Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut kysyy treffeillä jostain viisivuotissuunnitelmista ja musiikkimauista?
31.03.2026 |
En minä ainakaan tiedä missä olen viiden vuoden päästä, ja jokainen voi kuunnella lempimusaansa kuulokkeilla niin kovaa kuin korvat kestää.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt muistinkin miksen treffaile, muistuttaa aivan liikaa jotain työnhakua.
Sama. Tavoitteet ja hyöty tärkeimpiä.
Niin, kuten tässäkin keskustelussa näkee. Ei haluaisi vahingossakaan joutua jättää työpaikkaa kumppanin vuoksi. Huomaa prioriteetit. Kiinnostavat näitä lähinnä se miten "kumppani" hyödyttäisi omien tavotteiden saavuttamista.
No miksi hemmetissä valitsisit sellaisen kumppanin, jonka kanssa oleminen veisi sinut kauemmaksi omista tavoitteistasi? Kun valitsee kumppanin, jolla on yhteensopivat tavoitteet niin kummankin elämänlaatu paranee.
Mutta ei ihmiset toimi niin, että voit vaan syöttää kysymyksen ja saada täydellisen vastauksen. Ihmisiin pitää tutustua ja tunnustella heidän asenteitaan ja mielipiteitään. Monikaan ei anna kaikkea suoraan.
Niin nuo aloituksessa mainitut kysymykset ovat juuri olennainen osa sitä tutustumista ja kysymällähän se toisen asenne juuri selviää. Jos musiikki on itsellesi elämäsi suurin intohimo ja toinen vastaa, että musiikki on hänelle yks ja sama niin kyllähän se jo aika selkeästi kertoo, että ette ole yhteensopivia.
Aijaa. Mun mielestä terveeseen suhteeseen kuuluu, että kummallakin on myös ihan omat juttunsa, joiden ei tarvitsekään kiinnostaa toista osapuolta.
Vai teetkö itse kaikkea samaa mitä puolisosi, eikö hänellä saa olla mitään omia mielenkiinnonkohteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäisi ainoiksi treffeiksi, en pidä tuon tyyppisistä ihmisistä.
Musiikin osalta kyllä ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 50v ja multa jos joku kysyis 5-vuotissuunnitelmaa niin vastaisin varmaan että toivon et mul on töitä ja koira on elossa ja mä oon terve toimintakykyinen ihminen. Lapset on tehty ja ammatti valittu ja töitä tehdään. Se omaisuus minkä hankkiminen on kiinnostanut, on hankittu. Mut täysin validi kysymys lapsettomille kolmekymppisille ilman muuta.
Musiikkimaulla ei oo hirveetä väliä, kunhan sillä on itselle väliä. Eli epäilyttävin ihminen on se joka sanoo kuuntelevansa "mitä vaan laidasta laitaan" . Ihanko totta? Iskelmää, fuusiojazzia, reggaetonia, skata ja barokkiklasua? Ei, ei ja vielä kerran ehdottomasti ei.
Ihmettelen näitä, jotka sanoo että kumppanin musamaulla ei ole väliä. Siis ihan yksi ja sama, kuunteleeko kumppani innokkaasti humppaa vai hardcore technoa? Ja ihan sama, haluaako kumppani viettää kanssasi viikonlopun lavatansseissa vai kovalla bassolla jyskyttävissä, pimeissä klubeissa ja reiveissä, joissa meno on aika eri tasolla?
No mulle sillä ei ole niin väliä, millaista musiikkia kumppani kuuntelee. Mikään musiikki ei ärsytä minua, kunhan sitä ei huudateta yöllä. Ennemmin suhtaudun uteliaasti kaikkeen uuteen. Kumppanin kanssa on käyty yhdessä lavatansseista (puoliso tykkää) rockfestareille (minä tykkään). Ja välillä voi mennä myös vaikka kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä nuo on huonoja kysymyksiä, niin mistä te itse sitten juttelette treffeillä?
