Autismi muotidiagnoosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole, ihan naurettava ajatuskin. 

Sellsista kuvittelee vaan ne, jotka ei tiedä asiasta mitään. Tälleen autistina taas on selvää, etten ole muodissa. 

Aa okei. Mä tiedän taas aika paljon. Itellänikin sitä epäiltiin. 

 

Tottakai autismi on diagnoosi, oikea sellainen.

Ja samalla muotia.

Valitettavasti 

No kun ei se ole muotia. Autisteja ennemminkin kiusataan ja syrjitään ja pilkataan. 

Riippuu varmaan autismin tasosta. Onko niinkun kehitysvammainen laitoksessa makaava vai Sheldon Cooper-tyyppinen. Vai sitten jotain siltä väliltä.

 

Monia muitakin kun autisteja kiusataan. Normaaleilla/neurotyypillisilläkin on autismin piirteitä. Joita sitten ylidiagnosoidaan.

 

Se on muotia somessa. Ja se on muotia myös lääketieteessä. 

 

Valitettavasti.

 

-ap

Ei kyllä ole mun somessa muotia (ja mä sentään olen autisti), eikä lääketieteessä (tiedän omien lasten autismitutkimuksista). 

Alidiagnosointi on oikeasti ongelma, ylidiagnosointi ei. 

Autismi ON oikea sairaus/dg. Kuten adhd;kin. Silti ne on muotia, ja tää on fakta.

 

Ylidiagnosointi on ongelma.

Ehkä vähemmän kun alidiagnosointi, mutta on silti.

Alidiagnosointi johtaa itsemurhiin, syrjäytymiseen jne. 

Ylidiagnosointi johtaisi...mihin? Ei oikeastaan mihinkään.

Kysytkö tosissasi?

 

Ai mihin johtaa ylidiagnosointi? Että ei-autistiselle annetaan/epäillään autismia. Voin luetella.

 

Se johtaa;

-alkaa inhoo itteensä

-ahdistus/masennus

-itsetuhoisuus tms

-luotto menee terveydenhuoltoa kohtaan

 

Tossa vaan esimerkkejä. Kukaan ei riistä henkeensä koska ei saanut dg;a. Vaan koska ei saanut esim tukea kouluun tms. Eli ei se oo silleen "koska mulla ei oo dg, riistän henkeni", jos tajuut mitä meinaan.

 

-ap

Kyllä nimenomaan on tutkittu, että diagnosoimattomaan autismiin liittyy erittäin suuri itsemurhariski. 

Miksi ihmeessä "ylidiagnosointi" johtaisi tuollaisiin mainitsemiisi? Eihän sellaisesta ole mitään viitteitä. Jos nyt joku, joka ei oikeasti ole autisti, on somesta keksinyt olevansa autisti ja jollain ilveellä saanut itselleen haluamansa diagnoosin, niin ei kai hän nyt itseään alkaisi sen takia inhota? 

Nyt mä taisin tajuta. Sä olet itse autisti, mutta kiistät sen koska jostain syystä miellät sen pahana asiana, ja sulla on terveydenhuollossa epäilty autismia ja olet siitä loukkaantunut? 

Okei, pahoittelen nyt hiukan huonoa artikulaatiotani.

 

Tottakai ns wannabe-autistit saa hyötyjä vaan siitä. (Tai no, riippuu..) mutta siis jos on vaikkapa lapsena psykalla turhaan annettu autismi (tai ennen asperger)-diagnoosi, voi tapahtua kuten edellä kuvasin. 

 

Autismi ei ole paha Asia. Mutta totta helvetissä loukkaannun, jos minulle keksitään vääriä diagnooseja. Etkö sinä loukkaantuisi? 

 

-ap

Jos en kokisi olevani mitenkään normaalista poikkeava, ja joku tulisi minulle jotain diagnooseja ehdottamaan, en todellakaan lähtisi tutkimuksiin. Mutta miksi edes menisin psykiatrin arvioitavaksi, jos mitään ongelmaa ei olisi? Ei niitä autismidiagnooseja yleislääkäreiltä saa, eikä riitä yksi lääkärikäynti siihen.

Vääristä diagnooseista minulla on kyllä kokemusta. Nämä olivat mielenterveysdiagnooseja. Niillä yritettiin selittää epänormaaliuttani, ja niiden varjolla minulle määrättiin lääkkeitä, joilla epänormaaliuttani yritettiin parantaa.

Olet ilmeisesti saanut autismi-dg:n? Okei.

 

Minut vietiin psykiatrille/psykologille oppimisvaikeuksien vuoksi (JOTKA EI TODELLAKAAN LIITY AUTISMIIN AINA!!!). Lisäksi pitivät esim "liian" tunteellisena tms. Epäili tosiaan autismia, muttei sentään sitä diagnoosia antaneet (mutta oli suht lähellä!!) 

 

Oppimisvaikeudet olivat siis tata (taito-ja taide)-aineissa. Tai siis ovat.

 

-Ap

Siis sä olet jotenkin suuttunut siitä, että sulle on tehty lapsena autismitutkimuksia? Miksi? 

Koska ne oli ihan keksittyã.

 

-ap

No ei selvästikään ollut, vaan on ollut viitteitä siitä, että voisit olla autisti. Eihän se ole mikään loukkaus. 

Mistä sä olet keksinyt, että sun kohdalla ei oikeasti ollut mitään syytä tutkia autismin kirjon mahdollisuutta? 

Teen tämän nyt luettelemalla sitten, ettei mene sekavaksi.

 

Eli;

 

-Olen huumorintajuinen ja sarkastinen (se lienee normalia ettei 5-vuotias tajua vaikka ironiaa)

-En ota asioita ns. kirjaimellisesti yms

-Minulla on aina ollut paljon ystäviä ja ne on vaihdellutkin (autisteilla ei yleistä tietojeni mukaan).

-Ymmärrän ns "kirjoittamattomia sääntöjä".

-Ei ole ekkoja.

-En ole ns "kaavoihin kangistunut"

 

Tuossa muutamia. Saa kysyä lisääkin!

 

Terveisin,

Ap

Sulla on ihan väärä käsitys autismista, jos kuvittelet, että noi on jotenkin autismin kirjon poissulkevia ominaisuuksia. 

Mitkä on ne piirteet, joiden vuoksi sitä autismin kirjoa sun kohdalla epäiltiin? 

No kyllä noi on.

 

Ne piirteet on tässä:

 

-"Ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä, mustavalkoisuus"- eli siis, ilmoitin suht herjästi kiusaamisesta aikuiselle.

-Tykkäsin rutiineista (siis sellaset tiettyyn aijaan Asia x, mutta ei tarvinnut esim iltatoimissa aina pestä hampaat-yövaatteet-nukkumaan, eli tiettyä järjestystä)

-Olin "liian" tunteellinen. Ensin en suostunut kertomaan tunteist ja kun lopulta suostuin, oli sekin väãrin. Niin tai näin, aina väärinpäin.

-Oppimis-ja hahmotusongelmat seuraavissa aineissa; liikunta, kässä, kuvataide (ja myöhemmin kotitalous.)

-Anteeksi antaminen vaikeaa (sen jälkeen kun tavarani oli mm pöllitty)

 

Että joo. Sellasta menoa on Suomessa. 

 

Onneksi oon jo päättänyt muuttavabi jossain kohtaa Italiaan / Espanjaan. Jos siis vain mahdollista.

 

Toivottavasti tää EI ole arkea kellekään muulle kun minulle oli. Toivon todella.

Ei, missään nimessä nuo aiemmin mainitsemasi eivät ole autismin kirjon poissulkevia ominaisuuksia. 

Tuossa taas luettelit monia syitä, joiden takia on ihan ymmärrettävää, että pääsit tutkimuksiin. Niiden lopputulos vaan saattoi olla väärä, koska mulle jokainen sun viesti vaan vahvistaa käsitystä siitä, että saatat oikeasti olla autismin kirjolla. 

Sitä mä en ymmärrä, miksi sä pidät niitä tutkimuksia ja diagnoosia niin pahana asiana? 

Tiedätkö, minäkään en joskus aikaisemmin tajunnut autismin kirjon piirteitä itsessäni. Ajattelin esim., että enhän minä ota asioita kirjaimellisesti - koska otin liian kirjaimellisesti sen, mitä asioiden kirjaimellisesti ottamisella tarkoitetaan 😃. 

Oot saattanut kommentoida johonkin tt-videoon koska vika lause kuulostaa tutulta. En kyllä tajuu miten voi ottaa liian kirjaimellisesti et ottaa asiat kirjaimellisesti. No, väliikö toola

Kerro mulle MIKSI uskot et oon autisminkirjolla? Ja hei muukin vastaus kun "keskustelee autismista autismikeskustelussa";)

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole, ihan naurettava ajatuskin. 

Sellsista kuvittelee vaan ne, jotka ei tiedä asiasta mitään. Tälleen autistina taas on selvää, etten ole muodissa. 

Aa okei. Mä tiedän taas aika paljon. Itellänikin sitä epäiltiin. 

 

Tottakai autismi on diagnoosi, oikea sellainen.

