Lue keskustelun säännöt.
En jaksa töitä ja perhe-elämää yhdessä
08.04.2026 |
Olin jaksava äiti tasan niin kauan kun piti mennä töihin..
Nyt kärsin alituiseen päänsärystä ja kaikki jotenkin räjähtää käsiin.. En enää kerkeä edes syömään säännöllisesti.
Illalla ahdistaa kun huomaa että kello on jo niin paljon taas ettei kerkeä nukkumaan kuin ehkä hädin tuskin 6-5h.
Työ on aika raskasta hoitotyötä. Sen jälkeen sitten alkaakin kaikki tekemättömät kotityöt.
Jos ennen ajattelin ettei ole aikaa itselle juurikaan kun on kotityöt ja lapset, niin nyt ei ole sitäkään vähää aikaa enää yhtään mihinkään.
Tuntuu oikeasti siltä että en jaksa käydä töissä tässä elämäntilanteessa.
Muita?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtakaa miehen kanssa rooleja vaikka vuodeksi. Mies tekee kotityöt, hoitaa lapset ja vasut ja ruoat ja sinä käyt vain töissä niin kuin mies nyt tekee. Varmasti jaksaminen parantuu sulla. Miten olet edes suostunut tekemään yksin kaiken?
Hahahahahaahah! ei muuta kuin rouva raksalle 12 tuntia painamaan. Ja sitten kuuntelemaan valitusta miksi ei ole kotona. Ainiin palkka on sitten naisten palkka. Mistä luovutaan kun rahat ei riitä?
Jos teet 12 h raksalla, sulla tulee tunnit täyteen kolmessa päivässä, mitä teet loput neljä?? Tai jos painatte urakalla, jossain kohtaa tulee tasoitusvapaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä teille niitä tekemättömiä kotitöitä joka päivälle riittää ? Ruokaa voi tehdä muutamaksi päiväksi kerrallaan, pesukone osaa pyöriä itsekseen, lapset osaa kerätä tavaransa ja viedä vaatteensa pyykkikoriin jne.
Ei ne osaa kun iskänkään ei tarvitse osata. Eikä kukaan opeta. Äiti nauttii omasta marttyyriudestaan.
Miten pakotat aikuisen miehen kokkaamaan, jos tätä ei kiinnosta?
Olen ollut kokkaamattakin, mutta silloinkaan mies ei ryhdy tekemään ruokaa vaan tilaa pitsaa.Ai mitenkö?? Jos ihan normaali keskustelu tästä tilanteesta ja töiden jako ei tepsi, niin sitten sanot, että sulla on helpompaa lasten kanssa keskenään, kun on yksi suu vähemmän ruokittavana. Ihan oikeasti erolla uhkaus ei ole väärin, jos tilanne ei muutu! Sitten mies kokkaa omassa asunnossaan tai on kokkaamatta. Tai menee äidillensä syömään. Mikä teitä naisia vaivaa, kun ette osaa ja pysty pitämään puolianne?? Ihan oikeasti te pärjäätte ilman niitä miehiännekin, te vaan luulette, että ette pärjää ja siksi roikutte tuollaisissa suhteissa. Jos mies ei ole nyt koskaan kotona, eikä osallistu mihinkään, niin mikä siinä erossa muuttuu? Ainoastaan vitutus jää pois, jolloin itsekin jaksatte paremmin.
NÄIN ON! Ja miehelle sitten lapset koska ei tuollainen asenne ole hyväksi lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Voisitko selvittää saisitko sairauslomaa ensiapuun ja sitten vaikka vuorotteluvapaata tms?
Meillä kolme lasta, joista nuorin vielä alle kouluikäinen.
Meillä mies hoitaa kaiken ruuanlaiton, viikkosiivouksen ja suurimmaksi osaksi myös pyykinpesun. Hän hoitaa myös kaikki kasvatuskeskustelut, vanhempainillat, neuvolakäynnit, lasten viemiset ja hakemiset.
Minä hankin lasten vaatteet ja päätän, mitä kulloinkin päälle laittavat. Vien lapsia leffaan, shoppailemaan, kampaajalle, yms. Huolehdin myös oman autoni vuosihuollot, renkaiden vaihdot katsastukset.
