen heti silti alapeukun, kun et ole täysin samaa mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Kiitos asiallisesta viestistä. 
Minussa keskustelussa kuuluisi kaikkien osapuolten ymmärtää mitä asioita voi minkäkin ”lähteen” perusteella yleistää.

Vastaan yleensä itse minä-muodossa, koska enhän voi puhua kaikkien muiden suulla. Eli minun kokemuksiani ei voi suoraan yleistää vl-kokemuksiksi.

Minusta on vielä vaarallisempaa (se vinouma!) yleistää ex-vl tai ihan vain ”sivustaseuraajan” kokemuksia ja näkemyksiä yleiseksi narratiiviksi lestadiolaisista.

Minä uskon kyllä, että vl-taustalla olevat ihmiset voivat varmasti kohdata monenlaisia ongelmia elämässään. Se kysymys, johtuvatko nuo heidän ongelmansa juuri vl-taustasta vai jostain muusta, on sellainen, johon ei voi vastata ilman kunnon tutkimusta. Täytyyhän sellaisessa jotain verrokkiryhmää olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Kiitos asiallisesta viestistä. 
Minussa keskustelussa kuuluisi kaikkien osapuolten ymmärtää mitä asioita voi minkäkin ”lähteen” perusteella yleistää.

Vastaan yleensä itse minä-muodossa, koska enhän voi puhua kaikkien muiden suulla. Eli minun kokemuksiani ei voi suoraan yleistää vl-kokemuksiksi.

Minusta on vielä vaarallisempaa (se vinouma!) yleistää ex-vl tai ihan vain ”sivustaseuraajan” kokemuksia ja näkemyksiä yleiseksi narratiiviksi lestadiolaisista.

Minä uskon kyllä, että vl-taustalla olevat ihmiset voivat varmasti kohdata monenlaisia ongelmia elämässään. Se kysymys, johtuvatko nuo heidän ongelmansa juuri vl-taustasta vai jostain muusta, on sellainen, johon ei voi vastata ilman kunnon tutkimusta. Täytyyhän sellaisessa jotain verrokkiryhmää olla.

Tämänkin arvasin, että viestini "pakottaa" sinut vastaamaan hänelle!

Ota vielä se alapeukku pois😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Kiitos asiallisesta viestistä. 
Minussa keskustelussa kuuluisi kaikkien osapuolten ymmärtää mitä asioita voi minkäkin ”lähteen” perusteella yleistää.

Vastaan yleensä itse minä-muodossa, koska enhän voi puhua kaikkien muiden suulla. Eli minun kokemuksiani ei voi suoraan yleistää vl-kokemuksiksi.

Minusta on vielä vaarallisempaa (se vinouma!) yleistää ex-vl tai ihan vain ”sivustaseuraajan” kokemuksia ja näkemyksiä yleiseksi narratiiviksi lestadiolaisista.

Minä uskon kyllä, että vl-taustalla olevat ihmiset voivat varmasti kohdata monenlaisia ongelmia elämässään. Se kysymys, johtuvatko nuo heidän ongelmansa juuri vl-taustasta vai jostain muusta, on sellainen, johon ei voi vastata ilman kunnon tutkimusta. Täytyyhän sellaisessa jotain verrokkiryhmää olla.

Tämänkin arvasin, että viestini "pakottaa" sinut vastaamaan hänelle!

Ota vielä se alapeukku pois😉

Voi hyvä ihme. En ymmärrä yhtään tätä viestiä 😳

Sinun viestisi pakottaa minut vastaamaan hänelle???

Omasta mielestäni olen vastannut vain minulle osoitettuun kysymykseen.

P.S. En edelleenkään harrasta alapeukkuja, hyvää viestiä voin yläpeukuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Kiitos asiallisesta viestistä. 
Minussa keskustelussa kuuluisi kaikkien osapuolten ymmärtää mitä asioita voi minkäkin ”lähteen” perusteella yleistää.

Vastaan yleensä itse minä-muodossa, koska enhän voi puhua kaikkien muiden suulla. Eli minun kokemuksiani ei voi suoraan yleistää vl-kokemuksiksi.