Yleisistä asioista, ei liian henkilökohtaisuuksista. Työhaastattelussa viisivuotissuunnitelman kysyminen on eri asia, koska siinä kysytään nimenomaan spesifisti uran kannalta. Treffi-aspektissa viisivuotissuunnitelma taas on henkilökohtaista elämää koskeva kysymys, ja liian aikainen joillekin.
Itse näkisin treffit tunnusteluna, enkä tod halua avautua itsestäni, elämästäni saati unelmistani jollekin käytännössä randomille. Paneminenkin on paljon vähemmän personal, kuin unelmistaan ja henkilökohtaisen elämän suunnitelmistaan ja tavoitteistaan kertominen. Siis paljon vähemmän personal. Sitähän voi panna tietämättä toisesta oikein mitään. Sit taas toiset odottaa, että pitäisi avautua nopeasti. Utelevat ja kyselevät. Parhaan pelkän panon kanssa juteltiin ensin monta tuntia, mutta vain maailmasta, taiteesta ym. emmekä toistemme elämistä.
Parisuhde on vielä henkilökohtaisempi ja läheisempi asia kuin työsuhde, joten siksi niitä henkilökohtaisia asioita kysytään. Tällöin ei päädy yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka unelmat ja tavoitteet ei ole yhteensopivia omien unelmien ja tavoitteiden kanssa.
Onpas ihmiset nykyään joustamattomia.
Onko parisuhde sinulle joku väline, millä taloudellisesti mahdollistat omien tarkkojen suunnitelmiesi toteutumisen, vai mikä on ylipäätään motiivisi hakea parisuhdetta? Kuulostaa välinearvolta.
Ei minulla ole minkäänlaista ongelmaa olla ihmisen kanssa, jolla on ihan omat haaveensa ja minulla omani. Kumpiakin toteutellaan mahdollisuuksien mukaan. Ne on ihan muut asiat, jotka pitää meitä yhdessä.
No kerro, miten onnistuu yhteiselämä, jossa sinun suunnitelmana on asua luksuskattohuoneistossa New Yorkissa, rakentaa kansainvälistä uraa, verkostoitua, käydä fine dining -ravintoloissa, matkustaa jatkuvasti ja elää nopearytmistä kaupunkielämää ja toisen tavoitteena on hankkia iso lapsikatra, asua sukutilalla Pohjois-Pohjanmaalla, herätä aamulypsyyn, elää hyvin paikallista, rauhallista ja perhekeskeistä arkea ja sitoutua yhteen paikkaan vuosikymmeniksi?
Tämä kuulostaa kyllä täysin deittiappien ongelmalta, jos sieltä valitaan aivan eri tyyppistä treffiseuraa pelkän naaman perusteella ja sivuutetaan kaikki muut tyyli- ja tunnelmaseikat (sekä mahdolliset tekstit).
Noin muutoin ihmiset hakeutuu muutenkin samanhenkisten seuraan, eli kuvailemasi henkilöt eivät edes ihastu toisiinsa.
No varmaan sen takia että ei kukaan jaksa aikuisena enää mitään haahuilijaa katsoa. Kertoo aika paljon kiinnostuksen kohteista ja tavoitteista toi 5 vuotissuunnitelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Everyones got a plan until the get punched in the face
Täysin hullua kuvitella että pystyy mitenkään tekemään mitään ton mittakaavan suunnitelmia. Sopeutuminen, nopea reagointi muutoksiin ja luova hulluus voittaa kaikki nuo suunnitelmat. Autistiset suunnittelijat päätyvät puiston penkeillä nauttimaan pussikaljaa kun "elämän kova koulu" ei sattunutkaan toimimaan niinkuin nuo main-character-syndroomalaiset kuvittelivat.
Tietysti suunnitelmat pitää sisällään myös mahdollisuuden muutoksiin, ja tietysti täytyy voida reagoida nopeasti ja improvisoida toteutuksen kanssa tarvittaessa.
