Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?
Itse olen joskus ihmetellyt, että miksi huonosta tuotteesta tai asiasta sanotaan usein, että se ei ole mistään kotoisin.
Kommentit (357)
Vierailija kirjoitti:
Viina on viisasten juoma.
Tämähän on selviö. Viinaa pitää juoda maltillisesti eli viisaasti. Vähemmän viisaat juovat itsensä humalaan ja siitä seuraa paljon ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Suomi voitti venäjän viime sodassa.
Ei kai se voitto ole kun maa luovuttaa 10 pros pinta alasta ja maksaa sotakorvaukset?
Suomi säilyi itsenäisenä ja puoluettomana valtiona eikä siitä tullut osa Neuvostoliittoa eikä itäblokin valtiota kuten kävi Baltian maille ja Puolalle. Ruotsi on Suomen paras ja pitkäaikaisin tukija toisessa maailmansodassa.
Vierailija kirjoitti:
" Vrhainen varis madon nappaa ". Miksi sitä pidetään hyvänä asiana jos varis hyötyy ? Sillä onhan sitten niinkin, että myöhäinen mato variksen välttää.
Kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Variksella on nii ruma äänikin, madosta ei kuulu mitään ja on onkeenkin monin tavoin sopivampi.
Väärin kirjoitettu sanonta. Se on tietysti "Varhainen lintu madon nappaa".
Kyse on siitä, että se varhain, aikaisin tai heti madon napannut lintu sai sen madon, ja laiskat sängyssä pötköttävät tiput jäivät vaille. Vähän sama kuin englannin sanonta "first come, first served".
Varikset tuskin ovat varhaisimpia, yleensä ne pikkulinnut heräävät aikaisemmin ja ovat jo napanneet ne madot, kun varikset pääsevät ruoanhankinta-alueilleen päivystämään sieltä varisten yhteismajoituksesta eli yöpuulta metsässä.
Selkä kipiä? Se lähtee kaljalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaihtamalla parane.
No vaihtamallahan ne asiat nimenomaan paranee.
Sen vastakohtana on sanonta "joutua ojasta allikkoon". Eli asiat menivät vielä huonompaan suuntaan verrattuna tuttuun ja turvalliseen tilanteen, jossa "vanhassa vara parempi".
Jos joku on ihmissuhteiden osalta aikamoinen sekoilija, niin ei se hänen tilanteeseen välttämättä muutu sen kummemmaksi toisenkaan ihmisen kanssa. Ajattellaanpa vaikka entisen mäkikotkan Matti Nykäsen naissuhteita ja avioliittoja.
"joutua ojasta allikkoon" eli päätyä ojasta, jossa vähän vettä, allikkoon, joka on lammikko etenkin suolla. Eli pienemmästä pulasta joudutaan pahempaan. Tämän sanonnan taustalla on takuulla joku villi pieni kyyttö, joka on kirmaillut pienenä ojaan ja sitten isompana suolla lammikkoon, mistä se on pitänyt miesvoimin hinata kuivalle maalle.
Toinen aika samanlainen sanonta on "Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa", mutta siinä kyse on kurkottamisesta korkealle, mutta kun epäonnistuu tai hamuaa liikaa, sitä pudota kapsahtaakin alemmas eli katajaan.
Ensimmäinen sanonta korostaa varovaisuutta, jälkimmäinen taas nöyryyttä.
Vierailija kirjoitti:
Makuasiasta ei voi kiistellä.
Kyllä voi ja nimenomaan niistä pitääkin. Faktoista ei voi kiistellä koska ne ovat faktoja.
Faktojen todenperäisyys pitää voida todistaa ja tarkistaa, jotta kyse ei ole suoranaisesta valehtelusta tai liioittelusta. Makuasiat ovat taas subjektiivisiä mielipiteitä kuten pitääkö tai inhoaako jotain tiettyä ruokaa, musiikkityyliä, tms.
