Lue keskustelun säännöt.
Enpä ole aikoihin tuntenut itseäni niin mitättömäksi ja
25.04.2026 |
"En keneksikään" kuin tällä viikolla eräässä työpaikkamme tilaisuudessa.
Kyseessä oli pienempiin ryhmiin jaettu tilanne ja omassani meitä oli 5 naista. Oli tarkoitus keskustella annetusta aiheesta ja eräs heistä oli lähes koko ajan äänessä. Minä keskitin katseeni häneen, koska hän puhui, kuten muutkin meistä.
Hän katsoi vuoronperään kaikkia muita päin ja kasvoihin, otti katsekontaktin (kuten tapana ja käytöstapojen mukaista on) paitsi minuun.
Ei yhden yhtä kertaa, ja minä siis katsoin häntä joten olisin huomannut sen. Puhui n.10min ajan, katsellen kaikkia muita päin vuoronperään, minuun ei kertaakaan, ei vahingossakaa, ei edes 1 kertaa.
Voin sanoa, että tulipaha äärimmäisen paska olo ja tunne, ikävät ja traumatisoivat flashbackit menneiltä vuosilta työpaikkakiusaamisista.
Ja myös hänen kansssan minun tulisi tehdä syksystä alkaen töitä.
Kyseessä itseäni vanhempi n.55-60v nainen.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aivan samanlaista, ymmärrän täysin. Se vain tapahtuu myös ihan lähipiirissäkin, jos vaikka on 3 ihmistä juttelemassa niin pikkuhiljaa katoan seinätapettiin kuin huomaamatta. En tiedä mikä siinä on, olen vain ajatellut että mua ei vaan pystytä katsomaan, syytä en tiedä.
Henkinen päällekäyvyys /dominoivuus tai passiivisuus mahdollisesti. Otat ehkä liikaa tilaa muilta tai sitten jättäydyt liian passiiviseksi.
Osallistun keskusteluun, mutta tuntuu että en saa sanotuksi mihinkään väliin jos porukassa on puheliaampia. Mutta toisaalta muut eivät myöskään osoita kiinnostusta kuulla mua. En siis ole päällekäyvä, osaan kuunnella kun toinen äänessä. Passiivinen voin olla, mutta yritän aina etten ole, muttei sekään selitä että miten ihmiset pitää sua kuin ilmaa vaan. Itse otan huomioon ne hiljaisetkin ja huomioin heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jestas sentään, kasva aikuiseksi. Mitä sitten? Et sinäkään selvästi pidä hänestä niin miksi hänen pitäisi pitää sinusta. Jokaisella työpaikalla jossa olen ollut on ollut ihmisiä joista minä en erityisemmin pidä ja on ollut ihmisiä jotka eivät erityisemmin pidä minusta. Silti on aina hommat saatu hoidettua. Tuota kutsutaan työelämäksi.
Eikö siinä auttaisi, että on itse se joka puhuu kuin kone?
Näin pääsee itse niskan päälle ja arvottamaan muita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla ja unohda. On äärimmäisen ahdistavaa, jos joku alkaa ruotia jotain katsomisia tai mikroilmeitä tms. Kohta kukaan ei osaa olla enää rennosti, vaan kaikki ovat kuin jäykät sillit muodollisina laskemassa, montako sanaa kuuluu sanoa missäkin välissä.
Justiinsa joo, niinkuin "anna olla" on aina ratkaisu kun alkaa käydä muille liian vaikeaksi. Mitä sinä ajattelisit jos näin kävisi sinulle joka kerta kun olet jossain ryhmässä? Tai jopa kaksin juttelet jonkun kanssa ja silmät sojottaa vaan muualle, mutta muita ihmisiä katsoo kyllä. Silloin käytös on erilaista omalla kohdalla, ei muiden. Mikä sen selittää? Eivätkä he tiedä mitä koet, eivätkä välttämättä tiedosta aina että tekevät niin, mutta epämukavaa se on.
No tuota noin, rehellisesti: ajattelisin että varmaan tuijotan liikaa tai olen liian äksyn näköinen. Tai liikas huomiota hakeva. Ottaisin rennosti.
Vierailija kirjoitti:
Voi jestas sentään, kasva aikuiseksi. Mitä sitten? Et sinäkään selvästi pidä hänestä niin miksi hänen pitäisi pitää sinusta. Jokaisella työpaikalla jossa olen ollut on ollut ihmisiä joista minä en erityisemmin pidä ja on ollut ihmisiä jotka eivät erityisemmin pidä minusta. Silti on aina hommat saatu hoidettua. Tuota kutsutaan työelämäksi.
