Positiivisia synnytyskokemuksia
Kaipaisin edelleen niitä positiivisia synnytyskokemuksia. Kiinnostaisi myös mitkä asiat mahdollisesti vaikuttivat siihen ettei kipu ollut sietämätöntä ja hommasta ja hyvä fiilis.
Kiitos kovasti
Terv. Synnytyskammoinen vauvakuumeilija
Ps. Älkää ehdottako sektiota, koska se on vielä kamalampi ajatuksena kuin alatiesynnytys
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan aivopesty suomalainen nainen synnyttää alateitse. Virtsankarkailua koko loppuelämä.
On myös naisia jotka haaveilee useasta lapsesta, jolloin alatiesynnytys on ehdottomasti toimivin vaihtoehto, koska sektion rasitusta kohtu ei montaa kertaa kestä.
Kestää. Suomessa annetaan kuva ettei kestäisi koska maksaa. Sektiolla voi helposti synnyttää viisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa synnyttää sektiolla. Ei ollut kipuja. Suosittelen tätä myös tyttärille. Köyhä synnyttää alakautta.471
Ja arpi voi olla lopun elämää kipeä..
Millä järjenjuoksulla sinua on siunattu?
Sektiolla kaikki syntyneen. Ai että mä nautin, ei virtsankarkailua. Mies nauttii kun tiukka edelleen. Upea iho minulla ja sektiot tehty ulkomailla niin arvet ei juurukaan näy.
Suomalainen nainen on tottunut kärsimään. Sellainen hyvinvointiyhteiskunta. Tee töitä ja synnytä alakautta, jotta virtsa karkailee koko loppuelämän
Positiivinen kokemus oli, kun se yli vuorokauden kestänyt synnytys järjettömine kipuineen oli vihdoin ohi.
Olen vain yhden lapsen synnyttänyt ja olihan se melkoista menoa. Toisaalta kaikkineen kesti vain kuusi tuntia. Ei sitä etukäteen voi tietää, miten kaikki menee. Olin itse valmistautunut siihen, että synnytys saattaa kestää vaikka vuorokauden. Ei mulla kyllä ole alkanut virtsa karkailla ja alapääkin toipui vähitellen entiselleen. Tikkejä tuli pari.
Mulla monta synnytystä takana. Pari epiduraalin kanssa, yksi kokonaan luomuna ja suunniteltu sektiokin koettu.
Kaikki olivat kokemuksina tosi ok. Joissain repesin, joissain en. Sektion jälkeen palautuminen oli mulla kyllä vielä helpompaa, itsestä tuntui että siinä pääsi kaiken kaikkiaan tosi helpolla. Kaikista muistakin palauduin ihan ok, vain raskauskilojen pudottaminen on ollut työn ja tuskan takana joka kerta. Imettäminen on mulla nostanut painoa, ei auttanut hoikistumisessa.
En siis ole mikään jee jee synnyttäminen on ihanaa-hehkuttaja, mutta mitään traumojakaan ei ole yhdestäkään jäänyt.
Itseäni pelotti ensisynnyttäjänä kommentit että ”vasta toista lasta pelottaa mennä synnyttämään, kun tietää mitä se on.” Tosi kannustavaa hei :D mulle ei käynyt yhtään noin, ei kyllä pelottanut yhtään enempää kun tiesi, mihin on menossa.
Synnytys eteni nopeammin kuin mitä kätilöt olettivat. Tämän takia en ehtinyt saamaan epiduraalia, mutta synnytys olikin yllättävän "helppo" ilokaasun avulla :). Myös palautuminen synnytyksen jälkeen kävi nopeasti, vaikka olin yli 40-vuotias ensisynnyttäjä. Kaikin puolin hyvä fiilis jäi synnytyksestä.