"Inhoan kaikenlaisia sieniruokia mutta pidän viljaporsaan fileepihveistä." "Led Zeppelin on parempi bändi kuin Black Sabbath." Nuo ovat makuasioita, joita voi toki perustella eri näkökulmista mutta se ei välttämättä muuta kenenkään omaa mielipidettä suuntaan tai toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittänyttä ei laiteta.
Mihin? Luulisi asian riippuvan myös siitä, mitä on yritetty ja kuka on yrittänyt.Tuo tarkoittaa, että kun yrität parhaasi mukaan, vaikka lopputulos ei olisi onnistunut, sinua ei saa "laittaa" eli moittia.
Monesti siitä aidosta yrittämisestä voi oppia jotakin, vaikka se ei johtaisi heti helppoon ja nopeaan menestykseen. Urheilutermein ajateltuna pitää vain jaksaa laukoa maalia kohden, niin joskus se kiekko vielä livahtaa maaliin.
Minusta tulkitsit väärin. Kyse on varoituksesta että toinen henkilö ei saisi moittia sitä joka yritti, eikä heti onnistunut. Vähän sama kuin muissa kulttuureissa sanotaan, että "älä potki maassa makaavaa" tai "ei saa lyödä kuollutta". Suomessa sanotaan myös että "älä lyö lyötyä".
" Suomi nousuun. Perussuomalaiset". Onko jälkimmäinen tarkentava lisäys vai jokin muu kohdennus ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomennetussa sananlaskussa *Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista* ei ole mitään järkeä. Samoin sananlasku tai hokema *Sillä se lähtee, millä se tullutkin* on täysin älytön.
"AI Overview
Sanonta ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."
"*Sillä se lähtee, millä se tullutkin*"
Jos saa suokupuolitaudin panemalla niin tuon sananlaskun mukaan sen voi mennä panemaan sen takaisin samalle henkilölle, jolta sen sai.
Tuo jälkimmäinen on aina tarkoittanut ja todennäköisesti tulee tarkoittamaan vastaisuudessakin krapularyyppyä.
Subtiilimmalla tasolla voi viitata myös homeopatiaan: similia similibus curantur. 💩
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtelu virkistää, sano mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Herra mun vereni, mikä kauhistuksen kananhäkki-sanonta, jossa muistisairas vanhus eläinrääkkää viatonta luojan luomaa luontokappaletta.
Konstit on monet, sanoi mummo.
Vaihtelu virkistää, sanoi kissa kun mummolla pöytää pyyhki.
Eteenpäin, sanoi mummo umpihangessa.
(Tarkoittaa periksiantamattomuutta ja sitkeyttä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Levis kuin Jokisen eväät". Kenen Jokisen?
Tai sattui Juhaa leukaan.
Ketä Juhaa ja mikä?
Juha Jokista?
Koistista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittänyttä ei laiteta.
Mihin? Luulisi asian riippuvan myös siitä, mitä on yritetty ja kuka on yrittänyt.Tuo tarkoittaa, että kun yrität parhaasi mukaan, vaikka lopputulos ei olisi onnistunut, sinua ei saa "laittaa" eli moittia.
Monesti siitä aidosta yrittämisestä voi oppia jotakin, vaikka se ei johtaisi heti helppoon ja nopeaan menestykseen. Urheilutermein ajateltuna pitää vain jaksaa laukoa maalia kohden, niin joskus se kiekko vielä livahtaa maaliin.
Minusta tulkitsit väärin. Kyse on varoituksesta että toinen henkilö ei saisi moittia sitä joka yritti, eikä heti onnistunut. Vähän sama kuin muissa kulttuureissa sanotaan, että "älä potki maassa makaavaa" tai "ei saa lyödä kuollutta". Suomessa sanotaan myös että "älä lyö lyötyä".
"Yrittänyttä ei laiteta" on minusta kannustusta sen yrityksen tekijälle, jotta tämä ei luovuta liian helposti. Parempi onni on seuraavalla kerralla. Joskus se pallo pompii maaliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomennetussa sananlaskussa *Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista* ei ole mitään järkeä. Samoin sananlasku tai hokema *Sillä se lähtee, millä se tullutkin* on täysin älytön.