Ei ne viisivuotis- tai kymmenvuotissuunnitelmat sitä tarkoita, että niitä täytyisi aivan orjallisesti noudattaa, tai ettei matkaa saisi taittaa tyylillään ja vaihdellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisissa ihmetyttää enemmän se, että on joku kielettyjen aiheiden lista treffeille. Joku musamaku nyt on ihan perus small talk kysymys, josta vois sitten poikia enemmän jutun juurta tai ei.
Itse en jotenkin tykkää keskustella tuosta yhtään.
No jos se toinen henkilö on puolestaan sellainen, joka rakastaa musiikista keskustelua, niin juuri siksi tuo kysymys on tärkeä tuoda esille. Musiikkimaku liittyy usein elämäntyyliin, arkeen ja siihen, mitä tykkää tehdä vapaa-ajalla. Se voi myös paljastaa aika nopeasti, että teidän kiinnostuksen kohteet ovat melko erilaiset, mikä taas viittaa siihen, että ehkä te ette ole kovin yhteensopivia. Tällöin toiselle voisi sopia paremmin kumppani, joka suhtautuu musiikkiin yhtä intohimoisesti kuin hän itse ja sinä taas voit etsiä jonkun muun, jolle se ei ole niin iso juttu.
Musiikkimaku kertoo kyllä todella paljon henkilön persoonallisuudesta. Tossa aiemmin joku vertasi humppaa ja technoa ja ihan tottahan se on, että erittäin epätodennäköistä se, että sama ihmistyyppi viihtyisi sekä lavatansseissa että techno-bileissä. Ja se, että et kuuntele musiikkia juuri ollenkaan tai että kuuntelet vain listahittejä kertoo sekin myös paljon sinun luonteestasi.
Millainen on luonteeltaan ihminen, joka ei juurikaan kuuntele musiikkia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5-vuotissuunnitelma on sanana tylsä, mutta ymmärrän pointin. Ehkä parempi olisi selvittää ihmisen haaveita ja miten vakavissaan hän on niiden kanssa. Aikuinen jolla ei ole mielessä mitään edes pientä juttua mitä haluaisi tavoitella ja joka on valmis vuodesta toiseen elämään samaa kuviota on kyllä raskas tapaus.
Haaveet ja tavoitteet on kyllä ihan eri asia, kuin joku autistinen viisivuotissuunnitelma.
Mulla on ollut useampikin paperille kirjattu selkeä viisivuotissuunnitelma, mutta en ole oikein osannut toteuttaa niitä :D
Et tämäkin näkökulma: suunnitelmia voi olla, toteutus voi olla vähän niin ja näin. Toiset toki onnistuu siinäkin tai ylipäätään pysyy suunnitelmissaan.
hikarit yhteen sopii <3
Mä kyl ihan tykkäisin, jos tehtäisiin miehen kanssa tuollaisia suunnitelmia ja pyrittäisiin sitten yhdessä niitä kohti. Toisesta tulee sopivasti tukea, yksin on hankalampaa ja helpompi myös lässähtää ja haahuta.
Jos haluaa saavuttaa unelmiaan, voi tuollaiset tavoitteet ja systemaattiset etapit auttaa.
Harva varmaan vastaa, että jos en joudu työttömäksi (voi käydä jokaiselle) niin olen samassa duunissa taas kevät ja kesälomaa odottelemassa?
Mitä tuohon pitää vastata? Aion vielä opiskella lisää ja nousukiitää asiantuntijaurallani raketin lailla kunnes eläköidyn ja hölmönä mietin, tässäkö se oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisissa ihmetyttää enemmän se, että on joku kielettyjen aiheiden lista treffeille. Joku musamaku nyt on ihan perus small talk kysymys, josta vois sitten poikia enemmän jutun juurta tai ei.
Itse en jotenkin tykkää keskustella tuosta yhtään.
