Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen
14.04.2026 |
Kattavassa kansallisessa rekisteritutkimuksessa tutkijat tarkastelivat kaikkia nuoria, jotka olivat hakeutuneet vuosien 1996–2019 aikana sukupuoliahdistuksen takia HUSin ja TAYSin sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
Nuoret, jotka hakeutuivat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin toiveenaan päästä korjaushoitoon, olivat tutkimuksen mukaan tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin samanikäiset verrokit.
Kun sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta, vakavaa psykiatrista sairastavuutta oli neljä kertaa niin usein kuin vertailuväestöllä.
Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät erityisesti niiden joukossa, jotka olivat saaneet fyysisiä sukupuolenkorjaushoitoja.
Kommentit (1668)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun jälkeen on pakko todeta, että transaktivismissa on selvästi olemassa kulttimaisia piirteitä kuten kaikissa "kerhoissa" ja lahkoissa, jotka ryhmittyvät yhden asian äärelle. Jos esittää yhdenkin kriittisiä kommentteja opinkappaleista, leimataan sen esittäjä jollain nimellä - tätähän on harrastettu maalittamiseen asti esimerkiksi Harry Potter-kirjailijan kohdalla (en nyt muista hänen nimeään). Ja luonnollisesti ne tutkijat ja lääkärit, jotka saavat vääriä tuloksia tutkimuksistaan, saavat saman kohtelun. Tutkimuksia myös luetaan valikoivasti (se tosin voi johtua myös siitä, ettei "osaa" lukea tutkimuksia, joka on yleistä).
Juuri näin. Kaltialakin leimattiin "pahaksi lääkäriksi" ja ääriajattelijaksi, jolla on ideologinen syy nostaa esiin kriittistä ääntä. Eikä tietenkään mitään loogista syytä olla sitä mieltä että varovaisuus kannattaisi
Jos hänellä olusi joku ideologia taustalla, esim ääriuskonnollisuus tai mitä niitä ikinä onkaan, niin miksi sitä ei saisi kritisoida? Tai asennetta? Ja näissä asioissa hoitoa olis hyvä vähän hajauttaa, ettei tule tilannetta, että ollaan yhden fanaatikon armoilla. En siis väitä mitään, puhun ihan teoriassa.
Sitten se taustamotiivi pitäisi todistaa ja vielä se, että se motiivi vaikuttaisi hänen hoitotyöhönsä ja tutkimukseensa. Nythän sitä valitusta on tullut lähinnä aktivisteilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trans ihminen on sama kuin mielenterveys potilas.
Persu on sama kuin mielenterveyspotilas
Transhenkilö ja persu eivät ole vastakohtia.
Persut ja Putin ovat. Miksi tek jaksatte toitottaa transvihaa täällä kuten kaverinne venäjällä?
Hullut näkevät joka paikassa persuja ja ryssiä.
Et uskaltais ikinä sanoo päin naamaa tota. Persu kun olet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan sai olla neitihomo tai butch lesbo ihan rauhassa. Nyt tarjotaan heti sukupuolen vaihtoa. Onko tämäkin jotain homofobiaa? Kun butchlesbosta tehdääm mies tai neitihomosta nainen niin saadaan aikaiseksi heteropari.
Ennen transihmiset teki itsemurhan ja sitten hänet unohdettiin.
Olen eri, mutta tässä hyvä esimerkki uhriuttavasta puhetavasta, jota aktivistit luovat. Luodaan kuva siitä, että ainoa vaihtoehto on itsemurha, vaikka tarjolla olisi iso määrä positiivisia esikuvia tyytyväisestä, luovasta elämästä sellaisena ihmisenä kuin on. Itsellänikin olisi tarjota sellainen. Hän oli naisenniminen nainen, jota kutsuttiin sukunimellä ja hän näytti mieheltä, teki miesten töitä maaseudulla ja eli hyvän elämän.
Aika lohdutonta (ja historiatonta), kun annetaan sellainen kuva, että ainoa vaihtoehto on itsemurha tai transitio. Pidän sitä todella epäeettisenä. Se ei ole oikein transihmisiä kohtaan, että luodaan tällaisia narratiiveja.
Ei ole sopivaa kiristää itsemurhalla, vaikka surullisiakin kohtaloita on, mutta harvoin niissäkään on yhtä tekijää taustalla. On vastuutonta luoda nuorille mielikuvaa, että itsemurha on ainoa ratkaisu, jos ei saman tien pääse transiutukseen. Transitio ei ole patenttiratkaisu elämän ongelmiin. Transitio auttaa mahdollisesti vain kehodysforiaan, ei muihin elämän solmukohtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trans ihminen on sama kuin mielenterveys potilas.
Persu on sama kuin mielenterveyspotilas
Transhenkilö ja persu eivät ole vastakohtia.
Persut ja Putin ovat. Miksi tek jaksatte toitottaa transvihaa täällä kuten kaverinne venäjällä?
Hullut näkevät joka paikassa persuja ja ryssiä.
Et uskaltais ikinä sanoo päin naamaa tota. Persu kun olet
En uskaltaisikaan, kun olet hullu ja vahva transnainen, joka käy päälle ja latelee tappouhkauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trans ihminen on sama kuin mielenterveys potilas.
Persu on sama kuin mielenterveyspotilas
Transhenkilö ja persu eivät ole vastakohtia.
Persut ja Putin ovat. Miksi tek jaksatte toitottaa transvihaa täällä kuten kaverinne venäjällä?
Hullut näkevät joka paikassa persuja ja ryssiä.
Et uskaltais ikinä sanoo päin naamaa tota. Persu kun olet
En uskaltaisikaan, kun olet hullu ja vahva transnainen, joka käy päälle ja latelee tappouhkauksia.
