Lue keskustelun säännöt.
Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?
Itse olen joskus ihmetellyt, että miksi huonosta tuotteesta tai asiasta sanotaan usein, että se ei ole mistään kotoisin.
Kommentit (966)
Kuormasta ei syödä tarkoittaa mm. sitä että ei aleta heilastella työkaverin kanssa. Silti sitäkin sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin muinoin tapailemalleni naiselle, joka vaihtoi miestä kuin paitaa ja silti valitti, ettei kukaan suostu sitoutumaan "Sitä saa mitä tilaa".
Ei ymmärtänyt.
Vierailija kirjoitti:
"Perälauta kiinni!"
Tarkoittaa hävikin vähentämistä. Jos hevoskärryllä kuljettaa jotain ja perälauta on auki niin puolet kuljetettavasta putoaa matkan varrelle.
Sama pätee vertauskuvallisesti moneen muuhun asiaan. Ei voi menestyä jos vaikka yritystoiminnassa kuluttaa tarpeettomasti rahaa liian paljon koko ajan. Täytyy välttää hävikkiä ja olla huolellinen.
Faijalla, joka oli maalta kotoisin, oli sanonta, että joku oli vaikeaa kuin "paskan ajo ilman perälautaa". Varmaankin tällainen suoritus on vaatinut aikamoista huolellisuutta agraariyhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaihtamalla parane.
No vaihtamallahan ne asiat nimenomaan paranee.
Tarkoittaa ehkä myös sitä, että jollekin ei kelpaa lopulta mikään, vaikka kuinka vaihtaisi muka parempaan. Kyllästyy pian ja ei kun vaihdanki taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kullinluikaus
Se on tossa kullinkuikauksen päässä. Sinne on vaan kullinluikaus.
Eli tosi lyhyt matka?
Kullinluikaus on sen pituinen matka, jonka tehotippa mieheltäsi lentää, kun veivaat sen matkaan. Tuskin kovin pitkä siis.
Näin minäkin tuon ajattelin, kun tänne kirjoitin. Ja olen aina ajatellut.
Joku neropatti päätti vetää kuovit mukaan
Siinäpä sinulle faktaa, osannetko ymmärtää tekstin?
Oletpa sinä ilkeä ja ylimielinen ihminen. Ylenkatsot muita. Muistathan, että ylpeys käy lankeemuksen edellä?
No, sehän vain vastasi tuolle ylimieliselle ja tietämättömälle vastaan väittäjälle samalla mitalla takaisin.
Tähän sopii erittäin hyvin sanonta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannettu vesi kaivossa pysy. En vain tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja miten niin ei pysyisi? Onko ajatus, että sellaisen vanhanajan kaivon veden korkeus on vakio (pohjaveden korkeus?), eikä se siitä nouse, vaikka kaivoon kantaisi vettä, eli ylimäärä poistuu. Mutta miksi kukaan edes kantaisi vettä kaivoon?Ja mitä sanonnalla yritetään sanoa?
Fysiologisesti tuo sanonta on totta. Mutta kuten sanontoja yleensä, sitä käytetään vertauskuvana. Eli esim. jos jotain ihmistä aina vain autetaan jossain asiassa, hyöty jää lyhytaikaiseksi. Pitäisi opetella auttamaan itse itseään ts. oppia tekemään joku työ ihan itse. Samoin voit antaa rahapulassa olevalla ihmiselle rahaa aina kun hän pyytää, mutta hän ei ikinä opi sillä tavoin rahankäyttöä. En nyt osaa tätä enempää rautalangasta vääntää, ymmärtää kuka ymmärtää. Ja jotkuthan eivät vaan ymmärrä kielikuvia.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?
Ajattelin että talon tapoja ei muuteta vieraan takia. Vieras käy ja talon hommat jatkuu. Tai ehkä keskeytyy hetkeksi ja vieras lähtee niin hommat jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuin linnun maitoa"
Tulee vain ällö olo, koska linnuilta ei tule maitoa ja niitten p aska on valkoista.
Eli jotain mitä ei ole olemassa onkin jotain ihanaa? Näin olen kuullut. Mutta musta ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaihtamalla parane.
No vaihtamallahan ne asiat nimenomaan paranee.
Riippuu mitä vaihdetaan ja mihin. Poliitikkoja vaihtamalla ei politiikka parane kun ne on kaikki sitä samaa ahnetta broilerikööriä joka ei välitä muusta kuin omasta ahneudesstaan ja vallastaan ja valehtelee sujuvasti kansalle päin näköä mediansa avulla.
Politiikan ulkopuolelta tulevat taas maalitetaan broileriköörin toimesta hyvin äkkiä joko syrjään tai kokonaan ulos politiikasta. Esim. ahtisaari, sipilä ja monta muuta esimerkkiä. Tai nuo oppii passiivisiksi roikkumaan hiljaa taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannettu vesi kaivossa pysy. En vain tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja miten niin ei pysyisi? Onko ajatus, että sellaisen vanhanajan kaivon veden korkeus on vakio (pohjaveden korkeus?), eikä se siitä nouse, vaikka kaivoon kantaisi vettä, eli ylimäärä poistuu. Mutta miksi kukaan edes kantaisi vettä kaivoon?Ja mitä sanonnalla yritetään sanoa?
