Tammikuussa LA, muita aluillaan olevia odottajia?

Täällä meinaa flunssa iskeä. Mieskin on yli 38 asteen kuumeessa. Raksa työmaa jäissä. Mulla lämpööä hieman yli 37. Tänään vapaata töistä, mutta huomenna pitäisi taas kyetä... Saa nähdä mihin tämä tästä etenee.



Mulla alkoi viime lauantaina (26.5. rv 5+4) pahoinvointi. Sitä on vaan ihmeelliseti joka toinen päivä. Eilen ei mennyt alas kuin banaani ja grillimakkara, vaikken kovin hyvä ystävä grillimakkaran kanssa muuten olekaan... Tänään taas mikään ei oo etonut. Kummallista.



Ultra olis sitten viikon päästä ja neuvola kahden viikon päästä...



Helmiina 6+0

Mukavan paljon meitä tammikuisia :) Menee jonkun aikaa ennen kuin muistaa, kuka kukin on, varsinkin kun pääsen aika harvoin kirjottelemaan. Meillä oli muutto viikonloppuna ja nyt ei sitten netti toimi kotona ollenkaan, täytyy töissä salassa käydä välillä teitä moikkaamassa!



Kiva heetu, että liityit joukkoon mukaan! Nyt sitten on wannabemummyn lisäksi toinenkin tutumpi nimi mukana.



Tänään mulla on ollut koko päivän etovaa oloa, yök. Ihan niin kuin Helmiinakin mainitsi, joka toinen päivä huono olo, joka toinen ihan ok. Ja sitten nälkäkin vaivaa vähän väliä. (Mielenkiintoista tutkailla näitä oireita kun ekaa tässä odotellaan.) Mies ihmetteli eilen illalla, miten syön niin paljon, enemmän jopa kuin hän ;) ...ja pahinta on se, että se on totta! Pakko syödä tai muuten tulee vielä huonompi olo. Minkähän kokoiseksi tässä vielä kasvaakaan??



Perjantaina olisi eka neuvola ja sitä kuumeisesti odotellaan. Mutta eipä nyt enempiä, täytyy jatkaa töitä.



-sasseli-

Tänään on ollut jännittävä päivä. Rohkaistuin varaamaan sen neuvolan ja sainkin ajan 14.6. Mulla on kaikkea pientä ongelmaa näissä perussairauksissa, joten mun raskaudenseuranta tapahtuu naistenklinikalla. Neuvolasta sanoivatkin, että he tarjoavat mulle enemmän ohjausta ja henkistä tukea, mutta kaikki tutkimukset sitten naistenklinikalla. Meidän lapsettomuusklinikalta tekivät mulle viime viikon ultran jäljiltä lähetteen tosiaan sinne NKL.lle ja tänään olikin jo kirje odottamassa NKL:lta. He olivat varanneet mulle jo syyskuulle asti ultria jo lääkärinaikoja. Kirje oli osoittettu näin " Hyvä odottava äiti" . Mä hetken luulin, että luen väärää kirjettä. En kyllä itseäni vielä tunnista odottavaksi äidiksi, vaan vielä wannabe-asteella olevaksi.



Muutenkin tuntuu, että nyt mennään liian lujaa eteenpäin. Kirjeessä oli mm kysely haluanko mä luovuttaa istukkaverta synnytyksen yhteydessä. Mä en kyllä osaa itseäni ajatella vielä synnyttävänä, vaan enemmänkin mennään nyt pikkuaskeleilla eteenpäin ja etappeina on nämä eri käynnit. Jos pääsen sen 12 viikon ylitse, niin ehkä tämä alkaa tuntua enemmän todelta. Jotenkin muutenkin tuntuu koko ajan siltä, että kohta menee jotain pieleen....