Molemmat olemme keskituloisia ja asiantuntijatöissä. Asumme Helsingissä velattomassa omistusasunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Se mies kyllä oppii tekemään ruokaa, kun vaan tekee! Voi opetella pari-kolme helppoa, joita veivaa viikosta toiseen ja sinä teet loput. Niin oppi meilläkin, kun en vaan antanut periksi. Ja nykyään menee niin, että minä teen sitä perus 'makaronilaatikko' - osastoa, ja mies kalaa ja riistaa ym. gurmeeta. 😅
Miten se mies päässyt vörkkään nyt sit keittiön valloittamaan ja pitäytyä siellä pelkästään? Veti sua perttiin. Taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on yksi iso mieslapsi. Voin sanoa ettei se tuu koskaan muuttumaan. Ehkä joskus jaksaa tsempata viikon tai pari kun uhkaat laittaa lusikat jakoon. Yksinhuoltajana huomattavasti helpompaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Ongelmasi ei ole työ vaan mies, joka ei osallistu. Vaadi mieheltä enemmän ja jo alkaa luistaa. Kaikki huono kokki, ei muista vasuja yms on vain huonoja tekosyitä. Oppii kyllä kun pakottaa.
Kuka sitä siisteyttä ja kotitöiden tekoa vaatii ja haluaa? Ettei vaan olisi nainen itse.
Itse jätin juuri akan joka valittiin samaa että en tehnyt hönenmilelestään tarpeeksi kotitöitä ja vaikka kuinka yritin sanoa että älä ressaa niistä ei minua haittaa sotku ja epäjärjestys niin alkoi kauhea huuto että minä haluan siisteyttä ja järjestystä ja kun sanoin että tee sitten ne kotityöt kun kerran haluat niiden tapahtuvan niin alkoi huuto toksisesta maskuliinisuudesta ja naisvihasta.
Joten naiset rentoutukaa ei kukaan kuole epäjärjestykseen tai sotkuun. Mutta älkää saatana syyttäkö miehiä siittä että te itse teette sen mitä ainoastaan te itse haluatte. Se ei saatana ole miesten vika että te haluatte jotain tapahtuvan
Ihan kuinka vaan, voit elää yksin sikolätissäsi, mutta jos kuvioissa on myös lapsia, niin perussiisteys kotona, puhtaat vaatteet lapsilla ja ruokaa joka päivä on aika minimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Se mies kyllä oppii tekemään ruokaa, kun vaan tekee! Voi opetella pari-kolme helppoa, joita veivaa viikosta toiseen ja sinä teet loput. Niin oppi meilläkin, kun en vaan antanut periksi. Ja nykyään menee niin, että minä teen sitä perus 'makaronilaatikko' - osastoa, ja mies kalaa ja riistaa ym. gurmeeta. 😅
Miten se mies päässyt vörkkään nyt sit keittiön valloittamaan ja pitäytyä siellä pelkästään? Veti sua perttiin. Taas.
Mitähän tässä sanotaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä teille niitä tekemättömiä kotitöitä joka päivälle riittää ? Ruokaa voi tehdä muutamaksi päiväksi kerrallaan, pesukone osaa pyöriä itsekseen, lapset osaa kerätä tavaransa ja viedä vaatteensa pyykkikoriin jne.
Ei ne osaa kun iskänkään ei tarvitse osata. Eikä kukaan opeta. Äiti nauttii omasta marttyyriudestaan.
Miten pakotat aikuisen miehen kokkaamaan, jos tätä ei kiinnosta?
Olen ollut kokkaamattakin, mutta silloinkaan mies ei ryhdy tekemään ruokaa vaan tilaa pitsaa.Ai mitenkö?? Jos ihan normaali keskustelu tästä tilanteesta ja töiden jako ei tepsi, niin sitten sanot, että sulla on helpompaa lasten kanssa keskenään, kun on yksi suu vähemmän ruokittavana. Ihan oikeasti erolla uhkaus ei ole väärin, jos tilanne ei muutu! Sitten mies kokkaa omassa asunnossaan tai on kokkaamatta. Tai menee äidillensä syömään. Mikä teitä naisia vaivaa, kun ette osaa ja pysty pitämään puolianne?? Ihan oikeasti te pärjäätte ilman niitä miehiännekin, te vaan luulette, että ette pärjää ja siksi roikutte tuollaisissa suhteissa. Jos mies ei ole nyt koskaan kotona, eikä osallistu mihinkään, niin mikä siinä erossa muuttuu? Ainoastaan vitutus jää pois, jolloin itsekin jaksatte paremmin.
NÄIN ON! Ja miehelle sitten lapset koska ei tuollainen asenne ole hyväksi lapsille.
Missä ne lapset silloin on, jos isä on aamusta iltaan töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arjen orkanisointia. Tästä aiheesta on vanhoja keskusteluja palstalla. Työpäivän jälleen minimit arkitöitä kotona eli pelkkä ruuan teko joka toinen päivä ja ruuan lämmitys joka toinen päivä. Ulkoilua joka päivä joka työmatkalla tai illalla laoset mukana. Pyykkien pesu vain viikonloppuna.