Minusta on vielä vaarallisempaa (se vinouma!) yleistää ex-vl tai ihan vain ”sivustaseuraajan” kokemuksia ja näkemyksiä yleiseksi narratiiviksi lestadiolaisista.

Minä uskon kyllä, että vl-taustalla olevat ihmiset voivat varmasti kohdata monenlaisia ongelmia elämässään. Se kysymys, johtuvatko nuo heidän ongelmansa juuri vl-taustasta vai jostain muusta, on sellainen, johon ei voi vastata ilman kunnon tutkimusta. Täytyyhän sellaisessa jotain verrokkiryhmää olla.

Tämänkin arvasin, että viestini "pakottaa" sinut vastaamaan hänelle!

Ota vielä se alapeukku pois😉

Voi hyvä ihme. En ymmärrä yhtään tätä viestiä 😳

Sinun viestisi pakottaa minut vastaamaan hänelle???

Omasta mielestäni olen vastannut vain minulle osoitettuun kysymykseen.

P.S. En edelleenkään harrasta alapeukkuja, hyvää viestiä voin yläpeukuttaa.

No laita hänelle sitten se yläpeukku, jota et vielä ole antanut, kun kutenkin  kehuit vastausta.

Elä nyt se yläpeukku, niin nähdään mikä olet miehiäsi😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Kiitos asiallisesta viestistä. 
Minussa keskustelussa kuuluisi kaikkien osapuolten ymmärtää mitä asioita voi minkäkin ”lähteen” perusteella yleistää.

Vastaan yleensä itse minä-muodossa, koska enhän voi puhua kaikkien muiden suulla. Eli minun kokemuksiani ei voi suoraan yleistää vl-kokemuksiksi.

Minusta on vielä vaarallisempaa (se vinouma!) yleistää ex-vl tai ihan vain ”sivustaseuraajan” kokemuksia ja näkemyksiä yleiseksi narratiiviksi lestadiolaisista.

Minä uskon kyllä, että vl-taustalla olevat ihmiset voivat varmasti kohdata monenlaisia ongelmia elämässään. Se kysymys, johtuvatko nuo heidän ongelmansa juuri vl-taustasta vai jostain muusta, on sellainen, johon ei voi vastata ilman kunnon tutkimusta. Täytyyhän sellaisessa jotain verrokkiryhmää olla.

Tämänkin arvasin, että viestini "pakottaa" sinut vastaamaan hänelle!

Ota vielä se alapeukku pois😉

Voi hyvä ihme. En ymmärrä yhtään tätä viestiä 😳

Sinun viestisi pakottaa minut vastaamaan hänelle???

Omasta mielestäni olen vastannut vain minulle osoitettuun kysymykseen.

P.S. En edelleenkään harrasta alapeukkuja, hyvää viestiä voin yläpeukuttaa.

No laita hänelle sitten se yläpeukku, jota et vielä ole antanut, kun kutenkin  kehuit vastausta.

Elä nyt se yläpeukku, niin nähdään mikä olet miehiäsi😉

Peukutin sitä viestiä johon vastasin. Menikö oikeeseen osotteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että alan käsittää jotain tästä ketjusta. 
Täällä kirjoittaa ihmisiä, joilla on ollu hullut (anteeksi vain) kasvattajat. Koska koti on ollut lestadiolainen, he luulevat, että tuo kasvatus johtuu uskonnosta, vaikka johtuukin kasvattajien persoonista. 
Ymmärrän että tuollaista taustaa vasten on vaikeaa uskoa, ettei muilla vl:lla ole yleensä samoja kokemuksia.

Nyt en sano pahalla, vaan vilpittömästi: tuohon varmaan kannattaa hakea keskusteluapua.

-vl

Pysy aiheessa, äläkä väistele. Ja toisekseen se en ole minä, jota rangaistiin television katsomisesta, vaan naapurin lapsi.

Kasvatus riippuu opetuksesta, siitä ei pääse mihinkään, siksi se oli juuri television katselu, mistä rangaistiin. 