"AI Overview
Sanonta ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."
"*Sillä se lähtee, millä se tullutkin*"
Jos saa suokupuolitaudin panemalla niin tuon sananlaskun mukaan sen voi mennä panemaan sen takaisin samalle henkilölle, jolta sen sai.
Pihlajanmarjat ovat kuitenkin happamia, joten miksi niitä pitäisi tavoitella sellaisinaan. Samaa tarkoittaisi, haisee pahalle sanoi Ville paskasta. Miksi Ville tavoittelisi paskaa, kun se haisee pahalle?
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Toisaalta ymmärrän, mutta nykyään tuota käytetään kun joku puolustautuu häneen kohdistuneista syytöksistä, ihan kuin puolustautuminen olisi merkki siitä että on syyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi voitti venäjän viime sodassa.
Ei kai se voitto ole kun maa luovuttaa 10 pros pinta alasta ja maksaa sotakorvaukset?
Suomi säilyi itsenäisenä ja puoluettomana valtiona eikä siitä tullut osa Neuvostoliittoa eikä itäblokin valtiota kuten kävi Baltian maille ja Puolalle. Ruotsi on Suomen paras ja pitkäaikaisin tukija toisessa maailmansodassa.
En tiedä miten liittyy sanontoihin, mutta vanhana muistelen, että kun olin lapsi ja joku yritti tulla käskyttämään, me sanoimme tiukasti että "Suomi on vapaa maa". Varmaan alettu toistaa jo silloin kun maamme itsenäistyi. Siirtyi sitten lastenkin ajatusmaailmaan, hyvä niin.
Suomi kyllä hävisi sodan, eikä ihme, koska jouduimme laittoman hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton toimesta, mutta koska NL kuului liittoutuneihin sodassa, ei virallisesti haluttu tukea maatamme. Toki Suomeen virtasi ulkomaisia yksityisiä henkilöitä auttamaan, kuten kuuluisa brittinäyttelijä Christopher Lee. Hänethän nuoremmat sukupolvet tuntevat Taru Sormusten Herran Sarumanina. Talvisotaan tullessaan hän oli vasta 17-vuotias. Myös aseita sun muuta tuotiin Suomeen, etenkin Pohjoismaista.
Sotien jatkuessa Suomi joutui vaikeaan tilanteeseen, koska emme saaneet apua, ja sitten maamme presidentti Risto Ryti päätyi tekemään sopimuksen Saksan kanssa. Vaikka Suomi ei ruvennut nassemaaksi ja joutui Lapin sodassa taisteleemaan myös Saksaa vastaan, niin kohtalomme oli sinetöity.
Niinpä Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 menetimme jo Moskovan välirauhansopimuksessa jatkosodan loppuessa NL:n vaatimat alueet eli Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan (mukaan lukien Viipuri ja Sortavala, Valamon ja Konevitsan luostarit), Petsamon (joka oli tiemme Jäämerelle), Sallan ja Kuusamon itäosat sekä Suomenlahden ulkosaaret (Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari, Seiskari ja Koivisto). Lisäksi venäläiset ottivat haltuunsa Porkkalan niemen (joka myöhemmin palautettiin Suomelle).
Mutta tavallaan Suomi, joka pisti vastaan itänaapurille, säilytti sillä tavoin itsenäisyytensä. Baltian maat taas eivät taistelleet ja ne ahmaistiin Rautaesiripun taakse Neuvostoliiton haltuun lähes 50 vuodeksi.
Muistan kerran lukeneeni ranskalaista sanomalehteä, jossa oli otsikoita talvisodan alkupuolelta. Siinä kirjoitettiin ylpeästi kuinka "Pieni Suomi taistelee urheasti" -- mikä oli aika ristiriitaista, olihan Ranska liittoutunut sen maan kanssa, joka hyökkäsi laittomasti meidän kimpuumme. Kuvasti varmasti Ranskan kansan ja lehdistön oikeudentajua, vaikka maailmanpoliittisista syistä maa oli NL:n kumppani.
