Kerroin parikymppiselle lapselleni tv-lupatarkastajista
luuli, että yritän juksata sitä. Että, ei oo todellista.
Mitä muuta voisin kertoa? Että vasta 80-luvun puolivälissä nainen sai pitää oman sukunimensä avioliitossa?
Kommentit (107)
Radiossa kuulutettiin muistaakseni keskipäivän uutisten jälkeen: Pekka Virtanen, lomamatkalla jossain Pohjois-Suomessa, äitinne vakavasti sairas, ottakaa yhteys X:n sairaalaan...
70- luvulla soitettiin sukulaiselle Ruotsiin. Puhelu piti tilata jonkun keskuksen kautta. Sitten keskus ilmoitti, että puhelu valmis.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaikkein käsittämättömin asia taitaa älypuhelin kädessä syntyneille parikymppisille olla se, että joskus ei ollut minkäänlaisia matkapuhelimia. Kotona oli se yksi lankapuhelin ja tuli helposti sanomista, jos joku perheenjäsenistä puhui pitkää puhelua pitäen puhelinta varattuna ja samaan aikaan toinen odotti tärkeää puhelua, tai sitä että itse pääsee soittamaan kaverille. Kun lähdettiin lapsina / teineinä kavereiden kanssa ulos, vanhemmat antoivat kotiintuloajat ja joutuivat luottamaan siihen, että niitä noudatetaan ja tullaan ehjinä ja hengissä kotiin. Ei voitu laitella viestejä ja kysellä perään, saati jakaa sijaintitietoja. Kerro tästä, jos itse olet elänyt tuon ajan.
Jep. Vanhempani kokivat aitoja kauhun tunteita, kun laittoivat minut kuukauden EF:n kielikurssille Englantiin. Perheessä ei ollut lainkaan puhelinta enkä minä nyt vapautesi hurmassa edes ajatellut, että pitäisi joillekin vanhemmille raportoida tekemisiäni.
Lopulta äitini jäljitti perheen rouvan työpaikan ja soitti sinne, että onko meidän tyttö kunnossa, kun ei soita ollenkaan :) No, rouva kertoi asiasta minulle ja kehoitti soittamaan. Puhelinkopista soitin ja kolikoita meni hurja määrä. Helpotus oli vanhemmillani suunnaton, mut kyllä niitä nauratti vapautensa löytänyt 17-vuotias. Sovittiin, et soitan kerran viikossa, kun on niin kallista.
Hyvin meni kaikki ja lämmöllä muistan tuota aikaa sekä Englannin perhettäni. Saahan sitä nyt tyttö itsenäistyä, kun on järki päässä eikä käytä alkoholia lainkaan.
Telkkarin päällä oli jotain koriste-esineitä, pitsiliina ja tekokukkia ruukussa. Muistan kun ensimmäisiä väritelkkareita tuli, niin serkun perheen mustavalkoiseen olivat laittaneet jonkun värikalvot, punaisen ja vihreän, ja se oli niin hieno.
Vierailija kirjoitti:
Maailma pyöri paljon hitammin. Joku uusi amerikkalainen elokuva ei ollut Suomessa elokuvateattereissa seuraavana viikonloppuna. Saattoi mennä jopa vuosi ennenkuin se rantautui tänne pohjolan perukoille. Ihmisillä ei ollut samalla tavalla kauhea kiire koko ajan.
Nykyisin ihmisillä on kauhea kiire että ehtivät seuraavaan kiireeseen.
Vierailija kirjoitti:
Maailma pyöri paljon hitammin. Joku uusi amerikkalainen elokuva ei ollut Suomessa elokuvateattereissa seuraavana viikonloppuna. Saattoi mennä jopa vuosi ennenkuin se rantautui tänne pohjolan perukoille. Ihmisillä ei ollut samalla tavalla kauhea kiire koko ajan.
Meillä on heti näin aluksi ohjelmanmuutos. Valitettavasti Ihmemies jää pois, koska materiaali ei tullut ajoissa maahamme. Sen sijaan tapaamme ihanat vanhat tuttavamme Lemmenlaivalta!
Vanhanpojan ja -piian vero tarkoitti Suomessa kovennettua verorasitusta 24 vuotta täyttäneille naimattomille, lapsettomille kansalaisille.
Vanhanpojan vero tuli voimaan 1935 lailla 392/1935 ja se poistui vuonna 1975 henkilöverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
70- luvulla soitettiin sukulaiselle Ruotsiin. Puhelu piti tilata jonkun keskuksen kautta. Sitten keskus ilmoitti, että puhelu valmis.
Ulkomaanpuhelut oli KALLIITA. Niitä ei todellakaan soiteltu niitä näitä jaaritellakseen. Suomen sisälläkin kaukopuhelut oli kalliimpia. Siinä oli kynnys haluaako soittaa toiselle puolle maata. Nykyisin harva edes ajattelee puhelimessa puhumisen maksavan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkussa oli myös stereotesti. Ensin kuuluu vasemmasta kaiuttimesta tööt ja kuuluttaja kertoi nyt pitäisi kuulua oikeasta kaiuttimesta tööt. Jos näin oli, stereotelkkusi on kunnossa :D
Se tuli radiosta, höpsö. Ei silloin ollut stereotelkkuja.
