Lue keskustelun säännöt.
Tavarapaljous osa 2
Jatketaanko täällä ylimääräisistä tavaroista luopumista?
Kommentit (2582)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin.
Ottaisin ilomielin lahjakortin ruokakauppaan kaikkien kosmetologi-, hieronta- sun muiden lahjakorttien sijasta. Ne ovat aina jääneet käyttämättä eli niiden funktio on ollut lahjan antajan ilo. Haluan itse päättää siitä, missä ja milloin käyn.
Mutta kun minä en tarvitse muutamaa kymppiä. Useimmille tämä on ilmeisesti käsittämätön asia. Ymmärretään sen verran jos ei ylimääräistä tavaraa tarvita mutta rahaa ei kellään ole ylimäärin. Minulla on. Ja ei, en ole rikas yleisessä mittakaavassa. Silti en koe tarvitsevani rahaa tai muuta ostoavustusta, ja varsinkaan sukulaisilta.
Onko sinulla siis nyt joku ongelma että et pysty sanoa että en halua mitään lahjoja kiitos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin.
Kerroitko etukäteen että et tarvitse lahjoja?
Olen moneen kertaan sanonut etten halua lahjoja. Olen paljon puhunut että toivoisin pääseväni tästä kulttuurista, jossa tiettyinä päivinä pitää velvollisuudesta jotain antaa ja vaihtaisin mieluummin kulttuuriin jossa annettaisiin aina tarpeen mukaan kellä mistäkin puutetta ja kenellä liikaa.
Ehkä anoppi ajatteli että tuo lahjakortti ei oikeastaan ole mikään lahja mutta halusi kuitenkin muistaa jotenkin kun kerran olit etukäteen hänelle sanonut että et missään nimessä halua lahjoja.
Meillä piha on aina kunnossa. Tämä johtuu luultavasti siitä että meillä on iso varasto ja autotalli pihassa jonne voi vain viedä tai työntää ne tavarat jotka ovat pihalla.
Hitaasti mutta varmasti etenee ylimääräisen tavaran myynti. Tällä viikolla myyntejä tuli noin 60 euron edestä, mikä on ihan kivasti.
Mikä olisi hyvä ajankohta laittaa jouluaiheista tavaraa myyntiin? Onko vielä liian aikaista?
Laitoin kolme joulukohdetta myyntiin jo jokin aika sitten. Näistä kaksi on jo myyty. Yksi tonttulakki odottaa vielä ostajaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi hame ja paitapusero siirtyneet kirpputorikassiin. Yksi paitapusero annettu työkaverille, jolle kelpasi.
Palautin luetun kirjan takaisin kirjanvaihtopisteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen laitoin kolme puseroa kirpparille vietävään kassiin. Samoin yhden yksinäisen mukin. Yhdet housut menivät suoraan tekstiilijätekassiin, johon kerään aina kassillisen tavaraa ja vien sen kerralla pois.
Meikkipussia siivotessa poistin käyttäikänsä päähän tullutta kosmetiikkaa. Onneksi olen ottanut tavaksi laittaa aina kosmetiikkapakkauksen avatessani tai meikin käyttöönotossa pätkän haavateippiä tuotteeseen ja kirjoittaa päivämäärän. Ajatus bakteereita ja homeita kuhisevasta tuotteesta huulilla iljettää!Turha tekstiilijätettä on kerätä kun se menee polttoon samalla tavalla kuin sekajätekin. Suomessa kun ei tekstiilijätettä tällä hetkellä hyödynnetä mitenkään.
Suomessa on Infinited Fiber Company, joka tekee tekstiilijätteestä uusiokuituja.
Suomenkielisiltä sivuilta ei ainakaan heti löytänyt ohjetta, minne tavallinen kuluttaja vie vanhat sukkansa ja t-paitansa.
On tuo tekstiilijäte ongelma. Tampereella ainakin kiertää Repe auto, johon voi viedä romua ja riepuja eli tekstiilijätettä max kaksi pussia kerrallaan. En tiedä sitten mihin ne viedään.
Olen tässä viime aikoina tuntenut lahjan osto-ahdistusta.
Isänpäivä tulossa. Miehelle on vaikea ostaa mitään. No, ostin hemmottelulahjakortin.
Pojalla 13v synttärit. Vein hänet haluamaansa kauppaan ja hän valitsi nappikuulokkeet, puristeltavan stressilelun, vähän herkkuja ja korttipelin, jota pelattiin yhdessä.
