Milloin ihmiset hyväksyvät sen tosiasian, että raha ei tuo onnellisuutta
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen silti onneton limusiinissa kuin bussissa.
Onneton en ole ollut joten siitä en osaa sanoa mutta tuosta limusiini vs. juna/bussi jutusta sen verran että kyytipalvelu on kätevä kun on kiire tai omituinen vuorokauden aika mutta kyllä sitä elämää on tullut enemmän nähtyä noissa julkisissa. Ja lähes täysin vain positiivisia kokemuksia.
Ei siellä norsunluutornissa yksin niin kovin kivaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen silti onneton limusiinissa kuin bussissa.
Onneton en ole ollut joten siitä en osaa sanoa mutta tuosta limusiini vs. juna/bussi jutusta sen verran että kyytipalvelu on kätevä kun on kiire tai omituinen vuorokauden aika mutta kyllä sitä elämää on tullut enemmän nähtyä noissa julkisissa. Ja lähes täysin vain positiivisia kokemuksia.
Ei siellä norsunluutornissa yksin niin kovin kivaa ole.
Eihän ne rikkaat yksin ole norsunluutornissa vaan hengailee muiden rikkaiden kanssa.
Ihan parasta on kun on rahaa ja onnellisuutta💰😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ankara köyhyys ja liika varallisuus eivät kumpikaan ole toivottavia. Tuossa 40k/v tienoilla jos kiikkuu, on aika hyvin molemmista maailmoista parhaassa tilanteessa. Rahaa ei pidä olla liikaa eikä liian vähän.
Millä lailla se 40 tonnia vuodessa tienaava elää parempaa elämää kuin vaikkapa millin tienaava?
Minua vähän jänskättäisi varkaat jos rahaa olisi miljoonia miljoonien päälle. Enkä ehkä menisi yöllä nakkikioskille. No, en muutenkaan ole käynyt, mutta kiva ajatella että teenpä niin vappuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tuovat enemmän onnellisuutta kuin raha. Mitä enemmän lapsia on sen onnellisempi ihminen on.
Miten niin? Jos lapsi on esim. rikollinen tai adhd-potilas, niin mitä iloa sellaisesta on?
Tai jos lapsista tulee mielisairaita, niin mitäs sitten? 600 000 ihmistä popsii Suomessa pelkästään masennuslääkkeitä. Lapset voivat ollakin aikamoinen taakka ja rasite, jos huonosti käy.
Tienaamisella ei niin väliä, mutta esimerkiksi 700 000€:n perintö on kiva. Lisänä mökki, sijoitusasunto ja rivarinpätkä - kaikki Pääkaupunkiseudulla ja luonnollisesti velattomia.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että ihan sama, paljonko tienaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tuovat enemmän onnellisuutta kuin raha. Mitä enemmän lapsia on sen onnellisempi ihminen on.
Tilastoissa näkyy, että rikkailla on enemmän lapsia kuin köyhillä. Tämän lisäksi jos on rahaa niin pystyy käyttämään yksityislääkäreitä ja lapsettomuushoitoja - jos sellaisiin tarvetta tulee. Niihin uppoaa helposti kymmeniä tuhansia euroja.
Lapsia on eniten nykyisin köyhässä mustassa Afrikassa, joten tilastosi on hieman rajoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta vaikka olisi kuinka paljon rahaa, jos sairastut esim skitsofreniaan tai pitkälle levinneeseen syöpään.
Saa parempaa hoitoa. Kyllä rahalla saa mielenrauhaa, ja ilman murheita on helpompi olla onnellinen. Materia sinällään ei, mutta huolettomuus kyllä.
3.11.2039 klo 17.35. Helpottiko?
Vierailija kirjoitti:
Ei raha tuo onnellisuutta, mutta kyllä se kummasti rauhoittaa. Jos esim. rikkaiden aika menisi tarjousten perässä juoksemiseen ja elämästä selviytymiseen, ei puhuttaisi paskaa onnellisuudesta ja rahasta.
Olen varakas ja juoksen tarjousten perässä.
Luuletko että näillä voisi olla toistensa kanssa jokin yhteys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^ankara köyhyys ja liika varallisuus eivät kumpikaan ole toivottavia. Tuossa 40k/v tienoilla jos kiikkuu, on aika hyvin molemmista maailmoista parhaassa tilanteessa. Rahaa ei pidä olla liikaa eikä liian vähän.
Millä lailla se 40 tonnia vuodessa tienaava elää parempaa elämää kuin vaikkapa millin tienaava?
Pelkkä väline, ei se millin tienaava välttämättä silti tuhlaa enempää, vaikka voisi ja lopulta molemmat voi elää hyvin samanlaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta vaikka olisi kuinka paljon rahaa, jos sairastut esim skitsofreniaan tai pitkälle levinneeseen syöpään.