No jos se toinen henkilö on puolestaan sellainen, joka rakastaa musiikista keskustelua, niin juuri siksi tuo kysymys on tärkeä tuoda esille. Musiikkimaku liittyy usein elämäntyyliin, arkeen ja siihen, mitä tykkää tehdä vapaa-ajalla. Se voi myös paljastaa aika nopeasti, että teidän kiinnostuksen kohteet ovat melko erilaiset, mikä taas viittaa siihen, että ehkä te ette ole kovin yhteensopivia. Tällöin toiselle voisi sopia paremmin kumppani, joka suhtautuu musiikkiin yhtä intohimoisesti kuin hän itse ja sinä taas voit etsiä jonkun muun, jolle se ei ole niin iso juttu.
Musiikkimaku kertoo kyllä todella paljon henkilön persoonallisuudesta. Tossa aiemmin joku vertasi humppaa ja technoa ja ihan tottahan se on, että erittäin epätodennäköistä se, että sama ihmistyyppi viihtyisi sekä lavatansseissa että techno-bileissä. Ja se, että et kuuntele musiikkia juuri ollenkaan tai että kuuntelet vain listahittejä kertoo sekin myös paljon sinun luonteestasi.
Mitä se kertoo luonteesta?
Ei se tietenkään kerro kaikkea, mutta antaa suuntaa siitä, millaisista asioista ihminen nauttii ja miten viettää aikaansa. Jos joku kuuntelee paljon musiikkia, etsii jatkuvasti uutta musiikkia ennakkoluulottomasti, käy keikoilla ja ehkä tekee itsekin, se kertoo usein uteliaisuudesta, elämyshakuisuudesta ja halusta kokea asioita intensiivisesti. Jos taas musiikki on yhdentekevää eikä käy musiikkitapahtumista, se voi kertoa siitä, että elämäntyyli saattaa olla yksitoikkoisempi tai että arvostaa täysin erilaisia kokemuksia. Ja jos kuuntelee lähinnä listahittejä, niin se kertoo melko suoraan siitä, että on aika tavis eikä musiikki ole mikään erityisen tärkeä tai syvällinen kiinnostuksen kohde. Ja kyllä eri musiikkityylitkin usein linkittyvät erilaisiin arvoihin ja ympäristöihin. Lavatansseissa viihtyvä arvostaa usein perinteitä ja tietynlaista sosiaalista rakennetta, kun taas esimerkiksi techno-skenessä viihtyvät voivat arvostaa enemmän luovuutta, uuden kokeilemista ja rajojen rikkomista. Tämä on todella tärkeää parisuhteen kannalta.
Raskas musiikki kolahtaa, joten listakama on täysin poissuljettua. Ymmärrän yhteneväisen musiikkimaun tärkeyden.
On myös hyvä suunnitella elämää pidemmälle, mutta ennen kaikkea opetella tuntemaan itsensä. Mitä haluaa, mitä ei halua ja ylipäätään kuka olen juuri nyt. Tämä unohtuu monelta arjen pyörityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisissa ihmetyttää enemmän se, että on joku kielettyjen aiheiden lista treffeille. Joku musamaku nyt on ihan perus small talk kysymys, josta vois sitten poikia enemmän jutun juurta tai ei.
Itse en jotenkin tykkää keskustella tuosta yhtään.
No jos se toinen henkilö on puolestaan sellainen, joka rakastaa musiikista keskustelua, niin juuri siksi tuo kysymys on tärkeä tuoda esille. Musiikkimaku liittyy usein elämäntyyliin, arkeen ja siihen, mitä tykkää tehdä vapaa-ajalla. Se voi myös paljastaa aika nopeasti, että teidän kiinnostuksen kohteet ovat melko erilaiset, mikä taas viittaa siihen, että ehkä te ette ole kovin yhteensopivia. Tällöin toiselle voisi sopia paremmin kumppani, joka suhtautuu musiikkiin yhtä intohimoisesti kuin hän itse ja sinä taas voit etsiä jonkun muun, jolle se ei ole niin iso juttu.
Musiikkimaku kertoo kyllä todella paljon henkilön persoonallisuudesta. Tossa aiemmin joku vertasi humppaa ja technoa ja ihan tottahan se on, että erittäin epätodennäköistä se, että sama ihmistyyppi viihtyisi sekä lavatansseissa että techno-bileissä. Ja se, että et kuuntele musiikkia juuri ollenkaan tai että kuuntelet vain listahittejä kertoo sekin myös paljon sinun luonteestasi.