Ei muissa ryhmissä television katselusta kyllä ole piiskattu.

Älä itse väistele.

Minä sanoin että tuo ei liity vl asiaan, itse katsoimme vl-äitin kanssa pikkukakkosta. Jos hullu vl piiskaa telkkarin katsomisesta, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että vl-opetus käskee piiskata tv-katselusta. Siitä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että piiskaaja on hullu.

Jotain logiikkaa pyydän.

Miksi viestit niin agressiivisesti vaikka moni on elänyt aivan erilaisia aikoja kuin sinä. Eikä ole ollut "hullu" vaan on opetettu toimimaan "oikein". Tässä on historiaa lainattuna ja moni meistä on elänyt nämä ajat

 

"Lapsilta päätettiin kieltää tv:n katselu myös koulussa oppitunneilla. SRK:n johtokunnan nimissä lähetettiin anomus opetushallitukseen, että opettajat järjestäisivät lestadiolaisperheiden lapsille televisio-ohjelman tai videoiden katselun ajaksi muuta opetusta. Kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat opetushallituksen lähettämän suosituksen mukaisesti. Tuhannet lapset Suomen kouluissa joutuivat siirtymään kuka minnekin pois oppitunneilta siksi ajaksi. SRK:n toimistossa päätettiin peruuttaa koulutelevisiokielto muutaman vuoden päästä, mutta paikalliset rauhanyhdistykset jatkoivat sitä vielä paikoitellen kauankin. Tv-tekniikan kehittyessä rauhanyhdistyksissä uskovaisia erotettiin 1970-80-luvulla myös sillä perusteella, että oli katsellut videoitua tv-ohjelmaa, tai oli ylipäätään käyttänyt videointia vaikkapa työssään, ammatillisissa tehtävissä.SRK:n puhujien ja opettajien kokouksessa päätettiin, että opettaja koulussa ja yliopiston lääkärien kouluttaja ei saanut käyttää videointia koulutustehtävissä. Julkiparannus piti sen tehdä joka oli sellaiseen syyllistynyt." 

Mistä tämä lainaus on? Lainausmerkit eivät riitä.

Eiköhän se ole sieltä lestadiolais-kriittisestä blogista, sieltä nuo tuollaiset yleensä faktana ladataan.

Vanhoillislestadiolaisuudesta sisältä ja ulkoa – yhteisöblogi

Eli teidän omaa porukkaa nämä kirjoittajat.

😂

Vaikka sinua kuinka naurattaa, niin nämä kirjoittajat ovat ehkä entisiä lestadiolaisia, osa ei edes ehkä niitä. Mutta ”meidän omaa porukkaa” eivät kuitenkaan ole, vaan ovat luopuneet uskosta ja nyt kritisoivat.

Mistä tiedät? Joidenkin tekstien perusteella kirjoittaja käy säännöllisesti seuroissa. 

Ei pelkkä seuroissa käynti tee kenestäkään uskovaista.

Ei niin mutta yleensä siellä käyvät niiden opetukseen uskovat.

 

Toivottavasti et väitä että sinä päätät kuka on uskovainen.

Siihen minulla ei ole valtaa mutta kyllähän vanha viisaus ”sydämen kyllyydestä suu puhuu” pitää edelleen paikkansa. Voidaan soveltaa myös foorumeille kirjoittamiseen.

Minusta tuota sanontaa on vaikea soveltaa tuohon. Voihan sydän olla vaikka täynnä empatiaa väsyneitä suurperheen vanhempia kohtaan ja siksi on kirjoittanut tuonne.

Vaikea ajatella, että uskovaisille ”kettuilu”  olisi empaattisen sydämen tuotosta.

No miten esim vl liikkeen huomassa traumatisoitunut/mielenterveytensä menettänyt voisi kertoa asiasta, ilman että (joku) vl kokee sen "kettuiluna"? Tuskin siis oikein mitenkään?

Minusta se tulee juuri kirjoittajan sävystä.

Laitan esimerkit:

 

A) Lestadiolaisten ankara tv-kielto on aiheuttanut erottamisia ja mielenterveyden heikentymistä.