Lapset ajoissa nukkumaan klo 19.30, jos ovat päikyssä vielä ja sen jälkeen illan rauhoittaminen eikä kotitöitä. Itse nukkumaan klo 22.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukut 5-6 tuntia ja jos työpäiväsi on 8 tuntia sinulle jää 10 tuntia kotitöihin. Taitaa olla ongelmia nyt ihan suunnittelussa.
Itse nukun 3-4 tuntia ja teen töitä 12-16 tuntia ja silti ehdin tehdä kotityöt, harrastaa ja laittaa ruuan ja eväät koko perheelle. Teen raskasta ruumiillista työtä.
Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat...
Ei vaikuta siltä, että kommentoija kärsii. Vaikuttaa siltä, että hänellä on omalta osaltaan elämänhallinta kuosissa. Kannattaisi valittamisen ja uhriutumisen sijaa kokeilla muidenkin.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Ongelmasi ei ole työ vaan mies, joka ei osallistu. Vaadi mieheltä enemmän ja jo alkaa luistaa. Kaikki huono kokki, ei muista vasuja yms on vain huonoja tekosyitä. Oppii kyllä kun pakottaa.
Kuka sitä siisteyttä ja kotitöiden tekoa vaatii ja haluaa? Ettei vaan olisi nainen itse.
Itse jätin juuri akan joka valittiin samaa että en tehnyt hönenmilelestään tarpeeksi kotitöitä ja vaikka kuinka yritin sanoa että älä ressaa niistä ei minua haittaa sotku ja epäjärjestys niin alkoi kauhea huuto että minä haluan siisteyttä ja järjestystä ja kun sanoin että tee sitten ne kotityöt kun kerran haluat niiden tapahtuvan niin alkoi huuto toksisesta maskuliinisuudesta ja naisvihasta.
Joten naiset rentoutukaa ei kukaan kuole epäjärjestykseen tai sotkuun. Mutta älkää saatana syyttäkö miehiä siittä että te itse teette sen mitä ainoastaan te itse haluatte. Se ei saatana ole miesten vika että te haluatte jotain tapahtuvan
Ihan kuinka vaan, voit elää yksin sikolätissäsi, mutta jos kuvioissa on myös lapsia, niin perussiisteys kotona, puhtaat vaatteet lapsilla ja ruokaa joka päivä on aika minimi.
Kuka sen määrittelee että nämä on minimivaatimus? Olisko naiset jonka mielenterveys ei kestä epäjärjestystä ja sotkua, ei ne lapset sitä vaadit vaikka sinä sen vaatimuksen lapsien piikkiin laitoit...
Ihan pienenä vinkkinä kannattaa hommata lapsille reilusti vaatteita että ei tarvi joka päivä pestä niitä ja opettele semmoinen toiminta että vaatteita ei tarvi vaihtaa joka päivä jos ne ei ole likasia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä kuinka naisten mielestä kotityöt töiden jälkeen on niin äärimmäisen rankkoja eikä niitä jaksa tehdä mutta se ei naisen mielestä ole ollenkaan rankkaa ja kyllähän ne jaksaa helposti tehdä töiden jälkeen kun kyse on miehestä. Niin voisiko joku nainen selittää sen miten sama asia on naiselle ylitsepääsemättömän rankkaa mutta se täsmälleen sama asia on naisten mielestä miehille niin kevyttä ja helppoa eikä ollenkaan rankkaa?
Niin, tehdään yhdessä tai muulla tavalla jaetaan. Tarkoitus ei ole, että vain toinen tekee.
Mistä teille niitä tekemättömiä kotitöitä joka päivälle riittää ? Ruokaa voi tehdä muutamaksi päiväksi kerrallaan, pesukone osaa pyöriä itsekseen, lapset osaa kerätä tavaransa ja viedä vaatteensa pyykkikoriin jne.
Tämmöisiä höpöttää yleensä ne äidit, joiden lapset jo isoja, ei ole ollenkaan lapsia, max. pari lasta isolla ikäerolla tai isovanhemmat apuna arjessa. Tai sitten tosi helppo työ, jossa juuri ei ole fyysistä tai henkistä kuormitusta.
Voi tuo olla ihan kusipäisyyttäkin. Saa vähäteltyä muita naisia.
Vierailija kirjoitti:
Missä mies?
Pakoilee vastuuta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Ongelmasi ei ole työ vaan mies, joka ei osallistu. Vaadi mieheltä enemmän ja jo alkaa luistaa. Kaikki huono kokki, ei muista vasuja yms on vain huonoja tekosyitä. Oppii kyllä kun pakottaa.
