Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?

Vierailija kirjoitti:

On luultavammin kiinnostunut oppimaan lisää ja osaa ajatella asioita eri näkökulmista. Mustavalkoinen ajattelu kertoo usein älyn puutteesta.

Itse tunnen myös hyvin älykkäitä ihmisiä, jotka ei ole erityisen kiinnostuneita oppimaan mistään muusta kuin omasta alastaan koska sitä on pakko. Ja jotkut on tosi mustavalkoisia ajattelijoita, uskovat salaliittoteorioihin jne. Ja silti ovat matemaattis-loogisessa mielessä erittäin älykkäitä, ja korkeakoulutettujakin. Usein erityisesti matemaattisten ja teknisten alojen korkeakoulutetuista tuntuu löytyvän näitä "hörhöjä".

Älykkyyden taso ei ole korkea ainakaan tällä vauva palstalla.

Ei narkkaa eli ei käytä alkoa perheen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei narkkaa eli ei käytä alkoa perheen kanssa. 

Itseasiassa merkittävän älykkäillä päihteiden käyttö on yleisempää. Toki ei narkkaamiseen asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Itselläni on testatusti korkea ÄO, mutta myös diagnosoitu hahmotushäiriö. Eli hahmotuskyky ei kyllä ole hyvä. Se on aika lailla älykkyydestä erillinen asia tuo hahmotuskyky.

Olette aivan oikeassa, jotka mainitsitte ettei hahmotuskyky ole varsinaisesti älykkyyden osa-alue. Yritinkin kirjoittaa, että henkilö voi VAIKUTTAA heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on ongelmia. Kuitenkin vaikkapa perhe-elämässä hahmotuskyvyn ongelmat vaikuttavat arkeen aika paljon.

Älykäs voi olla sosiaalisesti kömpelö. Ja epäkäytännöllinen.

Oikeastaan ihminen on aikamoinen virtuoosi, jos hän on älykäs kaikilla älykkyyden osa-alueilla. Arjessa pärjäämisen kannalta tärkeitä taitoja ovat toiminnanohjaus, hahmotus, logiikka, analyyttisyys, sosiaaliset taidot, kielelliset taidot ja tunneäly. Esimerkiksi rahankäyttö ja suunnitelmallisuus kytkeytyvät moniin osa-alueisiin. Sosiaalisesti lahjattoman kanssa taas on vaikeaa olla.

🧠 Korkea kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä piirteitä

1. Abstrakti ajattelu

Ymmärtää nopeasti monimutkaisia kokonaisuuksia

Näkee yhteyksiä asioiden välillä, joita muut eivät heti huomaa

2. Nopea oppiminen

Tarvitsee vähemmän toistoa uuden asian omaksumiseen

Yleistää opittua tehokkaasti uusiin tilanteisiin

3. Hyvä ongelmanratkaisu

Jakaa ongelmat osiin

Keksii useita vaihtoehtoisia ratkaisuja

4. Metakognitio (ajattelun tarkkailu)

Tiedostaa, mitä tietää ja mitä ei tiedä

Osaa muuttaa ajattelutapaansa tarvittaessa

5. Kielellinen tarkkuus

Ilmaisee ajatuksia selkeästi ja täsmällisesti

Ymmärtää vivahteita ja monimerkityksisyyttä

6. Pitkäjänteinen keskittyminen

Jaksaa työskennellä monimutkaisten asioiden parissa pitkään

7. Uteliaisuus

Kysyy “miksi” ja “miten”

Hakeutuu uuden tiedon pariin oma-aloitteisesti

8. Epävarmuuden sietokyky

Hyväksyy, ettei kaikkeen ole heti vastausta

Sietää keskeneräisyyttä paremmin

Matalampi kognitiivinen kyvykkyys – tyypillisiä haasteita

1. Konkreettinen ajattelu

Vaikeus käsitellä abstrakteja tai monitasoisia käsitteitä

Ajattelu painottuu “tässä ja nyt” -tasolle

2. Hitaampi oppiminen

Tarvitsee enemmän toistoa ja selkeitä ohjeita

Uuden tiedon siirtäminen uusiin tilanteisiin voi olla vaikeaa

3. Ongelmien hahmottaminen

Vaikeus pilkkoa monimutkaisia tehtäviä

Jää helposti yhteen ratkaisutapaan

4. Heikompi metakognitio

Yli- tai aliarvioi omaa osaamistaan

Ei aina huomaa virheitään

5. Kielelliset vaikeudet

Ajatusten ilmaiseminen voi olla epätarkkaa

Monimutkaisten tekstien ymmärtäminen vaikeampaa

6. Kuormittuvuus

Väsyy nopeammin monimutkaisissa tehtävissä

Tarvitsee enemmän taukoja ja tukea

7. Mustavalkoinen ajattelu

Vähemmän joustavuutta näkökulmissa

Vaikeus nähdä asioiden eri puolia

Tärkeä tarkennus

Arjessa nämä erot sekoittuvat muihin tekijöihin:

Persoonallisuus (esim. tunnollisuus voi “kompensoida” paljon)

Koulutus ja ympäristö

Motivaatio

Sosiaalinen älykkyys (joka on eri asia kuin perinteinen IQ)

On hyvin tavallista, että:

Korkean kognitiivisen kyvykkyyden omaava henkilö toimii huonosti (esim. impulsiivisuus, laiskuus)

Keskitasoinen henkilö menestyy erinomaisesti (esim. kurinalaisuus, sosiaaliset taidot)

🧩 Yksi keskeinen havainto tutkimuksesta

Älykkyys näkyy selvimmin uusissa ja monimutkaisissa tilanteissa
ei niinkään tutuissa rutiineissa

ISO PÄÄ

No älykäs ihminen ei nimittele eikä solvaa toisia. Hän ymmärtää älyllänsä, että sillä ei saavuta mitään, eikä etenkään rakenna mitään uutta.

Älykäs osaa katsoa myös toisen näkökulmasta. Hän pystyy älyllään päättelemään, että  toinen katsoo asiaa omista lähtökohdistaan, ja koittaa löytää siitä jonkun yhteisen sävelen, vaikka olisi itse eri mieltä.

Älykäs ei vaadi toisilta mitään oman mittarinsa mukaan. Olenhan minäkin, kyllähän minäkin jne. Hän käsittää taas älynsä avulla, että kaikilla ei ole samoja valmiuksia asioihin.

Älykäs uskoo yksinkertaisuuden voimaan joissain tapauksissa : kohtele toisia, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Onko noi älykkyyttä vai empatiaa, ja missä se raja kulkee, niinpä niin.

Mahtaako siihen vastaukseen kenenkään äly riittää.

Vierailija kirjoitti:

Ei aina välttämättä mitenkään, jos älykäs ihminen sattuu olemaan introvertti. Esim. mulla on sukulainen, joka oli jo lapsena ihmelapsi, ja on nykyään maailmalla tutkijana oleva teoreettinen fyysikko. Mutta ensivaikutelma hänestä voi olla jopa vähän hidasälyinen. Hän kun on sellainen ääripään intro, joka ei puhu kovin paljoa yleensäkään, ja saattaa vastata hitaasti ja yksisanaisesti kysyttäessä. Eikä mitenkään pyri tuomaan älyään esiin eikä itseään muutenkaan. Pysyttelee syrjässä omiaan pohtien.

Omituinen näkemys ottaen huomioon, että tutkimusten mukaan huippuälykkäissä on enemmän introvertteja kuin väestössä keskimäärin. Sehän on suorastaan stereotypia, että tutkijatyypit viihtyvät yksin pohtien, lukien ja tutkien. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien pään päällä on sellainen vihreä palkki, jossa lukee äo taso. Vain älykkäimmät näkevät tämän.

Totta. Luulin aluksi näkeväni harhoja. M52

Korkea älykkyys näkyy ihmisissä ongelmanratkaisukykynä ja kykynä suunnitella tulevaisuutta ja varautua erilaisiin skenaarioihin. Tietenkin jokin autismin kirjo tai mt-ongelmat voivat haitata, mutta jos nyt puhutaan terveestä, neurotyypillisestä älykkäästä ihmisestä, niin kyllä heillä on kaikki hommat hanskassa. Tutkimusten mukaan älykkäät jopa eroavat harvemmin kuin tyhmät, koska he pystyvät ennakoimaan ja ratkaisemaan myös ihmissuhdeongelmia. Älykäs ei ota lemmikkiä, jota ei jaksa hoitaa, tai tee lapsia, joihin ei ole voimavaroja panostaa. Älykäs ihminen suunnittelee taloudenpidon resurssien mukaan. Älykkään ihmisen ajattelu on joustavaa eli hän pystyy vaihtamaan suuntaa tai suunnitelmaa tilanteen mukaan. 