Ja samalla muotia.

Valitettavasti 

No kun ei se ole muotia. Autisteja ennemminkin kiusataan ja syrjitään ja pilkataan. 

Riippuu varmaan autismin tasosta. Onko niinkun kehitysvammainen laitoksessa makaava vai Sheldon Cooper-tyyppinen. Vai sitten jotain siltä väliltä.

 

Monia muitakin kun autisteja kiusataan. Normaaleilla/neurotyypillisilläkin on autismin piirteitä. Joita sitten ylidiagnosoidaan.

 

Se on muotia somessa. Ja se on muotia myös lääketieteessä. 

 

Valitettavasti.

 

-ap

Ei kyllä ole mun somessa muotia (ja mä sentään olen autisti), eikä lääketieteessä (tiedän omien lasten autismitutkimuksista). 

Alidiagnosointi on oikeasti ongelma, ylidiagnosointi ei. 

Autismi ON oikea sairaus/dg. Kuten adhd;kin. Silti ne on muotia, ja tää on fakta.

 

Ylidiagnosointi on ongelma.

Ehkä vähemmän kun alidiagnosointi, mutta on silti.

Alidiagnosointi johtaa itsemurhiin, syrjäytymiseen jne. 

Ylidiagnosointi johtaisi...mihin? Ei oikeastaan mihinkään.

Kysytkö tosissasi?

 

Ai mihin johtaa ylidiagnosointi? Että ei-autistiselle annetaan/epäillään autismia. Voin luetella.

 

Se johtaa;

-alkaa inhoo itteensä

-ahdistus/masennus

-itsetuhoisuus tms

-luotto menee terveydenhuoltoa kohtaan

 

Tossa vaan esimerkkejä. Kukaan ei riistä henkeensä koska ei saanut dg;a. Vaan koska ei saanut esim tukea kouluun tms. Eli ei se oo silleen "koska mulla ei oo dg, riistän henkeni", jos tajuut mitä meinaan.

 

-ap

Kyllä nimenomaan on tutkittu, että diagnosoimattomaan autismiin liittyy erittäin suuri itsemurhariski. 

Miksi ihmeessä "ylidiagnosointi" johtaisi tuollaisiin mainitsemiisi? Eihän sellaisesta ole mitään viitteitä. Jos nyt joku, joka ei oikeasti ole autisti, on somesta keksinyt olevansa autisti ja jollain ilveellä saanut itselleen haluamansa diagnoosin, niin ei kai hän nyt itseään alkaisi sen takia inhota? 

Nyt mä taisin tajuta. Sä olet itse autisti, mutta kiistät sen koska jostain syystä miellät sen pahana asiana, ja sulla on terveydenhuollossa epäilty autismia ja olet siitä loukkaantunut? 

Okei, pahoittelen nyt hiukan huonoa artikulaatiotani.

 

Tottakai ns wannabe-autistit saa hyötyjä vaan siitä. (Tai no, riippuu..) mutta siis jos on vaikkapa lapsena psykalla turhaan annettu autismi (tai ennen asperger)-diagnoosi, voi tapahtua kuten edellä kuvasin. 

 

Autismi ei ole paha Asia. Mutta totta helvetissä loukkaannun, jos minulle keksitään vääriä diagnooseja. Etkö sinä loukkaantuisi? 

 

-ap

Älä huoli, juuri mitään riskiä ei ole siitä, että lapsi, joka ei ole autisti, saisi autismin kirjon diagnoosin. Tällainen riski on korkeintaan aikuisilla. Olen kahden lapsen dia gnosointiprosessia seurannut useamman vuoden ajan, ja voin vakuuttaa, että lapsille niitä diagnooseja ei anneta herkästi. 

Miksi luulet, että sulle on keksitty väärä diagnoosi? Onko sut siis lapsena diagnosoitu aspergeriksi, ja koet sen olevan väärä diagnoosi? Miksi? 

Ap jatkaa:

 

Ei siis tosiaan suoraan diagnosoitu. Mutta oli lähellä.

 

Olen esim. huumorintajuinen, ymmärrän sosiaalisia sääntöjä/"pelejã", mulla ei ole siis MITÄÄN "ekkoja", mulla on kavereita ja ystävystyn nopeasti ja niin edespäin.

 

Kyllä se riski on olemassa. Prosenteista en osaa sanoa, mutta olemassa se on. Valitettavasti. Tietysti toivottavasti se prosentti olisj mahd pieni

Et sinä kovin huumorintajuiselta vaikuta, ja näyttää siltä että sinulla on erittäin suppea ja kliseinen käsitys autismista. Et tiedä edes diagnostisia kriteereitä tai mies- ja naistyypillisen autismin eroja. 

 

Minä olen autisti, eikä huumorintajussani ole mitään vikaa tai on, se on tavattoman sarkastinen, ironinen ja huono. Mutta vika ei ole sen vähäisyydessä. 

 

Minäkin ystävystyn suhteellisen helposti, tai minä en ystävysty, minuun ystävystytään. En yleensä viitsi puhua asioistani, joten toinen osapuoli puhuu omistaan, mikä saa ne pitämään minua hyvänsä seurana. 

 

Mitä sosiaalisiin sääntöihin tulee, naisautistit ovat usein sosiaalisia kameleontteja ja tavattoman taitavia käymään normaalista, eli ns. maskaamaan. Ero on siinä, että kun se muilla on aivan luonnollista, me olemme oppineet tuon näyttelemisen niin nuorena, ettei sitä edes tiedosta, mutta silti se vie suunnattomasti energiaa -ja tekee mm. sen, että naisautistien im-riski on kahdeksankertainen nenttinaisiin verrattuna. Autistit on ainoa ihmisryhmä, missä naiset tekee enemmän im kuin miehet. Lisäksi mitä enemmän maskaa, sitä suurempi riski on. Ja jos ei koskaan saa diagnoosia, ei ehkä koskaan uskalla lopettaa maskaamista... 

 

Minäkin luulin, että ei minulla mitään ekkoja ole, koska mielsin että täytyy kerätä kuolleita kärpäsiä että se käy ekkosta. Mutta ekkon ei tarvitse olla aihepiiriltään outo, riittää, että on kiinnostus on poikkeuksellisen voimakasta tai intensiivistä. Tajusin sitten, että KAIKKI mikä minua kiinnostaa on ekko: heti kun kiinnostun jostain, kiinnostukseni on todella voimakasta ja imuroin siitä suuret määrät informaatiota nopeasti. Ihmettelenkin aina, miksi ihmiset, jotka sanovat olevansa kiinnostuneita tai innostuneita jostain, eivät sitten kuitenkaan tiedä siitä aiheesta "mitään" -minun näkökulmastani mitään. 

 

Edelleen ekkot eivät ole välttämättömiä, jos muut diagnostiset kriteerit täyttyy. 

 

En väitä, että olisit autisti. Luultavasti et, kun et diagnoosia saanut. Mutta en tajua miten voit loukkaantua siitä, että sitä on epäilty? Minulla on tähän ikään epäilty syömishäiriötä, MS-tautia, parkinsonia, HIV:iä (olikin vaan fibromyalgiaa nuo kolme epäilyä), borrelioosia (ei ollut), erinäisten vitamiinien puutosta (ei ollut vaan elektrolyytit persiillään), ADD:tä (johon kokeiltiin lääkkeitäkin, ei ollut sitä sitten), persoonallisuushäiriötä (tilapäinen diagnoosi joka kumottiin autismidiagnoosin myötä), keuhkokuumetta (oli), bakteerivaginoosia (ei ollut, lääkkeiden sivuvaikutusta vaan) ja herra ties mitä, en edes muista kaikkea. 

 

Eipä ole tullut mieleeni ajatella, että kyllä tämä parkinssoni on nyt muotia kun lääkäri sitä minulla epäilee koska oireita on. Eikä varsinkaan loukkaantua. Myönnän että HIV-testiä vähän ihmettelin kun ei edes kysytty seksielämästäni tai ruiskujen käytöstä. Epikriisistä näin että testi oli otettu ja nega. Mutta en suuttunut, olin vaan hämmentynyt että haaskasivat rahaa siihen. Ehkä se ei ole kallis koe. 

Joo, viljelen huumoria enemmän muualla kun vauva.fi;llä. Pahoittelen! (Tuo pahoittelut oli sarkasmia jos et tajunnut..)

 

Nippelitieto; autistien im-riski on 10-kertainen ei 8-kertainen kuten sanoit.

 

Olen lukenut autismikriteerit hyvin monesti. Silloin, kun luulin olevani autisti ylidiagnosoinnin/-epäilyn takia. 

 

Minä en maskaa, en esitä. Pienenä olin suoraan sanottuna niin tyhmä etten olisi sitä ees tajunnut😂😂

 

Jos true crime;a saa tänne sen verran mainostaa niin Anneli Auerin tapaus on ollut musta aina tosi kiinnostava yms. (Ja moni muukin true crime.) Sitä oon joo lukenut (etenkin kun oikeudenkäynti oli käynnissä), mutta elänyt ihan normielämää enkä mitenkään oo hyperfokusoida (toivottavasti kirjoitin oikein ton sanan) sitä, ihan esim ruokatauolla lukenut seurantoja (ja oikeudenkäynnin päätyttyä en oikeestaan ollenkaan koska miksi oisin?)

