Kerroin parikymppiselle lapselleni tv-lupatarkastajista

Vierailija kirjoitti:

Eihän nämä tunnista lankapuhelintakaan.

Miksi ei tunnistaisi? Kyllä mun lapsella ainakin oli vanha lankapuhelin leikissä.

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla koulussa oli vain ulkovessa yksi vessa tytöille, yksi pojille ja yksi opettajille. Kussakin vessassa oli useampi istuinreikä. Käsiä ei tietenkään pesty wc-käynnin jälkeen, sillä pesu mahdollisuutta ei ollut.

Meillä oli aivan toimivat ja yksityiset vesivessat koulussa 70-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla koulussa oli vain ulkovessa yksi vessa tytöille, yksi pojille ja yksi opettajille. Kussakin vessassa oli useampi istuinreikä. Käsiä ei tietenkään pesty wc-käynnin jälkeen, sillä pesu mahdollisuutta ei ollut.

Meillä oli aivan toimivat ja yksityiset vesivessat koulussa 70-luvulla. 

Hyvä teille. Minä kävin kansakoulua 70-luvun alussa ja koulussa oli juuri tuollaiset edellisen kuvaamat huussit pihan perällä oppilaille. Koulu oli maalla ja rakennukset olivat vanhoja. Päärakennuksessa olevissa opettajien asunnoissa oli vesijohdot ja sisävessat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Postimyynti varmasti hämmästyttäisi nykyisin monia. Koteihin jaettiin paksuja katalogeja joista pystyi selailemaan tuotteita. Oma tilaus raapusteltiin paperille ja lähetettiin kirjeenä. Aikoinaan sitten ne halutut tavarat saapui postissa. Oli vähän kankeampi systeemi kuin nykyaikainen nettishoppailu.

Itse tykkään vieläkin etsiä tuotteet katalogeista, jos sellainen suinkin on saatavilla. Näissä katalogeissa on vieläkin paremmat kuvat.

Itse kannatan edelleen paperipostia kun joskus sitä postinkuljetusta aina tarvii ja jos kaikki menee digipostiin niin kohta paperipostin jakopäivä kerran kuukaudessa enää.

Ja miten jännittävää ja ihanaa oli kirjeen saaminen! 

Nykyään ei jännitä yhtään enää postilaatikolle meno, siellä on kirjeitä ainostaan pankista, verotoimistosta tai elenialta 🙁

Jos halusi nettiin, niin siitä kuului se mahdoton piipitys ja rätinä. Miksi sitä oikein sanottiin?

Kuinka moni muistaa että jo ennen NMT-aikaa oli ARP eli autoradiopuhelin? Oli erittäin kallis ja käytössä kai lähinnä liikkeellä olevilla ihmisillä jotka oli pakko saada kiinni, ehkä kunnanlääkäreillä* tms?

*yksi ihmetyksenaihe lisää nykypolville

Vierailija kirjoitti:

Televisiosta tuli ohjelmaa vain iltaisin ja vain kahdelta kanavalta. Aamulla tai päivällä televisiota oli turha avata.

Nyt valehtelet, päivälähetyksiä kokeiltiin jo 1970-luvulla. Muistan kun koulusta piti kiirehtiä katsomaan Mustaa oria, Rosvo-Rudolfia tai Merilinjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Televisiosta tuli ohjelmaa vain iltaisin ja vain kahdelta kanavalta. Aamulla tai päivällä televisiota oli turha avata.

Nyt valehtelet, päivälähetyksiä kokeiltiin jo 1970-luvulla. Muistan kun koulusta piti kiirehtiä katsomaan Mustaa oria, Rosvo-Rudolfia tai Merilinjaa.

Eikös Uljas Musta tullut myös iltapäivisin?

Olen melkein nelikymppinen, ja kun 15-vuotiaana kuulin ensi kerran tv-lupatarkastajasta, luulin sen olevan vitsi.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni muistaa että jo ennen NMT-aikaa oli ARP eli autoradiopuhelin? Oli erittäin kallis ja käytössä kai lähinnä liikkeellä olevilla ihmisillä jotka oli pakko saada kiinni, ehkä kunnanlääkäreillä* tms?

 

*yksi ihmetyksenaihe lisää nykypolville

Maansiirtoyrityksillä oli koneissa ARP:t.

Vierailija kirjoitti:

Kerroitko myös, kun kelasit VHS nauhaa kaukosäätimellä,niin säteen eteen ei saanu astua vaan piti hypätä yli.

Ensimmäisissä oli johdollinen kaukosäädin. Telkkarissa oli korkeillä äänillä toteutettu kaukosäätö ennen infrapunaa.

Vierailija kirjoitti:

Me katsottiin Vaasassa Ruotsin kanavia. Perjantai-iltaisin sieltä tuli Hitchkockin leffoja hu huu. Katsoin niitä äidin kainalossa turvassa.

Ruotsin kanavat oli muuten tekstitetty ruotsiksi kuulovammaisille. Helposti oppi toisen kotimaisen jo hyvin nuorena.

