Miksi kiltit ja hyväsydämiset ihmiset saa usein paskaa niskaan

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Kun koko elämänsä on yrittänyt olla kiltti, auttavainen ja hyväsydäminen niin nyt 60-vuotiaana alkaa olla mitta täysi. Minulle tulee vaan paskaa niskaan. Minusta halutaan aina vain hyötyä, oli se sitten rahallista tai vain kuuntelijaa kun on vaikeaa. Jos minulla on vaikeaa ja tarvitsisin kuuntelijaa niin kenelläkään ei ole aikaa. 

Kynnysmattona on saanut olla enkä jaksa enää. Elämä on aivan paskaa, vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä asioita. Kaikki ei vain ole itsestä kiinni (kuten terveys).

Pahinta tässä on, että ne kaikki minusta hyötyjät ovat pärjänneet elämässä loistavasti: heillä on terveyttä ja myös läheiset ovat terveitä, on hyvät ihmissuhteet (puoliso, lapset jne), on rahaa ja maallista omaisuutta, on työpaikat ja hienot talot. Oma elämäni on täysin toivotonta eikä mitään haaveita enää ole kun aina joutuu pettymään.

Elämä ei palkitse kynnysmattoja vaan niitä, jotka polkevat ja lyttäävät kiltit ihmiset. Mitä tässä enää olemaan.

Voi samaistua

Ei kiltti ja hyväsydäminen tarkoita hölmöä kynnysmattoa. Kiltti ja hyväsydäminen on sitä myös itseään kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Helposti höynäytettävä ja alistettava kerää ympärilleen kaikenlaista hyötyjää. Ei hyeenakaan jätä raatoa syömättä jos paisti on tyrkyllä.

Kuvailet tyhmää joka ei ole sama kuin hyväsydämminen ihminen.

Kiltteyttä ja hyväsydämmisyyttä on nykyisin liian vähän. Jos törmäävät toisiinsa ymmärtävät toisiaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kai niitä kyrpiä vituttaa, kun joku on hyväsydäminen

Jep, yrittävät kaikkensa tuhotaakseen sen mitä eivät itse pysty saavuttamaan. Tämä kuvio nähty monta kertaa, kusipäisyys tulee esille aina jossain vaiheessa ja silloin heitä hävettää niin etteivät enää tiedä miten päin olla.