olo on aika hyvä. Mulla on vain yhtenä päivänä ollut hiukan äklö olo. Vatsa on tosiaan turvoksissa ja mä joudun pitämään nappia auki useimmissa housuissa. Mulla oli tänään työreissu ja jouduin paluumatkalla ajamaan bussipysäkille ja ottamaan vartin tirsat. Väsyttää siis aika lailla. Samoin mulla alkaa heikottamaan tosi helposti jos en syö. Hommasin appelsiinimehutetroja töihin vietäväksi ja viime viikolla mä jo hommasin pähkinöitä. Pakko siis aamiaisen ja lounaan välissä syödä jotain. Samoin iltapäivällä on pakko syödä jotain. Kotona saman tien ja sitten vielä iltaruoka. Mulla ei ole kyllä paino ainakaan vielä noussut, määrät kuitenkin pieniä.

Täällä yksi sairaslomalainen... Kävin juuri lääkärissä. Meinaa pidellä kuumetta/lämpöä. Eilen alkoi nousta. Oikein muuta ei ole. Kamala vilutus ja välillä äklötys. Lääkäri oli oikein ymmärtäväinen (pomo ei...) ja kehoitti nyt vaan lepäämään. Muistutti, että kuume ja pahoinvointi voi olla jopa hieman vaarallista, jos menee todella heikkoon kuntoon, että pitäisi kovasti juoda, muuten voi olla seurauksena jopa sairaalahoito... Niin, pomo ei oikein tykännyt, kun sain koko loppu viikon sairaslomaa... Mieskin on meillä vielä kovemmassa kuumeessa kuin minä...



Muutapa ei tänne sitten kuulukaan... Viikko vielä ultraan...



Helmiina 6+1

Meitä on tammikuisissa jo niin monta, että on totta, että on vaikea aluksi muistaa kuka on kuka. Mutta kyllä se tästä. Hauskaa, että meitä on näin monta.



Kiva lukea, että muitakin väsyttää! Tämä on kyllä outoa, kun ei MITÄÄN jaksa tehdä. Sen lisäksi, että selviää työpäivästä jotenkin kunnialla ja koiran jaksaa hoitaa niin nukkumaan on päästävä!! Työpäiväkin tuntuu tuskaiselta, kun ei jaksa istua, ei seistä, ei tehdä mitään (paitsi syödä ja surffata netissä). Niinpä tulin tänne kirjoittelemaan =o) Että pysyisi silmät auki.



Väsynein, mutta onnellisin terveisin Humaus7+5 ja salamatkustaja

(nimi muuttuu koko ajan fiiliksen mukaan, onhan rakkaalla koirallanikin monta nimeä)

Hei!

Täällä olisi taas yksi tammiodottaja. Mikähän lie, sukuvitsaus tai se VAPPU ;), kun sisartenkin esikoiset ovat syntyneet tammikuussa. Testasin viime lauantaiina ja ensimmäinen neuvola on 12.6. On niin kannustavaa lukea, että muutkin vaikuttavat melko väsähtäneiltä. Silmät lupsuavat ja ylänappi " ahistaa" ... No, tästä se lähtee.

Tsemppiä punttiin kaikille!

... samalta kuulostaa oireet täälläkin. Väsymystä ilmassa aina työpäivien jälkeen, illat menee helposti soffalla torkkuessa ja telkkua katellessa. Eilenkin nukahdin varmaan pari kertaa soffalle ennen kuin pääsin viimeinkin sänkyyn asti nukkumaan. Pahoinvointia ei mulla juuri ole ollut, muutaman kerran on vaan tullut öklö olo kesken työpäivän kun on tuijotellut tietokonetta liian tiiviisti. Sit on vaan pitänyt lähteä vähän käppäilemään ja haukkaamaan jotain välipalaa. Parempi kai näin, ettei ole pahoja oloja, mut välillä toivoo, että antais nyt pikku-papu jotain merkkejä itestään... : ) Viikon päästä torstaina eka ultra, piinaviikko siispä edessä...



Tsemppiä kaikille ultraa odottaville!!!!!



Suzan + papu rv 6+5

Hei!