Fysiologisesti tuo sanonta on totta. Mutta kuten sanontoja yleensä, sitä käytetään vertauskuvana. Eli esim. jos jotain ihmistä aina vain autetaan jossain asiassa, hyöty jää lyhytaikaiseksi. Pitäisi opetella auttamaan itse itseään ts. oppia tekemään joku työ ihan itse. Samoin voit antaa rahapulassa olevalla ihmiselle rahaa aina kun hän pyytää, mutta hän ei ikinä opi sillä tavoin rahankäyttöä. En nyt osaa tätä enempää rautalangasta vääntää, ymmärtää kuka ymmärtää. Ja jotkuthan eivät vaan ymmärrä kielikuvia.
Ei tuossakaan ole vain yhtä totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?
Tulee sovittuun aikaan eikä viivy liian kauan
Tuo sanonta on vanhempi kuin mikään viestintälaite jolla vierailuja olisi pystytty sopimaan etukäteen. (ehkä lukuunottamatta kirjettä ja kievarilaitosta).
Sanonta on alunperin "Talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan". Ja tarkoittaa että vieraan sopii käydä visiitillä silloin kun se vieraalle sopii, mutta se ei muuta elämänmenoa talossa. Vieras on siis tervetullut kunhan ei kuvittele että talossa siihen erityisesti varauduttaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kuin linnun maitoa"
Tulee vain ällö olo, koska linnuilta ei tule maitoa ja niitten p aska on valkoista.
Eli jotain mitä ei ole olemassa onkin jotain ihanaa? Näin olen kuullut. Mutta musta ei toimi.
Kyyhkynen valmistaa poikasilleen kuvussaan valkoista, maitomaista ainetta ravinnoksi. Kyseessä on siis lintumaailmassa erittäin harvinainen herkku. Joka lintu ei sitä pysty tuottamaan. Siitä tulee sanonta, että on kuin linnunmaitoa. Harvinaista ja erityisen herkullista.tai erityisen hyvää. Pätee muuhunkin kuin ruokaan.
Ketjun aloittaneeseen viestiin, ei ole mistään kotoisin, en ole vielä nähnyt vastausta joten panenpa tähän oman käsitykseni. Mistään kotoisin lienee murteellinen ilmaus jolla tarkoitetaan sitä että
kyseinen asia, tavara tms. on käyttökelvoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mistään kotosin. Turhanpäiväinen, joutava, ei sopiva käyttöönsä jne.
Sanonnan Yrittänyttä ei laiteta, voisi nykykäytännön mukaan tulkita virheellisesti niinkin että yrittänyt ei joudu ruoaksi. Vain ruokaa laitetaan.
Sanontojen rikkaus on juuri siinä että todetaan jokin asia hieman poikkeavalla tavalla. Pyödän pyyhkiminen kissalla on mielestäni hyvä esimerkki tästä. Varmaan moni on pyyhkäissyt vaikka pienen kahvitahran pöydältä hihalla, ei siis pyyhkinyt sillä koko pöytää. Miksi mummo ei sitten tee samoin? Koska hihat on joko kääritty ylös tai ne ovat liian kyhyet. Kissa sattuu olemaan pöydällä vaikka ruokaa kerjäämässä joten sillähän tuon tahran neuvokas mummo sukkelasti pyyhkäisee. Kissa ei siitä ole juuri moksiskaan ja jää henkiin niin kuin hauska ja moneen yhteyteen sopiva ja neuvokkuutta ylistavä sanontakin.
Eka menee ohi vasemmalta ja toinen oikealta, niin josko se kolmas osuisi pilkkaan. Pilkka ei siis ole ivaa, vaan polkka on merkki eli jälki eli leima. Esim. hakuiden suunnittelija lyö pilkkakirveellä merkin niiden puiden runkoon, jotka poistetaan. Siitä tulee sanonta pilkka osuus omaan nilkkaan eli tarkoitus on ollut esimerkiksi leimata joku toinen tyhmäksi, mutta sitten pilkka osuukin omaan nilkkaan. Tyypillistä tällä palstalla.
Tuo "kolmas kerta toden sanoo" siis lähtee siitä ajatuksesta, että kyllä se kolmas kerta sitten voi onnistua, mutta jos ei onnistu, niin se on sitten siinä, enempää ei tarvitse yrittää. Toisaalta on sanonta "ei kahta ilman kolmatta", joka viittaa siihen, että esimerkiksi jokin ikävä tapahtuma tai virhe toistuu sitten kolmannenkin kerran, jos se on tapahtunut jo kahdesti. Tai voi kai se olla iloinenkin tapahtua, mutta harvemmin sitä siinä yhteydessä käytetään.
Vanhat sanonnat ovat siitä käteviä, että joka tilanteeseen löyyy selitys, joka osoittaa tapahtuneen aivan loogiseksi ja ennalta arvattavaksi, vaikka kukaan ei ole sitä ennalta arvannutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Makuasiasta ei voi kiistellä.
Kyllä voi ja nimenomaan niistä pitääkin. Faktoista ei voi kiistellä koska ne ovat faktoja.
Makuasioista eivoi kiistellä, mutta huonosta mausta voi aina huomauttaa.
Narun pää vetävään käteen.
Joka kerta kun kuulen tämän, joudun pinnistämään ja todella miettimään, että mitä se tarkoittaa.
Ei summan- vaan summamutikka. Kun ei tiedä niin höläyttää edes jotain.