Nelj synnytystä ja kaikista hyvö kokemus. Vannon itse epiduraalin nimeen, minulle se sopi erinomaisesti. Ilokaaau ei auttanut kahdella ekalla, mutta jälkimmäisillä auttoi hyvin alkuvaiheessa. Olen tullut siihen tulokseen, etten osannut ajoittaa oikein ekoilla kerroilla. Epiduraali ei minua vienyt jalattomaksi. Ponnistaminen ei sattunut ollenkaan, mutta tunsin hyvin tarpeen paineena.
Vierailija kirjoitti:
Sektiolla kaikki syntyneen. Ai että mä nautin, ei virtsankarkailua. Mies nauttii kun tiukka edelleen. Upea iho minulla ja sektiot tehty ulkomailla niin arvet ei juurukaan näy.
Minkä ihmeen takia alapään venyminen pelottaa, mutta uskaltaa tuosta noin vaikka useamman kerran antaa viiltää vatsan auki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektiolla kaikki syntyneen. Ai että mä nautin, ei virtsankarkailua. Mies nauttii kun tiukka edelleen. Upea iho minulla ja sektiot tehty ulkomailla niin arvet ei juurukaan näy.
Minkä ihmeen takia alapään venyminen pelottaa, mutta uskaltaa tuosta noin vaikka useamman kerran antaa viiltää vatsan auki?
Onko käynyt mielessä, että "venyminen" ei taida olla oikea termi tähän?
Kolme nopeaa synnytystä. Musta olisi jotenkin kiva kokea synnytys vielä uudestaan, jos ei tarvisi olla raskaana ;D. Seksi muuttui paremmaksi synnytyksen jälkeen.
Kolme synnytystä ilokaasun voimin, toimii kuulemma hyvin koska isot keuhkot ja hyvä hengitystekniikka, muutaman minuutin ponnistusvaiheet.
Keskityin rauhalliseen hengitykseen supistusten tullessa ja pärjäsin sillä tosi pitkälle. Synnärille siirtyessä teki kyllä kipeää, mutta synnytyssalissa ilokaasu auttoi minua paljon. Epiduraalinkin otin. Ponnistaminen tuntui aika helpolta ja lapsen putkahtaessa ulos oli ihan voittajafiilis. Ei tullut mitään repeämiä, pientä aristusta vain alapäässä. Huvitti kun joku kätilö tuli käymään minun ja vauvan luona ja kysyi kivuista, niin aloin selostaa jostain päänsärystä, kun ei käynyt mielessä, että toisessakin päässä voisi olla kipuja.
Ihan mielelläni voisin synnyttää uudestaankin, jos ei tarvitsisi pelätä, että tulee uudelleen vaikea raskausmyrkytys.
Minua auttoi myös se kun mietti, että kehoni on tehty synnyttämään, se tietää mitä tehdä. Fiilistelin jotain esiäitien alkukantaista voimaa. :D Tarvittaessa onneksi sitten moderni lääketiede ja sairaalan ammattilaiset apuna.
Oma synnytykseni viisi kuukautta sitten oli positiivinen kokemus, odotin paljon pahempaa. Synnytys käynnistettiin lääkkeillä lapsiveden tihkumisen vuoksi rv 40+3, ja lapsi syntyi 36 tuntia myöhemmin. Virallisesti synnytyksen kesto oli n. 10 tuntia, kun se aika oltiin salissa. Vaikka synnytys eteni aluksi hitaasti, sain kaikki kivunlievitykset ajallaan, ja vain n. 15 minuuttia oli kivuliaampaa ennen epiduraalin laittoa. Epiduraali vei minulta kaikki kivun tuntemukset ja sen jälkeen synnytys eteni nopeasti ja ponnistusvaihe sujui ongelmitta. Vaikka minulle tehtiin episiotomia, palautuminen synnytyksen jälkeen oli nopeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan aivopesty suomalainen nainen synnyttää alateitse. Virtsankarkailua koko loppuelämä.