Joulu tulossa. En halua tehdä yhtään huti- tai paniikkiostosta. 19v pojalle ostan uudet Niken Air forcet, koska käyttää niitä aina ja vanhat on tosi kuluneet. Lisäksi ainakin jotain syötävää/juotavaa. Tytär 17v saa toivomansa: 2 neuletta, sormuksen ja pari ponnaria, jotka menee myös käsikoruista. 13v poika saa pleikkalahjakortin, pari collegepaitaa ainakin. Pienin saa muutaman lelun. Miehelle ostan varmaankin laadukkaat talvikengät, koska olen huomannut hänen katselevan sellaisia, raaskimatta ostaa. Näihinkin menee jo paljon rahaa ja silti mietin, että onko tarpeeksi. Isovanhemmilta tulee vähän rahaa. Pienin saa kummeiltaan pienen muistamisen.
Miettivätkö muut jo joulun kulutusjuhlaa? Rakastan joulua ja lahjojen antamista, mutta toivoisin, että lahjat eivät olisi niin iso osa joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan miehen kanssa sovittu, että isänpäivänä ja äitienpäivänä lahjat tulee lähinnä lapsilta (koulu- ja päikkyaskartelut) ja me ostetaan toisillemme vain joku pieni juttu. Mies näyttää ostavan mulle yleensä uuden teemukin äitienpäivänä ja minä ostan miehelle aina jonkun erilaisen joulukalenterin isänpäivänä. Nyt löysin lisäksi myös uudet pyjamahousut.
Joululahja meillä on yleensä sovittuna tyyliin max 20-30e lahja toisillemme. Joskus kokeiltiin sitä, ettei ostettu lahjoja ollenkaan, mutta huomasin että se tuntui ankealta. Siispä hommataan jotain pientä. Meillä on molemmilla aika tarkkaa se mitä yleensä haluamme hankkia ja kun rahat tässä elämäntilanteessa melko tiukalla, ei aleta tekemään suurisuuntaisempia hankintoja, jotka olisivat mahdollisesti hutiostoja.
Synttäreille pyritään hankkimaan toisillemme jotain vähän spessummin, vaikka silloinkaan ei hirveästi rahaa käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen laitoin kolme puseroa kirpparille vietävään kassiin. Samoin yhden yksinäisen mukin. Yhdet housut menivät suoraan tekstiilijätekassiin, johon kerään aina kassillisen tavaraa ja vien sen kerralla pois.
Meikkipussia siivotessa poistin käyttäikänsä päähän tullutta kosmetiikkaa. Onneksi olen ottanut tavaksi laittaa aina kosmetiikkapakkauksen avatessani tai meikin käyttöönotossa pätkän haavateippiä tuotteeseen ja kirjoittaa päivämäärän. Ajatus bakteereita ja homeita kuhisevasta tuotteesta huulilla iljettää!Turha tekstiilijätettä on kerätä kun se menee polttoon samalla tavalla kuin sekajätekin. Suomessa kun ei tekstiilijätettä tällä hetkellä hyödynnetä mitenkään.
Suomessa on Infinited Fiber Company, joka tekee tekstiilijätteestä uusiokuituja.
Suomenkielisiltä sivuilta ei ainakaan heti löytänyt ohjetta, minne tavallinen kuluttaja vie vanhat sukkansa ja t-paitansa.
On tuo tekstiilijäte ongelma. Tampereella ainakin kiertää Repe auto, johon voi viedä romua ja riepuja eli tekstiilijätettä max kaksi pussia kerrallaan. En tiedä sitten mihin ne viedään.
Niistä tehdään muun muassa öljyntorjuntamattoja. Suomi rajautuu pitkälti rannikkoon ja merellä on paljon rahtilaivaliikennettä. Sen vuoksi öljyntorjuntamatot kuuluvat Suomen pakolliseen huoltovarmuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä viime aikoina tuntenut lahjan osto-ahdistusta.
Isänpäivä tulossa. Miehelle on vaikea ostaa mitään. No, ostin hemmottelulahjakortin.
Pojalla 13v synttärit. Vein hänet haluamaansa kauppaan ja hän valitsi nappikuulokkeet, puristeltavan stressilelun, vähän herkkuja ja korttipelin, jota pelattiin yhdessä.
