Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa avioehdon ehdoksi naimisiinmenolle
08.04.2026 |
Jotenkin tuntuu itsestä pahalta, vaikka toki minä meistä olen se, joka naimisiinmenoa on enemmän ajanut. Minulla on kaksi lasta edellisestä liitosta. Miehellä ei lapsia ole eikä hän ole ollut aiemmin naimisissa. Onko tuollaisia avioehtoja juuri kellään? Itse en äkkiseltään ainakaan tiedä sellaisia pariskuntia.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
No miksi se sinua loukkaa? Avioehtosopimus tarkoittaa, että kumpikin puoliso pitää liiton päättyessä oman omaisuutensa. Avioehtosopimukset ovat ihan normaali oikeustoimi. Mielestäni järkevät ihmiset sen tekevät ennen avioitumista. Mutta olenkin lakimies.
Jos todella olisit lakimies niin tietäisit että avioehtosopimus ei tarkoita tuota automaattisesti vaan avioehtosopimuksessa voidaan sopia asioista kunkin pariskunnan tilanteen mukaisesti. Avioikeus voidaan toki sulkea kokonaan pois mutta se voidaan tehdä myös osittain rajoittavana tai sellaisenaan että poisto koskee vain toista osapuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on fiksu eikä halua jakaa omaisuuttaan sinulle tai toisen miehen lapsille.
Me tehtiin niin että avioehto koskee erotilannetta, ei kuolemaa. Eli kuoleman jälkeen normaali ositus ja sehän on sikäli hyvä että osituksessa saadusta varallisuudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Jos tulee avioero niin sitten omaisuuden erottelu eli kumpikin pitää omansa.
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
Ihan normaali ja kohtuullinen toive mieheltä. Mikä on ongelma? Meillä minä olin se joka halusi avioehdon, koska olen järkevä rahankäyttäjä, kun mies taas rallattelee kaiken ylimääräisen rahan menemään. Avioerossa häviäisin kymmeniä tuhansia. Avioehto ei silti tarkoita, että tässä jotain eroa suunnittelisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis miksi tuntuu pahalta? Olitko suunnitellut ryöstäväsi miehen myöhemmin erossa?
Palstapeikko larppaa taas naista. Yritä jatkossa tehdä edes vähän uskottavampia aloituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
No jos sulle käy, ei tarvi muidenkaan tehdä avioehtoa, niinkö?
Vierailija kirjoitti:
No miksi se sinua loukkaa? Avioehtosopimus tarkoittaa, että kumpikin puoliso pitää liiton päättyessä oman omaisuutensa. Avioehtosopimukset ovat ihan normaali oikeustoimi. Mielestäni järkevät ihmiset sen tekevät ennen avioitumista. Mutta olenkin lakimies.
Tämä! Vai aattelitko loisia miehen omaisuuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olet todella tyhmä otus. Parempi, kun äijä ei sekaantuisi tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
No jos sulle käy, ei tarvi muidenkaan tehdä avioehtoa, niinkö?
No jos sä tarvitset avioehdon niin kaikki muutkin tarvitsevat? Niinkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et tiedä pariskuntia joilla on avioehto vai mitä tuo "tuollaisia avioehtoja" tarkoittaa? Oma mielipide on että ilman muuta avioehto, oli tilanne mikä tahansa.
Ai vaikka ollaan menty varattomina teineinä yhteen, opiskeltu ja rakennettu yhteinen koti ja elämä yhdessä, yhteiset lapset? Eikö tämä ole juuri sellainen tilanne, jossa on koko elämä puhallettu yhteen hiileen, eikä avioehtoa tarvita?
Minusta on typerää sanoa, että aina kaikissa tilanteissa ehdottomasti avioehto, kun on selkeästi myös tilanteita, joissa sitä ei tarvita. Tapauskohtaisesti pitää aina harkita.
T. Juristi myös
Juristin luulisi ymmärtävän, että toinen voi saada perinnön jossain kohtaa elämää, missä perintö on rajattu. Jos se toimen osapuoli on vaikka säästäväisempi, joutuu hän jakamaan vähät rahansa varakkaamman kanssa, jos avioehtoa ei ole.
Niin? Tuollaisessa tilanteessa avioehto voi hyvin olla perusteltu, olenko muuta väittänyt? Sanoin, että se ei automaattisesti ole kaikissa tilanteissa perusteltu, kun sitä täällä nykyään joka välissä toistellaan.
Niin no harvalla on se kristallipallo josta voi katsoa mitä parin vuosikymmenen päästä tapahtuu. Perintö voi tulla sellaisestakin paikasta mistä sitä ei ole osannut odottaa tai sukulaisten varallisuudessa tapahtuu muita odottamattomia muutoksia. Kyllähän joku aina lotossakin voittaa. Näistä syistä johtuen avioehto on aina järkevä ratkaisu kun mennään naimisiin jos ei muuten niin tulevaisuuden varalle. Kukaan ei sitä enää siinä vaiheessa suostu allekirjoittamaan kun "tienestit" ovat tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
No jos sulle käy, ei tarvi muidenkaan tehdä avioehtoa, niinkö?