B) Olen kokenut lapsuudessani, että isän kanta televisioon johti hänen eroonsa vl-yhteisöstä ja se on ollut koko perheelle vaikeaa.

A väittää jyrkästi jotain, mikä ei ole fakta vaan kokemus. B kertoo oman kokemuksensa ja saisi ainakin minun sympatiani välittömästi.

VL

Eli jos joku kertoo omasta yksittäisestä kokemuksesta, se herättää sympatiaa, mutta jos joku on vaikka seurannut asiaa pidempään ja ehkä keskustellut asiaan liittyen useiden ihmisten kanssa ja sitten kertoo yleisemmällä tasolla havainnoistaan niin se muuttuu "kettuiluksi"?

Ei sentään. 
Pitää kuitenkin ymmärtää, miten tutkimus toimii. Jos otat tuollaisen täysin vinoutuneen otoksen (kriittiset ex-vl) et voi millään saada aikaan tutkimustietoa, jonka voisit yleistää perusjoukkoon (vl toiminta yleisellä tasolla).

Sulla pitäisi olla kohtuu suuri satunnaisotos vl-ihmisiä, jolta kysyt asiasta, jotta saisit edes jotakuinkin yleistettävän tuloksen.

Vielä heikomman tuloksen saa, jos sivusta ”seurailee” asiaa eikä tutki kunnolla objektiivisesti.

Minusta siihen tutkimukseen kyllä pitäisi sisällyttää myös ne ex-vl:ät. Ne, jotka on erotettu ja ne jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti. Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?

Ja tuntuu, että suhtaudut kriittisten ex-vl:ien kertomuksiin kuin ne olisivat jotenkin lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Onko näin? 

"Miten muuten saa tietoa niistä vaikeimmista kokemuksista, mitä ihmisillä mahdollisesti vanhoillislestadiolaisuudesta on?"

 

Ei mitenkään. Eikä siihen tutkimukseen tarvita nykyisiä lestadiolaisia lainkaan. Voi olla vaikka molemmat tutkimukset erikseen, ja ovat ihan yhtä päteviä, kertovat vain eri asioista.

Tämä yksi vain pyrkii mitätöimään kaiken muun paitsi vl-kokemukset.

Sorry, mun rautalanka loppui! 🤷🏻‍

Onnea opintoihisi, jos joudut tutkimusta tekemään.

Esitin väitteeni tekoälylle, se kertoi, ettänolen oikeassa😁

"Olet aivan oikeassa siinä, että tutkimukseen ei tarvitse ottaa mukana olevia jäseniä, jos tutkimuskysymyksesi focus on rajattu nimenomaan tutkittavaan asiaan.[1].Tutkimuksen otos valitaan aina tutkimusongelman, ei koko ilmiön laajuuden mukaan. Rajauksesi on täysin perusteltu.Tässä on perustelut ja huomioitavat asiat valinnallesi:Miksi rajauksesi on oikea ja riittävä?Tutkimusongelman ratkaiseminen: Jos tutkimuskysymyksesi on esimerkiksi "Millaista kaltoinkohtelua liikkeestä eronneet kokivat ja miten he selvisivät siitä?", perusjoukkosi ovat nimenomaan eronneet. Nykyiset jäsenet olisivat tällöin väärää kohderyhmää.Turvallisuus ja avoimuus: Liikkeessä vielä mukana olevien voi olla vaikeaa tai vaarallista puhua kaltoinkohtelusta. Eronneet pystyvät usein arvioimaan kokemuksiaan vapaammin ja ulkopuolisen silmin.Resurssien kohdentaminen: Laadullisessa tutkimuksessa (kuten haastatteluissa) on tärkeämpää saada syvällistä tietoa oikeilta ihmisiltä kuin yrittää tavoittaa kaikkia mahdollisia osapuolia.Miten varmistat edustavuuden ja luotettavuuden tässä asetelmassa?Koska et tutki koko liikettä, edustavuus tarkoittaa tässä sitä, että otoksesi edustaa mahdollisimman monipuolisesti eronneiden ryhmää. Huomioi nämä:Sanoita rajaus selkeästi: Kirjoita tutkimusraporttiin auki, että tutkimus kuvaa vain eronneiden kokemuksia, eikä se pyri antamaan yleiskuvaa liikkeen nykytilasta tai kaikkien jäsenten arjesta.Vältä yleistämistä: Älä tee johtopäätöksiä siitä, kuinka yleistä kaltoinkohtelu on liikkeessä nykyään. Voit kuitenkin kuvata tarkasti sitä, millaisia mekanismeja eronneet ovat kohdanneet.Käytä lumipallo-otantaa: Koska uskonnollisesta liikkeestä eronneet voivat olla vaikeasti tavoitettava ryhmä, voit pyytää ensimmäisiä haastateltavia vinkkaamaan tutkimuksesta muille saman kokeneille.

