Lue keskustelun säännöt.
Tavarapaljous osa 2
Jatketaanko täällä ylimääräisistä tavaroista luopumista?
Kommentit (856)
Sain kodinhoitohuoneesta turhat pois, nyt mahtuu pinoon kirppikselle menevät laatikot. 5 laatikollista täynnä lasten leluja ja heidän pieniä vaatteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla edistynyt raivaus todella hyvin nyt keväällä. Olen myynyt, lahjoittanut ja heittänyt roskiin todella ison määrän tavaraa ja olo on ihanasti keventynyt. Olen kyllä hankkinut myös uusia vaatteita ja kenkiä tilalle, mutta keskittynyt siihen, että ne on laadukkaita ja sellaisia jotka tulee oikeasti jatkuvaan käyttöön. Muutenkin suhtaudun ostamiseen yllättäen rennommin kuin ennen, koska ajattelen että jos tulee vikaostos niin myyn sitten heti pois enkä jätä kaappiin odottamaan. Toki silti ostan harkiten.
Ostin uuden päiväpeiton ja myin heti vanhan pois, vaikka vähän teki mieli pitää vanhaa "varalla" XD
Kunhan keli lämpenee, pitää käydä läpi ulkovarasto ja karsia kaikki turha sieltä pois.
Mä taas tuskailen kahden päiväpeiton kanssa kun en käytä niitä koskaan kun en koe niille tarvetta. Eivät ole käytössä siis mutta en haluaisi heittää poiskaan koska mitä jos haluankin joku päivä laitaa päiväpeiton.
Ovat kalliita uudelleen ostettuna enkä välttämättä edes löydä mieleisiä sitten. Olen ajatellut niiden käyttöönottoa mutta se on niin jotenki turhaa kun makkarit ovat yläkerrassa.
Ota kokeeksi käyttöön, jos ei käytäntö toimi niin myyt pois.
Vierailija kirjoitti:
Muutto ei ole suunnitelmissa, mutta teen silti muuttosiivousta. :)
Monet jättää ryhtymättä, koska projekti on liian suuri ja siksi lamaannuttava. Tärkeintä olisi aloittaa edes jostain: vaikka siitä ensimmäisestä myynti-ilmoituksesta.
Jos projekti lamaannuttaa, niin ensimmäinen asia, mikä kannattaa unohtaa, on tavaroiden myyminen. Se moninkertaistaa ajan ja vaivan. Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen on hyvä vaihtoehto.
Itse olen lahjoittanut tavaraa myös kouluille, neuvolaan, urheiluseuroille ja ensikodille, toki ensin varmistuen, että heille kyseinen tavara kelpaa. Minulla on meneillään kunnonkohotuskuuri, joten pyrin viemään tavarat kävellen, vaikka useampana päivänä pienissä erissä. Mutta tämä on taas asioiden vaikeuttamista.
Minä olen järjestelemässä taloa myös muuttosiivoustyylillä, kuten joku aiemminkin mainitsi tekevänsä vaikka ei olekaan muuttoa tiedossa. Huone kerrallaan käyn läpi ja jätän vain ne mitä ottaisin mukaan, jos nyt muuttaisin. Tässä projektissa tuntuu olevan monta kierrosta. Tai ehkä tämä enemmänkin on sellaista, että elämän mennessä eteenpäin, on erilaisia tarpeita.
Kun viimeinen lapsi kasvaa (on nyt alakoulun loppupuolella), on tullut ajankohtaiseksi lopullisesti luopua esim. pienistä urheiluvälineistä, pyöristä, leluista, lastenkirjoista, vaatteista jne. Näitä on kuitenkin ollut järkevä säästää lapselta lapselle ja jatkuvasti on kuitenkin jotain uuttakin jokaisen kohdalla tullut. Ensimmäisenä pystyi vuosia sitten alkaa luopumaan vauvatarvikkeista, siitä sitten vuosi vuodelta tulee uusia asioita mitä ei enää tarvitse potasta lähtien.
Leluja ja kauneimpia mekkoja ja esim. Marimekon vaatteet olen jättänyt talteen. Myös kaikki askartelut ja piirustukset on vielä tallessa, on iso sisätila missä ne mahtuvat laatikoissa olemaan. Lapset saavat myöhemmin itse käydä ne läpi ja päättää mitä haluavat tehdä niille.