Mä nyt siirryn tälle puolelle kirjoittelemaan. Eilen kävin ensimmäisessä ultrassa, ja siellä se pikkuinen oli, ja sydämen sykekin näkyi. Oltiin miehen kanssa ihan liikuttuneita. Pikkuinen oli 10mm. Saatiin ultraäänikuvatkin mukaan.



Pelottaa vaan kun ollaan niin alussa vielä, mitä vaan voi tapahtua. Ja keskenmeno pelottaa aivan valtavasti. :(

Mutta päivä kerrallaan.....



Pahoinvointia on päivittäin, ei jää enään pelkkään aamupahoinvointiin. Oksentanut tänäänkin 3 kertaa.



t. Marie rv 7+2

Sama juttu, tänäänkin olin koko päivän kouluttamassa, ja välillä kyllä todella nolotti kun haukotutti kesken lauseen :=) Olen yöt nukkunut tosi levottomasti ja nähnyt tosi paljon unia (viime yönä heräsin johonkin aivan sairaaseen uneen aivan hiestä märkänä, oli pakko käydä suihkussa ja sitten jatkaa taas unia... Eli nää kaikki yölliset " episodit" voi mulla tietty myös aiheuttaa päiväväsymystä.



Maikka30: Tervetuloa mukaan ja onnea paljon odotukseen!! Millainen hoitohistoria teillä on takana?



Helmiina81: Pikaista paranemista sinulle, nyt vaan lepäilette yhdessä Piiperöisen ja miehesi kanssa oikein kunnolla ja hoidatte itsenne terveiksi!!



Suzan73: Sulla sentään ollut vähän pahoinvointia, mulla ei yhtään mitään ja välillä tuntuu todella että voiko näin oireettomana sitten kaikki olla kunnossa?? Jotenkin kun tämä koko vauvaprojekti- tie on ollut meidän kohdalla (niinkuin varmaan monella muullakin teistä) niin pitkä ja kuoppainen, niin jotenkin sitä on kovin vaikea uskoa että näin oireettomana kaikki olisi hyvin! Nuo hoidot on ainakin aiheuttaneet sen, että kovin varovaisesti tähän raskauteen vieläkin suhtautuu ja aina miehellenikin jutellessa lause alkaa: " JOS kaikki menee hyvin ja synnytykseen asti päästään, niin..."



No, ylihuomenna on se varhaisultra, jota odotan pelonsekaisin tuntein. Piikullahan on myös ylihuomenna ultra, eikö näin ollut?



Tsemppiä kaikille!!

Tänään oli mulla eka ultra ja kyllä siel pikku tiitäinen näkyi ja sykekin havaittiin. Mua pelotti ja jännitti aivan hirveesti, ku ekaks lääkäri tutkiskeli ultraa ja ei puhunut mitään (kerkesin jo aatella vaikka mitä), mutta sitten sanoi, et syke löytyy ja kokoa tiitiäisellä oli 8,6 mm.

Mua on erityisesti päivisin väsyttänyt. Etovaa oloa ilmennyt ajoittain aamuisin ja joskus päivälläkin. Eilen oli todella inhottavia selkäjomotuksia ja vatsaakin särki, mikä pelotti mua aivan hirveesti. Mut onneksi tämän päiväinen ultra toi helpotusta mielelle.



Marie_girl: Muistan sinut piinisajalta. Onnea hyvistä ultranäkymistä!





Heli30 rv 6+6

Hei mulla on sama tunne kuin sulla krisse77. Koska tähän asti pääseminen on ollut yhtä tuskaa, niin olen pitänyt todennäköisenä massiivista raskauspahoinvointia, joka vie mut sairaalaan tiputukseen, outoja vernevuotoja ja vaikka mitä kamalaa. Nyt melkein ainoa oire on turvonnut vatsa, niin kyllä tässä epäilee, että lieköhän kaikki hyvin... Mutta eikös suurimmalla osalla ole juuri näin ja kaikki friikkiraskausoireet ole poikkeuksia? Nyt kun kaikki on ollut tähän asti niin vaikeaa, niin odotukset ovat että mistään ei pääse helpollla. Koko ajan odottaa, että löytyy joku uusi komplikaatio tai sairaus.



