Hesarin juttu antaa liian ruusuisen kuvan Downin syndroomasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin oliko ap:n ajatus tällä aloituksella puhua pahaa downeista, vai mikä?

Puhua totta

Minulla on down lapsi, eikä juttu ole mielestäni totuuden vastainen. Luulen olevani kokemusasiantuntija.

Niin. Se on kuvaus muutaman Down-lapsen varhaislapsuudesta. Toivottavasti HS tekee lähiviikkoina jutun aikuista Down-ihmisistä eri tilanteissa. 

Mulla on serkulla down-poika, nyt jo 23v. Eivät pystyneet pitämään pikaa enää kotona, kun täytti 13v - pojan hormonit hyrräsivät kovaa, ja koska pojalla ei toiminut itsehillintä tai ymmärrys tässä kohtaa, poika kävi tyttöjen ja naisten tisseihin ja jalkoväleihin kiinni jos missäkin. Nyt poika asunut laitosmaisessa ympäristössä siitä saakka, eikä enää ikinä tule muuttamaan kotiin saati sitten sumaan omilleen. 
Kyllä down lapsen saamisessa pitäisi pystyä katsomaan muutakin kuin omaa moraaliaan ja omaa napaansa.
Serkun poika ikävöi koko ajan kotiin, mutta ei poikaa voi ottaa, kun ei ole kukaan koko ajan valvomassa. Nyt pojasta tulee kallis lasku veronmaksajille. Eikä serkun poika ole ainoa downilainen, joka asuu laitoksessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuon terveyskirjaston mukaan suurin osa Down-syndroomaisista ole ulospäinsuuntautuneita ja hyvässä vuorovaikutuksessa toimivia, ainoastaan 10% arvioidaan omaavan autistisia piirteitä? Eli selvä enemmistö ovat sosiaalisia ja toimivat hyvin muiden kanssa. Ei siis ole mikään poikkeus, päin vastoin.

Kaikki jotka tiedän ovat varsin positiivisia luonteeltaan

Mitä sitten?

En ymmärrä tämän asian korostamista.  Eli yhteiskunnan eläteiksi tieten tahtoen synnytetään ihmisiä, joiden ominaisuus on positiivisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on serkulla down-poika, nyt jo 23v. Eivät pystyneet pitämään pikaa enää kotona, kun täytti 13v - pojan hormonit hyrräsivät kovaa, ja koska pojalla ei toiminut itsehillintä tai ymmärrys tässä kohtaa, poika kävi tyttöjen ja naisten tisseihin ja jalkoväleihin kiinni jos missäkin. Nyt poika asunut laitosmaisessa ympäristössä siitä saakka, eikä enää ikinä tule muuttamaan kotiin saati sitten sumaan omilleen. 
Kyllä down lapsen saamisessa pitäisi pystyä katsomaan muutakin kuin omaa moraaliaan ja omaa napaansa.
Serkun poika ikävöi koko ajan kotiin, mutta ei poikaa voi ottaa, kun ei ole kukaan koko ajan valvomassa. Nyt pojasta tulee kallis lasku veronmaksajille. Eikä serkun poika ole ainoa downilainen, joka asuu laitoksessa...

Lasku yhteiskunnalle ja loppuelämän ikävä elämä tälle nuorelle miehelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuon terveyskirjaston mukaan suurin osa Down-syndroomaisista ole ulospäinsuuntautuneita ja hyvässä vuorovaikutuksessa toimivia, ainoastaan 10% arvioidaan omaavan autistisia piirteitä? Eli selvä enemmistö ovat sosiaalisia ja toimivat hyvin muiden kanssa. Ei siis ole mikään poikkeus, päin vastoin.

Ulospäinsuuntautuneita ei tee meidän muiden elämästä helppoa, ovat hyvin päällekäyviä eikä saa mitään rauhaa. Naapurin poika on tuollainen ja kun näin jo tien päästä, että siellä se taas seisoo, teki mieli kääntää auto ja olla menemättä kotiin, koska en jaksanut sitä ihmistä

Ulospäinsuuntautunut ei ole sama kuin sosiaalisesti taitava. 

Sepä se kun eivät ole sosiaalisesti taitavia, luulevat että kaikki heistä tykkää ja haluaa koko ajan jutella. Mutta kun ei me ulkopuoliset välttämättä jakseta. 

Vierailija kirjoitti:

Kun ei tee lapsia ollenkaan, ei joudu pohtimaan moisia juttuja.👍 Suosittelen samaa kaikille. 

T. 60-vuotias vapaaehtoisesti lapseton 

Kyllä meillä lähes kaikilla on ihan terveitä lapsia. Omaa pelkoa ja surkeutta selittää elämänvalintansa noin.