Eli myönnät olevasi nössö! Persut ei saa mitään aikaa, nostaa tuet ja spämmii työttömänä foorumille trans asioita! Miksi teitä niin trans ihmiset kiihottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot kehittyy vielä 25-30-vuotiaaksi, samoin minuus. Näiden nuorten kannattaisi mielummin elää sen roolin mukaan minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta ilman hormonihoitoja tai leikkauksia. Sitten kun on 5-10 vuotta elänyt vastakkaisen sukupuolen elämää niin on jo parempi käsitys onko kyse oikeasti trans-asiasta vai vaikkapa oman persoonan etsimisestä. Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut ja ajattelukin olisi kehittyneempää.
Mitä tarkoittaa elää vastakkaisen sukupuolen elämää? Vaatteet ja elämäntyyli ei ole sukupuoli. Myöskään sosiaalinen rooli ei ole sukupuoli.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Miten minä, mies, voisin tietää miltä tuntuu olla nainen. Ja sama toisin päin. Naiseksi syntynyt ei voi mitenkään tietää millaista on kasvaa pojasta mieheksi tai millaista on elää miehenä. Samoin kuin minulla ei ole hajuakaan miltä esimerkiksi kuukautisten alkaminen tuntuu, vaikka olenkin kuullut useampia tarinoita siitä. Vanhat tädit ovat kähmineet minua yöelämässä, joten tässä suhteessa voin jo oman kokemukseni pohjalta ainakin jossain määrin samaistua naisten kokemuksiin likaisista äijistä. Väkivaltaa tai raiskausta ei tietenkään tarvinut pelätä.
Ihmisillä näyttää olevan joku kumma käsitys ettei ihminen elä itsenään vaan jonain roolina. Oli se rooli sitten sukupuolinen tai vaikka poliittinen tai joku muu ideologinen. Kannattaisi ehkä koulussa opettaa että ihminen elää itsenään, ihan rooleista piittaamatta, tai leimasanoista. Ja samalla pääsee irti aktivistien vallasta sanella mitä pitäisi olla jotta kelpaa aktivistien aina vaan kapeampaan maailmankuvaan.
Nykyään identiteettiä ei oteta annettuna, vaan se pitää itse rakentaa, hioa ja kiillottaa jokaista pientä yksityiskohtaa myöten. Koko ihmisyytesi mitataan sen mukaan mitä syöt, miten pukeudut, käytätkö nautintoaineita, mistä ostat tavarasi, mikä on älykkyysosamääräsi, keitä ovat vanhempasi, poliittiset mielipiteesi jne. Kuuluaksesi ryhmään, täytyy ajatella kuten muut ryhmän jäsenet, tai sinua kartetaan, sinut leimataan huonommaksi ja jopa maalitetaan. Outoa on, että samaan aikaan yksimielisesti tuomitaan jyrkästi Jehovan todistajat samanlaisesta käytöksestä.
Etenkin sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden alueella on tällaista vatkaamista. Jo alakouluikäiset määrittelevät itsensä aseksuaaleiksi, vaikka seksin harrastamisen ei pitäisi olla heillä ajankohtaista vielä vuosikausiin. Tai tullaan ulos kaapista demiseksuaaleina, eli ihan normi-ihmisinä, jotka haluavat luoda tunnesiteen kumppaniin ennen seksin harrastamista. Tietysti identiteettipohdinnat kuuluvat nuoruuteen, mutta kyllä tämä mittakaava ja painoarvo ovat ihan suhteettomia nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun jälkeen on pakko todeta, että transaktivismissa on selvästi olemassa kulttimaisia piirteitä kuten kaikissa "kerhoissa" ja lahkoissa, jotka ryhmittyvät yhden asian äärelle. Jos esittää yhdenkin kriittisiä kommentteja opinkappaleista, leimataan sen esittäjä jollain nimellä - tätähän on harrastettu maalittamiseen asti esimerkiksi Harry Potter-kirjailijan kohdalla (en nyt muista hänen nimeään). Ja luonnollisesti ne tutkijat ja lääkärit, jotka saavat vääriä tuloksia tutkimuksistaan, saavat saman kohtelun. Tutkimuksia myös luetaan valikoivasti (se tosin voi johtua myös siitä, ettei "osaa" lukea tutkimuksia, joka on yleistä).
Juuri näin. Kaltialakin leimattiin "pahaksi lääkäriksi" ja ääriajattelijaksi, jolla on ideologinen syy nostaa esiin kriittistä ääntä. Eikä tietenkään mitään loogista syytä olla sitä mieltä että varovaisuus kannattaisi
Jos hänellä olusi joku ideologia taustalla, esim ääriuskonnollisuus tai mitä niitä ikinä onkaan, niin miksi sitä ei saisi kritisoida? Tai asennetta? Ja näissä asioissa hoitoa olis hyvä vähän hajauttaa, ettei tule tilannetta, että ollaan yhden fanaatikon armoilla. En siis väitä mitään, puhun ihan teoriassa.
Sitten se taustamotiivi pitäisi todistaa ja vielä se, että se motiivi vaikuttaisi hänen hoitotyöhönsä ja tutkimukseensa. Nythän sitä valitusta on tullut lähinnä aktivisteilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa heti.
Kaikilla tutkijoilla on oma elämänkatsomuksensa, omat tavoitteensa ja poliittiset näkemyksensä, mutta tutkittu tieto varmistetaan tieteen sisäisellä järjestelmällä. Se siis ei kiistä kenenkään tutkijan tutkimusta, että hän on kokoomuslainen tai kristitty, vaan ainoastaan se, jos tutkimus ei ole läpäissyt vertaisarvioinnin seulaa ja on todettu heikkolaatuiseksi tai väärin painottuneeksi. Sellaistakin tutkimusta on, mutta kaikki ei ole sellaista.