Kuka sitä siisteyttä ja kotitöiden tekoa vaatii ja haluaa? Ettei vaan olisi nainen itse.
Itse jätin juuri akan joka valittiin samaa että en tehnyt hönenmilelestään tarpeeksi kotitöitä ja vaikka kuinka yritin sanoa että älä ressaa niistä ei minua haittaa sotku ja epäjärjestys niin alkoi kauhea huuto että minä haluan siisteyttä ja järjestystä ja kun sanoin että tee sitten ne kotityöt kun kerran haluat niiden tapahtuvan niin alkoi huuto toksisesta maskuliinisuudesta ja naisvihasta.
Joten naiset rentoutukaa ei kukaan kuole epäjärjestykseen tai sotkuun. Mutta älkää saatana syyttäkö miehiä siittä että te itse teette sen mitä ainoastaan te itse haluatte. Se ei saatana ole miesten vika että te haluatte jotain tapahtuvan
Ei me kuolla epäjärjestykseen tai sotkuun. Mutta jos arki on täynnä työtä ja kodinhoitoa ja lastenhoitoa, siihen kuormaan ei enää yksikään nainen halua miestä, jolla on sun kiroileva, epäempaattinen ja vihamielinen asenne. Kaiken muun paskan jaksaa, mutta ei paskaa mieslasta. Joten pidä tunkkis, saat*ana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Ongelmasi ei ole työ vaan mies, joka ei osallistu. Vaadi mieheltä enemmän ja jo alkaa luistaa. Kaikki huono kokki, ei muista vasuja yms on vain huonoja tekosyitä. Oppii kyllä kun pakottaa.
Kuka sitä siisteyttä ja kotitöiden tekoa vaatii ja haluaa? Ettei vaan olisi nainen itse.
Itse jätin juuri akan joka valittiin samaa että en tehnyt hönenmilelestään tarpeeksi kotitöitä ja vaikka kuinka yritin sanoa että älä ressaa niistä ei minua haittaa sotku ja epäjärjestys niin alkoi kauhea huuto että minä haluan siisteyttä ja järjestystä ja kun sanoin että tee sitten ne kotityöt kun kerran haluat niiden tapahtuvan niin alkoi huuto toksisesta maskuliinisuudesta ja naisvihasta.
Joten naiset rentoutukaa ei kukaan kuole epäjärjestykseen tai sotkuun. Mutta älkää saatana syyttäkö miehiä siittä että te itse teette sen mitä ainoastaan te itse haluatte. Se ei saatana ole miesten vika että te haluatte jotain tapahtuvan
Ihan kuinka vaan, voit elää yksin sikolätissäsi, mutta jos kuvioissa on myös lapsia, niin perussiisteys kotona, puhtaat vaatteet lapsilla ja ruokaa joka päivä on aika minimi.
Kuka sen määrittelee että nämä on minimivaatimus? Olisko naiset jonka mielenterveys ei kestä epäjärjestystä ja sotkua, ei ne lapset sitä vaadit vaikka sinä sen vaatimuksen lapsien piikkiin laitoit...
Ihan pienenä vinkkinä kannattaa hommata lapsille reilusti vaatteita että ei tarvi joka päivä pestä niitä ja opettele semmoinen toiminta että vaatteita ei tarvi vaihtaa joka päivä jos ne ei ole likasia
Kiitos neuvoista. Mun lapset on jo parikymppisiä ja mun lapsilla on isä, joka osallistui, ja osallistuu edelleen tähän yhteiseen eloon.
Vierailija kirjoitti:
Arjen orkanisointia. Tästä aiheesta on vanhoja keskusteluja palstalla. Työpäivän jälleen minimit arkitöitä kotona eli pelkkä ruuan teko joka toinen päivä ja ruuan lämmitys joka toinen päivä. Ulkoilua joka päivä joka työmatkalla tai illalla laoset mukana. Pyykkien pesu vain viikonloppuna.
Lapset ajoissa nukkumaan klo 19.30, jos ovat päikyssä vielä ja sen jälkeen illan rauhoittaminen eikä kotitöitä. Itse nukkumaan klo 22.
Organisointia siis, typo.
Jännä kuinka naisten mielestä kotityöt töiden jälkeen on niin äärimmäisen rankkoja eikä niitä jaksa tehdä mutta se ei naisen mielestä ole ollenkaan rankkaa ja kyllähän ne jaksaa helposti tehdä töiden jälkeen kun kyse on miehestä. Niin voisiko joku nainen selittää sen miten sama asia on naiselle ylitsepääsemättömän rankkaa mutta se täsmälleen sama asia on naisten mielestä miehille niin kevyttä ja helppoa eikä ollenkaan rankkaa?