Miksi kiltit ja hyväsydämiset ihmiset saa usein paskaa niskaan

Helposti höynäytettävä ja alistettava kerää ympärilleen kaikenlaista hyötyjää. Ei hyeenakaan jätä raatoa syömättä jos paisti on tyrkyllä.

Näin se vaan menee vaikka siinä ei ole mitään järkeä.

Varmaan siksi, että tuo osoittaa, kuinka veemäisiä ihmiset itse ovat. On kato pakko repiä se kiltti ja hyväsydäminen ihminen alas "norsunluutornistaan"

Näin maailma toimii. Olen itse joutunut jakamaan porukan normaaleihin hyvää tarkoittaviin ihmisiin ja vedättäjiin. Ensimmäiseen ryhmään pääsy edellytttää sitä että sanaan voi suurinpiirtein luottaa ja kerrotut asiat eivät erota jatkuvasti todellisuudesta. Toiseen ryhmään ansioillaan pudonneet sivuutan kokonaan elämästäni.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että tuo osoittaa, kuinka veemäisiä ihmiset itse ovat. On kato pakko repiä se kiltti ja hyväsydäminen ihminen alas "norsunluutornistaan"

Näinhän se varmaan onkin.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Helposti höynäytettävä ja alistettava kerää ympärilleen kaikenlaista hyötyjää. Ei hyeenakaan jätä raatoa syömättä jos paisti on tyrkyllä.

Eihän kiltti välttämättä ole höynäytettävissä tai alistettavissa. 

Sitä näkee helposti vain yhden näkökulman. Joku muu näkökulma voi olla eri. Ihminen voi olla vaikea vaikka kovissa kivuissa tai uupuneena.

Kai niitä kyrpiä vituttaa, kun joku on hyväsydäminen

En muista saaneeni paskaa niskaan usein.

Se voi johtua myös siitä että tällaiset ihmiset antavat itsestään "liikaa" ja joustavat liian paljon. He ovat sillä tavoin rajattomia. He odottavat vastavuoroisesti toisilta samaa eivätkä he tajua ettei se ole normaalia eivätkä he tule ikinä sitä saamaankaan normaaleilta ihmisiltä. 

Itse olen jossakin määrin tällainen ihminen ja nyt vasta vanhempana tajunnut ettei se ole normaalia eikä ihailtavaa, vaan oire siitä että olen jäänyt lapsuudessa paitsi sellaisista asioista joita hyvän lapsuuden omaavat ovat saaneet. Se ei ole normaalia että aina uhrautuu ja laittaa kaikki muut oman itsensä edelle.

Kiltteys ei ole heikkous, sitä tarvitaan tässä maailmassa. Kusipäillä ja ilkeillä ihmisillä tuskin oikeasti on kovin hyvä olla itsensä kanssa. Harmi vaan, että usein myrkyttävät ilkeydellä itsensä sekä muut.

Vierailija kirjoitti:

Se voi johtua myös siitä että tällaiset ihmiset antavat itsestään "liikaa" ja joustavat liian paljon. He ovat sillä tavoin rajattomia. He odottavat vastavuoroisesti toisilta samaa eivätkä he tajua ettei se ole normaalia eivätkä he tule ikinä sitä saamaankaan normaaleilta ihmisiltä. 

Itse olen jossakin määrin tällainen ihminen ja nyt vasta vanhempana tajunnut ettei se ole normaalia eikä ihailtavaa, vaan oire siitä että olen jäänyt lapsuudessa paitsi sellaisista asioista joita hyvän lapsuuden omaavat ovat saaneet. Se ei ole normaalia että aina uhrautuu ja laittaa kaikki muut oman itsensä edelle.

Mielestäsi narsismi, oman edun tavoittelu, jatkuva kilpailu sekä yleensäkin veemäinen käytös on "normaalia"? Tiesitkö, että ihminen ei ole luonteeltaan mitään noista? Kaikki tuollainen on varsin harvalukuisen ihmisryhmän luoma ja ylläpitämä. Käytännössä siksi, että itse pysyisivät vallassa ja saisivat aina haluamansa. Mikään noista ei ole normaalia nähnytkään.

Sinisilmäisyys, ei ymmärretä, että kaikki ei pelaa samoilla säännöillä ja ikävämmät ihmiset voivat käyttää sitä hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

Se voi johtua myös siitä että tällaiset ihmiset antavat itsestään "liikaa" ja joustavat liian paljon. He ovat sillä tavoin rajattomia. He odottavat vastavuoroisesti toisilta samaa eivätkä he tajua ettei se ole normaalia eivätkä he tule ikinä sitä saamaankaan normaaleilta ihmisiltä. 