Ja kun tutkimusta kritisoidaan tieteen sisäisessä keskustelussa, ei tarkoita sitä, että kyseinen tutkija pitäisi kritisoimaansa tutkimusta kelvottomana. Tämä tuli ilmi muistaakseni tässä tai aiemmin aktiivisena olleessa ketjussa, missä joku kuvitteli skitsofreniatutkimuksen olevan mitätöntä sillä perusteella, että pari myöhempää tutkijaa oli tuonut esille edeltävien tutkimusten metodologisia heikkouksia. Kirjoittaja todella uskoi, että nämä myöhemmät tutkijat ovat julistaneet aiemman skitsofreniatutkimuksen huuhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan sai olla neitihomo tai butch lesbo ihan rauhassa. Nyt tarjotaan heti sukupuolen vaihtoa. Onko tämäkin jotain homofobiaa? Kun butchlesbosta tehdääm mies tai neitihomosta nainen niin saadaan aikaiseksi heteropari.
Ennen transihmiset teki itsemurhan ja sitten hänet unohdettiin.
Olen eri, mutta tässä hyvä esimerkki uhriuttavasta puhetavasta, jota aktivistit luovat. Luodaan kuva siitä, että ainoa vaihtoehto on itsemurha, vaikka tarjolla olisi iso määrä positiivisia esikuvia tyytyväisestä, luovasta elämästä sellaisena ihmisenä kuin on. Itsellänikin olisi tarjota sellainen. Hän oli naisenniminen nainen, jota kutsuttiin sukunimellä ja hän näytti mieheltä, teki miesten töitä maaseudulla ja eli hyvän elämän.
Aika lohdutonta (ja historiatonta), kun annetaan sellainen kuva, että ainoa vaihtoehto on itsemurha tai transitio. Pidän sitä todella epäeettisenä. Se ei ole oikein transihmisiä kohtaan, että luodaan tällaisia narratiiveja.
Ei ole sopivaa kiristää itsemurhalla, vaikka surullisiakin kohtaloita on, mutta harvoin niissäkään on yhtä tekijää taustalla. On vastuutonta luoda nuorille mielikuvaa, että itsemurha on ainoa ratkaisu, jos ei saman tien pääse transiutukseen. Transitio ei ole patenttiratkaisu elämän ongelmiin. Transitio auttaa mahdollisesti vain kehodysforiaan, ei muihin elämän solmukohtiin.
Itsemurhalla kiristäminen ja vihjailu ei ole kovinkaan tavatonta, kun puhutaan mielenterveysongelmaisista tai psyykkisesti sairaista ihmisistä. Mutta aktivismin yhteydessä tuollaisen narratiivin luominen on erittäin epäeettistä kuten kirjoitin. Ja tästä ovat näköjään kaikki samaa mieltä, kun kerran sekin joka näin kirjoitti, veti sanansa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trans ihminen on sama kuin mielenterveys potilas.
Persu on sama kuin mielenterveyspotilas
Transhenkilö ja persu eivät ole vastakohtia.
Persut ja Putin ovat. Miksi tek jaksatte toitottaa transvihaa täällä kuten kaverinne venäjällä?
Hullut näkevät joka paikassa persuja ja ryssiä.
Et uskaltais ikinä sanoo päin naamaa tota. Persu kun olet
En uskaltaisikaan, kun olet hullu ja vahva transnainen, joka käy päälle ja latelee tappouhkauksia.
Eli myönnät olevasi nössö! Persut ei saa mitään aikaa, nostaa tuet ja spämmii työttömänä foorumille trans asioita! Miksi teitä niin trans ihmiset kiihottaa?
Ei vaan olen hento nainen enkä edes ole persu. Alkoi vain ärsyttää, kun joka keskusteluun pitää tuoda persut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan sai olla neitihomo tai butch lesbo ihan rauhassa. Nyt tarjotaan heti sukupuolen vaihtoa. Onko tämäkin jotain homofobiaa? Kun butchlesbosta tehdääm mies tai neitihomosta nainen niin saadaan aikaiseksi heteropari.
Tuosta tuli mieleen miten nämä "neitimäiset" homot ja rekkalesbot olivat ja ovat onnellisempia omana itsenään kaikesta homofobiasta huolimatta, mutta sukupuolta vaihtaneiden mielenterveys vain huononee hoidon myötä.
Transsukupuoliset kärsivät 24/7 transfobiasta ja vähemmistöstressistä mikä on paljon pahempi kuin mitä joku homppeli tai lespo olevinaan kokee. Tämä olisi selvinnyt viiden sekunnin googletuksella tai ihan vaan perusempatialla.
Mitä jos antaisit transien puhua omasta puolestaan. Tuollainen uhrivirren veisaaminen ei hyödytä ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun jälkeen on pakko todeta, että transaktivismissa on selvästi olemassa kulttimaisia piirteitä kuten kaikissa "kerhoissa" ja lahkoissa, jotka ryhmittyvät yhden asian äärelle. Jos esittää yhdenkin kriittisiä kommentteja opinkappaleista, leimataan sen esittäjä jollain nimellä - tätähän on harrastettu maalittamiseen asti esimerkiksi Harry Potter-kirjailijan kohdalla (en nyt muista hänen nimeään). Ja luonnollisesti ne tutkijat ja lääkärit, jotka saavat vääriä tuloksia tutkimuksistaan, saavat saman kohtelun. Tutkimuksia myös luetaan valikoivasti (se tosin voi johtua myös siitä, ettei "osaa" lukea tutkimuksia, joka on yleistä).
Juuri näin. Kaltialakin leimattiin "pahaksi lääkäriksi" ja ääriajattelijaksi, jolla on ideologinen syy nostaa esiin kriittistä ääntä. Eikä tietenkään mitään loogista syytä olla sitä mieltä että varovaisuus kannattaisi
Jos hänellä olusi joku ideologia taustalla, esim ääriuskonnollisuus tai mitä niitä ikinä onkaan, niin miksi sitä ei saisi kritisoida? Tai asennetta? Ja näissä asioissa hoitoa olis hyvä vähän hajauttaa, ettei tule tilannetta, että ollaan yhden fanaatikon armoilla. En siis väitä mitään, puhun ihan teoriassa.
