Kerroin parikymppiselle lapselleni tv-lupatarkastajista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroitko myös, kun kelasit VHS nauhaa kaukosäätimellä,niin säteen eteen ei saanu astua vaan piti hypätä yli.

Olen elänyt aikaa jolloin ei ollut edes kaukosäätimiä saati videoita. TV sentään on ollut aina ja mustavalkoisena aluksi.

Kyllä kaikilla fiksuilla oli pikkusisko kaukosäätimenä.

Ihan kaikkein käsittämättömin asia taitaa älypuhelin kädessä syntyneille parikymppisille olla se, että joskus ei ollut minkäänlaisia matkapuhelimia. Kotona oli se yksi lankapuhelin ja tuli helposti sanomista, jos joku perheenjäsenistä puhui pitkää puhelua pitäen puhelinta varattuna ja samaan aikaan toinen odotti tärkeää puhelua, tai sitä että itse pääsee soittamaan kaverille. Kun lähdettiin lapsina / teineinä kavereiden kanssa ulos, vanhemmat antoivat kotiintuloajat ja joutuivat luottamaan siihen, että niitä noudatetaan ja tullaan ehjinä ja hengissä kotiin. Ei voitu laitella viestejä ja kysellä perään, saati jakaa sijaintitietoja. Kerro tästä, jos itse olet elänyt tuon ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me katsottiin Vaasassa Ruotsin kanavia. Perjantai-iltaisin sieltä tuli Hitchkockin leffoja hu huu. Katsoin niitä äidin kainalossa turvassa.

Ruotsin kanavat oli muuten tekstitetty ruotsiksi kuulovammaisille. Helposti oppi toisen kotimaisen jo hyvin nuorena.

Suomen kanavilta ei kauhuleffoja vielä silloin tullut.

Suomenruotsalaiset kaverini kertoivat perheensä katsovan vain Ruotsin kanavia.

Älä jauha sontaa mistään toisesta kotimaisesta, paskasieppo.

? Länsirannikolla kyllä näkyy varmasti ruotsin kanavat . Mut ei idässä.

Postimyynti varmasti hämmästyttäisi nykyisin monia. Koteihin jaettiin paksuja katalogeja joista pystyi selailemaan tuotteita. Oma tilaus raapusteltiin paperille ja lähetettiin kirjeenä. Aikoinaan sitten ne halutut tavarat saapui postissa. Oli vähän kankeampi systeemi kuin nykyaikainen nettishoppailu.

Vierailija kirjoitti:

Me katsottiin Vaasassa Ruotsin kanavia. Perjantai-iltaisin sieltä tuli Hitchkockin leffoja hu huu. Katsoin niitä äidin kainalossa turvassa.

Ruotsin kanavat oli muuten tekstitetty ruotsiksi kuulovammaisille. Helposti oppi toisen kotimaisen jo hyvin nuorena.

Suomen kanavilta ei kauhuleffoja vielä silloin tullut.

Suomenruotsalaiset kaverini kertoivat perheensä katsovan vain Ruotsin kanavia.

Kertooko tämä biisi siitä ajasta kun suomen tv:ssä kauhu- ja toimintaleffat oli kiellossa ja piti kasetilta katsoa?

Muistan 70-luvun puolivälin energiakriisinkin. Koko kaupunki oli pimeänä, kun menin kouluun. Sähköt tulivat kun tunti alkoi, mutta näyteikkunoissa ei saanut olla valoja sittenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai niin. Mun parinymppiset lapset kyllä muistavat tv-lupatarkastajan, joka piipahti meillä syynäämässä onko televisiossa antennijohtoa. Ei ollut.

Tv-lupamaksu poistui vuoden 2012 lopussa, ja sen korvasi vuoden 2013 alusta lähtien pakollinen, verotuspohjainen Yle-vero. 

 

Tuskin siis muistavat.

Kyllä he muistavat vuoden 2011, varsinkin vanhin, joka oli tuolloin jo 9-vuotias.

Kakskymppinen on 20 vuotias ei jotain sinnepäin.

Hyvä ammatti tuhottiin. Kerran tuli. Jalka oven välissä. Ei löytänyt mitään. Mietin joskus tilannetta, kun eihän poliisikaan saa noin vain kävellä sisään.