Todennäköisimmin kuolet tai halvaannut auto-onnettomuudessa kuin saat syvästi kehitysvammaisen lapsen tai edes keskivaikean.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen down ja lisäksi mulla on Tourette!

Kaikkein hyvätasoisimmatkin downit osaavat kirjoittaa juuri ja juuri kissa ja koira, joten et ole.

Ja ne tosiaan on ryhmänsä eliittiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuon terveyskirjaston mukaan suurin osa Down-syndroomaisista ole ulospäinsuuntautuneita ja hyvässä vuorovaikutuksessa toimivia, ainoastaan 10% arvioidaan omaavan autistisia piirteitä? Eli selvä enemmistö ovat sosiaalisia ja toimivat hyvin muiden kanssa. Ei siis ole mikään poikkeus, päin vastoin.

Kaikki jotka tiedän ovat varsin positiivisia luonteeltaan

Mitä sitten?

En ymmärrä tämän asian korostamista.  Eli yhteiskunnan eläteiksi tieten tahtoen synnytetään ihmisiä, joiden ominaisuus on positiivisuus. 

Muuhun ei heistä olekaan. Minä olen täysin terve ja silti positiivinen ja kyllä käyn töissä ja maksan veroja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa. 
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.

Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää.  Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan.  Eliniän ennuste 55-60 vuotta. 

Ei kuulu yksikään noista sairauksista aina downiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen down ja lisäksi mulla on Tourette!

Kaikkein hyvätasoisimmatkin downit osaavat kirjoittaa juuri ja juuri kissa ja koira, joten et ole.

Ja ne tosiaan on ryhmänsä eliittiä. 

Olen nähnyt monen downin oppivan lukemaan ja kirjoittamaan. Ihan ns keskitasoa olevia kuten downit usemmiten ovat.

Elin 15 vuotta samassa taloudessa erityisen sisarukseni kanssa. Siinä näki sen verran todellisuutta, että en tule tekemään yhtään lasta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on serkulla down-poika, nyt jo 23v. Eivät pystyneet pitämään pikaa enää kotona, kun täytti 13v - pojan hormonit hyrräsivät kovaa, ja koska pojalla ei toiminut itsehillintä tai ymmärrys tässä kohtaa, poika kävi tyttöjen ja naisten tisseihin ja jalkoväleihin kiinni jos missäkin. Nyt poika asunut laitosmaisessa ympäristössä siitä saakka, eikä enää ikinä tule muuttamaan kotiin saati sitten sumaan omilleen. 
Kyllä down lapsen saamisessa pitäisi pystyä katsomaan muutakin kuin omaa moraaliaan ja omaa napaansa.
Serkun poika ikävöi koko ajan kotiin, mutta ei poikaa voi ottaa, kun ei ole kukaan koko ajan valvomassa. Nyt pojasta tulee kallis lasku veronmaksajille. Eikä serkun poika ole ainoa downilainen, joka asuu laitoksessa...

Olen 38v. Minulla on 28v down-veli. Äiti hoitaa veljeä kotona, minä en voi auttaa (asun kaukana), enkä haluaisikaan. En suostuisi hoitamaan karvaista ja läskistä ukkoa, joka tarvitsee vaipat yöllä. Veli örveltää ja kuolaa alastomien naisten kuvien perään, joita hänelle tarjotaan ostamalla pornolehtiä - tähän päädyttiin, koska neuvottiin, että on parempi, että vetää käteen omassa huoneessaan, eikä häiritse naisia pihalla. Ja velihän vetää, mihin aikaan tahansa ja milloin tahansa, niin, että öyhötys kuuluu pitkin taloa. Äiti on rättiväsynyt, ollut jo vuosia. Äiti (kirjanpitäjä) ei ole ollut päivääkään töissä veljen syntymän jälkeen. Veljeä ei voi päästää yksin ulos, karkailee ja on kuin 5v lapsi - mutta 180 senttiä pitkä ja 120 kilon painoinen. Veli ei osaa käydä suihkussa itse, vaan äidin pitää pestä. Äiti jaksaa suihkuttaa veljen vain kerran viikossa (saunaan ei ole voitu päästää enää vuosiin) ja siksi veli haisee aina hielle ja ihopoimuihin kertyneelle pinttyneelle lialle. Ihopoimulikaa on todella vaikea pestä pois, oska veli ei pidä suihkussa käymisestä. Veli ei osaa juuri ja juuri syödä itse, mutta vain sellaista, minkä voi seivästää haarukkaan; kastikkeet, keitot, pastat ja muut vastaavat eivät käy, koska niiden syöminen turhauttaa ja sitten lautaset lentelevät pitkin keittiötä. Veli oli söpö pienenä, mutta se loppui noin 10 vuoden ikäisenä, sitten alkoi nyt jo 18 vuotta kestänyt kiirastuli - joka jatkuu ja jatkuu. Hoitopaikassa veli on ollut aina välillä, mutta siellä joutui lepositeisiin ja lääkkeisiin, koska ei suostunut antaa muiden kuin äidin hoitaa. Äidillä ei ollut sydäntä jättää, ei, vaikka kokeiltu on, yhteensä neljä kertaa. Isä jätti äidin ja veljeni juuri veljeni takia. Ymmärrän isää. Niin ymmärtää myös äiti. Veli ei ymmärrä mitään. Minulla on 2 omaa lasta, enkä ikinä, ikinä olisi suostunut synnyttämään downlasta. Siksi teetin joka ikisen testin yksityisellä pariin otteeseen, jotta voisimme olla aivan varmoja. testit tulivat kalliiksi, mutta hinta oli halpa siihen nähden, mitä olen downlapsen aiheuttaman elämän maksaneen vanhemmilleni. En suosittele. Vaikka ovatkin vauvana söpöjä, sen myönnän.       