Sitten se taustamotiivi pitäisi todistaa ja vielä se, että se motiivi vaikuttaisi hänen hoitotyöhönsä ja tutkimukseensa. Nythän sitä valitusta on tullut lähinnä aktivisteilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa heti.
Kaikilla tutkijoilla on oma elämänkatsomuksensa, omat tavoitteensa ja poliittiset näkemyksensä, mutta tutkittu tieto varmistetaan tieteen sisäisellä järjestelmällä. Se siis ei kiistä kenenkään tutkijan tutkimusta, että hän on kokoomuslainen tai kristitty, vaan ainoastaan se, jos tutkimus ei ole läpäissyt vertaisarvioinnin seulaa ja on todettu heikkolaatuiseksi tai väärin painottuneeksi. Sellaistakin tutkimusta on, mutta kaikki ei ole sellaista.
Ja kun tutkimusta kritisoidaan tieteen sisäisessä keskustelussa, ei tarkoita sitä, että kyseinen tutkija pitäisi kritisoimaansa tutkimusta kelvottomana. Tämä tuli ilmi muistaakseni tässä tai aiemmin aktiivisena olleessa ketjussa, missä joku kuvitteli skitsofreniatutkimuksen olevan mitätöntä sillä perusteella, että pari myöhempää tutkijaa oli tuonut esille edeltävien tutkimusten metodologisia heikkouksia. Kirjoittaja todella uskoi, että nämä myöhemmät tutkijat ovat julistaneet aiemman skitsofreniatutkimuksen huuhaaksi.
Monella ei ole käsitystä tieteellisen tiedon kumuloitumisesta ja tieteen itseään korjaavasta luonteesta, kun aiheesta saadaan uutta tietoa. Jos on tottunut sukupuolentutkimuksen standpoint-turauksiin, niin voi olla hankala tulkita oikeaa tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun jälkeen on pakko todeta, että transaktivismissa on selvästi olemassa kulttimaisia piirteitä kuten kaikissa "kerhoissa" ja lahkoissa, jotka ryhmittyvät yhden asian äärelle. Jos esittää yhdenkin kriittisiä kommentteja opinkappaleista, leimataan sen esittäjä jollain nimellä - tätähän on harrastettu maalittamiseen asti esimerkiksi Harry Potter-kirjailijan kohdalla (en nyt muista hänen nimeään). Ja luonnollisesti ne tutkijat ja lääkärit, jotka saavat vääriä tuloksia tutkimuksistaan, saavat saman kohtelun. Tutkimuksia myös luetaan valikoivasti (se tosin voi johtua myös siitä, ettei "osaa" lukea tutkimuksia, joka on yleistä).
Juuri näin. Kaltialakin leimattiin "pahaksi lääkäriksi" ja ääriajattelijaksi, jolla on ideologinen syy nostaa esiin kriittistä ääntä. Eikä tietenkään mitään loogista syytä olla sitä mieltä että varovaisuus kannattaisi
Jos hänellä olusi joku ideologia taustalla, esim ääriuskonnollisuus tai mitä niitä ikinä onkaan, niin miksi sitä ei saisi kritisoida? Tai asennetta? Ja näissä asioissa hoitoa olis hyvä vähän hajauttaa, ettei tule tilannetta, että ollaan yhden fanaatikon armoilla. En siis väitä mitään, puhun ihan teoriassa.
Sitten se taustamotiivi pitäisi todistaa ja vielä se, että se motiivi vaikuttaisi hänen hoitotyöhönsä ja tutkimukseensa. Nythän sitä valitusta on tullut lähinnä aktivisteilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa heti.
Kaikilla tutkijoilla on oma elämänkatsomuksensa, omat tavoitteensa ja poliittiset näkemyksensä, mutta tutkittu tieto varmistetaan tieteen sisäisellä järjestelmällä. Se siis ei kiistä kenenkään tutkijan tutkimusta, että hän on kokoomuslainen tai kristitty, vaan ainoastaan se, jos tutkimus ei ole läpäissyt vertaisarvioinnin seulaa ja on todettu heikkolaatuiseksi tai väärin painottuneeksi. Sellaistakin tutkimusta on, mutta kaikki ei ole sellaista.
Ja kun tutkimusta kritisoidaan tieteen sisäisessä keskustelussa, ei tarkoita sitä, että kyseinen tutkija pitäisi kritisoimaansa tutkimusta kelvottomana. Tämä tuli ilmi muistaakseni tässä tai aiemmin aktiivisena olleessa ketjussa, missä joku kuvitteli skitsofreniatutkimuksen olevan mitätöntä sillä perusteella, että pari myöhempää tutkijaa oli tuonut esille edeltävien tutkimusten metodologisia heikkouksia. Kirjoittaja todella uskoi, että nämä myöhemmät tutkijat ovat julistaneet aiemman skitsofreniatutkimuksen huuhaaksi.
Jep. Samasta aineistosta pitäisi tulla samat tulokset huolimatta tutkijan taustoista ja arvomaailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun jälkeen on pakko todeta, että transaktivismissa on selvästi olemassa kulttimaisia piirteitä kuten kaikissa "kerhoissa" ja lahkoissa, jotka ryhmittyvät yhden asian äärelle. Jos esittää yhdenkin kriittisiä kommentteja opinkappaleista, leimataan sen esittäjä jollain nimellä - tätähän on harrastettu maalittamiseen asti esimerkiksi Harry Potter-kirjailijan kohdalla (en nyt muista hänen nimeään). Ja luonnollisesti ne tutkijat ja lääkärit, jotka saavat vääriä tuloksia tutkimuksistaan, saavat saman kohtelun. Tutkimuksia myös luetaan valikoivasti (se tosin voi johtua myös siitä, ettei "osaa" lukea tutkimuksia, joka on yleistä).