Mä en siitä sikiöstä niinkään ole huolissani. Jos hän elää, niin hänellä lienee asiat hyvin. Pelkään enemmän, että mun kroppa pettää mut jotenkin.

Heissan kaikki!



Kovasti näyttää muita väsyttävän, mutta minä taas koen ainakin päivisin olevan tosi pirteä. Onkohan se tämä odotuksen onni, joka on tullut elämääni? Pahoinvointiakaan ei ole (vielä), mutta olen vienyt töihin mehua ja hedelmiä ja yritän syödä säännöllisesti. Kun nälkä tulee, niin ruokaa pitää saada ja nopeasti. Mutta sen sijaan mulla on vatsa lähes vähän väliä hieman kivistävä ja älyttömän turvoksissa! Nappi tosiaan kiristää jo nyt. Pelottaa, miten tämän saa pidettyä salassa vielä useita viikkoja, kun olen aika pieni kokoinen muuten.



Mulla kuuluu työhön jonkin verran edustamista, joten seuraavat viikot tulee olemaan mielenkiintoisia, kun joutuu yhden viinilasin kanssa pyörimään koko illan kaikenlaisissa kesäkekkereissä. En todellakaan halua juoda mitään, joten mielenkiintoiseksi tämä salailu menee.



Viikko pitää vielä odottaa, jotta saamme tietää, onko meillä 1 vai 2 kyytiläistä. On tämä jännittävää! Mies odottaa ihan innoissaan kaksosia :) , mutta tulisi nyt edes yksi.



daami76, rv 6+0

että samalla lailla minäkin odotan koko ajan oksentamisen aloittamista, sairaslomia yms, sillä raskaaksi tulo on ollut niin vaikea prosessi. Voiko tämä nyt todellakin mennä näin helposti eteenpäin? No aika näyttää.

Hei kaikille!



Mulla rv 8+5, mutta farkut kiristää todella.Ei kai tässä vaiheessa vielä pitäis " kasvaa" ..? mut maha todellakin pömpöttää..turvotustako...?rinnat on kuin melonit(mut kuuluu asiaan)Jos tätä menoa paisun, millainenhan oon sit kun oikeesti masu kasvaa?en valita,lähinnä vaan ihmettelen.onko kellään muilla samanlaista pöhötystä?





kyselee heetu

Täällä toivutaan flunssasta. Lämpöä vielä 37,4. Mieletön ummetus vaivaa myös ja ottaa kyllä tosi kipeästi mahasta! Mulla on muutenkin ollut paljon mahavaivoja (siis aiemmein, on tähystettykin ja haettu syytä, ei ollut keliakia, jota vahvasti kuitenkin epäiltiin pitkään...) ja nyt, kun on ollut sängyn pohjalla eikä ole tullut liikuttua, niin maha on aivan pakissa.



Eipä täällä oikeastaan muuta. Malttamattomana ultraa odotellaan... Ensi keskiviikkoon saa vielä odotella...



Helmiina 6+2

Osaisittenko te vastata tähän, minullakin kun laskettu aika olisi sitten tammikuussa :) Minulla oli inseminaatio 2.5. Kuukautiset tulivat runsaina pp13 kestäen 5 pv. Tämän jälkeen oli puhtaita päiviä 3 kunnes alkoi taas niukahko vuoto (pikkuhousunsuojalla pärjää). Tein tällöin vielä raskaustestin, joka oli negatiivinen. Vuodon jatkuttua viikon, soitin polille ja käskivät tehdä raskaustestin uudelleen. Tein, ja tällöin siihen tuli haalea haamuviiva. Eilenaamuna kävin veritestissä jonka tulos oli 27. Elikkäs mitä tämä nyt meinaa, olenko siis raskaana? Niukahkoa vuotoa tulee kuitenkin koko ajan, kipuja ei ole. Leukkarit vähän kohollaan. Ja plussan sain vasta nyt kun inseminaatiosta jo 4vkoa. Olisiko alkio matkannut kohtuun näin kauan? Onko muilla tällaisia myöhäisia plussakokemuksia? Ensiviikolla uusi veritesti josta sitten selviää onko lukema lähtenyt nousuun.. Toisaalta olen hyvin realistinen asian suhteen enkä odota liikoja..