Ihan älytön järjestelmä kyllä. YLE lähettää jonkun kyylääjäagentin ahdistelemaan niitä jotka ei katso televisiota. En ole antanut tätä anteeksi. Enkä anna.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kaikkein käsittämättömin asia taitaa älypuhelin kädessä syntyneille parikymppisille olla se, että joskus ei ollut minkäänlaisia matkapuhelimia. Kotona oli se yksi lankapuhelin ja tuli helposti sanomista, jos joku perheenjäsenistä puhui pitkää puhelua pitäen puhelinta varattuna ja samaan aikaan toinen odotti tärkeää puhelua, tai sitä että itse pääsee soittamaan kaverille. Kun lähdettiin lapsina / teineinä kavereiden kanssa ulos, vanhemmat antoivat kotiintuloajat ja joutuivat luottamaan siihen, että niitä noudatetaan ja tullaan ehjinä ja hengissä kotiin. Ei voitu laitella viestejä ja kysellä perään, saati jakaa sijaintitietoja. Kerro tästä, jos itse olet elänyt tuon ajan. 

Muistan kun ennen lähdettiin ulkomaanmatkalle niin se todella tarkoitti sitä, että sitten oltiin se kuukausi täysin tavoittamattomissa. Se oli ihan sama kuin olisi kadonnut toiselle planeetalle.

Kyllä sen on täytynyt olla kova paikka vanhemmille kun nuoret lapset reissaa maailmalla, eikä voi edes tietää missä ne menee ja onko ollut ongelmia. Ei auttanut muu kuin odottaa milloin tulevat takaisin kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kaikkein käsittämättömin asia taitaa älypuhelin kädessä syntyneille parikymppisille olla se, että joskus ei ollut minkäänlaisia matkapuhelimia. Kotona oli se yksi lankapuhelin ja tuli helposti sanomista, jos joku perheenjäsenistä puhui pitkää puhelua pitäen puhelinta varattuna ja samaan aikaan toinen odotti tärkeää puhelua, tai sitä että itse pääsee soittamaan kaverille. Kun lähdettiin lapsina / teineinä kavereiden kanssa ulos, vanhemmat antoivat kotiintuloajat ja joutuivat luottamaan siihen, että niitä noudatetaan ja tullaan ehjinä ja hengissä kotiin. Ei voitu laitella viestejä ja kysellä perään, saati jakaa sijaintitietoja. Kerro tästä, jos itse olet elänyt tuon ajan. 

Lankapuhelimessa oli semmoinen lysti juttu, että jos kotonq useammassa huoneessa puhelinpistorasia niin luurit nostamalla pystyi puhumaan ilmasiks huoneesta toiseen. Kersana oli meidän hupia. Samoin toisen puhelun aikana pystyi toisen luurin nostamalla sakakuunnella tai vaihtoehtoisesti häiriköidä typerillä välikomenteilla vaikka isosiskon puhelua poikaystävälleen :D

Kun netti oli vielä puhelinmodeemilla, ei lankapuhelinta voinut käyttää jos surffaili sillä yhteydellä netissä. Luurin nosti taisi katkaista nettiyhteyden, vai muistanko jo väärin?

Oli pikkukioskeja koulujenkin edessä. Niistä käytiin ostamassa irtokarkkeja. Isot pojat osti tupakkia.

Raha-asioiden hoitaminen tuntuu nykyajan ihmisen silmissä älyttömältä.

Palkkapäivänä piti jonottaa pankin tiskillä jotta sai käteistä rahaa. Koska ruokakaupassa ja muualla luonnollisesti maksettiin käteisellä. Jollain jupilla saattoi olla luottokortti tai shekkivihko, mutta valtaosa tavallisista ihmisistä kantoi mukanaan käteistä.

Samoin kaikki laskujen maksamiset piti käydä kaupungilla hoitamassa. Ei niitä kotisohvalla voinut hoitaa. Muutenkin kaikki virastoasiat sun muut hoitui silleen, että sinne mentiin paikan päälle asiaa selvittämään. Odotettiin vuoroa ja sitten siellä oli ihan oikea ihminen kenen kanssa käydä asia läpi.

Vierailija kirjoitti:

Reissuvihko koulussa.

Monisteiden haju, ne sellaiset vaaleansinisellä värillä olevat monisteet ainakin 80-luvulla.

NMT puhelimet.