Syrjintä ei ole normaalia työelämää.
En ole AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en minä kyllä häntä mitenkään tuimasti tuijottanut vaan ihan kuten silloin katsotaan toista joka puhuu. Samalla tavalla häntä ja hänwwn päin katsoi ne kaikki muutkin, koska hän oli äänessä. Ja hän katsoi vuoronperään heistä jokaista/jokaisen suuntaan, mutta ei minuun.
Ja en minä mitään leimaa, olen hänen kanssaan yhden lerran aiemminkin ollut tekemisessä ja silloin hän ärähti asiansa minulle.
Ap
Onko hänellä jotain kismaa sun kanssa? Siis onko jotain joskus tapahtunut, että kantaa kaunaa? Vaikka se olisi ollut tahatontakin. Mä kerran tein jotain vahingossa kollegalle, pikkujuttu, mutta hän oli sen jälkeen erittäin passiivisaggressiivinen ja ovela niin, että näytti sen kun muut ei huomannut. Pelottava tyyppi.
Minkälaisessa 5 naisen tiimissä vain yksi on äänessä 10 min.? Eikö muilla ole kysymyksiä, mielipiteitä, ehdotuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna olla ja unohda. On äärimmäisen ahdistavaa, jos joku alkaa ruotia jotain katsomisia tai mikroilmeitä tms. Kohta kukaan ei osaa olla enää rennosti, vaan kaikki ovat kuin jäykät sillit muodollisina laskemassa, montako sanaa kuuluu sanoa missäkin välissä.
Justiinsa joo, niinkuin "anna olla" on aina ratkaisu kun alkaa käydä muille liian vaikeaksi. Mitä sinä ajattelisit jos näin kävisi sinulle joka kerta kun olet jossain ryhmässä? Tai jopa kaksin juttelet jonkun kanssa ja silmät sojottaa vaan muualle, mutta muita ihmisiä katsoo kyllä. Silloin käytös on erilaista omalla kohdalla, ei muiden. Mikä sen selittää? Eivätkä he tiedä mitä koet, eivätkä välttämättä tiedosta aina että tekevät niin, mutta epämukavaa se on.
No tuota noin, rehellisesti: ajattelisin että varmaan tuijotan liikaa tai olen liian äksyn näköinen. Tai liikas huomiota hakeva. Ottaisin rennosti.
Huomiota en hae sen enempää kuin muutkaan, pikemminkin vähemmän jopa. Ryhmässä varsinkin ajattelen että on yhtä muiden kanssa, ei ole tarvi korostaa itseään millään tavalla vaan yrittää antaa sama panos keskusteluun (jos ei porukassa ole se 1-2 äänessä vaan). Sen tiedostan kun on sanottukin suoraan, että näytän vihaiselta vaikka en ole, on ns. "resting b*ch face*, minkä otan myös huomioon. Mutta sekään ei täysin selitä koska saatan kuitenkin hymyillä ja olla hyväntuulinen, mikään ei ole hyvä.
Voi hele, jos alkaisi jokaisen mulkaisun ja tokaisun töissä ylianalysoimaan, eihän täällä kukaan voisi työskennellä missään.
Miksi ajattelet, että puhuja ajattelee sinusta niin kuin sinä ajattelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jestas sentään, kasva aikuiseksi. Mitä sitten? Et sinäkään selvästi pidä hänestä niin miksi hänen pitäisi pitää sinusta. Jokaisella työpaikalla jossa olen ollut on ollut ihmisiä joista minä en erityisemmin pidä ja on ollut ihmisiä jotka eivät erityisemmin pidä minusta. Silti on aina hommat saatu hoidettua. Tuota kutsutaan työelämäksi.
Tuota kutsutaan myrkylliseksi työelämäksi. Ja toisekseen, jos tämä aloittaja pystyy katsomaan silmiin (vaikkei pitäisikään puhujasta), niin mikä siinä on ettei tämä puhuja sitten osaa päästä ongelmansa yli ja kasvaa itse aikuiseksi? Niin, kun työpaikalla ja tai missä vaan on juurikin tätä, että se joka kohtaa erilaista käytöstä ja suljetaan ulkopuolelle, hänen täytyy muuttua. Muiden ei tai sitä ei ainakaan pidetä ongelmana, koska ongelma on vain ja ainoastaan sinun. Tätä olen pohtinut, että miten minä korjaan itseäni niin etten ole töykeä muita kohtaan, oli ne "vihollisia" tai ei. Eikös se ole sitä kasvamista aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi hele, jos alkaisi jokaisen mulkaisun ja tokaisun töissä ylianalysoimaan, eihän täällä kukaan voisi työskennellä missään.