On myös naisia jotka haaveilee useasta lapsesta, jolloin alatiesynnytys on ehdottomasti toimivin vaihtoehto, koska sektion rasitusta kohtu ei montaa kertaa kestä.
Kestää. Suomessa annetaan kuva ettei kestäisi koska maksaa. Sektiolla voi helposti synnyttää viisi.
Ei se kestä. Muualla sitä tehdään juuri siksi kun siitä saa rahaa, mitä väliä ihmisen hyvinvoinnilla on.
Alatiesynnytys on aina parempi. Että olet hölmö.. "koska maksaa, niin ei sitä saa".
Koska maksaa niin ulkomailla saa, jotta saadaan tyhmiltä rahat. Että osaatte olla tyhmiä ku uskotte tollasen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole niin kaameaa. Hammassärky on paljon pahempaa.
Kipu muuten ihan oikeasti unohtuu saman tien kun vauva on syntynyt. Sitten ne muut kivut on enää pieniä niippaisuja vaan.
Oletko mies? Ei todellakaan unohdu. Pyysin ottamaan vauvan pois mun sylistä melkein heti kun se siihen lykättiin synnytyksen jälkeen, en yhtään tykännyt että monen tunnin hässäkän jälkeen minulle tungetaan vauva syliin (ja samalla vielä hoitaja tikkasi alapäätäni mikä sekin sattui). Olin ihan väsy siitä kaikesta ja tärisin ja halusin vain levätä ja nukkua. Ja pelotti myös että pudotan vauvan kun oli heikko olo.
Ja yksi kynnys haluta tehdä lisää lapsia on se että en haluaisi kokea enää raskautta tai synnytystä. Ei ole yhtään kivoja kokemuksia. Ja vitu tt aa tälläiset kipua vähättelevät kommentit. Ei se synnytys mene kuten elokuvissa että nainen on synnytyksen jälkeen onnessaan ja iloinen, siinä on paljon fyysistä ja henkistä kipua synnytyksen jälkeenkin. Sanoisin että jopa törkeää olettaa että vastasynnyttäneen naisen pitäisi jaksaa riemuita ja hoitaa vauvaa heti.
Olitpa loukkaava. Mikä sä olet vähättelemään toisen synnytyskokemusta! Tähän ketjuun juuri pyydettiin positiivisia kokemuksia ja mä todellakin koin niin miten kirjoitin. Ehkä sä olet mies, eikä sulla ole oikeita kokemuksia.
Ehkä kannattaisi muotoilla kirjoitustasi paremmin. Jos sinulla kipu unohtui heti niin et sinä voi kuitenkaan yleistää että niin kävisi todennäköisesti kaikilla. Se on toisten kokemusten vähättelyä sekin.
Eri
Minulla on positiiviset kokemukset kahdesta synnytyksestä. Synnytin ilman kipulääkettä. Kipua oli, mutta tiesin, ettei se loputtomiin kestä ja selvisin tosi hyvin. Jälkeenpäin olin aivan kunnossa melkein heti synnytyksen jälkeen ja olisin voinut lähteä kotiin. Istuminen sattui muutaman viikon, mutta meni sitten ohi. Olen pienenkokoinen ja hoikka ja lapset yli neljäkiloisia. Sitä itsekin ihmettelen, että niinkin kookkaat vauvat ja kaikki meni hyvin. Kovin oli synnytyssairaalassa vilskettä, eikä henkilökunta ehtinyt olla paljoakaan vieressä. Mutten kyllä kaivannutkaan erikoiskohtelua. Pääasia oli, että lapsi syntyi turvallisesti. Siinä lueskelin kirjaa minkä kivuiltani pystyin. Mies oli mukana. Kaiken kaikkiaan en voi moittia.
On myös naisia jotka haaveilee useasta lapsesta, jolloin alatiesynnytys on ehdottomasti toimivin vaihtoehto, koska sektion rasitusta kohtu ei montaa kertaa kestä.