En jaksa töitä ja perhe-elämää yhdessä
Olin jaksava äiti tasan niin kauan kun piti mennä töihin..
Nyt kärsin alituiseen päänsärystä ja kaikki jotenkin räjähtää käsiin.. En enää kerkeä edes syömään säännöllisesti.
Illalla ahdistaa kun huomaa että kello on jo niin paljon taas ettei kerkeä nukkumaan kuin ehkä hädin tuskin 6-5h.
Työ on aika raskasta hoitotyötä. Sen jälkeen sitten alkaakin kaikki tekemättömät kotityöt.
Jos ennen ajattelin ettei ole aikaa itselle juurikaan kun on kotityöt ja lapset, niin nyt ei ole sitäkään vähää aikaa enää yhtään mihinkään.
Tuntuu oikeasti siltä että en jaksa käydä töissä tässä elämäntilanteessa.
Muita?
Kommentit (71)
Ymmärrän hyvin. Olen myös hoitotyössä, jatkuvasti pahasti ruuhkautuneessa päivystyksessä. Minulla on jäänyt lapset tekemättä. Takana on yksi paha burn out, enkä kestäisi toista. Olen vähän katkeroitunut, että oma elämä jää elämättä työn takia. Vaihtoehdot tuntuu olevan vähissä, kun irtisanoutumisesta seuraisi karenssi ja energia ei riitä mihinkään.
Minä olen hv - alueella töissä oleva lapseton sinkku. En ikimaailmassa pysty ymmärtämään miten perheelliset jaksavat tuota oravanpyörää. Itse en jaksa edes siivota kuin ehkä kerran 2 kuussa työn takia. Onneksi pääsen kesällä työttömäksi.
Nukut 5-6 tuntia ja jos työpäiväsi on 8 tuntia sinulle jää 10 tuntia kotitöihin. Taitaa olla ongelmia nyt ihan suunnittelussa.
Itse nukun 3-4 tuntia ja teen töitä 12-16 tuntia ja silti ehdin tehdä kotityöt, harrastaa ja laittaa ruuan ja eväät koko perheelle. Teen raskasta ruumiillista työtä.
Olisiko hoitovapaa tai osa-aikatyö mahdollinen?
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Ongelmasi ei ole työ vaan mies, joka ei osallistu. Vaadi mieheltä enemmän ja jo alkaa luistaa. Kaikki huono kokki, ei muista vasuja yms on vain huonoja tekosyitä. Oppii kyllä kun pakottaa.
Vaihdoin hoitotyöt toimistotöihin tehtaalla. Lopetin hoitotyöt 4 v sitten ja olin hoitotöissä 4 vuotta. En vaan jaksanut eikä ehtinyt syömään niin voimat loppui. Mieheni sanoi että lopeta ne hoitohommat heti ku määräaikainen sopimus loppuu ja lopetinkin.
En tiedä millainen ihminen jaksaisikaan, mutta sen sanon että tee asialle ajoissa jotain. Mitä syvemmälle uupumukseen mennään, sitä vaikeampi sieltä on nousta. Sitten voi olla käsissä tilanne, ettei jaksa oikein mitään.
Mistä teille niitä tekemättömiä kotitöitä joka päivälle riittää ? Ruokaa voi tehdä muutamaksi päiväksi kerrallaan, pesukone osaa pyöriä itsekseen, lapset osaa kerätä tavaransa ja viedä vaatteensa pyykkikoriin jne.
Pärjääkö millään, jos tekee osa-aikatyötä? Onko terveydenhoitoalan paikatkin alkaneet huveta niin ettei ole enää työntekijän markkinat?
Tuossa tilanteessa luulisi, että miehellekin sopi että olet muutaman vuoden kotona.
Itse a. Teit lapset b.opiseklit ammattisi
C. Onko muiden syy jos et jaksa ja valitat täällä
D.Mene lääkäriin.
En olisi jaksanut tuota oravanpyörää. Varsinkin kun tykkään tehdä asiat kunnolla enkä vähän sinne päin kiireessä. Onneksi pystyin jäämään lasten kanssa kotiin. Homma toimi kuin unelma.
Tsemppiä tuohon elämänvaiheeseen. Helpottaa kun lapset kasvaa. Ja mies ehdottomasti mukaan kotitöihin, perheessä EI OLE vapaamatkustajia.
Vierailija kirjoitti:
Nukut 5-6 tuntia ja jos työpäiväsi on 8 tuntia sinulle jää 10 tuntia kotitöihin. Taitaa olla ongelmia nyt ihan suunnittelussa.
Itse nukun 3-4 tuntia ja teen töitä 12-16 tuntia ja silti ehdin tehdä kotityöt, harrastaa ja laittaa ruuan ja eväät koko perheelle. Teen raskasta ruumiillista työtä.
Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat...
Mistä teille niitä tekemättömiä kotitöitä joka päivälle riittää ? Ruokaa voi tehdä muutamaksi päiväksi kerrallaan, pesukone osaa pyöriä itsekseen, lapset osaa kerätä tavaransa ja viedä vaatteensa pyykkikoriin jne.
Tämmöisiä höpöttää yleensä ne äidit, joiden lapset jo isoja, ei ole ollenkaan lapsia, max. pari lasta isolla ikäerolla tai isovanhemmat apuna arjessa. Tai sitten tosi helppo työ, jossa juuri ei ole fyysistä tai henkistä kuormitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.
En ole yh, mutta mieskin käy töissä. Olen sillä tavalla ehkä yh, että minulle jää enemmän vastuuta lapsista ja kodista. Mies on surkea kokki joten ruoanlaitto on lähes aina minun vastuulla (lapset ei syö hänen tekemää ruokaa) samoin pyykkihuolto ja asunnon yleinen järjestys muutenkin. Minulla on päässä myös kaikki lasten menot ja vasut ym. Yleisesti olen kaikesta kartalla toisin kuin lasten isä. Minulle jää tietenkin myös lasten vienti ja haku hoidosta, koska mies menee niin aikaisin ja tulee myöhään töistä.
Se mies kyllä oppii tekemään ruokaa, kun vaan tekee! Voi opetella pari-kolme helppoa, joita veivaa viikosta toiseen ja sinä teet loput. Niin oppi meilläkin, kun en vaan antanut periksi. Ja nykyään menee niin, että minä teen sitä perus 'makaronilaatikko' - osastoa, ja mies kalaa ja riistaa ym. gurmeeta. 😅
Vaihtakaa miehen kanssa rooleja vaikka vuodeksi. Mies tekee kotityöt, hoitaa lapset ja vasut ja ruoat ja sinä käyt vain töissä niin kuin mies nyt tekee. Varmasti jaksaminen parantuu sulla. Miten olet edes suostunut tekemään yksin kaiken?
Voi joskus oikaista ruoanlaitosta jos tekee kovin tiukkaa ja tarjota jotain valmisateriaa.
Olet siis yksinhuoltaja jolla on niin pienet lapset, ettet voi opettaa heille kotitöitä.