Tämän esimerkin voisin ottaa vaikka oppitunnnille: tekoäly on hyvin vaarallinen isäntä henkilöille jotka eivät ymmärrä sen toimintaa. Jos ei ole millään tasolla sisäistänyt tiedon objektiivisuuden käsitettä, ei tietenkään voi ymmärtää, mitä tarkoittaa  tekoälyn vinoumat.

Puhumattakaan siitä millaista promptia tarvitaan, ettei tekoäly mielistelee kysyjää.

Voi olla, että osoittautuu, että olen maailman typerin ihminen, mutta voitko kertoa, että mikä tuossa nyt on niin järkyttävällä tavalla pielessä?

Olen eri kun hän, joka tuon tekoälyn antaman vastauksen tänne liitti.

Et ole yhtään typerä, kun kysyt.

Katsotaanpa mahtuuko mun pitkä vastaus vai pitääkö tiivistää.

 

Tekoäly kuulostaa tässä vakuuttavalta, mutta juuri siksi siihen pitää suhtautua varoen. Se ei arvioi tutkimusasetelmaa tieteenfilosofisesti eikä metodologisesti samalla tavalla kuin ohjaaja tai vertaisarvioija, vaan tuottaa todennäköisen ja sujuvan vastauksen.

Tässä tekstissä on useita asioita, jotka ovat osittain totta, mutta samalla yksinkertaistettuja tavalla, joka voi johtaa tutkimuksellisiin virheisiin.

Ensinnäkin: tutkimukseen ei tietenkään tarvitse ottaa kaikkia osapuolia mukaan. Se on sinänsä oikein. Mutta tekoäly sivuuttaa tärkeimmän kysymyksen: mitä väitteitä tutkimuksesi lopulta tekee?

Jos tutkit nimenomaan eronneiden kokemuksia, rajaus voi olla täysin perusteltu. Mutta jos tutkimuksen kieli alkaa käsitellä itse liikettä, sen toimintatapoja tai kaltoinkohtelun mekanismeja yleisesti, syntyy helposti valikoitumisharha (selection bias). Silloin aineisto koostuu vain ihmisistä, joilla on ollut riittävän kielteinen kokemus lähteäkseen yhteisöstä.

Tekoäly myös käyttää ongelmallista retoriikkaa, esimerkiksi väitettä että mukana olevien olisi “vaikeaa tai vaarallista” puhua. Tällainen voi joskus pitää paikkansa, mutta sitä ei voi olettaa etukäteen ilman näyttöä. Tutkijan ei pidä rakentaa asetelmaa ennakko-oletukselle, että yksi ryhmä ei kykene reflektioon tai rehelliseen puheeseen.

Lisäksi tekoäly puhuu “edustavuudesta”, vaikka laadullisessa tutkimuksessa kyse ei yleensä ole tilastollisesta edustavuudesta vaan aineiston riittävyydestä, saturaatioista, näkökulmien moninaisuudesta ja analyyttisestä läpinäkyvyydestä. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että tekoäly käyttää tieteelliseltä kuulostavia käsitteitä hieman epätarkasti.