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuossa hesarin jutussa pointti oli, että äiti ei halunnut ajatella tulevaisuuttaan sen vaikeimman karikon kautta. Monella on v ammaisuudesta ylipäänsä aivan järjettömiä stereotypioita. Minulla esimerkiksi oli toimistotyössä osa-aikainen down-syndroomainen kollega, joka siivosi keittiötä, keitti kahvia ja kasteli kukkia. Hän edusti varmasti melko keskivertoa down-syndroomaista henkilöä, oli pidetty työyhteisön jäsen (ja saattaa olla siellä vieläkin töissä, minä en).

Ongelma on siinä että myös ihmidet joilla ei ole tätä tai muuta on ongelmia työllistyä jatkossa. Yhteiskunta on todella kova.

Henkilöt voivat olla eritasoisesti Down-syndrooman vaivaamia. Vaikeimmat tapaukset ovat monisairaita ja avustettavia. Vanhemmat käyvät heidän kanssaan erikoissairaanhoidon poliklinikoilla (esim. silmä-, korva-, sydän- ja vatsapuolella) jatkuvasti oman jaksamisensa loppuun asti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa. 
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.

Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää.  Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan.  Eliniän ennuste 55-60 vuotta. 

Ei kuulu yksikään noista sairauksista aina downiin. 

Mutta onnekas se Down, jolle ei mitään noista terveyshaitoista osu kohdalle. Tuossa jutussakin se suloinen nuori tyttölapsi kärsi lihasjänteyden heikkoudesta eikä pääse kävelemään. Ymmärrät varmaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa. 
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.

Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää.  Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan.  Eliniän ennuste 55-60 vuotta. 

Ei kuulu yksikään noista sairauksista aina downiin. 

Sydänviat ovat synnynnäisesti  todella tyypillisiä downeille. Diabetes myös, koska ovat yleensä tosi lihavia. 

Leukemian esiintyvyys on muun väestön tasolla. 

Jos ja kun lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä, niin miksi sinä, ap, poraat palstalla?

Vierailija kirjoitti:

Jos ja kun lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä, niin miksi sinä, ap, poraat palstalla?

Luit varmaankin otsikon?

Ei ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikea kuvitella, että hyvin yhteiskunnassa pärjäävä ihminen näkisi down-lapset vihollisinaan. Tämä ketju kertoo siitä, että pahoinvointia on paljon ja moni näkee kilpailevansa yhteiskunnan resursseista down-lasten kanssa. 
Kuitenkin valtaosa downeista on terveitä ja pärjää enimmäkseen vanhempiensa hoivalla. Ei se rakkaus ja hoiva ja resurssit teihin kohdistuisi, vaikka nuo lapset abortoitaisiin.

Voi sinua kukkahattua, kun sairaudet ovat poikkeuksettä downien elämää.  Sydänviat, diabetes ja leukemia kuuluu syndroomaan.  Eliniän ennuste 55-60 vuotta. 

Ei kuulu yksikään noista sairauksista aina downiin. 

Mutta onnekas se Down, jolle ei mitään noista terveyshaitoista osu kohdalle. Tuossa jutussakin se suloinen nuori tyttölapsi kärsi lihasjänteyden heikkoudesta eikä pääse kävelemään. Ymmärrät varmaan?

Nuori tyttölapsi kuulostaa joltain 15-vuotiaalta. Tämä lapsi oli kaksivuotias, mikä itse asiassa on melko keskiverto ikä, jolloin down oppii kävelemään. Monet oppivat 4-5-vuotiaina.

Jos joku sanoo jotain positiivista hän ei tiedä mitään. Ei vaikka omassa perheessä on down. Kaikki abortista paasaavat taas tietävät kaiken. On se kummallista.