Sitten vasta raha parantaakin elämänlaatua, jos oma toimintakyky romahtaa. Siksi mulla on vakavan sairauden turva. Maksan tämän vakuutuksen rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen silti onneton limusiinissa kuin bussissa.
Limus oot todennäkösemmin yksin ja onneton.
Ihmiset nyt ovat vähän yksinkertaisia, eivätkä ymmärrä omaa parastaan. Mutta ole sinä fiksumpi ja ovelampi, ap. Anna muiden kahmia kaikki rahat, ole itse ilman ja nautiskele omasta onnellisuudestasi rikkailta salaa kaikessa hiljaisuudessa! Veikkaan, että kukaan rikas ei hoksaa mitään, niin tyhmiä ne ovat!
Ei mutta saisi sillä lainat maksettua ja eikä tarvisi kokoajan laskea ruokakaupassa. Kun tietäisi että sulla on maksaa laskut yms. Luulen että raha toisi onnellisuutta, arki helpottuisi, nyt kokoajan pitää laskea ihan perus arjen menoja.
No ei rahattomuuskaan kovin onnellinen tila ole.
Vierailija kirjoitti:
Rikkauksiin todella voi väsyä ja ihmisen voi vallata myös merkityksettömyyden tunne rikkaana. Kun melkein kaiken saa, arvo voi kärsiä.
Kolmantena haasteena on tuo sosiaalinen kuplautuminen, josta Suomessa tosin ei vielä hirveästi tiedetä mitään.
Neljäntenä moraalikin voi olla koetuksella, kun esteitä ja portteja on elämässä enää hyvin vähän. On helpompi esimerkiksi mennä kaikenlaisiin houkutuksiin, kun ei tarvitse arkeen itsekuria eikä suoraselkäisyyttä. Kubrickin Eyes Wide Shut sivuaa taitavasti tätä aihetta.
Rikkaus voi jollekin persoonille sopia, mutta väittäisin, että useimmille se tuo enemmän kaikenlaista negatiivista ja lisämurehtimista eri elämänaloilla kuin aidosti suurta onnea.
Useimmiten rikkauden määrä tarkoittaa myös työn määrän kasvattamista. Työ ei kuitenkaan välttämättä ole onnellisuuden lähde verrattuna vapaa-aikaan ja vapauteen.
Höpsön pöpsön. Olen ihan tavallinen ihminen, tilillä on useampi miljoona. Eletään ihan tavallista keskiluokkaista elämää, kukaan naapurustossa ei takuulla arvaa miten rikkaita ollaan. Ei olla kuplauduttu, samat ystävät kuin aina.
Mitkä houkutukset, tarkoitatko sijoittamista vai mitä? Ihan maltilla nekin hoidetaan. Vai jotain hurjempaa, huumeita ja hurvittelua? Ne on niitä elokuvia.
Rikkauden määrän kasvu on aiheuttanut hyvin dramaattista työn määrän vähenemistä tietysti, koska töitä ei ole tarvis tehdä jos ei halua. Eli vapaa-aikaa ja vapautta nimenomaan on enemmän. Kaikin puolin huoletonta ja mukavaa elämää.
Perheellisellä tietysti on perheellisen ongelmat ja elämä, joissain tilanteissa auttaa raha, toisissa ei. Lapset esim. on koulussa, joten missään jahdilla ei voi loikoilla pitkin vuotta. Flunssa ja murrosikä tulee rikkaillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen silti onneton limusiinissa kuin bussissa.
Onneton en ole ollut joten siitä en osaa sanoa mutta tuosta limusiini vs. juna/bussi jutusta sen verran että kyytipalvelu on kätevä kun on kiire tai omituinen vuorokauden aika mutta kyllä sitä elämää on tullut enemmän nähtyä noissa julkisissa. Ja lähes täysin vain positiivisia kokemuksia.
Ei siellä norsunluutornissa yksin niin kovin kivaa ole.
Eihän ne rikkaat yksin ole norsunluutornissa vaan hengailee muiden rikkaiden kanssa.
Tämä on kanssa kumma väite, että rikkaat olisivat erityisen yksinäisiä, rikkaanahan on nimenomaan helppo panostaa sosiaaliseen elämään ja ihmisten tapaamisen enemmän kuin köyhänä. Taitaa niitä yksinäisiä olla melkein enemmän köyhissä, itsekin kun olen köyhä niin lähinnä kotona hengailen kun ei ole ikinä varaa lähteä ihmisten ilmoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen silti onneton limusiinissa kuin bussissa.
Limus oot todennäkösemmin yksin ja onneton.
Limusiiniin mahtuu 10 ja ylikin henkilöä joten ihan hyvin voit ottaa perheen tai kaveritkin sinne mukaan tai vaikka lemmikkikoiran.
Millä lailla se 40 tonnia vuodessa tienaava elää parempaa elämää kuin vaikkapa millin tienaava?