 

Parkinson ja autismi on vähän eri Asia. En ole paljoa nähnyt somessa "sain tänää viimein parkinsonism taudin diagnoosin, JEEEE!!!" (En sano et kaikki autistit noin kommentoisi tietenkään.)

 

Terkuin Ap

Sori ap, mutta sä kuulostat niin autistilta kun vaan voi olla (siis hyvällä tavalla) . Kuka muu kuin autisti korjais nippelitietona, että autistien im-riski on kymmenkertainen eikä kahdeksan 😂. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole, ihan naurettava ajatuskin. 

Sellsista kuvittelee vaan ne, jotka ei tiedä asiasta mitään. Tälleen autistina taas on selvää, etten ole muodissa. 

Aa okei. Mä tiedän taas aika paljon. Itellänikin sitä epäiltiin. 

 

Tottakai autismi on diagnoosi, oikea sellainen.

Ja samalla muotia.

Valitettavasti 

No kun ei se ole muotia. Autisteja ennemminkin kiusataan ja syrjitään ja pilkataan. 

Riippuu varmaan autismin tasosta. Onko niinkun kehitysvammainen laitoksessa makaava vai Sheldon Cooper-tyyppinen. Vai sitten jotain siltä väliltä.

 

Monia muitakin kun autisteja kiusataan. Normaaleilla/neurotyypillisilläkin on autismin piirteitä. Joita sitten ylidiagnosoidaan.

 

Se on muotia somessa. Ja se on muotia myös lääketieteessä. 

 

Valitettavasti.

 

-ap

Ei kyllä ole mun somessa muotia (ja mä sentään olen autisti), eikä lääketieteessä (tiedän omien lasten autismitutkimuksista). 

Alidiagnosointi on oikeasti ongelma, ylidiagnosointi ei. 

Autismi ON oikea sairaus/dg. Kuten adhd;kin. Silti ne on muotia, ja tää on fakta.

 

Ylidiagnosointi on ongelma.

Ehkä vähemmän kun alidiagnosointi, mutta on silti.

Alidiagnosointi johtaa itsemurhiin, syrjäytymiseen jne. 

Ylidiagnosointi johtaisi...mihin? Ei oikeastaan mihinkään.

Kysytkö tosissasi?

 

Ai mihin johtaa ylidiagnosointi? Että ei-autistiselle annetaan/epäillään autismia. Voin luetella.

 

Se johtaa;

-alkaa inhoo itteensä

-ahdistus/masennus

-itsetuhoisuus tms

-luotto menee terveydenhuoltoa kohtaan

 

Tossa vaan esimerkkejä. Kukaan ei riistä henkeensä koska ei saanut dg;a. Vaan koska ei saanut esim tukea kouluun tms. Eli ei se oo silleen "koska mulla ei oo dg, riistän henkeni", jos tajuut mitä meinaan.

 

-ap

Kyllä nimenomaan on tutkittu, että diagnosoimattomaan autismiin liittyy erittäin suuri itsemurhariski. 

Miksi ihmeessä "ylidiagnosointi" johtaisi tuollaisiin mainitsemiisi? Eihän sellaisesta ole mitään viitteitä. Jos nyt joku, joka ei oikeasti ole autisti, on somesta keksinyt olevansa autisti ja jollain ilveellä saanut itselleen haluamansa diagnoosin, niin ei kai hän nyt itseään alkaisi sen takia inhota? 

Nyt mä taisin tajuta. Sä olet itse autisti, mutta kiistät sen koska jostain syystä miellät sen pahana asiana, ja sulla on terveydenhuollossa epäilty autismia ja olet siitä loukkaantunut? 

Okei, pahoittelen nyt hiukan huonoa artikulaatiotani.

 

Tottakai ns wannabe-autistit saa hyötyjä vaan siitä. (Tai no, riippuu..) mutta siis jos on vaikkapa lapsena psykalla turhaan annettu autismi (tai ennen asperger)-diagnoosi, voi tapahtua kuten edellä kuvasin. 

 

Autismi ei ole paha Asia. Mutta totta helvetissä loukkaannun, jos minulle keksitään vääriä diagnooseja. Etkö sinä loukkaantuisi? 

 

-ap

Älä huoli, juuri mitään riskiä ei ole siitä, että lapsi, joka ei ole autisti, saisi autismin kirjon diagnoosin. Tällainen riski on korkeintaan aikuisilla. Olen kahden lapsen dia gnosointiprosessia seurannut useamman vuoden ajan, ja voin vakuuttaa, että lapsille niitä diagnooseja ei anneta herkästi. 

Miksi luulet, että sulle on keksitty väärä diagnoosi? Onko sut siis lapsena diagnosoitu aspergeriksi, ja koet sen olevan väärä diagnoosi? Miksi? 

Ap jatkaa:

 

Ei siis tosiaan suoraan diagnosoitu. Mutta oli lähellä.

 

Olen esim. huumorintajuinen, ymmärrän sosiaalisia sääntöjä/"pelejã", mulla ei ole siis MITÄÄN "ekkoja", mulla on kavereita ja ystävystyn nopeasti ja niin edespäin.

 

Kyllä se riski on olemassa. Prosenteista en osaa sanoa, mutta olemassa se on. Valitettavasti. Tietysti toivottavasti se prosentti olisj mahd pieni

Et sinä kovin huumorintajuiselta vaikuta, ja näyttää siltä että sinulla on erittäin suppea ja kliseinen käsitys autismista. Et tiedä edes diagnostisia kriteereitä tai mies- ja naistyypillisen autismin eroja. 

 

Minä olen autisti, eikä huumorintajussani ole mitään vikaa tai on, se on tavattoman sarkastinen, ironinen ja huono. Mutta vika ei ole sen vähäisyydessä. 

 

Minäkin ystävystyn suhteellisen helposti, tai minä en ystävysty, minuun ystävystytään. En yleensä viitsi puhua asioistani, joten toinen osapuoli puhuu omistaan, mikä saa ne pitämään minua hyvänsä seurana. 

 

Mitä sosiaalisiin sääntöihin tulee, naisautistit ovat usein sosiaalisia kameleontteja ja tavattoman taitavia käymään normaalista, eli ns. maskaamaan. Ero on siinä, että kun se muilla on aivan luonnollista, me olemme oppineet tuon näyttelemisen niin nuorena, ettei sitä edes tiedosta, mutta silti se vie suunnattomasti energiaa -ja tekee mm. sen, että naisautistien im-riski on kahdeksankertainen nenttinaisiin verrattuna. Autistit on ainoa ihmisryhmä, missä naiset tekee enemmän im kuin miehet. Lisäksi mitä enemmän maskaa, sitä suurempi riski on. Ja jos ei koskaan saa diagnoosia, ei ehkä koskaan uskalla lopettaa maskaamista... 

 

Minäkin luulin, että ei minulla mitään ekkoja ole, koska mielsin että täytyy kerätä kuolleita kärpäsiä että se käy ekkosta. Mutta ekkon ei tarvitse olla aihepiiriltään outo, riittää, että on kiinnostus on poikkeuksellisen voimakasta tai intensiivistä. Tajusin sitten, että KAIKKI mikä minua kiinnostaa on ekko: heti kun kiinnostun jostain, kiinnostukseni on todella voimakasta ja imuroin siitä suuret määrät informaatiota nopeasti. Ihmettelenkin aina, miksi ihmiset, jotka sanovat olevansa kiinnostuneita tai innostuneita jostain, eivät sitten kuitenkaan tiedä siitä aiheesta "mitään" -minun näkökulmastani mitään. 

 

Edelleen ekkot eivät ole välttämättömiä, jos muut diagnostiset kriteerit täyttyy. 

 

En väitä, että olisit autisti. Luultavasti et, kun et diagnoosia saanut. Mutta en tajua miten voit loukkaantua siitä, että sitä on epäilty? Minulla on tähän ikään epäilty syömishäiriötä, MS-tautia, parkinsonia, HIV:iä (olikin vaan fibromyalgiaa nuo kolme epäilyä), borrelioosia (ei ollut), erinäisten vitamiinien puutosta (ei ollut vaan elektrolyytit persiillään), ADD:tä (johon kokeiltiin lääkkeitäkin, ei ollut sitä sitten), persoonallisuushäiriötä (tilapäinen diagnoosi joka kumottiin autismidiagnoosin myötä), keuhkokuumetta (oli), bakteerivaginoosia (ei ollut, lääkkeiden sivuvaikutusta vaan) ja herra ties mitä, en edes muista kaikkea. 

 

Eipä ole tullut mieleeni ajatella, että kyllä tämä parkinssoni on nyt muotia kun lääkäri sitä minulla epäilee koska oireita on. Eikä varsinkaan loukkaantua. Myönnän että HIV-testiä vähän ihmettelin kun ei edes kysytty seksielämästäni tai ruiskujen käytöstä. Epikriisistä näin että testi oli otettu ja nega. Mutta en suuttunut, olin vaan hämmentynyt että haaskasivat rahaa siihen. Ehkä se ei ole kallis koe. 