Itse olen jossakin määrin tällainen ihminen ja nyt vasta vanhempana tajunnut ettei se ole normaalia eikä ihailtavaa, vaan oire siitä että olen jäänyt lapsuudessa paitsi sellaisista asioista joita hyvän lapsuuden omaavat ovat saaneet. Se ei ole normaalia että aina uhrautuu ja laittaa kaikki muut oman itsensä edelle.

olen samaa mieltä mutta onhan ne ihmiset jotka käyttävät hiljaista ja kilttiä hyväksi myös jollain tapaa viallisia. Itse olin esim kiltti ujo tyttönrn 17-vuotiaaina ja muistan kun samassa talossa asuva äitini kaveri, minun naapuri alkoi teettää mulla palveluksia kun en osannut sanoa ei. Hoidin muun muuassa hänen lastaan ja kannoin kotiin hänen joulukuusensa.  En minä kehtaiisi noin ketään kohdella nyt kun miettii. 

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Kun koko elämänsä on yrittänyt olla kiltti, auttavainen ja hyväsydäminen niin nyt 60-vuotiaana alkaa olla mitta täysi. Minulle tulee vaan paskaa niskaan. Minusta halutaan aina vain hyötyä, oli se sitten rahallista tai vain kuuntelijaa kun on vaikeaa. Jos minulla on vaikeaa ja tarvitsisin kuuntelijaa niin kenelläkään ei ole aikaa. 

Kynnysmattona on saanut olla enkä jaksa enää. Elämä on aivan paskaa, vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä asioita. Kaikki ei vain ole itsestä kiinni (kuten terveys).

Pahinta tässä on, että ne kaikki minusta hyötyjät ovat pärjänneet elämässä loistavasti: heillä on terveyttä ja myös läheiset ovat terveitä, on hyvät ihmissuhteet (puoliso, lapset jne), on rahaa ja maallista omaisuutta, on työpaikat ja hienot talot. Oma elämäni on täysin toivotonta eikä mitään haaveita enää ole kun aina joutuu pettymään.

Elämä ei palkitse kynnysmattoja vaan niitä, jotka polkevat ja lyttäävät kiltit ihmiset. Mitä tässä enää olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Helposti höynäytettävä ja alistettava kerää ympärilleen kaikenlaista hyötyjää. Ei hyeenakaan jätä raatoa syömättä jos paisti on tyrkyllä.

Olet sairas.

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Kun koko elämänsä on yrittänyt olla kiltti, auttavainen ja hyväsydäminen niin nyt 60-vuotiaana alkaa olla mitta täysi. Minulle tulee vaan paskaa niskaan. Minusta halutaan aina vain hyötyä, oli se sitten rahallista tai vain kuuntelijaa kun on vaikeaa. Jos minulla on vaikeaa ja tarvitsisin kuuntelijaa niin kenelläkään ei ole aikaa. 

Kynnysmattona on saanut olla enkä jaksa enää. Elämä on aivan paskaa, vaikka kuinka olen yrittänyt tehdä asioita. Kaikki ei vain ole itsestä kiinni (kuten terveys).

Pahinta tässä on, että ne kaikki minusta hyötyjät ovat pärjänneet elämässä loistavasti: heillä on terveyttä ja myös läheiset ovat terveitä, on hyvät ihmissuhteet (puoliso, lapset jne), on rahaa ja maallista omaisuutta, on työpaikat ja hienot talot. Oma elämäni on täysin toivotonta eikä mitään haaveita enää ole kun aina joutuu pettymään.

Elämä ei palkitse kynnysmattoja vaan niitä, jotka polkevat ja lyttäävät kiltit ihmiset. Mitä tässä enää olemaan.

Voitaispa me kaikki kiltit vain kokoontua yhteen! Moni ihminen on niin röyhkeä ja ei ota muita huomioon tai ajattele, että onkohan tämä toimintani nyt ok. :/

Kiltti voi olla, mutta ensisijaisesti pitää olla kiltti itselleen, ja hyväntekeväisyys alkaa kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Se voi johtua myös siitä että tällaiset ihmiset antavat itsestään "liikaa" ja joustavat liian paljon. He ovat sillä tavoin rajattomia. He odottavat vastavuoroisesti toisilta samaa eivätkä he tajua ettei se ole normaalia eivätkä he tule ikinä sitä saamaankaan normaaleilta ihmisiltä. 

Itse olen jossakin määrin tällainen ihminen ja nyt vasta vanhempana tajunnut ettei se ole normaalia eikä ihailtavaa, vaan oire siitä että olen jäänyt lapsuudessa paitsi sellaisista asioista joita hyvän lapsuuden omaavat ovat saaneet. Se ei ole normaalia että aina uhrautuu ja laittaa kaikki muut oman itsensä edelle.

Olipa hyytävää luettavaa. Olen just tälläinen, eikä pienenä kyllä yhtään rakastettu. 

Paskaa tulee niskaan vaikka kuinka yrittäisi olla mukava, kiva, ja hyvä. Nyt on ollut 23 v avioliittoa ja mies paljastui pettäjäksi. Laitoin jäljityslaitteen hänen autoonsa kun enää uskonut "menoihin" ja paljastui että on vieraillut ties kuinka kauan työkaverinsa (naispuolisen) luona. Ainut ilo oli nähdä hänen naamansa kun jäi kiinni. 

Tää on yhtä helvettiä kun yrittää olla vielä järjissään ja toinen syöttää mitä lie sontaa päin naamaa.