Se kannattaa hyväksyä, että joskus sitä tavaraa vain on. Jos perheessä on useita eri lajia harrastavia ja muutenkin aktiivisia ihmisiä, ei kaappien pursuamiselta voi välttyä. Joskus on myös järkevä omistaa sen kymmentä sorttia keittiövimpainta ja välinettä, jos se tekee elämästä siinä hetkessä helpompaa. Ja kyllähän se oikeasti ahdistaa se tavarakaaos, mutta kun jossain vaiheessa tulee se hetki, kun huomaa kymmenien pois päätyneiden laatikollisten jälkeen, että kaapit siistiytyvät, niin saattaa huomata, että on tilaa hengittää, mutta ei sillä sen suurempaa merkitystä sitten ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen järjestelemässä taloa myös muuttosiivoustyylillä, kuten joku aiemminkin mainitsi tekevänsä vaikka ei olekaan muuttoa tiedossa. Huone kerrallaan käyn läpi ja jätän vain ne mitä ottaisin mukaan, jos nyt muuttaisin. Tässä projektissa tuntuu olevan monta kierrosta. Tai ehkä tämä enemmänkin on sellaista, että elämän mennessä eteenpäin, on erilaisia tarpeita.
Kun viimeinen lapsi kasvaa (on nyt alakoulun loppupuolella), on tullut ajankohtaiseksi lopullisesti luopua esim. pienistä urheiluvälineistä, pyöristä, leluista, lastenkirjoista, vaatteista jne. Näitä on kuitenkin ollut järkevä säästää lapselta lapselle ja jatkuvasti on kuitenkin jotain uuttakin jokaisen kohdalla tullut. Ensimmäisenä pystyi vuosia sitten alkaa luopumaan vauvatarvikkeista, siitä sitten vuosi vuodelta tulee uusia asioita mitä ei enää tarvitse potasta lähtien.
Leluja ja kauneimpia mekkoja ja esim. Marimekon vaatteet olen jättänyt talteen. Myös kaikki askartelut ja piirustukset on vielä tallessa, on iso sisätila missä ne mahtuvat laatikoissa olemaan. Lapset saavat myöhemmin itse käydä ne läpi ja päättää mitä haluavat tehdä niille.
Se kannattaa hyväksyä, että joskus sitä tavaraa vain on. Jos perheessä on useita eri lajia harrastavia ja muutenkin aktiivisia ihmisiä, ei kaappien pursuamiselta voi välttyä. Joskus on myös järkevä omistaa sen kymmentä sorttia keittiövimpainta ja välinettä, jos se tekee elämästä siinä hetkessä helpompaa. Ja kyllähän se oikeasti ahdistaa se tavarakaaos, mutta kun jossain vaiheessa tulee se hetki, kun huomaa kymmenien pois päätyneiden laatikollisten jälkeen, että kaapit siistiytyvät, niin saattaa huomata, että on tilaa hengittää, mutta ei sillä sen suurempaa merkitystä sitten ollutkaan.
Tämä. Kun mietin ystäväpiiristä niitä lapsia ja nuoria, joilla menee parhaiten, on heillä aina ollut paljon virikkeitä. Kaapit on olleet täynnä urheiluvälineitä, mistä on sesongin vaihtuessa kaivettu sopivaa esiin. On ollut askartelutarvikkeita röykkiöittäin, kuumaliimapyssystä mosaiikkipihteihin. On ollut kirjoja pöydillä ja piano nurkassa. Lapsista on kasvanut tekeviä ja luovia, käsistään näppäriä ja monipuolisesti taitavia.
Tällä ajatuksella itsekin sinnittelen elämänvaiheen aiheuttamassa tavarapaljoudessa, ja innokkaana kierrättäjänä pyrin vielä siihen, ettei juuri mitään tarvitsisi ostaa kaupasta uutena paitsi ehkä jotain sukkia ja kalsareita.
Mutta olen kyllä tosi iloinen aina kun kuopukselta jää jotain pieneksi, enkä haudo noita nyssäköitä nurkissa sekuntia pitempään. Tänäänkin lähtee vappunaamiaisten jälkeen yhdet pienehköt roolihousut saman tien hyväntekeväisyyskassiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavaroiden myyminen on vähän kaksiteräinen miekka. Jos myynnistä saadut rahat käyttää uuteen tavaraan, pysyy entistä tiukemmin kiinni tavarassa.
Tässä voisi soveltaa buddhalaista ajattelumallia: kun vapautuu roinan vallasta, miksei samalla vapautuisi myös rahan ja huolehtimisen vallasta ja eläisi aidosti hetkessä. Ei helppoa tietenkään.