Joulu tulossa. En halua tehdä yhtään huti- tai paniikkiostosta. 19v pojalle ostan uudet Niken Air forcet, koska käyttää niitä aina ja vanhat on tosi kuluneet. Lisäksi ainakin jotain syötävää/juotavaa. Tytär 17v saa toivomansa: 2 neuletta, sormuksen ja pari ponnaria, jotka menee myös käsikoruista. 13v poika saa pleikkalahjakortin, pari collegepaitaa ainakin. Pienin saa muutaman lelun. Miehelle ostan varmaankin laadukkaat talvikengät, koska olen huomannut hänen katselevan sellaisia, raaskimatta ostaa. Näihinkin menee jo paljon rahaa ja silti mietin, että onko tarpeeksi. Isovanhemmilta tulee vähän rahaa. Pienin saa kummeiltaan pienen muistamisen.
Miettivätkö muut jo joulun kulutusjuhlaa? Rakastan joulua ja lahjojen antamista, mutta toivoisin, että lahjat eivät olisi niin iso osa joulua.
Nuo ovat hyviä käyttölahjoja. Haastatteluissa nousee monilla esiin muistot herkullisista jouluruoista ja yhdessäolosta. Ne merkitsevät paljon enemmän kuin lahjapaljous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin.
Ottaisin ilomielin lahjakortin ruokakauppaan kaikkien kosmetologi-, hieronta- sun muiden lahjakorttien sijasta. Ne ovat aina jääneet käyttämättä eli niiden funktio on ollut lahjan antajan ilo. Haluan itse päättää siitä, missä ja milloin käyn.
Mutta kun minä en tarvitse muutamaa kymppiä. Useimmille tämä on ilmeisesti käsittämätön asia. Ymmärretään sen verran jos ei ylimääräistä tavaraa tarvita mutta rahaa ei kellään ole ylimäärin. Minulla on. Ja ei, en ole rikas yleisessä mittakaavassa. Silti en koe tarvitsevani rahaa tai muuta ostoavustusta, ja varsinkaan sukulaisilta.
Onko sinulla siis nyt joku ongelma että et pysty sanoa että en halua mitään lahjoja kiitos?
Kunpa olisikin noin yksinkertaista! Enkä ole tuo asiasta aikaisemmin kirjoittanut.
Olen sanonut moneen otteeseen lahjoista, ja perustellut vielä sillä, että tarkoituksemme on lähivuosina muuttaa 150 neliön perheasunnosta selkeästi pienempään, ehkä n. puolet nykyisestä neliömäärästä.
Mutta ei. Varsinkin siskoni ja äitini ovat ihan mahdottomia lahjojen kanssa mukaanlukien tuliaiset matkoilta, haluavat "yllättää". Ja syyllistävät asialla "kun mikään ei kelpaa", "no saako tänä vuonna ostaa lahjoja", eikä haluta joka vuosi antaa lahjakorttia, kun tosiaan pitää "yllättää".
Tähän tulee varmaan taas vastauksia, että laita kiertoon, mutta kun ei sekään aina ole niin yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ylemmälle taisteluun, on kyllä käsittämätöntä etteivät lähisukulaisetkaan ymmärrä vaikka näköjään olet suoraan ja useaan otteeseen asiasta sanonut. En osaa tuohon sanoa vinkkiä, omat läheiseni onneksi jo tietävät että makuni on erittäin tarkka, enkä muutenkaan halua kotiini ainoatakaan ylimääräistä esinettä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä viime aikoina tuntenut lahjan osto-ahdistusta.
Isänpäivä tulossa. Miehelle on vaikea ostaa mitään. No, ostin hemmottelulahjakortin.
Pojalla 13v synttärit. Vein hänet haluamaansa kauppaan ja hän valitsi nappikuulokkeet, puristeltavan stressilelun, vähän herkkuja ja korttipelin, jota pelattiin yhdessä.
Joulu tulossa. En halua tehdä yhtään huti- tai paniikkiostosta. 19v pojalle ostan uudet Niken Air forcet, koska käyttää niitä aina ja vanhat on tosi kuluneet. Lisäksi ainakin jotain syötävää/juotavaa. Tytär 17v saa toivomansa: 2 neuletta, sormuksen ja pari ponnaria, jotka menee myös käsikoruista. 13v poika saa pleikkalahjakortin, pari collegepaitaa ainakin. Pienin saa muutaman lelun. Miehelle ostan varmaankin laadukkaat talvikengät, koska olen huomannut hänen katselevan sellaisia, raaskimatta ostaa. Näihinkin menee jo paljon rahaa ja silti mietin, että onko tarpeeksi. Isovanhemmilta tulee vähän rahaa. Pienin saa kummeiltaan pienen muistamisen.