Juuri näin. Kaltialakin leimattiin "pahaksi lääkäriksi" ja ääriajattelijaksi, jolla on ideologinen syy nostaa esiin kriittistä ääntä. Eikä tietenkään mitään loogista syytä olla sitä mieltä että varovaisuus kannattaisi
Jos hänellä olusi joku ideologia taustalla, esim ääriuskonnollisuus tai mitä niitä ikinä onkaan, niin miksi sitä ei saisi kritisoida? Tai asennetta? Ja näissä asioissa hoitoa olis hyvä vähän hajauttaa, ettei tule tilannetta, että ollaan yhden fanaatikon armoilla. En siis väitä mitään, puhun ihan teoriassa.
Sitten se taustamotiivi pitäisi todistaa ja vielä se, että se motiivi vaikuttaisi hänen hoitotyöhönsä ja tutkimukseensa. Nythän sitä valitusta on tullut lähinnä aktivisteilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa heti.
Kaikilla tutkijoilla on oma elämänkatsomuksensa, omat tavoitteensa ja poliittiset näkemyksensä, mutta tutkittu tieto varmistetaan tieteen sisäisellä järjestelmällä. Se siis ei kiistä kenenkään tutkijan tutkimusta, että hän on kokoomuslainen tai kristitty, vaan ainoastaan se, jos tutkimus ei ole läpäissyt vertaisarvioinnin seulaa ja on todettu heikkolaatuiseksi tai väärin painottuneeksi. Sellaistakin tutkimusta on, mutta kaikki ei ole sellaista.
Ja kun tutkimusta kritisoidaan tieteen sisäisessä keskustelussa, ei tarkoita sitä, että kyseinen tutkija pitäisi kritisoimaansa tutkimusta kelvottomana. Tämä tuli ilmi muistaakseni tässä tai aiemmin aktiivisena olleessa ketjussa, missä joku kuvitteli skitsofreniatutkimuksen olevan mitätöntä sillä perusteella, että pari myöhempää tutkijaa oli tuonut esille edeltävien tutkimusten metodologisia heikkouksia. Kirjoittaja todella uskoi, että nämä myöhemmät tutkijat ovat julistaneet aiemman skitsofreniatutkimuksen huuhaaksi.
Jep. Samasta aineistosta pitäisi tulla samat tulokset huolimatta tutkijan taustoista ja arvomaailmasta.
Ei aivan eli samaa aineistoa voi tutkia myös toisesta näkökulmasta. Esimerkiksi Suomessa on poikkeusellista, että pystytään tutkimaan isoja aineistoja kattavien ja pitkäaisten rekisterin avulla monista eri näkökulmista.
Tutkimuksesta kannattaa ymmärtää myös se, että tutkimus vastaa niihin kysymyksiin, joita se esittää, ei muihin. Se ei kuitenkaan heikennä lopputuloksen luotettavuutta (jos tutkimus on laadukas ja oikein tehty) kuten esitetään (ja on tässäkin ketjussa esitetty).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot kehittyy vielä 25-30-vuotiaaksi, samoin minuus. Näiden nuorten kannattaisi mielummin elää sen roolin mukaan minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta ilman hormonihoitoja tai leikkauksia. Sitten kun on 5-10 vuotta elänyt vastakkaisen sukupuolen elämää niin on jo parempi käsitys onko kyse oikeasti trans-asiasta vai vaikkapa oman persoonan etsimisestä. Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut ja ajattelukin olisi kehittyneempää.
Mitä tarkoittaa elää vastakkaisen sukupuolen elämää? Vaatteet ja elämäntyyli ei ole sukupuoli. Myöskään sosiaalinen rooli ei ole sukupuoli.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Miten minä, mies, voisin tietää miltä tuntuu olla nainen. Ja sama toisin päin. Naiseksi syntynyt ei voi mitenkään tietää millaista on kasvaa pojasta mieheksi tai millaista on elää miehenä. Samoin kuin minulla ei ole hajuakaan miltä esimerkiksi kuukautisten alkaminen tuntuu, vaikka olenkin kuullut useampia tarinoita siitä. Vanhat tädit ovat kähmineet minua yöelämässä, joten tässä suhteessa voin jo oman kokemukseni pohjalta ainakin jossain määrin samaistua naisten kokemuksiin likaisista äijistä. Väkivaltaa tai raiskausta ei tietenkään tarvinut pelätä.
Ihmisillä näyttää olevan joku kumma käsitys ettei ihminen elä itsenään vaan jonain roolina. Oli se rooli sitten sukupuolinen tai vaikka poliittinen tai joku muu ideologinen. Kannattaisi ehkä koulussa opettaa että ihminen elää itsenään, ihan rooleista piittaamatta, tai leimasanoista. Ja samalla pääsee irti aktivistien vallasta sanella mitä pitäisi olla jotta kelpaa aktivistien aina vaan kapeampaan maailmankuvaan.
Nykyään identiteettiä ei oteta annettuna, vaan se pitää itse rakentaa, hioa ja kiillottaa jokaista pientä yksityiskohtaa myöten. Koko ihmisyytesi mitataan sen mukaan mitä syöt, miten pukeudut, käytätkö nautintoaineita, mistä ostat tavarasi, mikä on älykkyysosamääräsi, keitä ovat vanhempasi, poliittiset mielipiteesi jne. Kuuluaksesi ryhmään, täytyy ajatella kuten muut ryhmän jäsenet, tai sinua kartetaan, sinut leimataan huonommaksi ja jopa maalitetaan. Outoa on, että samaan aikaan yksimielisesti tuomitaan jyrkästi Jehovan todistajat samanlaisesta käytöksestä.
Olen eri, mutta eiköhän tuollaista ole ollut kaikkina aikoina. Se liittyy yhteiskuntaluokkaan ja alakulttuureihin, mutta en usko, että se on niin totaalista kuin esität muuten kuin jonkun pienen alakulttuurin tai lahkon osalta. Maailma on kuitenkin nykyisin tosi suuri esimerkiksi netin ansiosta. Ennen ei ollut paremmin tässä mielessä, sillä esimerkiksi maantieteellinen eristyneisyys ja kulkupelien puute sekä köyhyys rajasivat ihmiset henkisesti sinne missä he olivat.