Joo, viljelen huumoria enemmän muualla kun vauva.fi;llä. Pahoittelen! (Tuo pahoittelut oli sarkasmia jos et tajunnut..)

 

Nippelitieto; autistien im-riski on 10-kertainen ei 8-kertainen kuten sanoit.

 

Olen lukenut autismikriteerit hyvin monesti. Silloin, kun luulin olevani autisti ylidiagnosoinnin/-epäilyn takia. 

 

Minä en maskaa, en esitä. Pienenä olin suoraan sanottuna niin tyhmä etten olisi sitä ees tajunnut😂😂

 

Jos true crime;a saa tänne sen verran mainostaa niin Anneli Auerin tapaus on ollut musta aina tosi kiinnostava yms. (Ja moni muukin true crime.) Sitä oon joo lukenut (etenkin kun oikeudenkäynti oli käynnissä), mutta elänyt ihan normielämää enkä mitenkään oo hyperfokusoida (toivottavasti kirjoitin oikein ton sanan) sitä, ihan esim ruokatauolla lukenut seurantoja (ja oikeudenkäynnin päätyttyä en oikeestaan ollenkaan koska miksi oisin?)

 

Parkinson ja autismi on vähän eri Asia. En ole paljoa nähnyt somessa "sain tänää viimein parkinsonism taudin diagnoosin, JEEEE!!!" (En sano et kaikki autistit noin kommentoisi tietenkään.)

 

Terkuin Ap

Sori ap, mutta sä kuulostat niin autistilta kun vaan voi olla (siis hyvällä tavalla) . Kuka muu kuin autisti korjais nippelitietona, että autistien im-riski on kymmenkertainen eikä kahdeksan 😂. 

Okei.

No semmosta sitten. Kommenttisi oli silleen aika koominen😂😂😂

Mut joo, huvikseen korjasin ton😂😂😂

Niin, miksipä kukaan normaali ihminen suuttuisi siitä, jos hänelle todetaan, että olet todennäköisesti päästäsi laaja-alaisesti kehityshäiriöinen. Tai miksi kukaan jäisi pohtimaan sellaista asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Niin, miksipä kukaan normaali ihminen suuttuisi siitä, jos hänelle todetaan, että olet todennäköisesti päästäsi laaja-alaisesti kehityshäiriöinen. Tai miksi kukaan jäisi pohtimaan sellaista asiaa?

Kokevatko esim. AP:n läheiset, että hän vaikuttaa kehityshäiriöiseltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, miksipä kukaan normaali ihminen suuttuisi siitä, jos hänelle todetaan, että olet todennäköisesti päästäsi laaja-alaisesti kehityshäiriöinen. Tai miksi kukaan jäisi pohtimaan sellaista asiaa?

Kokevatko esim. AP:n läheiset, että hän vaikuttaa kehityshäiriöiseltä?

Eivät. Korkeintaan hahmotushäiriöiseltä.

Valtaosa ei ees tiedä niistä autismi-epäilyistä.

Ap

Mielenkiintoista, kuinka aina painotetaan sitä, että vain ammattilainen voi diagnosoida autismin ja se on pitkä prosessi!!!1 Ja samalla muutaman nettiviestin perusteella voidaan todeta, että AP vaikuttaa autistilta?

Vierailija kirjoitti:

Autismi meni jo muodista, nyt kaikista leivotaan ADHD-tyyppejä.

Varmaan siksi meni kun jossain älähdettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismi meni jo muodista, nyt kaikista leivotaan ADHD-tyyppejä.

Varmaan siksi meni kun jossain älähdettiin.

Minusta ADHD ja autismi on molemmat edelleen muotia ihan yhtä lailla.

Terv. tiktokin mt-nuorisoa seuraava

Hmmm. meillä on autistinen poika, joka on hyvin tarkka siitä että kaikki menee sääntöjen mukaan, kaikki pitää tehdä ajallaan, mistään ei saa myöhästyä. Käskyjen ja ohjeiden noudattaminen on juurikin superhelppoa. Autismista, kun se ole kuitenkaan sitä vakavinta laatua, on ollut hyötyäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista, kuinka aina painotetaan sitä, että vain ammattilainen voi diagnosoida autismin ja se on pitkä prosessi!!!1 Ja samalla muutaman nettiviestin perusteella voidaan todeta, että AP vaikuttaa autistilta?

En mä ainakaan autistina painota tuollaista. Tietenkään virallista diagnoosia ei voi muuten saada, mutta noin epävirallisesti mun mielestä autistit itse on parhaita tunnistamaan autistin. 

Mitä hyötyä on siitä, että AP:lle yritetään väkisin pukea autistin viittaa, jos hän ei koe mitään sellaista ongelmaksi omassa arjessaan?

Hänethän vietiin tutkimuksiin vain, koska hänellä oli vaikeuksia tietyissä kouluaineissa.

Olisiko autismidiagnoosin myötä tullut vapautuksia ja helpotuksia näissä aineissa? Vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autismi ei ole, mutta ADHD on. Autismidiagnoosista ei saa sellaista etua elämään, mikä olisi aiheetonta, diagnoosi on lisäksi stigma ja aiheuttaa syrjintää.

ADHD-diagnoosista ei tule merkittävää haittaa elämään eikä se estä elämässä menestymistä. Diagnoosin myötä ei tarvitse mitään tukia tai etuja, mutta niitä enenevissä määrin myönnetään veronmaksajien selkänahasta. Niin isolla osalla lapsista on ADHD-diagnoosi, että kyseessä voi katsoa olevan jo aivan normaali nykykasvatuskulttuurin ilmiö.

Niin siis ADHD:sta ei ole merkittävää haittaa elämässä eikä estä menestymästä? :D kerro ettet tiedä mitä ADHD on kertomatta sitä... ADHD myös periytyy, joten diagnosoimattomien ADHD-vanhempien jälkikasvu näkyy. Ja kyllä näillä diagnosoimattomilla ADHD-aikuisilla on ollut koko elämä melkoista myllerrystä.

ADHD:sta on haittaa, muttei merkittävää haittaa. Usealla läheisellä ystävällä on diagnoosi, parilla tutulla lapsellakin. Pärjäävät mainiosti elämässä, eivät tarvitsisi minkäänlaista yhteiskunnan tukea... Ääripään keissit varmaankin erikseen, mutta jos 25% lapsista jo on tuo diagnoosi, niin kyseessä on jo ominaisuus eikä sairaus.

Voisi verrata vaikka introversion medikalisointiin; kaikille introverteille nyt vaan avustaja ja sosiaalituki päälle, koska ovat erilaisia kuin ekstrovertit. Tehdäänpä sama perfektionisteille, entä sitten narsistit - heilläpä vasta on merkittäviä haasteita elämässä! Medikalisoidaan kaikki ja laitetaan Kela vastuuseen kaikesta!

Mua kyllä kiinnostaisi ihan älyttömästi päästä erilaisiin nepsy-tutkimuksiin. En mä vatmaankaan ole diagnoosiin asti piirteinen (tai ehkä olen, koska enhän mä voi tietää, kuinka vahvoja ne muiden piirteet on), mutta olisi todella mielenkiintoista tietää, mihin kohtaan janaa minun lukuisat piirteeni sijoittuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoreimmissa tutkimuksissa on todettu, että autismi näkyy aivokuvissa, kunhan kuvat ovat riittävän tarkat. Näitä tutkimuksia on tehty vasta hyvin vähän, joten siitä ei ole niin paljon tietoa, että kuvantamista voitaisi käyttää diagnosoinnissa.

Mitenhän autismi näkyisi aivokuvissa? Hmm, kiinnostavaa.

 

Ap

Tekoäly sanoo näin:

Autismi näkyy aivokuvissa (kuten magneettikuvauksessa, MRI) usein aivojen erilaisena kehityksenä ja rakenteellisina poikkeavuuksina, mutta autismi ei ole diagnosoitavissa pelkän aivokuvan perusteella. Tutkimuksissa on havaittu seuraavia piirteitä:
Aivokuoren poimuuntuminen: Imeväisiässä aivokuoren poimuuntuminen on viiveistä, mutta lapsuusiässä se on kiihtynyttä ja poimuuntumisaste on laajasti suurempi kuin ei-autistisilla. Aikuisiässä poimuuntumisen on havaittu tasaantuneen tavanomaiselle asteelle.
Aivojen rakenteelliset poikkeavuudet: Pikkuaivoissa, aivokuoressa (erityisesti frontaalialueella) ja limbisessä järjestelmässä on todettu poikkeavuuksia.
Valkoisen aineen muutokset: Magneettikuvaus on paljastanut poikkeamia aivojen valkoisessa aineessa jo puolivuotiailla lapsilla, joilla on myöhemmin todettu autismi.
Synapsien määrä: Aivojen hermosolujen välisten yhteyksien (synapsien) karsiutuminen on vähäisempää, ja niitä on usein normaalia enemmän.
Aivojen kasvu: Autististen lasten aivot saattavat kasvaa varhaislapsuudessa nopeammin kuin yleensä, mikä näkyy tilavuuseroina.
Lääkärilehti
Lääkärilehti
+2 

Ongelma on tosiaan tuo, että nuo ovat tilastollisia ryhmätason poikkeamia. Autismia ei voi diagnosoida aivoista kuten ei mitään muutakaan psykiatrista häiriötä, koska nuo ryhmätason poikkeamat eivät riittävästi erottele autisminkirjon häiriöstä kärsiviä verrokeista. . Aivokuvantamistutkimuksissa on lisäksi runsaasti virhelähteitä ja ongelmia, jotka tekevät tällaisista tuloksista alttiita aika vakaville virhetulkinnoille. Tätä ongelmaa on käsitellyt esimerkiksi American Journal of Psychiatry -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa Finding the Elusive Psychiatric “Lesion” With 21st-Century Neuroanatomy: A Note of Caution (2015), jossa käydään läpi rakenteellisen ja funktionaalisen MRIn ja diffuusiotensorikuvauksiin liittyviä ongelmia. 