Meillä jotka asumme vuokralla, tulee ihan pakko karsittua tavaraa. Kun lapset muuttavat kotoa, muutetaan pienempään asuntoon. Ei ole varastoja missä hillota tavaraa tai tilaa kuten omakotitalo asujilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä jotka asumme vuokralla, tulee ihan pakko karsittua tavaraa. Kun lapset muuttavat kotoa, muutetaan pienempään asuntoon. Ei ole varastoja missä hillota tavaraa tai tilaa kuten omakotitalo asujilla.
Miten vuokra-asuminen ja omakotitalo sulkevat toisensa pois? Mä asun tälläkin hetkellä vuokralla omakotitalossa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä jotka asumme vuokralla, tulee ihan pakko karsittua tavaraa. Kun lapset muuttavat kotoa, muutetaan pienempään asuntoon. Ei ole varastoja missä hillota tavaraa tai tilaa kuten omakotitalo asujilla.
Olen asunut suurimman osan aikuisiästäni vuokralla joko kerrostalossa tai rivitalossa ja silti tavarapaljoutta on kertynyt ihan liikaakin.
Kiva, jos jollain muulla toimii, mutta meillä kyllä ei ole ollut vaikutusta. Lapsiakin on, eivät toki vielä lennä pesästä muutamaan vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jee! Tänään meni taas kaksi tuotetta kaupaksi Vintedissä. Lisäksi uusin 2 ilmoitusta, joissa oli paljon tykkäyksiä. Vanhojen ilmoitusten tuotteet ei liiku. Kaupaksi menee vain uudet ilmoitukset.
Yksi myynti. Iso esine ja vapautui paljon tilaa varastoon. Olen niin innoissani että tykitin Toriin uusia ilmoituksia ja pakkasin "lahjoitetaan-kassiin" tavaraa jotka eivät ole menneet kaupaksi kuukausien yrittämisestä huolimatta.
Tänään on ihanan lämmintä joten tutkailin kesävaatteitani. Olen harmikseni lihonut joten valinnanvaraa ei paljon ole. Yritän kuitenkin sinnitellä nykyisillä vaatteilla. Kesä on lyhyt! Ja jospa muutaman kilon saisin pois niin olisi sitten enemmänkin käyttökelpoisia kamppeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavaroiden myyminen on vähän kaksiteräinen miekka. Jos myynnistä saadut rahat käyttää uuteen tavaraan, pysyy entistä tiukemmin kiinni tavarassa.
Tässä voisi soveltaa buddhalaista ajattelumallia: kun vapautuu roinan vallasta, miksei samalla vapautuisi myös rahan ja huolehtimisen vallasta ja eläisi aidosti hetkessä. Ei helppoa tietenkään.
Ehkä sinulle sopisi paremmin se minimalismi-ketju, jos mitään tavaraa ei lainkaan saa olla. Vaikka epäilemättä sinullakin on ja välillä tarvitset lisää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä jotka asumme vuokralla, tulee ihan pakko karsittua tavaraa. Kun lapset muuttavat kotoa, muutetaan pienempään asuntoon. Ei ole varastoja missä hillota tavaraa tai tilaa kuten omakotitalo asujilla.
Teidän muutto pienempään on ihan oma valinta, eikä mikään luonnonlaki, joka väistämättä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pakannut muuttolaatikoita aamuvarhaisesta lähtien ja ajattelin tulla antamaan kaikille tuhannen taalan neuvon:
KARSIKAA tavaraa kaapeistanne jo etukäteen!
En käsitä, miksi olen kaiken roinan säilyttänyt.
Toinen vaihtoehto: Ota kaikki mukaan, niin ei tarvitse stressata karsimisella viime tingassa.
Vinted on kyllä ollut ihan käänteentekevä päätös tavaroiden karsinnassa. Vuosikausia olen ilmoitellut huuto.net ja tori.fi alustoilla ja tuskaillut kun mikään ei mene kaupaksi. Nyt olen myynyt useamman ison paketin jossa noin kymmenen tavaraa. Kyllä ihmisillä rahaa on, pitää vaan löytää oikea myyntikanava.