Miksi ajattelet, että puhuja ajattelee sinusta niin kuin sinä ajattelet?
Kyse ei ole ylianalysoinnista jos on toistuva kaava. Et selvästi ole itse kokenut vastaavaa, kun et nyt ymmärrä mistä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytöshän oli täysin epäasiallista ja huonoa, selkeä viesti ap:lle ettei hän ole puhujan "arvoinen" eikä hänen huomionsa eli tässä tapauksessa katsekontaktin väärti. Kiusaamisen yksi muoto, dissata ja ignoorata toinen henkilö kokonaan vuorovaikutustilanteen ollessa kyseessä.
Ja hän vielä huomioi ne kaikki muut siinä tilanteessa, otti katsekontaktia, katsoi päin ym aivan kuten kuuluukin tehdä, kun puhuu (tai kuuntelee) toisille ihmisille.
Erittäin julmaa menoa hänen puoleltaan ja selkeä viesti.
Suosittelen ap seur kohtaamisessa sinua puolustautumaan, ålä vain hiljaa hyväksy huonoa käytöstä sinua kohtaan, koska se on kyseisellä tavalla toimiville ikäänkuin lisätuli, he ajattelevat, että "jaaha, voin jatkaa tätä, tuo ihminen ei pidä puoliaan ja on tossuni alla".
T. Työhyvinvointiasioiden kanssa työskentelevä ja niistä "luennoiva".
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisessa 5 naisen tiimissä vain yksi on äänessä 10 min.? Eikö muilla ole kysymyksiä, mielipiteitä, ehdotuksia?
Pelottelu-tiimissä. Missä narsistinen henkilö pitää komentoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma menee menojaan työpaikka-ja koulukiusaajien ehdoilla (muuta asennettasi/kasva aikuiseksi/vaihda koulua) sekä kaikenmaailman "erityisoppilaiden" tasolla edeten (fiksut ja lahjakkaat hapantukaa ja tylsistykää).
Vierailija kirjoitti:
Maailma menee menojaan työpaikka-ja koulukiusaajien ehdoilla (muuta asennettasi/kasva aikuiseksi/vaihda koulua) sekä kaikenmaailman "erityisoppilaiden" tasolla edeten (fiksut ja lahjakkaat hapantukaa ja tylsistykää).
Näinhän se on, menee yleensä kuviot ihan nurinkurisesti ja kaltonkohdeltu on aina syypää kaikkeen, mikä oikeuttaa vähättelyn.
Inhoan tällaisia suupaltteja. Heitä on melkeinpä joka porukassa. On nimittäin kokemusta esim.vertaistukiryhmissä. Erään kerran tällainen helvetin runoilija sieppasi minulta suunvuoron, eikä ryhmän johtaja sanonut mitään. Eräässä toisessa ryhmässä oli sellainen johtaja että tukki välittömästi suupalttien suut. Eräs tällainen suupaltti oli keskeyttämässä niin tuli välittömästi NYT HILJAA. Kaikille on annettava suunvuoro. Luennot ovat eri asia, mutta jos kyseessä ei ole sellainen niin jokaisen on saatava sanoa mielipide.
Olen kokenut muutaman kerran samaa. Tulee hylätty ja väärinymmärretty olo. Itseäni helpotti kun hoksasin, että saatan muistuttaa häntä jostain ikävästä ihmisestä. Tiedostamatta kokenut minut 60+ vaikka ilkeänä opettajanaan menneisyydestä. Ilman, että olen vielä sanonut sanaakaan! Luullut, että olen vittumainen boomeri vaikka oikeesti olen avarakatseinen hippi!
1, 7 ja 8 on minun eli ap kirjoituksia. Tässä ketjussa nimittäin joku toinenkin vastaavaa kokenut kommentoinut teille "minulle vastaaville".
Ap
Edellinen lähiesimies käyttäytyi samoin. Mutta hän onkin entinen- jostain syystä sai potkut.