Riippui kulloisestakin yhteisöstä miten keskenään sitten pärjättiin. Yhteisöjen ryhmädynaamiset piirteet voivat olla hyvin miellyttäviä ja pehmeärajaisia, mutta myös ankaria ja väkivaltaisia riippuen siitä millaisia yhteisön johtohahmot ja valtasuhteet ovat. Sama pätee työpaikkoihin ja kaikkiin ihmisyhteisöihin, ilmeisesti myös esimerkiksi simpansseihin. Myös resursseilla on vaikutusta siihen millaiseksi johtajuus ja suhde ulkomaailmaan kehittyy. Suuri merkitys on joka tapauksessa johtavien hahmojen persoonallisuudenpiirteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot kehittyy vielä 25-30-vuotiaaksi, samoin minuus. Näiden nuorten kannattaisi mielummin elää sen roolin mukaan minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta ilman hormonihoitoja tai leikkauksia. Sitten kun on 5-10 vuotta elänyt vastakkaisen sukupuolen elämää niin on jo parempi käsitys onko kyse oikeasti trans-asiasta vai vaikkapa oman persoonan etsimisestä. Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut ja ajattelukin olisi kehittyneempää.
Mitä tarkoittaa elää vastakkaisen sukupuolen elämää? Vaatteet ja elämäntyyli ei ole sukupuoli. Myöskään sosiaalinen rooli ei ole sukupuoli.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Miten minä, mies, voisin tietää miltä tuntuu olla nainen. Ja sama toisin päin. Naiseksi syntynyt ei voi mitenkään tietää millaista on kasvaa pojasta mieheksi tai millaista on elää miehenä. Samoin kuin minulla ei ole hajuakaan miltä esimerkiksi kuukautisten alkaminen tuntuu, vaikka olenkin kuullut useampia tarinoita siitä. Vanhat tädit ovat kähmineet minua yöelämässä, joten tässä suhteessa voin jo oman kokemukseni pohjalta ainakin jossain määrin samaistua naisten kokemuksiin likaisista äijistä. Väkivaltaa tai raiskausta ei tietenkään tarvinut pelätä.
Ihmisillä näyttää olevan joku kumma käsitys ettei ihminen elä itsenään vaan jonain roolina. Oli se rooli sitten sukupuolinen tai vaikka poliittinen tai joku muu ideologinen. Kannattaisi ehkä koulussa opettaa että ihminen elää itsenään, ihan rooleista piittaamatta, tai leimasanoista. Ja samalla pääsee irti aktivistien vallasta sanella mitä pitäisi olla jotta kelpaa aktivistien aina vaan kapeampaan maailmankuvaan.
Nykyään identiteettiä ei oteta annettuna, vaan se pitää itse rakentaa, hioa ja kiillottaa jokaista pientä yksityiskohtaa myöten. Koko ihmisyytesi mitataan sen mukaan mitä syöt, miten pukeudut, käytätkö nautintoaineita, mistä ostat tavarasi, mikä on älykkyysosamääräsi, keitä ovat vanhempasi, poliittiset mielipiteesi jne. Kuuluaksesi ryhmään, täytyy ajatella kuten muut ryhmän jäsenet, tai sinua kartetaan, sinut leimataan huonommaksi ja jopa maalitetaan. Outoa on, että samaan aikaan yksimielisesti tuomitaan jyrkästi Jehovan todistajat samanlaisesta käytöksestä.
Olen eri, mutta eiköhän tuollaista ole ollut kaikkina aikoina. Se liittyy yhteiskuntaluokkaan ja alakulttuureihin, mutta en usko, että se on niin totaalista kuin esität muuten kuin jonkun pienen alakulttuurin tai lahkon osalta. Maailma on kuitenkin nykyisin tosi suuri esimerkiksi netin ansiosta. Ennen ei ollut paremmin tässä mielessä, sillä esimerkiksi maantieteellinen eristyneisyys ja kulkupelien puute sekä köyhyys rajasivat ihmiset henkisesti sinne missä he olivat.
Riippui kulloisestakin yhteisöstä miten keskenään sitten pärjättiin. Yhteisöjen ryhmädynaamiset piirteet voivat olla hyvin miellyttäviä ja pehmeärajaisia, mutta myös ankaria ja väkivaltaisia riippuen siitä millaisia yhteisön johtohahmot ja valtasuhteet ovat. Sama pätee työpaikkoihin ja kaikkiin ihmisyhteisöihin, ilmeisesti myös esimerkiksi simpansseihin. Myös resursseilla on vaikutusta siihen millaiseksi johtajuus ja suhde ulkomaailmaan kehittyy. Suuri merkitys on joka tapauksessa johtavien hahmojen persoonallisuudenpiirteillä.
Mutta onko ennen ollut tällaista identiteetin rakentamista (usein itsediagnosoidun) lääketieteellisen diagnoosin ympärille: autismikirjoa, transiutta/muusuutta ja Tourettea, jolla saa sosiaalista pääomaa?
Muutaman vuoden takainen saksalaistutkimus paljastaa, että yli 60 prosentilla nuoren ihmisen transdiagnoosi ei ollut enää voimassa viiden vuoden jälkeen ja että yli 70 prosentilla oli lisäksi vähintään yksi psykiatrinen diagnoosi.
"The Gender Dysphoria Diagnosis in Young People Has a “Low Diagnostic Stability,” Finds a New German Study
The study suggests that adolescent gender dysphoria may not persist for most"
"For most young people, the gender-identity related diagnosis (F64) does not persist after 5 years."