"MRI:n laaja käyttö on tuottanut runsaasti rakenteellisia ja toiminnallisia anatomisia löydöksiä potilailla, joilla on erilaisia psykiatrisia häiriöitä, ja nämä löydökset saattavat tarjota viitteitä sairauksien biologisista mekanismeista. Viimeaikaiset tekniset raportit kuitenkin osoittavat, että MRI-tutkimusten data – erityisesti rakenteellinen MRI, lepotilan toiminnallinen MRI sekä diffuusiotensorikuvaus – on erittäin herkkää tavallisille artefakteille (kuten pään liikkeille ja hengityksen vaikutuksille), jotka voivat jopa hallita tutkimustuloksia. ---Kirjoittajat varoittavat, että tällaisten löydösten kritiikitön hyväksyminen tutkimuksesta toiseen – vaikka ne saattavat sisältää erilaisia virhelähteitä – voi johtaa siihen, että sekä ammattilaisia että potilaita johdetaan harhaan psykiatristen sairauksien biologisista poikkeavuuksista."  

Autismiin liittyen esimerkiksi poikkeamat limbisessä järjestlemässä ja aivokuoressa eivät ole mitenkään spesifejä autismille, ja niiden on todettu liittyvät mm. stressiin, psyykenlääkkeisiin ja mikä pahinta, liikeartefakteihin, joita ei voi kontrolloida: 

"Tuore raportti osoitti, että jopa hienovarainen liike – senkin jälkeen kun ilmeiset liike-artefaktit on poistettu ja liike on kontrolloitu nykyaikaisissa MRI-tutkimuksissa käytetyillä vakiomenetelmillä – johtaa edelleen virheellisiin löydöksiin aivokuoren tilavuuden ja paksuuden vähenemisestä (21). Lisäksi nämä vähenemät jakautuvat alueellisesti painottuen mediaalisiin ja lateraalisiin aivokuoren alueisiin, mikä on varsin tyypillinen kuvio monissa psykiatrisia potilaita koskevissa tutkimuksissa.--- Kun otetaan huomioon nykyinen ymmärryksemme niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat MRI:llä mitatun hippokampuksen tilavuuden vaihteluun, miten voimme olla varmoja siitä, ettei tämä oletetusti merkittävä löydös heijastakaan suurempaa stressiä ja kohonneita endogeenisiä kortikosteroiditasoja, vähäistä fyysistä aktiivisuutta, kehonpainon eroja tai lääkityksen vaikutusta sairastuneella kaksosella? Tunnustamme myös, että monet edellä mainituista kemiallisista ja fysiologisista sekoittavista tekijöistä voivat aiheuttaa neuroplastisia muutoksia hermosolujen mikrorakenteessa ja dendriittiarkkitehtuurissa. Kuitenkin nämä ovat rakenteellisia sivuilmiöitä (epifenomeeneja), eivät ensisijaista patobiologiaa eivätkä psykiatrisille potilaille spesifisiä"

Sama ongelma koskee tutkimuksia, jossa verrataan aivojen "poikkeavaa" kehitystä "normaaliin" kehitykseen. Monet tutkimukset kun pohjautuvat epäedustavaan verrokkipopulaatioon, josta saatu kuva aivojen kehityksestä ei välttämättä vastaa terveen normaaliväestön normaalia aivojen kehitystä. 

Onko autismi muotidiagnoosi? Ehkä, ainakin tunnettuus on parantunut. Itse olen varmasti autisti, mutta en hae diagnoosia koska en tarvitse sitä. Olen älykäs, erinomainen asiantuntija, tienaan hyvin, etätöiden myötä ei juurikaan tarvitse enää maskata. Nyt kun tiedän olevani autisti pystyn navigoimaan maailmassa helpommin ja vaalimaan mm. yksin vietettyä aikaa. Diagnoosi kannattaa varmaankin hakea jos kaipaa jonkinlaista tukea tai ulkoista validointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoreimmissa tutkimuksissa on todettu, että autismi näkyy aivokuvissa, kunhan kuvat ovat riittävän tarkat. Näitä tutkimuksia on tehty vasta hyvin vähän, joten siitä ei ole niin paljon tietoa, että kuvantamista voitaisi käyttää diagnosoinnissa.

Mitenhän autismi näkyisi aivokuvissa? Hmm, kiinnostavaa.

 

Ap

Tekoäly sanoo näin:

Autismi näkyy aivokuvissa (kuten magneettikuvauksessa, MRI) usein aivojen erilaisena kehityksenä ja rakenteellisina poikkeavuuksina, mutta autismi ei ole diagnosoitavissa pelkän aivokuvan perusteella. Tutkimuksissa on havaittu seuraavia piirteitä:
Aivokuoren poimuuntuminen: Imeväisiässä aivokuoren poimuuntuminen on viiveistä, mutta lapsuusiässä se on kiihtynyttä ja poimuuntumisaste on laajasti suurempi kuin ei-autistisilla. Aikuisiässä poimuuntumisen on havaittu tasaantuneen tavanomaiselle asteelle.
Aivojen rakenteelliset poikkeavuudet: Pikkuaivoissa, aivokuoressa (erityisesti frontaalialueella) ja limbisessä järjestelmässä on todettu poikkeavuuksia.
Valkoisen aineen muutokset: Magneettikuvaus on paljastanut poikkeamia aivojen valkoisessa aineessa jo puolivuotiailla lapsilla, joilla on myöhemmin todettu autismi.
Synapsien määrä: Aivojen hermosolujen välisten yhteyksien (synapsien) karsiutuminen on vähäisempää, ja niitä on usein normaalia enemmän.
Aivojen kasvu: Autististen lasten aivot saattavat kasvaa varhaislapsuudessa nopeammin kuin yleensä, mikä näkyy tilavuuseroina.
Lääkärilehti
Lääkärilehti
+2 

Ongelma on tosiaan tuo, että nuo ovat tilastollisia ryhmätason poikkeamia. Autismia ei voi diagnosoida aivoista kuten ei mitään muutakaan psykiatrista häiriötä, koska nuo ryhmätason poikkeamat eivät riittävästi erottele autisminkirjon häiriöstä kärsiviä verrokeista. . Aivokuvantamistutkimuksissa on lisäksi runsaasti virhelähteitä ja ongelmia, jotka tekevät tällaisista tuloksista alttiita aika vakaville virhetulkinnoille. Tätä ongelmaa on käsitellyt esimerkiksi American Journal of Psychiatry -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa Finding the Elusive Psychiatric “Lesion” With 21st-Century Neuroanatomy: A Note of Caution (2015), jossa käydään läpi rakenteellisen ja funktionaalisen MRIn ja diffuusiotensorikuvauksiin liittyviä ongelmia. 

 

"MRI:n laaja käyttö on tuottanut runsaasti rakenteellisia ja toiminnallisia anatomisia löydöksiä potilailla, joilla on erilaisia psykiatrisia häiriöitä, ja nämä löydökset saattavat tarjota viitteitä sairauksien biologisista mekanismeista. Viimeaikaiset tekniset raportit kuitenkin osoittavat, että MRI-tutkimusten data – erityisesti rakenteellinen MRI, lepotilan toiminnallinen MRI sekä diffuusiotensorikuvaus – on erittäin herkkää tavallisille artefakteille (kuten pään liikkeille ja hengityksen vaikutuksille), jotka voivat jopa hallita tutkimustuloksia. ---Kirjoittajat varoittavat, että tällaisten löydösten kritiikitön hyväksyminen tutkimuksesta toiseen – vaikka ne saattavat sisältää erilaisia virhelähteitä – voi johtaa siihen, että sekä ammattilaisia että potilaita johdetaan harhaan psykiatristen sairauksien biologisista poikkeavuuksista."  