Mutta siitä karmeasta tilanteestakin maamme sitten sisulla ponnisti ylös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittänyttä ei laiteta.
Mihin? Luulisi asian riippuvan myös siitä, mitä on yritetty ja kuka on yrittänyt.Tuo tarkoittaa, että kun yrität parhaasi mukaan, vaikka lopputulos ei olisi onnistunut, sinua ei saa "laittaa" eli moittia.
Monesti siitä aidosta yrittämisestä voi oppia jotakin, vaikka se ei johtaisi heti helppoon ja nopeaan menestykseen. Urheilutermein ajateltuna pitää vain jaksaa laukoa maalia kohden, niin joskus se kiekko vielä livahtaa maaliin.
Minusta tulkitsit väärin. Kyse on varoituksesta että toinen henkilö ei saisi moittia sitä joka yritti, eikä heti onnistunut. Vähän sama kuin muissa kulttuureissa sanotaan, että "älä potki maassa makaavaa" tai "ei saa lyödä kuollutta". Suomessa sanotaan myös että "älä lyö lyötyä".
"Yrittänyttä ei laiteta" on minusta kannustusta sen yrityksen tekijälle, jotta tämä ei luovuta liian helposti. Parempi onni on seuraavalla kerralla. Joskus se pallo pompii maaliin.
Ei suoraan, koska lausehan tarkoittaa, että "Älä moiti sitä, joka yritti."
"joutua ojasta allikkoon"
Toinen samantapainen sanonta on: "Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomennetussa sananlaskussa *Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista* ei ole mitään järkeä. Samoin sananlasku tai hokema *Sillä se lähtee, millä se tullutkin* on täysin älytön.
"AI Overview
Sanonta ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."
"*Sillä se lähtee, millä se tullutkin*"
Jos saa suokupuolitaudin panemalla niin tuon sananlaskun mukaan sen voi mennä panemaan sen takaisin samalle henkilölle, jolta sen sai.
Pihlajanmarjat ovat kuitenkin happamia, joten miksi niitä pitäisi tavoitella sellaisinaan. Samaa tarkoittaisi, haisee pahalle sanoi Ville paskasta. Miksi Ville tavoittelisi paskaa, kun se haisee pahalle?
Pihlajanmarjat ovat todella ravintorikkaita, nythän sitä mainostetaan "superfoodina". Siksihän ne linnutkin niitä syövät, seuraa luontoa niin näet, että pakkasessa säilyneet pihlajanmarjat (luultavasti vähän makeutuneetkin) ovat lintujen herkkua ja sillä monet selviävät talvesta.
Vielä minun lapsuudessani kerättiin pihlajanmarjoja ja niistä valmistettiin hyytelöä tai mehua. Happamiahan ne ovat mutta pakastettiin ensin, ja sitten niihin lisättiin sokeria. Itsekin olen lapsena joutunut kiipeämään puuhun ja pudottelemaan sieltä niitä pihlajanterttuja.
Vierailija kirjoitti:
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Toisaalta ymmärrän, mutta nykyään tuota käytetään kun joku puolustautuu häneen kohdistuneista syytöksistä, ihan kuin puolustautuminen olisi merkki siitä että on syyllinen.
Minusta tuo juuri tarkoittaa sitä, että se syyllinen koira, älähtää. Syyllisyys saa älähtämään. Syyttömään ei kalikka osu.
Tuo ei ole suomalainen sanonta alkujaan vaan sitaatti ranskalaiselta kirjailijailta Françoise Saganinilta. Alunperin ranskaksi näin "L'argent ne fait pas le bonheur, mais je préfère pleurer dans une Jaguar que dans un bus".
Vapaasti suomennettuna: raha ei tee onnelliseksi, mutta itken mielummin Jaguarissa kuin bussissa. Sagan oli autofani ja omisti elämänsä aikana useammankin Jaguarin.
Suomenkielisen korvaan tuo versio Ferrarista ja Fiatista kuulostaa hauskemmalta, koska alkusointuahan siinä tavoitellaan kalevalaisesti.