Surullisia uutisia minulla:



Tänään varhaisraskauden ultrassa todettiin tyhjä sikiöpussi ja heikko sikiökaiku. Eli mennyt kesken joskus rv 5+ jotain, tänään piti olla jo 6+5. Tätä kyllä vähän pelkäsikin, kun oireita ei ole ollut, ei sitten tippaakaan pahoinvointia.



Itkettää, vaikka tiesin että tämä mahdollisuus on olemassa.

Lääkkeellinen tyhjennys on ensi ke, toivotaan että sitä ennen vuoto alkaisi ja parhaassa tapauksessa ei tarvitsisi lääkkeitä ottaa. Mulla lääkkeet (estradot-laastarit ja luget) on pitänyt vuodon poissa. Joskus silti vuodostakin huolimatta joudutaan kaavintaan, jos kaikki ei vuoda spontaanisti pois. Kuitenkin raskaus on hyvä merkki, ja jos tämän nyt piti kesken mennä niin hyvä että jo tässä vaiheessa eikä myöhemmin.



Eli vetäydyn nyt takaisin täältä palstalta kirjoittelemaan tuonne Ellien lapsettomuus-palstalle. Sydämestäni toivon että teillä kaikilla olisi parempi onni!!



Halauksia sinulle!





Toivottavasti teillä muilla olisi parempi onni!

Oon niin pahoillani Krissen puolesta. Ei ole sanoja lohduttaa. Ei voi muuta todeta kuin, että meille muille jäitä hattuun ja lujasti! Kuinka hataralla pohjalla tässä vielä mennäänkään...



Helmiina 6+3

Olen äärimmäisen pahoillani puolestasi :(. Voimia ja jaksamista sinulle.

Krisse: Olen todella pahoillani puolestasi. Voimia sinulle!



SJ: Kuulostaa valitettavasti samalta kuviolta, kuin minulla on ollut kemiallisissa ja kohdunulkoisissa raskauksissa. Kuukautiset normaalisti, sitten välipäiviä ja vuoto uudelleen, hcg lähtee myöhään ja hitaasti nousuun. Tosin sinullahan oli inseminaatio, että jos olisi sitten luonnostaan lähtenyt myöhemmin.



Heetu: Minä laihduin kolme kiloa seitsemännellä ja kahdeksannella viikolla pahoinvoinnin ja närästyksen vuoksi ja silti maha on niin turvoksissa, että täytyy todella katsoa, mitkä housut laittaa jalkaansa tai sitten olla koko ajan vetskaria aukomassa. Varsinkin iltaa kohti turpoaa niin, ettei omia varpaitaan näe, vaikka olen pienikokoinen ja hoikka. Siksi se pallo niin hauskan näköinen iltaisin onkin :) Aamuksi se tosin palautuu lähemmäksi normaali mittojaan.



Nyt mulla vaan huolettaa ihan hirveästi, kun viime viikolla pahoinvointi jäi pois, vaikka sen pitäisi periaatteessa vain pahentua näihin aikoihin. Tiedän, ettei se ole hyvä merkki. Kun lisäksi käytän lugeja ja estradot-laastaria, jotka pitivät vuodon Krisseltäkin pois, hiipii mieleen pelko keskeytyneestä keskenmenosta. Kipuja eikä vuotoa ole ollut. Ensi viikon tiistaina on neuvola, niin täytyy siellä keskustella asiasta. Ja jos ei sieltä saa helpotusta, niin täytynee varata yksityiselle ultraan aikaa. Päivät käy liian pitkiksi näitä miettiessä.



Keltainen rv 9+2 toivon mukaan :)