No ei kyllä ollut stereoradioita, ne oli kaikki monoja. Stereot ovat ihan eri laite kaiuttimineen ja vaativat vielä viritinvahvistimen. Vievät melkoisesti tilaa. Meille hankittiin stereotelkku heti, kun oli saatavilla. Tämä testi on totta ja nauroimme sille koko perhe yhdessä.
Suurin osa ohjelmista oli vielä monoja, mut osa stereolähetyksiä ja siitä ne sitten lisääntyi. Lopulta kaikilla oli sterotelkku, jossa siis kaiuttimet sekä oikealla että vasemmalla puolella.
Vaikka 64-vuotias olen, en nyt sentään aivan höpsö. Siis kokonaan :)
Nimen saa pitää, mutta onnellisissa liitoissa nainen luopuu isänsä sukunimestä.
Vierailija kirjoitti:
Raha-asioiden hoitaminen tuntuu nykyajan ihmisen silmissä älyttömältä.
Palkkapäivänä piti jonottaa pankin tiskillä jotta sai käteistä rahaa. Koska ruokakaupassa ja muualla luonnollisesti maksettiin käteisellä. Jollain jupilla saattoi olla luottokortti tai shekkivihko, mutta valtaosa tavallisista ihmisistä kantoi mukanaan käteistä.
Samoin kaikki laskujen maksamiset piti käydä kaupungilla hoitamassa. Ei niitä kotisohvalla voinut hoitaa. Muutenkin kaikki virastoasiat sun muut hoitui silleen, että sinne mentiin paikan päälle asiaa selvittämään. Odotettiin vuoroa ja sitten siellä oli ihan oikea ihminen kenen kanssa käydä asia läpi.
Tehtaissa työskentelevät tuttuni saivat ihan oikean tilipussin palkkapäivänä. Siellä oli tienatut rahat ja ihka oikea tilinauha, josta pystyi tarkistamaan, että kaikki, mitä pitääkin, on maksettu. Monilla heistä ei ollut pankkitiliä. Rahat säilytettiin siistissä pinossa lukollisessa laatikossa kotona, joka oli valitettavan tyhjä joka kuukausi ennen uutta tilipussia.
60-70-luvuilla joka kaupungissa oli useampi tehdas, joten siitä on kokemusta. Omat vanhempani olivat yliopiston käyneitä virkamiehiä, joilla tietty oli pankkitilit. Ei kavereita silloin taustan takia valittu eikä ketää sorsittu köyhyyden tai rikkauden takia. Yhdessä touhuttiin hyvinä kavereina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaikkein käsittämättömin asia taitaa älypuhelin kädessä syntyneille parikymppisille olla se, että joskus ei ollut minkäänlaisia matkapuhelimia. Kotona oli se yksi lankapuhelin ja tuli helposti sanomista, jos joku perheenjäsenistä puhui pitkää puhelua pitäen puhelinta varattuna ja samaan aikaan toinen odotti tärkeää puhelua, tai sitä että itse pääsee soittamaan kaverille. Kun lähdettiin lapsina / teineinä kavereiden kanssa ulos, vanhemmat antoivat kotiintuloajat ja joutuivat luottamaan siihen, että niitä noudatetaan ja tullaan ehjinä ja hengissä kotiin. Ei voitu laitella viestejä ja kysellä perään, saati jakaa sijaintitietoja. Kerro tästä, jos itse olet elänyt tuon ajan.
Muistan kun ennen lähdettiin ulkomaanmatkalle niin se todella tarkoitti sitä, että sitten oltiin se kuukausi täysin tavoittamattomissa. Se oli ihan sama kuin olisi kadonnut toiselle planeetalle.
Kyllä sen on täytynyt olla kova paikka vanhemmille kun nuoret lapset reissaa maailmalla, eikä voi edes tietää missä ne menee ja onko ollut ongelmia. Ei auttanut muu kuin odottaa milloin tulevat takaisin kotiin.
Postikortteja kyllä lähetettiin ulkomailta, tai kirjoiteltiin kirjeitä, jos oltiin pidemmän aikaa. Postin tuomien korttien ja kirjeiden varassa se yhteydenpito kuitenkin oli, ulkomaanpuhelut kun oli kalliita.
Toisinaan postikortit ja kirjeet tulivat perille, kun perhe oli jo palannut kotiin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkussa oli myös stereotesti. Ensin kuuluu vasemmasta kaiuttimesta tööt ja kuuluttaja kertoi nyt pitäisi kuulua oikeasta kaiuttimesta tööt. Jos näin oli, stereotelkkusi on kunnossa :D
Se tuli radiosta, höpsö. Ei silloin ollut stereotelkkuja.
