Lue keskustelun säännöt.
En jaksa töitä ja perhe-elämää yhdessä
08.04.2026 |
Olin jaksava äiti tasan niin kauan kun piti mennä töihin..
Nyt kärsin alituiseen päänsärystä ja kaikki jotenkin räjähtää käsiin.. En enää kerkeä edes syömään säännöllisesti.
Illalla ahdistaa kun huomaa että kello on jo niin paljon taas ettei kerkeä nukkumaan kuin ehkä hädin tuskin 6-5h.
Työ on aika raskasta hoitotyötä. Sen jälkeen sitten alkaakin kaikki tekemättömät kotityöt.
Jos ennen ajattelin ettei ole aikaa itselle juurikaan kun on kotityöt ja lapset, niin nyt ei ole sitäkään vähää aikaa enää yhtään mihinkään.
Tuntuu oikeasti siltä että en jaksa käydä töissä tässä elämäntilanteessa.
Muita?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukut 5-6 tuntia ja jos työpäiväsi on 8 tuntia sinulle jää 10 tuntia kotitöihin. Taitaa olla ongelmia nyt ihan suunnittelussa.
Itse nukun 3-4 tuntia ja teen töitä 12-16 tuntia ja silti ehdin tehdä kotityöt, harrastaa ja laittaa ruuan ja eväät koko perheelle. Teen raskasta ruumiillista työtä.
Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat...
Ei vaikuta siltä, että kommentoija kärsii. Vaikuttaa siltä, että hänellä on omalta osaltaan elämänhallinta kuosissa. Kannattaisi valittamisen ja uhriutumisen sijaa kokeilla muidenkin.
-eri
3-4 h tuntia unta yössä ei ole ihan tervettä.
Jollekin riittää. Toiset nukkuu taas koko päivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arjen orkanisointia. Tästä aiheesta on vanhoja keskusteluja palstalla. Työpäivän jälleen minimit arkitöitä kotona eli pelkkä ruuan teko joka toinen päivä ja ruuan lämmitys joka toinen päivä. Ulkoilua joka päivä joka työmatkalla tai illalla laoset mukana. Pyykkien pesu vain viikonloppuna.
Lapset ajoissa nukkumaan klo 19.30, jos ovat päikyssä vielä ja sen jälkeen illan rauhoittaminen eikä kotitöitä. Itse nukkumaan klo 22.
Juu, perusjuttuja, näinhän se tehdäänkin, mutta reilua se ei ole siltikään, vaikka kuinka helpoksi homman saa vedettyä, jos toinen osapuoli ei tee mitään siitä vähästäkään.
Puhu aluksi miehen kanssa. Hänen pitää ottaa enemmän vastuuta lasten ja kodin hoidosta. Sovitte päivät, jolloin mies vie lapset hoitoon tai hakee hoidosta. Ei voi olla niin, että toinen juoksee jatkuvasti kello kaulassa työpaikan ja päiväkodin väliä.
Ja vaikka miehesi ei osaisi laittaa ruokaa, voi hän silti ottaa osaa ruokahuoltoon. Meillä mies hakee jotain valmisruokaa kaupasta tai jostain ruokapaikasta. Nykyään kaupoissa myydään myös valmiita annoksia. Jos mies ei laita ruokaa, niin tuokoon sen perheelle sitten muulla tavoin.
Siivoamiseen auttaa, kun pidätte koko perheen siivouspäivän. Lapset ja mies mukaan tekemiseen. Tiedän, että lapsiperheessä pitää siivota ja pestä pyykkiä jatkuvasti, jos haluaa välttää kaaosta. Mutta tässäkin auttaa se, kun koko perhe osallistuu. Siivoojan palkkaaminen on ihan ok myös, jos vain rahaa on.
Viimeisenä tuli mieleen työpaikan vaihto. Jos työsi on ihan hirveän kuormittavaa, niin silloin kannattaa pohtia myös työpaikan vaihtoa. Tiedän, ettei se välttämättä ole helppoa, mutta sanoisin, että työnantaja ottaa mieluummin töihin työssäkäyvän ihmisen kuin työttömän. Eli aina kannattaa yrittää.
Tiedän tunteen. En jaksanut itsekään. Ne ajat meni suht ok, kun oli lasten vuoksi lakisääteinen oikeus tehdä 80%. Sitten kun sitä ei enää ollut, työnantaja ei joustanut vaan pakotti tekemään täyttä työaikaa. Itsekin paloin loppuun siinä sitten kolmivuorotyössä sairaanhoitopiirin leivissä, hv-alueilla en sitten enää ole ollutkaan. En suosittele kenellekään. Ei ihme, ettei lapsia synny!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Nyt ryhtiä nainen. Miehen pitää oppia tekemään edes pari ruokaa viikossa esim kalapuikot perunat ja karmaviili ja makaroonijauhelihamössöä esim viikonloppuisin ja saat sen ajan omaa aikaa, jota et käytä kotitöihin.
Arkisin voi tehdä ruokaa simppelisti, puolivalmis kelpaa hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Nyt ryhtiä nainen. Miehen pitää oppia tekemään edes pari ruokaa viikossa esim kalapuikot perunat ja karmaviili ja makaroonijauhelihamössöä esim viikonloppuisin ja saat sen ajan omaa aikaa, jota et käytä kotitöihin.
Arkisin voi tehdä ruokaa simppelisti, puolivalmis kelpaa hyvin.
Niin tai sitten mies tuo ruoan jostain muualta. Meillä mies saattaa hakea pizzat tai ruoka-annokset läheisestä ruokakaupasta esim. lihapullia, perunamuusia ja salaattia lähikauppiaan valmistamana ruokatiskistä. Minulle on ihan sama miten hän ruoan lapsille tuo, kunhan minun ei tarvitse joka päivä kokata.
Nyt kun raaka-aineet on tosi kalliita, niin ne kaupan valmistiskin ruuat ei edes tule kovin kalliiksi. Suosittelen lämpimästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän. Hoitotyö on itsessään raskasta ja sitten vielä kotona vähän samaa hommaa. Jos varsinkin tekee esim. 6 päivää putkeen töitä, jonka jälkeen sattuu olemaan se yksi vapaa, niin meinaa kyllä voimat loppua. Täälä on ihmisiä, jotka käy töissä ma-pe 8-16, eikä tajua, että hoitotyössä se ei mene noin. Siellä on kahta tai kolmea vuoroa.
Eli saattaa olla, että meet vaikka iltaan klo 13.30 töihin, pääset klo 21 jonka jälkeen meet taas aamuun töihin. Usein unet jää 4-6 tuntiin yössä. Sit tosiaan teen jopa sen 6 päivää töitä ja yksi vapaa. Kolmen viikon listassa, ei voi saada jokaiselle viikolle kahta peräkkäistä vapaata ja listalla on yksi viikonloppu vapaata la-su.
Kannattaa jokaisen kokeilla. Ennen kuin alkaa mäkättää. Ja olen tehnyt itse sekä hoitoyötä ja 8-16 muunlaista työtä ma-pe. Joten tiedän mistä puhun.
Onko teidän parisuhteessa henkistä väkivaltaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän parisuhteessa henkistä väkivaltaa?
Mies ei ainakaan tunnu käsittävän uupumistani. Ihmisen kuuluu käydä töissä on hänen mottonsa. Tiedän kuitenkin, että hän ei jaksaisi minun elämää edes viikkoa.
3-4 h tuntia unta yössä ei ole ihan tervettä.