Suomen kanavilta ei kauhuleffoja vielä silloin tullut.

Suomenruotsalaiset kaverini kertoivat perheensä katsovan vain Ruotsin kanavia.

Onpas mielenkiintoista.

Taitaa parikymppinen lapsesi todella olla jäänyt lapsen tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Televisiosta tuli ohjelmaa vain iltaisin ja vain kahdelta kanavalta. Aamulla tai päivällä televisiota oli turha avata.

Arkiaamuisin tuli Koulutv.

ja iltapäivästäkin rupesi tulemaan lapsille ja nuorille sopivia ohjelmia joskus 70-luvun puolivälin kieppeissä. Katseltiin jotain mustaa oria tai uljasta mustaa, mikä sen nimi nyt olikaan.

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla koulussa oli vain ulkovessa yksi vessa tytöille, yksi pojille ja yksi opettajille. Kussakin vessassa oli useampi istuinreikä. Käsiä ei tietenkään pesty wc-käynnin jälkeen, sillä pesu mahdollisuutta ei ollut.

Meillä oli vielä 80-luvullakin rivissä pöntöt. Vessa oli kellarissa, sinne kuljettiin ulkokautta. Siellä oli luonnollisestikin aina kylmää ja kosteaa, kuten kellareissa on. Aloitin koulun v. 1983. Pelkäsin käydä vessassa, koska kerrottiin kauhutarinoita, kuinka pienempien päitä on uitettu pöntössä. Pönttö vedettiin sellaisesta metallilangasta, sellainen vanhan ajan vedin, vesivessa kuitenkin ja se säiliö oli ylhäällä, mistä vesi tuli. Välillä jos oli ihan pakko käydä vessassa, siellä saattoi olla toisen jätökset vetämättä. Luulen, ettei kaikki osanneet, kun kotona varmaan kaikilla oli jo normaali vedettävä vessa. Talvella välillä taisi olla lähes pakkasen puolella, wc-istuimet oli jääkylmiä. Myöhemmin, kun olin 5. luokalla, tuli yksi ovellinen koppi sinne, siihen oli sen jälkeen aina jonot. Kukaan ei halunnut olla tarpeillaan rivissä, kun oli se koppi. Plus että joillakin 6. luokkalaisilla oli jo menkat, mikä oli oikeasti aika ällöttävää, jos katse sattui osumaan, kun joku oli vaihtamassa sidettä. Kun pääsin yläasteelle, siellä olikin normaalit vessakopit, yksityiset, ja niitä oli joka käytävällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla koulussa oli vain ulkovessa yksi vessa tytöille, yksi pojille ja yksi opettajille. Kussakin vessassa oli useampi istuinreikä. Käsiä ei tietenkään pesty wc-käynnin jälkeen, sillä pesu mahdollisuutta ei ollut.

Alakoulu jota kävin 70-luvulla on rakennettu -62, sisävessat.

Meilläkin oli alakoulussa ulkovessa, mutta koulun eteisaulassa oli pesuallas, jossa saattoi sitten pestä kädet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla koulussa oli vain ulkovessa yksi vessa tytöille, yksi pojille ja yksi opettajille. Kussakin vessassa oli useampi istuinreikä. Käsiä ei tietenkään pesty wc-käynnin jälkeen, sillä pesu mahdollisuutta ei ollut.

Meillä oli aivan toimivat ja yksityiset vesivessat koulussa 70-luvulla. 

Niin meilläkin kaupungissa oppikoulussa. Kansakoulun alaluokilla maalauskoulussa oli ulkohuussi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai niin. Mun parinymppiset lapset kyllä muistavat tv-lupatarkastajan, joka piipahti meillä syynäämässä onko televisiossa antennijohtoa. Ei ollut.

Tv-lupamaksu poistui vuoden 2012 lopussa, ja sen korvasi vuoden 2013 alusta lähtien pakollinen, verotuspohjainen Yle-vero. 

 

Tuskin siis muistavat.

Kyllä he muistavat vuoden 2011, varsinkin vanhin, joka oli tuolloin jo 9-vuotias.

Kakskymppinen on 20 vuotias ei jotain sinnepäin.

Kaksikymppisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka ikää alkaa kakkosella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai niin. Mun parinymppiset lapset kyllä muistavat tv-lupatarkastajan, joka piipahti meillä syynäämässä onko televisiossa antennijohtoa. Ei ollut.

Tv-lupamaksu poistui vuoden 2012 lopussa, ja sen korvasi vuoden 2013 alusta lähtien pakollinen, verotuspohjainen Yle-vero. 

 

Tuskin siis muistavat.

Kyllä he muistavat vuoden 2011, varsinkin vanhin, joka oli tuolloin jo 9-vuotias.

Kakskymppinen on 20 vuotias ei jotain sinnepäin.

Kaksikymppisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka ikää alkaa kakkosella.

Enemmän 19-vuotias on kaksikymppinen kuin 29-vuotias. Mitä sinä höperehdät?