Millainen on luonteeltaan ihminen, joka ei juurikaan kuuntele musiikkia?
Mulla on tuollainen kaveri, ja hän suorittaa ja saavuttaa agentin lailla tavoitteitaan elämässä. Osaa kyllä myös pitää hauskaa, mutta musiikkia ei kuuntele kuin näissä hauskanpitotilanteissa ja tanssiessa muiden kanssa. Ja siinäkin se musiikki on vain taustana, ei hän sitä sillä tavalla kuuntele.
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla ei ole 5-vuotissuunnitelmia, minkä ikäisiä olette ja millaista elämänne on tällä hetkellä?
Ja te, joille kumppanin musiikkimaku on yhdentekevä: kuinka suuri osa musiikki on omaa elämäänne? Mitä musiikkia kuuntelette, ja käyttekö lainkaan keikoilla tai festareilla?
Kuuntelen vain autoradiota mutta käyn vuosittain kuudesta kymmeneen musiikkitapahtumissa laidasta laitaan: sinfoniaorkesterin konsertteja, rokkia, heviä, poppia, bluesia, kaikki kesäfestarit ja keikat laidasta laitaan, historiallinen musiikki jne. kirkkokuoroja, räppiä, iskelmää. No joo Jazz ei uppoa, siinä menee raja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harva varmaan vastaa, että jos en joudu työttömäksi (voi käydä jokaiselle) niin olen samassa duunissa taas kevät ja kesälomaa odottelemassa?
Mitä tuohon pitää vastata? Aion vielä opiskella lisää ja nousukiitää asiantuntijaurallani raketin lailla kunnes eläköidyn ja hölmönä mietin, tässäkö se oli?
Kai ihmisen elämässä on muutkin kuin työt ja ura?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä nuo on huonoja kysymyksiä, niin mistä te itse sitten juttelette treffeillä?
Yleisistä asioista, ei liian henkilökohtaisuuksista. Työhaastattelussa viisivuotissuunnitelman kysyminen on eri asia, koska siinä kysytään nimenomaan spesifisti uran kannalta. Treffi-aspektissa viisivuotissuunnitelma taas on henkilökohtaista elämää koskeva kysymys, ja liian aikainen joillekin.
Itse näkisin treffit tunnusteluna, enkä tod halua avautua itsestäni, elämästäni saati unelmistani jollekin käytännössä randomille. Paneminenkin on paljon vähemmän personal, kuin unelmistaan ja henkilökohtaisen elämän suunnitelmistaan ja tavoitteistaan kertominen. Siis paljon vähemmän personal. Sitähän voi panna tietämättä toisesta oikein mitään. Sit taas toiset odottaa, että pitäisi avautua nopeasti. Utelevat ja kyselevät. Parhaan pelkän panon kanssa juteltiin ensin monta tuntia, mutta vain maailmasta, taiteesta ym. emmekä toistemme elämistä.
Parisuhde on vielä henkilökohtaisempi ja läheisempi asia kuin työsuhde, joten siksi niitä henkilökohtaisia asioita kysytään. Tällöin ei päädy yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka unelmat ja tavoitteet ei ole yhteensopivia omien unelmien ja tavoitteiden kanssa.
Onpas ihmiset nykyään joustamattomia.
Onko parisuhde sinulle joku väline, millä taloudellisesti mahdollistat omien tarkkojen suunnitelmiesi toteutumisen, vai mikä on ylipäätään motiivisi hakea parisuhdetta? Kuulostaa välinearvolta.
Ei minulla ole minkäänlaista ongelmaa olla ihmisen kanssa, jolla on ihan omat haaveensa ja minulla omani. Kumpiakin toteutellaan mahdollisuuksien mukaan. Ne on ihan muut asiat, jotka pitää meitä yhdessä.