No ei kyllä ollut stereoradioita, ne oli kaikki monoja. Stereot ovat ihan eri laite kaiuttimineen ja vaativat vielä viritinvahvistimen. Vievät melkoisesti tilaa. Meille hankittiin stereotelkku heti, kun oli saatavilla. Tämä testi on totta ja nauroimme sille koko perhe yhdessä.
Suurin osa ohjelmista oli vielä monoja, mut osa stereolähetyksiä ja siitä ne sitten lisääntyi. Lopulta kaikilla oli sterotelkku, jossa siis kaiuttimet sekä oikealla että vasemmalla puolella.
Vaikka 64-vuotias olen, en nyt sentään aivan höpsö. Siis kokonaan :)
Olet sitten dementoitunut. Se stereotesti tuli nimenomaan radiosta ja testin lukijana oli Pentti Fagerholm, radion pääkuuluttaja. Hän sattuu olemaan Michael Monroen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroitko myös, kun kelasit VHS nauhaa kaukosäätimellä,niin säteen eteen ei saanu astua vaan piti hypätä yli.
20 vuotiaat on itse aikanaan käyttäneet videoita.
Aika harva taapero käytti. Mietippä millon DVD:t jo tuli.
Vierailija kirjoitti:
Kun netti oli vielä puhelinmodeemilla, ei lankapuhelinta voinut käyttää jos surffaili sillä yhteydellä netissä. Luurin nosti taisi katkaista nettiyhteyden, vai muistanko jo väärin?
Muistat ihan oikein, siitäkin tuli aina välillä sanomista perheenjäsenten kesken, kun yksi roikkui netissä ja toinen halusi käyttää p6helinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroitko myös, kun kelasit VHS nauhaa kaukosäätimellä,niin säteen eteen ei saanu astua vaan piti hypätä yli.
20 vuotiaat on itse aikanaan käyttäneet videoita.
Aika harva taapero käytti. Mietippä millon DVD:t jo tuli.
Kyllä meillä ainakin katsottiin vanhoja VHS leffoja vaikka oli jo DVD vehkeet. Kun kerran oli se nauhuri olemassa ja iso kasa kasetteja hankittuna. Eihän niitä nyt kaikki heti ensimmäisenä roskiin heitetty kun joku uusi vimpain tuli taloon.
Etenkin lasten piirrettyjä oli VHS kaseteilla pitkään varastossa. Muksuille kelpaisi varmasti vielä tänä päivänä Leijonakuningas VHS kasetilta katsottuna. Parempi se on kuin yksikään lastenelokuva tämän vuosituhannen puolelta.
t. yksi toinen
Oli olemassa virallisia mikroaaltouunin säteilymittaajia. Sellaisen pystyi tilaamaan kotiinsa mittarin kanssa mittaamaan mikroaaltouunin säteilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroitko myös, kun kelasit VHS nauhaa kaukosäätimellä,niin säteen eteen ei saanu astua vaan piti hypätä yli.
20 vuotiaat on itse aikanaan käyttäneet videoita.
Aika harva taapero käytti. Mietippä millon DVD:t jo tuli.
Kyllä meillä ainakin katsottiin vanhoja VHS leffoja vaikka oli jo DVD vehkeet. Kun kerran oli se nauhuri olemassa ja iso kasa kasetteja hankittuna. Eihän niitä nyt kaikki heti ensimmäisenä roskiin heitetty kun joku uusi vimpain tuli taloon.
Etenkin lasten piirrettyjä oli VHS kaseteilla pitkään varastossa. Muksuille kelpaisi varmasti vielä tänä päivänä Leijonakuningas VHS kasetilta katsottuna. Parempi se on kuin yksikään lastenelokuva tämän vuosituhannen puolelta.
t. yksi toinen
Mulla on edelleen noita nauhoja. Harmi, että vanha videosoitin on hiukan rikki, enkä oikein tiedä mistä saisi uuden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun netti oli vielä puhelinmodeemilla, ei lankapuhelinta voinut käyttää jos surffaili sillä yhteydellä netissä. Luurin nosti taisi katkaista nettiyhteyden, vai muistanko jo väärin?
Muistat ihan oikein, siitäkin tuli aina välillä sanomista perheenjäsenten kesken, kun yksi roikkui netissä ja toinen halusi käyttää p6helinta.
Se ääni, kun tietokone yhdistyi nettiin: Phhhiiiiiuuuuuuu pppppiiiiiiiiiiiii ppphhhiiiiuuuuu ja kirjekuori lensi näytöllä. Muistaakseni se oli kirjekuori? Voi olla, että muistan myös väärin
Stereoääni puuttui halvemmista kuvaputkitelkuista ihan niiden aikakauden loppuun asti. Lähes kaikki suomessa myydyt 21" kokoiset oli vielä vuosituhannen vaihteessa monoäänisiä.