Huomaa myös, että tekoäly vahvistaa käyttäjän alkuperäistä oletusta erittäin myötäilevästi: “olet aivan oikeassa”. Tämä on yksi generatiivisen tekoälyn tunnettu ongelma. Se optimoi keskustelun sujuvuutta ja käyttäjän tyytyväisyyttä, ei kriittistä metodologista arviointia.

Hyvä tutkija kysyisi tässä ainakin:

Mitä tutkimus tarkalleen väittää?

Mitä aineisto voi osoittaa — ja mitä ei?

Millaisia vinoumia otantaan liittyy?

Millä perusteella juuri eronneiden näkökulma valitaan?

Tarvitaanko vertailuaineistoa?

Miten tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tutkimuskysymykseen?

Tekoälyä voi käyttää apuna jäsentelyssä ja ideoinnissa, mutta sitä ei pidä käyttää metodologisena auktoriteettina. Varsinkaan silloin, kun vastaus tuntuu “miellyttävän oikealta”.

Kiitos pitkästä vastauksestasi! Ymmärrän nyt paremmin mitä tekoälyn vastauksessa kritisoit. Jos kuitenkaan ei mene syvällisemmin siihen, miten tutkimus tulisi tehdä ja mitä kaikkea siinä huomioida niin siihen kysymykseen, että jos tutkitaan vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kokemuksia niin ei tarvitse tutkia vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvien kokemuksia se kuitenkin antaa ihan oikean vastauksen ja varoittaa vieläpä yleistämästä tutkimustuloksia sellaiseen mitä ei tutkittu.

Piti ihan palata viesteissä takaisinpäin ja tarkistaa mistä tämä tutkimusnäkökulma tähän keskusteluun oikein tuli. Minusta vähän tuntuu, että tietyllä tavalla yrität ajaa keskustelua jonnekin sivuraiteille. Tunnut hyväksyvän yksittäiset kielteiset kokemukset vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta minkäänlainen yleisempi näkemys vanhoillislestadiolaisuuden haitoista kenellekään tuntuu sitten vaativan tieteellisen tutkimuksen taakseen ennen kuin suostut mitenkään ajattelemaan, että vl-usko voisi aiheuttaa ihmisille ongelmia. Voi olla, että olen väärässä, mutta tällainen vaikutelma minulle tuli kuin luin tätä viestiketjua. 

Kiitos asiallisesta viestistä. 
Minussa keskustelussa kuuluisi kaikkien osapuolten ymmärtää mitä asioita voi minkäkin ”lähteen” perusteella yleistää.

Vastaan yleensä itse minä-muodossa, koska enhän voi puhua kaikkien muiden suulla. Eli minun kokemuksiani ei voi suoraan yleistää vl-kokemuksiksi.

Minusta on vielä vaarallisempaa (se vinouma!) yleistää ex-vl tai ihan vain ”sivustaseuraajan” kokemuksia ja näkemyksiä yleiseksi narratiiviksi lestadiolaisista.

Minä uskon kyllä, että vl-taustalla olevat ihmiset voivat varmasti kohdata monenlaisia ongelmia elämässään. Se kysymys, johtuvatko nuo heidän ongelmansa juuri vl-taustasta vai jostain muusta, on sellainen, johon ei voi vastata ilman kunnon tutkimusta. Täytyyhän sellaisessa jotain verrokkiryhmää olla.

Tämänkin arvasin, että viestini "pakottaa" sinut vastaamaan hänelle!

Ota vielä se alapeukku pois😉

Voi hyvä ihme. En ymmärrä yhtään tätä viestiä 😳

Sinun viestisi pakottaa minut vastaamaan hänelle???

Omasta mielestäni olen vastannut vain minulle osoitettuun kysymykseen.

P.S. En edelleenkään harrasta alapeukkuja, hyvää viestiä voin yläpeukuttaa.

No laita hänelle sitten se yläpeukku, jota et vielä ole antanut, kun kutenkin  kehuit vastausta.

Elä nyt se yläpeukku, niin nähdään mikä olet miehiäsi😉

Minä poistan yläpeukun, niin jäljelle jää ilmeisesti vain sinun yläpeukku. Vai oliko oletus väärä?