 

Autismiin liittyen esimerkiksi poikkeamat limbisessä järjestlemässä ja aivokuoressa eivät ole mitenkään spesifejä autismille, ja niiden on todettu liittyvät mm. stressiin, psyykenlääkkeisiin ja mikä pahinta, liikeartefakteihin, joita ei voi kontrolloida: 

 

"Tuore raportti osoitti, että jopa hienovarainen liike – senkin jälkeen kun ilmeiset liike-artefaktit on poistettu ja liike on kontrolloitu nykyaikaisissa MRI-tutkimuksissa käytetyillä vakiomenetelmillä – johtaa edelleen virheellisiin löydöksiin aivokuoren tilavuuden ja paksuuden vähenemisestä (21). Lisäksi nämä vähenemät jakautuvat alueellisesti painottuen mediaalisiin ja lateraalisiin aivokuoren alueisiin, mikä on varsin tyypillinen kuvio monissa psykiatrisia potilaita koskevissa tutkimuksissa.--- Kun otetaan huomioon nykyinen ymmärryksemme niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat MRI:llä mitatun hippokampuksen tilavuuden vaihteluun, miten voimme olla varmoja siitä, ettei tämä oletetusti merkittävä löydös heijastakaan suurempaa stressiä ja kohonneita endogeenisiä kortikosteroiditasoja, vähäistä fyysistä aktiivisuutta, kehonpainon eroja tai lääkityksen vaikutusta sairastuneella kaksosella? Tunnustamme myös, että monet edellä mainituista kemiallisista ja fysiologisista sekoittavista tekijöistä voivat aiheuttaa neuroplastisia muutoksia hermosolujen mikrorakenteessa ja dendriittiarkkitehtuurissa. Kuitenkin nämä ovat rakenteellisia sivuilmiöitä (epifenomeeneja), eivät ensisijaista patobiologiaa eivätkä psykiatrisille potilaille spesifisiä"

 

Sama ongelma koskee tutkimuksia, jossa verrataan aivojen "poikkeavaa" kehitystä "normaaliin" kehitykseen. Monet tutkimukset kun pohjautuvat epäedustavaan verrokkipopulaatioon, josta saatu kuva aivojen kehityksestä ei välttämättä vastaa terveen normaaliväestön normaalia aivojen kehitystä. 

Tähän lisäyksenä MRI-tutkimusten tulkinnavaraisuduesta, samat kirjoittajat kirjoittivat vuonna 2021 JAMA Psychiatryyn artikkelin Structural Magnetic Resonance Imaging All Over Again todeten, että mikään ei ollut muuttunut siinä, miten harhaanjohtavasti tutkijat raportoivat ja tulkitsevat aivokuvantamistutkimuksiin liittyviä tuloksia. He toivat myös esille, miten esimerkiksi aivokuoren paksuuden pienenemiseksi tulkittu poikkeama voikin johtua myeliinin lisääntymisestä stressaantuneilla lapsilla,  mikä eläintutkimuksissa on havaittu myös emostaan erotetuilla rotilla. Toisin kuin usein tulkitaan, tämä voi ilmentää kehityksen etenemiseen aikataulua nopeammin, ei hitaammin, kuten yleensä on tulkittu: 

"Kiinnostavasti tuore tutkimus on osoittanut, että myelinaatio voi johtaa näennäisesti pienentyneeseen aivokuoren paksuuteen – ei siksi, että aivokuori olisi oikeasti ohuempi, vaan siksi, että myeliini lyhentää T1-relaksaatioaikaa ja vaikuttaa siten MRI-mittaukseen. Tämä herättää varsin huolestuttavan mahdollisuuden, että monet viimeaikaiset löydökset oletetusta aivokuoren ohentumisesta henkilöillä, joilla on neurokehityksellisiä häiriöitä tai jotka ovat kokeneet kehityksellistä kuormitusta, kuten haitallista lapsuuden stressiä, eivät välttämättä viittaakaan viivästyneeseen kehitykseen – kuten useimmissa tutkimuksissa on tulkittu – vaan saattavat itse asiassa kuvastaa kehityksen etenemistä aikataulua nopeammin, mikä heijastuu lisääntyneenä myelinaationa."

Eli ei tiedetä, ilmentääkö mittaustulos oikeasti aivokuoren ohentumista ja jos ei, viittaako tulos aivojen kehityksen etenemiseen aikataulua nopeammin lapsilla, joilla muita todennäköisemmin diagnosoidaan neurokehityksellisiä häiriöitä. Aivojen rakenteelllisiin poikkeamiin viittaavat mittaustulokset voivat myös heijastaa puhtaita perfuusiomuutoksia, veden määrän vaihtelua jne: "MRI:llä mitatuissa aivojen rakenteissa havaittava huomattava vaihtelu voi liittyä muun muassa veden määrän vaihteluun, kudosperfuusioon, kehonpainoon, kolesterolitasoihin, huomaamattomiin pään liikkeisiin, endogeenisiin steroiditasoihin, vuorokaudenaikaan sekä jopa liikuntaan ja henkiseen aktiivisuuteen. Koska monet näistä sekoittavista tekijöistä jakautuvat usein systemaattisesti tutkimuspopulaatioiden mukaan, virheellisen syy–seuraussuhteen tulkinnan riski on merkittävä."

Vierailija kirjoitti:

Niin, miksipä kukaan normaali ihminen suuttuisi siitä, jos hänelle todetaan, että olet todennäköisesti päästäsi laaja-alaisesti kehityshäiriöinen. Tai miksi kukaan jäisi pohtimaan sellaista asiaa?

No jos on niin sivistymätön, että järkyttyy tuollaisesta termistä ymmärtämättä, ettei autismi ole mikään vika, niin en nyt tiedä onko silloin kauhean normaali. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole, ihan naurettava ajatuskin. 

Sellsista kuvittelee vaan ne, jotka ei tiedä asiasta mitään. Tälleen autistina taas on selvää, etten ole muodissa. 

Aa okei. Mä tiedän taas aika paljon. Itellänikin sitä epäiltiin. 

 

Tottakai autismi on diagnoosi, oikea sellainen.

Ja samalla muotia.

Valitettavasti 

No kun ei se ole muotia. Autisteja ennemminkin kiusataan ja syrjitään ja pilkataan. 

Riippuu varmaan autismin tasosta. Onko niinkun kehitysvammainen laitoksessa makaava vai Sheldon Cooper-tyyppinen. Vai sitten jotain siltä väliltä.

 

Monia muitakin kun autisteja kiusataan. Normaaleilla/neurotyypillisilläkin on autismin piirteitä. Joita sitten ylidiagnosoidaan.

 

Se on muotia somessa. Ja se on muotia myös lääketieteessä. 

 

Valitettavasti.

 

-ap

Ei kyllä ole mun somessa muotia (ja mä sentään olen autisti), eikä lääketieteessä (tiedän omien lasten autismitutkimuksista). 

Alidiagnosointi on oikeasti ongelma, ylidiagnosointi ei. 

Autismi ON oikea sairaus/dg. Kuten adhd;kin. Silti ne on muotia, ja tää on fakta.

 

Ylidiagnosointi on ongelma.

Ehkä vähemmän kun alidiagnosointi, mutta on silti.

Alidiagnosointi johtaa itsemurhiin, syrjäytymiseen jne. 

Ylidiagnosointi johtaisi...mihin? Ei oikeastaan mihinkään.

Kysytkö tosissasi?

 

Ai mihin johtaa ylidiagnosointi? Että ei-autistiselle annetaan/epäillään autismia. Voin luetella.

 

Se johtaa;

-alkaa inhoo itteensä

-ahdistus/masennus

-itsetuhoisuus tms

-luotto menee terveydenhuoltoa kohtaan

 

Tossa vaan esimerkkejä. Kukaan ei riistä henkeensä koska ei saanut dg;a. Vaan koska ei saanut esim tukea kouluun tms. Eli ei se oo silleen "koska mulla ei oo dg, riistän henkeni", jos tajuut mitä meinaan.

 

-ap

Kyllä nimenomaan on tutkittu, että diagnosoimattomaan autismiin liittyy erittäin suuri itsemurhariski. 

Miksi ihmeessä "ylidiagnosointi" johtaisi tuollaisiin mainitsemiisi? Eihän sellaisesta ole mitään viitteitä. Jos nyt joku, joka ei oikeasti ole autisti, on somesta keksinyt olevansa autisti ja jollain ilveellä saanut itselleen haluamansa diagnoosin, niin ei kai hän nyt itseään alkaisi sen takia inhota? 

Nyt mä taisin tajuta. Sä olet itse autisti, mutta kiistät sen koska jostain syystä miellät sen pahana asiana, ja sulla on terveydenhuollossa epäilty autismia ja olet siitä loukkaantunut? 

Okei, pahoittelen nyt hiukan huonoa artikulaatiotani.

 

Tottakai ns wannabe-autistit saa hyötyjä vaan siitä. (Tai no, riippuu..) mutta siis jos on vaikkapa lapsena psykalla turhaan annettu autismi (tai ennen asperger)-diagnoosi, voi tapahtua kuten edellä kuvasin. 

 

Autismi ei ole paha Asia. Mutta totta helvetissä loukkaannun, jos minulle keksitään vääriä diagnooseja. Etkö sinä loukkaantuisi? 