"Youth diagnosed with gender dysphoria suffer from a high rate of mental health comorbidities."
https://segm.org/gender-dysphoria-diagnosis-desistance-germany
Epäilemättä transit rääkyvät tästäkin tutkimustuloksesta, mutta muut ihmettelevät, että miten näin elävän ja häilyvän diagnoosin varaan on rakennettu terveyden, hedemällisyyden, seksuaalisuuden ja kehollisen eheyden tuhoava hoitopolku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot kehittyy vielä 25-30-vuotiaaksi, samoin minuus. Näiden nuorten kannattaisi mielummin elää sen roolin mukaan minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta ilman hormonihoitoja tai leikkauksia. Sitten kun on 5-10 vuotta elänyt vastakkaisen sukupuolen elämää niin on jo parempi käsitys onko kyse oikeasti trans-asiasta vai vaikkapa oman persoonan etsimisestä. Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut ja ajattelukin olisi kehittyneempää.
Mitä tarkoittaa elää vastakkaisen sukupuolen elämää? Vaatteet ja elämäntyyli ei ole sukupuoli. Myöskään sosiaalinen rooli ei ole sukupuoli.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Miten minä, mies, voisin tietää miltä tuntuu olla nainen. Ja sama toisin päin. Naiseksi syntynyt ei voi mitenkään tietää millaista on kasvaa pojasta mieheksi tai millaista on elää miehenä. Samoin kuin minulla ei ole hajuakaan miltä esimerkiksi kuukautisten alkaminen tuntuu, vaikka olenkin kuullut useampia tarinoita siitä. Vanhat tädit ovat kähmineet minua yöelämässä, joten tässä suhteessa voin jo oman kokemukseni pohjalta ainakin jossain määrin samaistua naisten kokemuksiin likaisista äijistä. Väkivaltaa tai raiskausta ei tietenkään tarvinut pelätä.
Ihmisillä näyttää olevan joku kumma käsitys ettei ihminen elä itsenään vaan jonain roolina. Oli se rooli sitten sukupuolinen tai vaikka poliittinen tai joku muu ideologinen. Kannattaisi ehkä koulussa opettaa että ihminen elää itsenään, ihan rooleista piittaamatta, tai leimasanoista. Ja samalla pääsee irti aktivistien vallasta sanella mitä pitäisi olla jotta kelpaa aktivistien aina vaan kapeampaan maailmankuvaan.
Nykyään identiteettiä ei oteta annettuna, vaan se pitää itse rakentaa, hioa ja kiillottaa jokaista pientä yksityiskohtaa myöten. Koko ihmisyytesi mitataan sen mukaan mitä syöt, miten pukeudut, käytätkö nautintoaineita, mistä ostat tavarasi, mikä on älykkyysosamääräsi, keitä ovat vanhempasi, poliittiset mielipiteesi jne. Kuuluaksesi ryhmään, täytyy ajatella kuten muut ryhmän jäsenet, tai sinua kartetaan, sinut leimataan huonommaksi ja jopa maalitetaan. Outoa on, että samaan aikaan yksimielisesti tuomitaan jyrkästi Jehovan todistajat samanlaisesta käytöksestä.
Olen eri, mutta eiköhän tuollaista ole ollut kaikkina aikoina. Se liittyy yhteiskuntaluokkaan ja alakulttuureihin, mutta en usko, että se on niin totaalista kuin esität muuten kuin jonkun pienen alakulttuurin tai lahkon osalta. Maailma on kuitenkin nykyisin tosi suuri esimerkiksi netin ansiosta. Ennen ei ollut paremmin tässä mielessä, sillä esimerkiksi maantieteellinen eristyneisyys ja kulkupelien puute sekä köyhyys rajasivat ihmiset henkisesti sinne missä he olivat.
Riippui kulloisestakin yhteisöstä miten keskenään sitten pärjättiin. Yhteisöjen ryhmädynaamiset piirteet voivat olla hyvin miellyttäviä ja pehmeärajaisia, mutta myös ankaria ja väkivaltaisia riippuen siitä millaisia yhteisön johtohahmot ja valtasuhteet ovat. Sama pätee työpaikkoihin ja kaikkiin ihmisyhteisöihin, ilmeisesti myös esimerkiksi simpansseihin. Myös resursseilla on vaikutusta siihen millaiseksi johtajuus ja suhde ulkomaailmaan kehittyy. Suuri merkitys on joka tapauksessa johtavien hahmojen persoonallisuudenpiirteillä.
Mutta onko ennen ollut tällaista identiteetin rakentamista (usein itsediagnosoidun) lääketieteellisen diagnoosin ympärille: autismikirjoa, transiutta/muusuutta ja Tourettea, jolla saa sosiaalista pääomaa?
Käsittääkseni vähemmistöt (oikeasti eivät välttämättä edes ole vähemmistöjä kuten afroamerikkalaiset) ovat noin 60-luvulta alkaen rakentaneet identiteettipolitiikalla itselleen sosiaalista pääomaa, joka on toiminut eräänlaisena vastakuvana syrjinnälle. Samalla he ovat rakentaneet historiaa ja hakeneet menneisyydestä legimiteettiä omalle identiteetilleen. Transaktivismi tuntuu tässä mielessä poikkeukselta historiattomuudessaan. Kaikki hienot ja legendaariset transsukupuoliset hahmot on ikään kuin unohdettu ja katsotaan, että historiankirjoitus alkaa vasta meistä, jotka tiedämme "totuuden". Tässä mielessä he muistuttavat uskonnollista lahkoa eivätkä vähemmistöpoliittista ryhmittymää.