Miettivätkö muut jo joulun kulutusjuhlaa? Rakastan joulua ja lahjojen antamista, mutta toivoisin, että lahjat eivät olisi niin iso osa joulua.
Meillä on ollut jo vuosia sellainen tyyli että syntymäpäivänä tai vaikkapa isänpäivänä tai äitienpäivänä se toinen tekee illaksi hyvän ruuan juhlakalulle ja toki itselleenkin. Eli lahjoja emmeosta toisillemme ollenkaan.
Katsotaan myös että ei ole mitään muita menoja siihen eikä esimerkiksi lapset ole tulossa kylään juuri silloin. Eli välttämättä ei ole juuri se tietty päivä mutta siinä lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä viime aikoina tuntenut lahjan osto-ahdistusta.
Isänpäivä tulossa. Miehelle on vaikea ostaa mitään. No, ostin hemmottelulahjakortin.
Pojalla 13v synttärit. Vein hänet haluamaansa kauppaan ja hän valitsi nappikuulokkeet, puristeltavan stressilelun, vähän herkkuja ja korttipelin, jota pelattiin yhdessä.
Joulu tulossa. En halua tehdä yhtään huti- tai paniikkiostosta. 19v pojalle ostan uudet Niken Air forcet, koska käyttää niitä aina ja vanhat on tosi kuluneet. Lisäksi ainakin jotain syötävää/juotavaa. Tytär 17v saa toivomansa: 2 neuletta, sormuksen ja pari ponnaria, jotka menee myös käsikoruista. 13v poika saa pleikkalahjakortin, pari collegepaitaa ainakin. Pienin saa muutaman lelun. Miehelle ostan varmaankin laadukkaat talvikengät, koska olen huomannut hänen katselevan sellaisia, raaskimatta ostaa. Näihinkin menee jo paljon rahaa ja silti mietin, että onko tarpeeksi. Isovanhemmilta tulee vähän rahaa. Pienin saa kummeiltaan pienen muistamisen.
Miettivätkö muut jo joulun kulutusjuhlaa? Rakastan joulua ja lahjojen antamista, mutta toivoisin, että lahjat eivät olisi niin iso osa joulua.
Siis onko teillä tyyliin omat rahat miehenne kanssa että ostat hänelle kengät joita itse ei raaski ostaa? Outoa porukkaa nykyaikana. Kyllä meillä avioliitto tarkoittaa yhteistä taloutta että mun tilillä olevat rahat on loppupelissä myös miehen ja hänen tilin rahat on myös minun. Vai oletteko ihan vaan avoliitossa tai avioehdollisessa liitossa? Eli intiimielämän jakavat kämppikset.
Olen eri kuin jolle piiloivallisesti vastasit, mutta kyllä meilläkin on mieheni kanssa erilliset rahat. Yhdessä olemme olleet pian kaksi vuosikymmentä ja naimisissakin olemme, mutta omat tilit ja raha-asiat on molemmilla. Itse tienaan vähemmän kuin mieheni, ja muutenkin hän on minua säntillisempi raha-asioissaan, joten mielestäni on oikeus ja kohtuus että molemmilla on omat rahat.
Eikä meillä ole koskaan rahasta ollut riitaa, vaikka lukemani perusteella tämä on yksi yleisimmistä riita-aiheista suhteissa. Eli itse näen tämän ainoastaan positiivisena asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin.
Ottaisin ilomielin lahjakortin ruokakauppaan kaikkien kosmetologi-, hieronta- sun muiden lahjakorttien sijasta. Ne ovat aina jääneet käyttämättä eli niiden funktio on ollut lahjan antajan ilo. Haluan itse päättää siitä, missä ja milloin käyn.
Mutta kun minä en tarvitse muutamaa kymppiä. Useimmille tämä on ilmeisesti käsittämätön asia. Ymmärretään sen verran jos ei ylimääräistä tavaraa tarvita mutta rahaa ei kellään ole ylimäärin. Minulla on. Ja ei, en ole rikas yleisessä mittakaavassa. Silti en koe tarvitsevani rahaa tai muuta ostoavustusta, ja varsinkaan sukulaisilta.