Tyhmä ihminen ei osaa varautua mihinkään. Hän ymmärtää kaiken kirjaimellisesti, eikä pysty ajattelemaan asioita yleisellä tasolla. Tällaisiinkin ketjuihin hän tulee vastaamaan, että kyllä minä tiedän yhden älykkään, joka on eronnut viisi kertaa. Hän äänestää poliitikkoja, jotka tarjoavat helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Hän inhoaa asioita, joita ei ymmärrä kuten vaikkapa taidetta, kirjallisuutta tai oopperaa. Jos hän ei ymmärrä jotain, se tarkoittaa, että se on huono, turha ja tyhmä asia. Typerys useimmiten yliarvioi oman ymmärryksensä maailmanmenosta. Jos on yhden Youtube-videon katsonut, niin on asiantuntija ja tietää yhtä paljon tai enemmänkin kuin tutkijat ja tiedemiehet, jotka ovat omistaneet kymmeniä vuosia aiheelle. Älykäs yleensä paremmin hahmottaa oman osaamisensa ja tietonsa rajat.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien pään päällä on sellainen vihreä palkki, jossa lukee äo taso. Vain älykkäimmät näkevät tämän.

Itse asiassa älykkäät eivät näe tuota ja vain tyhmät näkevät sen, mutta he luulevat olevansa älykkäitä, koska näkevät sen. Älykkäät eivät tarvitse palkkeja, vaan tunnistavat toisten älykkyyden ilman niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei narkkaa eli ei käytä alkoa perheen kanssa. 

Itseasiassa merkittävän älykkäillä päihteiden käyttö on yleisempää. Toki ei narkkaamiseen asti.

Totta. Älykkäät ovat päihdehakuisempia, valvovat myöhään ja kämppä on yleensä sotkuinen. Prioriteetti ei ole täyttää sosiaalisia normeja asioissa, jotka eivät kestä rationaalista tarkastelua syvemmin. M52

Vierailija kirjoitti:

ISO PÄÄ

Hydrokefalus ei takaa korkeaa älykkyyttä. M52

Älykkyyden voi jakaa kylmään,ylpeään,itsekkääseen älykkyyteen,jossa ihminen antaa kunnian vain itselleen älykkyydestään ja tämä älykkyys pohjautuu enimmäkseen kirjanoppineisuuteen.

Sydämellinen älykkyys on taas lämmintä,sympaattista,nöyrää,Luojalleen kunnian antavaa älykkyyttä.

Tämä älykkyys on hengellistä.Tätä älykkyyttä edusti Jeesus maanpäällä ollessaan.

Kylmä älykkyys tuottaa ydinpommeja yms .

Sydämellinen älykkyys tuottaa hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Tässä ihan hyviä pointteja. Toki kuten sanottu, älykkyys ei suojaa esim. traumoista, päihdeongelmilta tai mielenterveyden häiriöiltä, jotka vaikuttavat käytökseen ja arviointikykyyn.

Vierailija kirjoitti:

Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.

Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta? 

Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?

Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!

Toi kysymys itsereflektiosta on aika mielenkiintoinen, kun pohtii ihmisiä, joilla on ADHD. ADHD ei vaikuta älykkyyteen, mutta se vaikuttaa mm. impulssinkontrollointiin, joka taas voi vaikuttaa siihen tekeekö samoja virheitä uudelleen ja uudelleen. Mulla on ADHD ja mä olen huono rahankäyttäjä. Tuhlaan, vaikka tiedän, ettei mulla ole paljoa rahaa ja nyt olisi parempi säästää eikä ostaa lankoja neuleeseen, jotan en kuitenkaan jaksa neuloa alkua pidemmälle. Mä olen tietoinen rahatilanteestani ja tietoinen myös sen neuleen kohtalosta. Tiedän, ettei ole järkevää laittaa rahojani haluamiini lankoihin, mutta helposti kuitenkin teen niin. Sillä ei ole mitään tekemistä mun älykkyyden kanssa.

Jos on yli-ihminen, siis luova nero tai luova yleisnero, niin tuskin viihtyy erityisen hyvin tavallisten ihmisten kanssa. Sosiaalisuus on juuri yksinkertaisemman ihmisen perusominaispiirre. Siis mitä älykkäämpi ihminen on, sitä vähemmän hänellä on tarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Tämä tietysti aivan eri asia kuin antisosiaalisuus. Antisosiaalinen ihminen, siis sosiopaatti, tarvitsee jatkuvasti seuraa, koska ei halua olla yksin omien ajatustensa kanssa.