Lääketieteellisen diagnoosin tiimoilta tulee mieleen sellaisia ilmiöitä, jotka liittyvät muotidiagnooseihin (borrelioosi, autismikirjon häiriöt) tai muoteihin, jotka kertovat kulloisenkin yhteiskunnan peloista ja kulttuurista sekä tietystä psykiatrisista diagnooseista (esim. harhaluuloisuushäiriö, huomiohakuinen persoonallisuushäiriö, psykoosisairaudet). On ollut mm. ufojen sieppaamiksi joutuneita sankoin joukoin, kunnes aikakauden muuttuessa nämä "diagnoosit" katoavat ja tilalle tulee toinen muotijuttu, sähköallergia tms. näitähän on ollut lukuisia jo omana elinaikanani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun jälkeen on pakko todeta, että transaktivismissa on selvästi olemassa kulttimaisia piirteitä kuten kaikissa "kerhoissa" ja lahkoissa, jotka ryhmittyvät yhden asian äärelle. Jos esittää yhdenkin kriittisiä kommentteja opinkappaleista, leimataan sen esittäjä jollain nimellä - tätähän on harrastettu maalittamiseen asti esimerkiksi Harry Potter-kirjailijan kohdalla (en nyt muista hänen nimeään). Ja luonnollisesti ne tutkijat ja lääkärit, jotka saavat vääriä tuloksia tutkimuksistaan, saavat saman kohtelun. Tutkimuksia myös luetaan valikoivasti (se tosin voi johtua myös siitä, ettei "osaa" lukea tutkimuksia, joka on yleistä).
Juuri näin. Kaltialakin leimattiin "pahaksi lääkäriksi" ja ääriajattelijaksi, jolla on ideologinen syy nostaa esiin kriittistä ääntä. Eikä tietenkään mitään loogista syytä olla sitä mieltä että varovaisuus kannattaisi
Jos hänellä olusi joku ideologia taustalla, esim ääriuskonnollisuus tai mitä niitä ikinä onkaan, niin miksi sitä ei saisi kritisoida? Tai asennetta? Ja näissä asioissa hoitoa olis hyvä vähän hajauttaa, ettei tule tilannetta, että ollaan yhden fanaatikon armoilla. En siis väitä mitään, puhun ihan teoriassa.
Sitten se taustamotiivi pitäisi todistaa ja vielä se, että se motiivi vaikuttaisi hänen hoitotyöhönsä ja tutkimukseensa. Nythän sitä valitusta on tullut lähinnä aktivisteilta, jotka eivät ole saaneet haluamaansa heti.
Kaikilla tutkijoilla on oma elämänkatsomuksensa, omat tavoitteensa ja poliittiset näkemyksensä, mutta tutkittu tieto varmistetaan tieteen sisäisellä järjestelmällä. Se siis ei kiistä kenenkään tutkijan tutkimusta, että hän on kokoomuslainen tai kristitty, vaan ainoastaan se, jos tutkimus ei ole läpäissyt vertaisarvioinnin seulaa ja on todettu heikkolaatuiseksi tai väärin painottuneeksi. Sellaistakin tutkimusta on, mutta kaikki ei ole sellaista.
Ja kun tutkimusta kritisoidaan tieteen sisäisessä keskustelussa, ei tarkoita sitä, että kyseinen tutkija pitäisi kritisoimaansa tutkimusta kelvottomana. Tämä tuli ilmi muistaakseni tässä tai aiemmin aktiivisena olleessa ketjussa, missä joku kuvitteli skitsofreniatutkimuksen olevan mitätöntä sillä perusteella, että pari myöhempää tutkijaa oli tuonut esille edeltävien tutkimusten metodologisia heikkouksia. Kirjoittaja todella uskoi, että nämä myöhemmät tutkijat ovat julistaneet aiemman skitsofreniatutkimuksen huuhaaksi.
Täytyy sisällöllisesti ymmärtää kritiikin perusta ja lukea artikkelit, joissa kritiikki esitetään. Nimittäin kun alan tutkijat kritisoivat kokonaisnäyttöä, niin yleensä he pohjaavat väitteensä laajalle tieteelliselle näytölle tutkimusten metodologisista heikkouksista.
Esimerkiksi artikkelissa Finding the Elusive Psychiatric “Lesion” With 21st-Century Neuroanatomy: A Note of Caution todetaan aivan suoraan, että tutkijoiden tulkinnat tutkimustensa tuloksista ovat systemaattisen harhaanjohtavia ja tutkimustulokset usein hyvin epäjohdonmukaisia ja täynnä virhelähteitä:
"Magneettikuvauksen (MRI) laaja käyttö on tuottanut runsaasti rakenteellisia ja toiminnallisia anatomisia löydöksiä potilailla, joilla on erilaisia psykiatrisia häiriöitä, ja näitä löydöksiä on pidetty mahdollisina vihjeinä sairauksien patobiologiasta. Viimeaikaiset tekniset raportit kuitenkin osoittavat, että suosittujen MRI-tutkimusmenetelmien – erityisesti rakenteellisen MRI:n, lepotilan toiminnallisen MRI:n (resting-state fMRI) ja diffuusiotensorikuvauksen (DTI) – tuottama aineisto on hyvin herkkää tavallisille artefaktoille, kuten pään liikkeille ja hengityksen vaikutuksille, jotka voivat hallita tuloksia. Koska nämä ja muut tärkeät MRI-aineiston sekoittavat tekijät – esimerkiksi tupakointi, paino, aineenvaihdunnalliset vaihtelut, somaattiset liitännäissairaudet, psykoaktiiviset lääkkeet, alkoholin käyttö ja psyykkinen tila – poikkeavat usein systemaattisesti potilas- ja kontrolliryhmien välillä, näyttö siitä, että löydökset olisivat neurobiologisesti merkityksellisiä, on epävarmaa. Tulokset saattavatkin heijastaa artefaktoja tai epävarman arvon epifenomeeneja. Kirjoittajat varoittavat, että jos tutkimuksesta toiseen hyväksytään kritiikittä löydöksiä, jotka saattavat perustua monenlaisiin virhepäättelyihin, - "
Ymmärrätkö, että jos olet eri mieltä, niin ei riitä että sönkötät ä, etteivät ne nyt niin kelvottomia sentään ole. Sinun pitää todistaa, että nämä tekniset raportit eivät osoita yksiselitteisesti sitä, mitä kyseisen artikkelin vertausarviotuun lehteen kirjoittanut neurotieteen professori laajasti viitelähteitä hyödyntäen väitti osoittavan.
Hullut näkevät joka paikassa persuja ja ryssiä.