Teekö päätöksen muidenkin puolesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ottanut ennemmin ehdoksi, että et ole holhouksenalainen. Silloin ei tarvitse enää keskustella nussimisvaloista.
Onko sinulla aivovamma, kun kirjoitat kuin vamm.ainen tai pikkulapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis et tiedä pariskuntia joilla on avioehto vai mitä tuo "tuollaisia avioehtoja" tarkoittaa? Oma mielipide on että ilman muuta avioehto, oli tilanne mikä tahansa.
Ai vaikka ollaan menty varattomina teineinä yhteen, opiskeltu ja rakennettu yhteinen koti ja elämä yhdessä, yhteiset lapset? Eikö tämä ole juuri sellainen tilanne, jossa on koko elämä puhallettu yhteen hiileen, eikä avioehtoa tarvita?
Minusta on typerää sanoa, että aina kaikissa tilanteissa ehdottomasti avioehto, kun on selkeästi myös tilanteita, joissa sitä ei tarvita. Tapauskohtaisesti pitää aina harkita.
T. Juristi myös
Juristin luulisi ymmärtävän, että toinen voi saada perinnön jossain kohtaa elämää, missä perintö on rajattu. Jos se toimen osapuoli on vaikka säästäväisempi, joutuu hän jakamaan vähät rahansa varakkaamman kanssa, jos avioehtoa ei ole.
Niin? Tuollaisessa tilanteessa avioehto voi hyvin olla perusteltu, olenko muuta väittänyt? Sanoin, että se ei automaattisesti ole kaikissa tilanteissa perusteltu, kun sitä täällä nykyään joka välissä toistellaan.
Niin no harvalla on se kristallipallo josta voi katsoa mitä parin vuosikymmenen päästä tapahtuu. Perintö voi tulla sellaisestakin paikasta mistä sitä ei ole osannut odottaa tai sukulaisten varallisuudessa tapahtuu muita odottamattomia muutoksia. Kyllähän joku aina lotossakin voittaa. Näistä syistä johtuen avioehto on aina järkevä ratkaisu kun mennään naimisiin jos ei muuten niin tulevaisuuden varalle. Kukaan ei sitä enää siinä vaiheessa suostu allekirjoittamaan kun "tienestit" ovat tiedossa.
En oikein ymmärrä miksi se perintö aina vedetään tähän. Meillä on ihan yhteisesti sovittu että myös se peritty o.aisuus menee puoliksi. Emme koe tarvitsevamme erillistä avioehtoa sen varmistamiseksi että asiat menee kuten haluamme. Ei myöskään lakimies ollut sen kannalta että avioehdolla meidän tapauksessa olisi jotakin merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
Jos tilanne olisi toisin päin niin olisitko varma ettei miehesi haluaisi puolia sinun perintömökistä?
No mulla on mun isältä peritty pk-yritys jonka takia avioehto tehtiin. Ei se mitenkään mun miestäni haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
No jos sulle käy, ei tarvi muidenkaan tehdä avioehtoa, niinkö?
Teekö päätöksen muidenkin puolesta?
Mitä sä oikein länkytät? Missä kohtaa olen kieltänyt tekemästä omaa päätöstä? Kylläpä sua itkettää kovasti se että jotkut osaavat ihan itse sopia asioistaan ilman avioehtoa. Aikuistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi erittäin tyhmää mennä naimisiin ilman kaikkea poissulkevaa avioehtoa. Avioeron sattuessa ei olla yleensä hyvissä väleissä, eikä avioehto astu voimaan kuin vasta eron hetkellä.
Minä olen eroamassa ja rehellisesti sanottuna liitto kaduttaa ja vihaan miestä. Meillä ei ole avioehtoa, mutta ei se viha minun päätäni sumenna. Miehen perintömökki jne. ei ole minun eikä tulisi mieleenkään vaatia osuutta siitä. Haluan sen, mikä oli minun jo ennen liittoa sekä puolet yhdessä maksetusta asunnosta. Ei se ole sen vaikeampaa vaikka ei ole avioehtoa.
Jos tilanne olisi toisin päin niin olisitko varma ettei miehesi haluaisi puolia sinun perintömökistä?
Minulla on osakesijoituksia. Eipä tuo ole niiden perään ollut.
Niin? Tuollaisessa tilanteessa avioehto voi hyvin olla perusteltu, olenko muuta väittänyt? Sanoin, että se ei automaattisesti ole kaikissa tilanteissa perusteltu, kun sitä täällä nykyään joka välissä toistellaan.