Heitin roskiin käyttökelpoisiakin vaatteita. Maailma on väärällään vaatteita. Myytäväksi ei tarvita ihan hetkeen mitään uutta. Olihan tässä vaihtoehtona itse myyminen, lahjoittaminen jollekin joka myy tai roskis niin valitsin viimeisen. Jos vaihtoehtona olisi antaa suoraan tarvitsevalle, niin valitsisin sen, tietysti. Mutta kun ei ole niin mitä sitä myytäväksi lahjoittamaan. Ja tämä oli siis ensimmäinen kerta. Aina ennen olen lahjoittanut myyntiin. Ehkä lahjoitan joskus vastakin, mutta kun olin jo melkein matkalla Uffille, istuin alas ja mietin että miksi taakoitan itseäni kantamalla tavaraa kilometritolkulla laariin, jotta kulutusjuhla voi jatkua toisaalla. Vaihdoin suuntaa ja menin roskikselle, jonne matkaa 10 metriä. Se sitä paitsi konkretisoi minulle, miten hullua on ostella vaatteita, mitä ilmankin pärjäisi kun on jäänyt vähälle pidolle. Jospa tämä auttaisi ostamaan järkevämmin. Meinaan kun roskiin heittäminen ei ole kivaa ja asia on helpompi selittää itselleen jos vie hyväntekeväisyyden nimellä kulkevaan bisnekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä jotka asumme vuokralla, tulee ihan pakko karsittua tavaraa. Kun lapset muuttavat kotoa, muutetaan pienempään asuntoon. Ei ole varastoja missä hillota tavaraa tai tilaa kuten omakotitalo asujilla.
Miten vuokra-asuminen ja omakotitalo sulkevat toisensa pois? Mä asun tälläkin hetkellä vuokralla omakotitalossa.
Harvemmin asutaan omakotitalossa vuokralla. En vaan tiedä ketään joka olisi jäänyt isoon vuokra-asuntoon lasten muutettua pois. Sen sijaan tiedän useita omistus asujia, jotka edelleen asuvat isoissa omakotitaloissaan nurkat täynnä tavaraa. Lapsilla jo omat perheet.
Olen käynyt nyt viimeisen puolen vuoden sisään läpi kaikki vaatteeni, että olen suunnilleen kartalla mitä minulla on ja missä. Aiemmin oli kaikenmoisia laatikoita täynnä lajittelemattomia vaatteita, jotka olin vaan säilönyt, jos niitä vaikka tarvitaan. No ei ole tarvittu ja nyt on poistettu ne, mitä en käytä, paitsi muutama juhlavaate ja muutama muu arvokkaampi jäi kaappiin vaikkei minulla oikein mitään juhlia olekaan. Minulle jäi yhden kahden käden sormilla laskettava määrä vaatteita, joita vielä mietin luovunko vai en. Ja se on todella vähän siihen nähden mikä oli tilanne vielä puoli vuotta sitten. Kaikkia vaatteitani en edelleen käytä monta kertaa vuodessa, mutta olen kuitenkin käyttänyt silloin tällöin ja pidän niistä joten ne eivät ole ongelma kun säilytystila riittää nyt hyvin ja vaatteet on järjestyksessä paikoillaan. Minulla on siis nyt kaapeissani vain lempivaatteitani kaikki paitsi ne alle kymmenen mietinnässä olevaa. Muuta tavarapaljoutta minulla ei ole koskaan oikein ollutkaan vaan olen sen suhteen, en nyt ehkä minimalisti, mutta sinnepäin. Urakka on ollut sen verran iso, että en usko ostavani enää seuraaviin vuosiin montaa vaatetta, koska paitsi että en tarvitse niin sen lisäksi nyt on kiva katsoa kaappiin kun se näyttää omalta ja sieltä löytää aina vain kivoja vaatteita. En halua sinne oikein mitään enää. Olen myös viimein hoksannut miksi jotkut vaatteet jää pitämättä jne.
Tänään on aurinko paistanut ja lämmin ilma houkutellut ulos kesävaatteissa. Mutta mulla ei ole mitään kesävaatteita, missä kehtaisin ihmisten ilmoille lähteä! Kaikki on kulunutta ja nukkavierua tai mustaa mustaa ja mustaa. Olin tilannut kasan uusia vaatteita, mutta mikään ei istu ja kaikki lähtee palautukseen. Kaivoin ompelukoneen esiin ja korjasin pari kesää käytössä olleita housuja. Mutta väistämättä on edessä uusien vaatteiden hankinta
Myös se että mikäköhän oli kokonaishinta ostajalle palvelumaksun ja postituksen kanssa? 8 euroa? 10 euroa? No, ehkä pannunalunen oli jotain Pentikin semidesignia ja teepurkit englantilaisia vähän nätimpiä metallipurkkeja tai vintagea…