Suomi oli jo nmt:n aikaan kehityksen kärjessä. Italiassa Lancian päämajassa oltiin kasarilla ihmeissään kun suomen rallin pikataipaleelta metsästä kekseliäästi soitettiin nmt:llä sinne, että saivat käyntihäiriön selvittämiseksi antaa äänen perusteella vinkkiä. Vika tuli muistaakseni kuntoon ja ralli ei päättynyt keskeytykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupat oli arkisin auki viiteen asti. Viikonloppuna kahteen. Olisi ollut hirveä synti ja häpeä jos ne olisi olleet auki sunnuntaisin. Kioskeja ja huoltamoita oli sitten joka kulmalla ja ne oli auki vapaammin. 

Niin ja vaikka tälleen pääsiäisenä kaupat saattoi olla kokonaan kiinni monta päivää peräkkäin. Ruokaa piti ihan oikeasti ostaa varastoon jos halusi syödä. Jossei ollut käynyt arkena kaupassa niin sitten ei vaan yksinkertaisesti ollut mikään ruokakauppa auki.

Lauantai on pääsiäisenkin aikaan tavallinen lauantai. Silloin pystyi hoitamaan kauppa-asiat. Ravintoloissa oli kiirastorstaina ja lauantaina tanssikielto, eli kuka meni silloin ravintolaan, keskittyi vain ryyppäämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun tv:ssä oli vain yksi kanava ja sitten tuli toinen.

Jonkin ajan päästä kolmas MTV. Sitten neljäs. 

Pikkuhiljaa niitä oli nykyinen määrä.

Naapurikylälle, eli entiseen kuntaan, tuli kakkoskanava katsottavaksi vasta v 1986.

Vierailija kirjoitti:

Telkussa oli myös stereotesti. Ensin kuuluu vasemmasta kaiuttimesta tööt ja kuuluttaja kertoi nyt pitäisi kuulua oikeasta kaiuttimesta tööt. Jos näin oli, stereotelkkusi on kunnossa :D

Se tuli radiosta, höpsö. Ei silloin ollut stereotelkkuja.

Kuinka sairasta että ovilla kierteli tyyppejä ratsaamassa onko tv lupa maksettu, muistan tuon hyvin kun ihmiset vältteli niitä maksuja ja eli vainoissa kun joku pimpotti ovikelloa. Tosin onhan toi tv maksu vieläkin olemassa yle veron muodossa jos oikein oon käsittäny. Sinänsä jotenkin hullun hauska systeemi, että kansalaisilta peritään maksua ohjelmistoon, mihin kansalainen ei voi itse vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai niin. Mun parinymppiset lapset kyllä muistavat tv-lupatarkastajan, joka piipahti meillä syynäämässä onko televisiossa antennijohtoa. Ei ollut.

Tv-lupamaksu poistui vuoden 2012 lopussa, ja sen korvasi vuoden 2013 alusta lähtien pakollinen, verotuspohjainen Yle-vero. 

 

Tuskin siis muistavat.

Kyllä he muistavat vuoden 2011, varsinkin vanhin, joka oli tuolloin jo 9-vuotias.

Niinpä. Näissä muistelujutuissa ihmisillä on usein ihan uskomattomia käsityksiä :D Miten joku voi olla niin toope ettei osaa tuon vertaa laskea, tottakai tämän hetken parikymppiset muistavat nuo ajat, esimerkiksi oma lapsi on juuri 20 eli aloitti koulun vuonna 2013. Muistaa päiväkotiaikansakin ym ja paljon tapahtumia vuodesta 2010 alkaen, kuten sikainfluenssavouhotuksen jne. Täällä ilmeisesti joillain ihmisillä on itsellä niin huono muisti ja aivotoiminta etteivät hahmota minkä ikäisiä ihmiset ovat milloinkin olleet ja mitä he voivat muistaa. 

Täälläkin ihan erityisinä muistoina jotain ilman kaukosäädintä ja videoita elämistä ja tuon päälle "minulla nuoruudessa ei ollut älykännykkää" -opettamista muka huonomuistisille itseä nuoremmille vaikka tämän hetken +40v suht harvalla oli heti yläasteella oma kännykkä ja suureen someen on laajemmin menty reilusti yli kaksikymppisinä. Toisessa kohtaa kehutaan että NMT-ajat ovat hyvin muistissa kun on itse oltu ihan etulinjassa teknologiassa. On ikäänkuin eletty puhelimeton ja askeettinen nuoruus mutta silti tiedetty ja koettu ensimmäisenä kaikki nykyaikainen :D Kaikenlaista.