 

-ap

Jos en kokisi olevani mitenkään normaalista poikkeava, ja joku tulisi minulle jotain diagnooseja ehdottamaan, en todellakaan lähtisi tutkimuksiin. Mutta miksi edes menisin psykiatrin arvioitavaksi, jos mitään ongelmaa ei olisi? Ei niitä autismidiagnooseja yleislääkäreiltä saa, eikä riitä yksi lääkärikäynti siihen.

Vääristä diagnooseista minulla on kyllä kokemusta. Nämä olivat mielenterveysdiagnooseja. Niillä yritettiin selittää epänormaaliuttani, ja niiden varjolla minulle määrättiin lääkkeitä, joilla epänormaaliuttani yritettiin parantaa.

Olet ilmeisesti saanut autismi-dg:n? Okei.

 

Minut vietiin psykiatrille/psykologille oppimisvaikeuksien vuoksi (JOTKA EI TODELLAKAAN LIITY AUTISMIIN AINA!!!). Lisäksi pitivät esim "liian" tunteellisena tms. Epäili tosiaan autismia, muttei sentään sitä diagnoosia antaneet (mutta oli suht lähellä!!) 

 

Oppimisvaikeudet olivat siis tata (taito-ja taide)-aineissa. Tai siis ovat.

 

-Ap

Siis sä olet jotenkin suuttunut siitä, että sulle on tehty lapsena autismitutkimuksia? Miksi? 

Koska ne oli ihan keksittyã.

 

-ap

No ei selvästikään ollut, vaan on ollut viitteitä siitä, että voisit olla autisti. Eihän se ole mikään loukkaus. 

Mistä sä olet keksinyt, että sun kohdalla ei oikeasti ollut mitään syytä tutkia autismin kirjon mahdollisuutta? 

Teen tämän nyt luettelemalla sitten, ettei mene sekavaksi.

 

Eli;

 

-Olen huumorintajuinen ja sarkastinen (se lienee normalia ettei 5-vuotias tajua vaikka ironiaa)

-En ota asioita ns. kirjaimellisesti yms

-Minulla on aina ollut paljon ystäviä ja ne on vaihdellutkin (autisteilla ei yleistä tietojeni mukaan).

-Ymmärrän ns "kirjoittamattomia sääntöjä".

-Ei ole ekkoja.

-En ole ns "kaavoihin kangistunut"

 

Tuossa muutamia. Saa kysyä lisääkin!

 

Terveisin,

Ap

Sulla on ihan väärä käsitys autismista, jos kuvittelet, että noi on jotenkin autismin kirjon poissulkevia ominaisuuksia. 

Mitkä on ne piirteet, joiden vuoksi sitä autismin kirjoa sun kohdalla epäiltiin? 

No kyllä noi on.

 

Ne piirteet on tässä:

 

-"Ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä, mustavalkoisuus"- eli siis, ilmoitin suht herjästi kiusaamisesta aikuiselle.

-Tykkäsin rutiineista (siis sellaset tiettyyn aijaan Asia x, mutta ei tarvinnut esim iltatoimissa aina pestä hampaat-yövaatteet-nukkumaan, eli tiettyä järjestystä)

-Olin "liian" tunteellinen. Ensin en suostunut kertomaan tunteist ja kun lopulta suostuin, oli sekin väãrin. Niin tai näin, aina väärinpäin.

-Oppimis-ja hahmotusongelmat seuraavissa aineissa; liikunta, kässä, kuvataide (ja myöhemmin kotitalous.)

-Anteeksi antaminen vaikeaa (sen jälkeen kun tavarani oli mm pöllitty)

 

Että joo. Sellasta menoa on Suomessa. 

 

Onneksi oon jo päättänyt muuttavabi jossain kohtaa Italiaan / Espanjaan. Jos siis vain mahdollista.

 

Toivottavasti tää EI ole arkea kellekään muulle kun minulle oli. Toivon todella.

Ei, missään nimessä nuo aiemmin mainitsemasi eivät ole autismin kirjon poissulkevia ominaisuuksia. 

Tuossa taas luettelit monia syitä, joiden takia on ihan ymmärrettävää, että pääsit tutkimuksiin. Niiden lopputulos vaan saattoi olla väärä, koska mulle jokainen sun viesti vaan vahvistaa käsitystä siitä, että saatat oikeasti olla autismin kirjolla. 

Sitä mä en ymmärrä, miksi sä pidät niitä tutkimuksia ja diagnoosia niin pahana asiana? 

Tiedätkö, minäkään en joskus aikaisemmin tajunnut autismin kirjon piirteitä itsessäni. Ajattelin esim., että enhän minä ota asioita kirjaimellisesti - koska otin liian kirjaimellisesti sen, mitä asioiden kirjaimellisesti ottamisella tarkoitetaan 😃. 

Oot saattanut kommentoida johonkin tt-videoon koska vika lause kuulostaa tutulta. En kyllä tajuu miten voi ottaa liian kirjaimellisesti et ottaa asiat kirjaimellisesti. No, väliikö toola

 

Kerro mulle MIKSI uskot et oon autisminkirjolla? Ja hei muukin vastaus kun "keskustelee autismista autismikeskustelussa";)

 

Ap.

En ole ikinä kommentoinut mihinkään tt-videoon (jos tt on tiktok, niin en ole ikinä käyttänyt sitä), eli täytyy olla niin, etten ole ainoa autisti, jolla on sama kokemus asiasta. Että on kuvitellut, että sillä kirjaimellisesti ottamisella tarkoitetaan sitä, että ei vaikka ymmärtäisi sanontoja (vaikka "its raining cats and dogs", että ottaisi sen oikeasti kirjaimellisesti, ja ihmettelis, että täällähän sataa vain vettä, ei mitään kissoja ja koiria). Siinä missä mulla se onkin esim. sitä, että oon kuvitellut, että ihmiset käyttää aina eksakteja sanoja tarkkaan harkitusti, ja oon sitten käsittänyt väärin jos joku onkin käyttänyt vähän vääriä ilmaisuja ja puhunut silleen vähän sinne päin. 

En sori osaa ehkä sen tarkemmin analysoida, tää on vaan se autistitutka mikä mulla autistina on. Ehkä se, miten voimakkaasti oot takertunut tuohon, että oot närkästynyt sulle tehdyistä autismitutkimuksista. Sellainen on aika tyypillistä, että ei osaa päästää irti tollasista. Sitten ihan vaan sun tapa kirjoittaa, ja toi, miten korjaat nippelitieto-yksityiskohtia. 

Ja melkein niinkuin olisit tehnyt ekkon (yyh, inhoan tota sanaa, mutta käytän nyt, kun tunnet sen merkityksen) siitä, miten et muka omasta mielestäsi sovi autismin määritelmään. 

Mutta en mä tietenkään oikeesti tiedä susta mitään, tää oli vaan tälleen intuitiopohjaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ole, ihan naurettava ajatuskin. 

Sellsista kuvittelee vaan ne, jotka ei tiedä asiasta mitään. Tälleen autistina taas on selvää, etten ole muodissa. 

Aa okei. Mä tiedän taas aika paljon. Itellänikin sitä epäiltiin. 

 

Tottakai autismi on diagnoosi, oikea sellainen.

Ja samalla muotia.

Valitettavasti 

No kun ei se ole muotia. Autisteja ennemminkin kiusataan ja syrjitään ja pilkataan. 

Riippuu varmaan autismin tasosta. Onko niinkun kehitysvammainen laitoksessa makaava vai Sheldon Cooper-tyyppinen. Vai sitten jotain siltä väliltä.

 

Monia muitakin kun autisteja kiusataan. Normaaleilla/neurotyypillisilläkin on autismin piirteitä. Joita sitten ylidiagnosoidaan.

 

Se on muotia somessa. Ja se on muotia myös lääketieteessä. 

 

Valitettavasti.

 

-ap

Ei kyllä ole mun somessa muotia (ja mä sentään olen autisti), eikä lääketieteessä (tiedän omien lasten autismitutkimuksista). 

Alidiagnosointi on oikeasti ongelma, ylidiagnosointi ei. 

Autismi ON oikea sairaus/dg. Kuten adhd;kin. Silti ne on muotia, ja tää on fakta.

 

Ylidiagnosointi on ongelma.

Ehkä vähemmän kun alidiagnosointi, mutta on silti.

Alidiagnosointi johtaa itsemurhiin, syrjäytymiseen jne. 

Ylidiagnosointi johtaisi...mihin? Ei oikeastaan mihinkään.

Kysytkö tosissasi?

 

Ai mihin johtaa ylidiagnosointi? Että ei-autistiselle annetaan/epäillään autismia. Voin luetella.

 

Se johtaa;

-alkaa inhoo itteensä

-ahdistus/masennus

-itsetuhoisuus tms

-luotto menee terveydenhuoltoa kohtaan

 

Tossa vaan esimerkkejä. Kukaan ei riistä henkeensä koska ei saanut dg;a. Vaan koska ei saanut esim tukea kouluun tms. Eli ei se oo silleen "koska mulla ei oo dg, riistän henkeni", jos tajuut mitä meinaan.