Onko sinulla siis nyt joku ongelma että et pysty sanoa että en halua mitään lahjoja kiitos?
Kunpa olisikin noin yksinkertaista! Enkä ole tuo asiasta aikaisemmin kirjoittanut.
Olen sanonut moneen otteeseen lahjoista, ja perustellut vielä sillä, että tarkoituksemme on lähivuosina muuttaa 150 neliön perheasunnosta selkeästi pienempään, ehkä n. puolet nykyisestä neliömäärästä.
Mutta ei. Varsinkin siskoni ja äitini ovat ihan mahdottomia lahjojen kanssa mukaanlukien tuliaiset matkoilta, haluavat "yllättää". Ja syyllistävät asialla "kun mikään ei kelpaa", "no saako tänä vuonna ostaa lahjoja", eikä haluta joka vuosi antaa lahjakorttia, kun tosiaan pitää "yllättää".
Tähän tulee varmaan taas vastauksia, että laita kiertoon, mutta kun ei sekään aina ole niin yksinkertaista.
Ei ole helppoa lahjojen kanssa. Äitini osti aiemmin varsinkin joululahjoja ihan kasoittain, siis myös meille aikuisille lapsille. Onneksi ollaan vuosien työllä saatu määrää pienemmäksi. Nykyään meillä on lapsuudenperheen kesken tapana kysellä toiveita, ja joku sitten sovitusti hankkii jos sellaisia on. Yllätykset jäävät puuttumaan, mutta myös turhat tavarat, vaikka kyllä ns. ylimääräisiäkin lahjoja usein pari tulee edelleen. Anopin kanssa en ole ihan niin hyvin saanut vielä hommaa toimimaan, vaikka ainakin 15 vuotta olen sanonut, etten kaipaa lahjoja, tai jos jotain haluaa antaa niin rakastan hyvää suklaata, kahvia, oliiviöljyä, kaikenlaisia säilykkeitä… Olisin niin iloinen vaikka herkkukorista tai lahjakortista, mutta ei kun ei ole ”pysyvää” ja ”yllättävää”. Onneksi määrä on pikkuhiljaa pienentynyt. Ylimääräiset laitan melko surutta kiertoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aika tylyä mennä juhllin ilman mitään lahjaa. Viekää edes jotain sellaista syötävää,kahvia tai edes vessapaperia, josta tiedätte sankarin/järjestäjän pitävän tai S-ryhmän lahjakortti, jonka saa jo 10 eurolle. Juhlien järjestäminen on kuitenkin vaatinut todennäköisesti aikaa, vaivaa ja rahaa ja todennäköisesti syötte,tai juotte siellä jotain tarjolla olevaa tai käytte vessassa.
Kyllä, on tylyä mennä juhliin tyhjin käsin, ellei tätä ole nimenomaan toivottu. Eikä lahjan tosiaan tarvitse olla mitään ns. tavaraa (hyvä jos ei olisi) eikä edes arvokas.
Mutta sen sijaan kympin lahjakortti esim. S-ryhmään on mielestäni outo, ellei kyseessä ole lapsi. Ok, kymppikin on rahaa, mutta aikuisten kesken tuollainen lahja on tarpeeton.
Minä vien vain kukkia ja syötävää/ juotavaa.
Lapsille on pakko viedä jotain. Mutta se lahja voi olla joku pieni peli ja karkkia.Niin ja nuorisolle raha tai lahjakortti (kysyn etukäteen mihin firmaan) on parempi kuin tavara. Saavat itse päättää mitä hankkivat.
Riippuu tietysti missä asuu, mutta meillä nuoriso on tykännyt saada leffalippuja lahjaksi.
Edellisellä naapurilla oli piha täynnä autojen romuja ja muuta roskaa, joka houkutteli rottia. Lopulta alkoi kaupunki jo varoitella, että pitää se piha siivota. Ei onneksi ollut oma aitanaapuri, mutta samalla tiellä kuitenkin.
Tuskin ketään ne kuivuneet amppelit haittaa, mutta jossain välissä on tehty päätös jättää esim. se vanha jääkaappi sinne pihalle.
Oma pihakin on täynnä lasten leluja, kastelukannuja ja muuta, mutta ne nyt vaan on sitä normaalia elämää. Kyllä minä ihailen naapureiden hyvin hoidettuja pihoja ja istutuksia, eikä elämän merkit haittaa. Enemmän ärsyttää puutarhatontut, joita omat naapurit ei onneksi harrasta.