 

-ap

Kyllä nimenomaan on tutkittu, että diagnosoimattomaan autismiin liittyy erittäin suuri itsemurhariski. 

Miksi ihmeessä "ylidiagnosointi" johtaisi tuollaisiin mainitsemiisi? Eihän sellaisesta ole mitään viitteitä. Jos nyt joku, joka ei oikeasti ole autisti, on somesta keksinyt olevansa autisti ja jollain ilveellä saanut itselleen haluamansa diagnoosin, niin ei kai hän nyt itseään alkaisi sen takia inhota? 

Nyt mä taisin tajuta. Sä olet itse autisti, mutta kiistät sen koska jostain syystä miellät sen pahana asiana, ja sulla on terveydenhuollossa epäilty autismia ja olet siitä loukkaantunut? 

Okei, pahoittelen nyt hiukan huonoa artikulaatiotani.

 

Tottakai ns wannabe-autistit saa hyötyjä vaan siitä. (Tai no, riippuu..) mutta siis jos on vaikkapa lapsena psykalla turhaan annettu autismi (tai ennen asperger)-diagnoosi, voi tapahtua kuten edellä kuvasin. 

 

Autismi ei ole paha Asia. Mutta totta helvetissä loukkaannun, jos minulle keksitään vääriä diagnooseja. Etkö sinä loukkaantuisi? 

 

-ap

Jos en kokisi olevani mitenkään normaalista poikkeava, ja joku tulisi minulle jotain diagnooseja ehdottamaan, en todellakaan lähtisi tutkimuksiin. Mutta miksi edes menisin psykiatrin arvioitavaksi, jos mitään ongelmaa ei olisi? Ei niitä autismidiagnooseja yleislääkäreiltä saa, eikä riitä yksi lääkärikäynti siihen.

Vääristä diagnooseista minulla on kyllä kokemusta. Nämä olivat mielenterveysdiagnooseja. Niillä yritettiin selittää epänormaaliuttani, ja niiden varjolla minulle määrättiin lääkkeitä, joilla epänormaaliuttani yritettiin parantaa.

Olet ilmeisesti saanut autismi-dg:n? Okei.

 

Minut vietiin psykiatrille/psykologille oppimisvaikeuksien vuoksi (JOTKA EI TODELLAKAAN LIITY AUTISMIIN AINA!!!). Lisäksi pitivät esim "liian" tunteellisena tms. Epäili tosiaan autismia, muttei sentään sitä diagnoosia antaneet (mutta oli suht lähellä!!) 

 

Oppimisvaikeudet olivat siis tata (taito-ja taide)-aineissa. Tai siis ovat.

 

-Ap

Siis sä olet jotenkin suuttunut siitä, että sulle on tehty lapsena autismitutkimuksia? Miksi? 

Koska ne oli ihan keksittyã.

 

-ap

No ei selvästikään ollut, vaan on ollut viitteitä siitä, että voisit olla autisti. Eihän se ole mikään loukkaus. 

Mistä sä olet keksinyt, että sun kohdalla ei oikeasti ollut mitään syytä tutkia autismin kirjon mahdollisuutta? 

Teen tämän nyt luettelemalla sitten, ettei mene sekavaksi.

 

Eli;

 

-Olen huumorintajuinen ja sarkastinen (se lienee normalia ettei 5-vuotias tajua vaikka ironiaa)

-En ota asioita ns. kirjaimellisesti yms

-Minulla on aina ollut paljon ystäviä ja ne on vaihdellutkin (autisteilla ei yleistä tietojeni mukaan).

-Ymmärrän ns "kirjoittamattomia sääntöjä".

-Ei ole ekkoja.

-En ole ns "kaavoihin kangistunut"

 

Tuossa muutamia. Saa kysyä lisääkin!

 

Terveisin,

Ap

Sulla on ihan väärä käsitys autismista, jos kuvittelet, että noi on jotenkin autismin kirjon poissulkevia ominaisuuksia. 

Mitkä on ne piirteet, joiden vuoksi sitä autismin kirjoa sun kohdalla epäiltiin? 

No kyllä noi on.

 

Ne piirteet on tässä:

 

-"Ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä, mustavalkoisuus"- eli siis, ilmoitin suht herjästi kiusaamisesta aikuiselle.

-Tykkäsin rutiineista (siis sellaset tiettyyn aijaan Asia x, mutta ei tarvinnut esim iltatoimissa aina pestä hampaat-yövaatteet-nukkumaan, eli tiettyä järjestystä)

-Olin "liian" tunteellinen. Ensin en suostunut kertomaan tunteist ja kun lopulta suostuin, oli sekin väãrin. Niin tai näin, aina väärinpäin.

-Oppimis-ja hahmotusongelmat seuraavissa aineissa; liikunta, kässä, kuvataide (ja myöhemmin kotitalous.)

-Anteeksi antaminen vaikeaa (sen jälkeen kun tavarani oli mm pöllitty)

 

Että joo. Sellasta menoa on Suomessa. 

 

Onneksi oon jo päättänyt muuttavabi jossain kohtaa Italiaan / Espanjaan. Jos siis vain mahdollista.

 

Toivottavasti tää EI ole arkea kellekään muulle kun minulle oli. Toivon todella.

Ei, missään nimessä nuo aiemmin mainitsemasi eivät ole autismin kirjon poissulkevia ominaisuuksia. 

Tuossa taas luettelit monia syitä, joiden takia on ihan ymmärrettävää, että pääsit tutkimuksiin. Niiden lopputulos vaan saattoi olla väärä, koska mulle jokainen sun viesti vaan vahvistaa käsitystä siitä, että saatat oikeasti olla autismin kirjolla. 

Sitä mä en ymmärrä, miksi sä pidät niitä tutkimuksia ja diagnoosia niin pahana asiana? 

Tiedätkö, minäkään en joskus aikaisemmin tajunnut autismin kirjon piirteitä itsessäni. Ajattelin esim., että enhän minä ota asioita kirjaimellisesti - koska otin liian kirjaimellisesti sen, mitä asioiden kirjaimellisesti ottamisella tarkoitetaan 😃. 

Oot saattanut kommentoida johonkin tt-videoon koska vika lause kuulostaa tutulta. En kyllä tajuu miten voi ottaa liian kirjaimellisesti et ottaa asiat kirjaimellisesti. No, väliikö toola

 

Kerro mulle MIKSI uskot et oon autisminkirjolla? Ja hei muukin vastaus kun "keskustelee autismista autismikeskustelussa";)

 

Ap.

En ole ikinä kommentoinut mihinkään tt-videoon (jos tt on tiktok, niin en ole ikinä käyttänyt sitä), eli täytyy olla niin, etten ole ainoa autisti, jolla on sama kokemus asiasta. Että on kuvitellut, että sillä kirjaimellisesti ottamisella tarkoitetaan sitä, että ei vaikka ymmärtäisi sanontoja (vaikka "its raining cats and dogs", että ottaisi sen oikeasti kirjaimellisesti, ja ihmettelis, että täällähän sataa vain vettä, ei mitään kissoja ja koiria). Siinä missä mulla se onkin esim. sitä, että oon kuvitellut, että ihmiset käyttää aina eksakteja sanoja tarkkaan harkitusti, ja oon sitten käsittänyt väärin jos joku onkin käyttänyt vähän vääriä ilmaisuja ja puhunut silleen vähän sinne päin. 

En sori osaa ehkä sen tarkemmin analysoida, tää on vaan se autistitutka mikä mulla autistina on. Ehkä se, miten voimakkaasti oot takertunut tuohon, että oot närkästynyt sulle tehdyistä autismitutkimuksista. Sellainen on aika tyypillistä, että ei osaa päästää irti tollasista. Sitten ihan vaan sun tapa kirjoittaa, ja toi, miten korjaat nippelitieto-yksityiskohtia. 

Ja melkein niinkuin olisit tehnyt ekkon (yyh, inhoan tota sanaa, mutta käytän nyt, kun tunnet sen merkityksen) siitä, miten et muka omasta mielestäsi sovi autismin määritelmään. 

Mutta en mä tietenkään oikeesti tiedä susta mitään, tää oli vaan tälleen intuitiopohjaista. 

Joo tt on tiktok. Se oli suht vanha video kylläkin. En muista enää tiliä xd

Varmaan aika moni ns. ylidiagnosoitu närkästyy. En mä sitä joka päivä tietenkään mieti. Mutta kyllä se on usein mielessä. 

Korjasin sen "nippelitiedon" (btw inhoon sanaa nippelitieto) vaa et naisautistien im-riski on 10-kertainen eikä 8-kertainen. Tän luin varmaa eile jostakin tiktokista. 

Kiinnostais tietää lisää mitä meinaat "sun tapa kirjottaa"-kohalla? Oon siis kirjotellut tarinoita jo jonkun aikaa, ja tällä tyylil kirjotan vaan tarinoita ja sit tänne palstalle ihan selkeyden vuoks.

Mielestäni totuuden esiin tuonti ei ole mitenkään "ekko"/mielenkiinnonkohde. Se on totuuden esiin tuontia.

-ap.