No kerro, miten onnistuu yhteiselämä, jossa sinun suunnitelmana on asua luksuskattohuoneistossa New Yorkissa, rakentaa kansainvälistä uraa, verkostoitua, käydä fine dining -ravintoloissa, matkustaa jatkuvasti ja elää nopearytmistä kaupunkielämää ja toisen tavoitteena on hankkia iso lapsikatra, asua sukutilalla Pohjois-Pohjanmaalla, herätä aamulypsyyn, elää hyvin paikallista, rauhallista ja perhekeskeistä arkea ja sitoutua yhteen paikkaan vuosikymmeniksi?
Silloin jos rakastutaan niin tehdään komromisseja. Jotkut muuttavat rakkauden perässä vaikka maapallon toiselle puolelle, vaikka ennen rakkauden löytymistä olisikin ollut ihan eri suunnitelmat.
Sinulle rakkaus ilmeisesti ihan vieras konsepti? Kuulostaa ihan siltä, että omat tavoitteet on pääasia ja mahdollinen kumppni vaan joku hyödyke, kenen avulla voi omat unelmat saavuttaa. Huh miten tylsähtä ja ahdistavalta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä nuo on huonoja kysymyksiä, niin mistä te itse sitten juttelette treffeillä?
Yleisistä asioista, ei liian henkilökohtaisuuksista. Työhaastattelussa viisivuotissuunnitelman kysyminen on eri asia, koska siinä kysytään nimenomaan spesifisti uran kannalta. Treffi-aspektissa viisivuotissuunnitelma taas on henkilökohtaista elämää koskeva kysymys, ja liian aikainen joillekin.
Itse näkisin treffit tunnusteluna, enkä tod halua avautua itsestäni, elämästäni saati unelmistani jollekin käytännössä randomille. Paneminenkin on paljon vähemmän personal, kuin unelmistaan ja henkilökohtaisen elämän suunnitelmistaan ja tavoitteistaan kertominen. Siis paljon vähemmän personal. Sitähän voi panna tietämättä toisesta oikein mitään. Sit taas toiset odottaa, että pitäisi avautua nopeasti. Utelevat ja kyselevät. Parhaan pelkän panon kanssa juteltiin ensin monta tuntia, mutta vain maailmasta, taiteesta ym. emmekä toistemme elämistä.
Parisuhde on vielä henkilökohtaisempi ja läheisempi asia kuin työsuhde, joten siksi niitä henkilökohtaisia asioita kysytään. Tällöin ei päädy yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka unelmat ja tavoitteet ei ole yhteensopivia omien unelmien ja tavoitteiden kanssa.
Onpas ihmiset nykyään joustamattomia.
Onko parisuhde sinulle joku väline, millä taloudellisesti mahdollistat omien tarkkojen suunnitelmiesi toteutumisen, vai mikä on ylipäätään motiivisi hakea parisuhdetta? Kuulostaa välinearvolta.
Ei minulla ole minkäänlaista ongelmaa olla ihmisen kanssa, jolla on ihan omat haaveensa ja minulla omani. Kumpiakin toteutellaan mahdollisuuksien mukaan. Ne on ihan muut asiat, jotka pitää meitä yhdessä.
No kerro, miten onnistuu yhteiselämä, jossa sinun suunnitelmana on asua luksuskattohuoneistossa New Yorkissa, rakentaa kansainvälistä uraa, verkostoitua, käydä fine dining -ravintoloissa, matkustaa jatkuvasti ja elää nopearytmistä kaupunkielämää ja toisen tavoitteena on hankkia iso lapsikatra, asua sukutilalla Pohjois-Pohjanmaalla, herätä aamulypsyyn, elää hyvin paikallista, rauhallista ja perhekeskeistä arkea ja sitoutua yhteen paikkaan vuosikymmeniksi?
Silloin jos rakastutaan niin tehdään komromisseja. Jotkut muuttavat rakkauden perässä vaikka maapallon toiselle puolelle, vaikka ennen rakkauden löytymistä olisikin ollut ihan eri suunnitelmat.
Sinulle rakkaus ilmeisesti ihan vieras konsepti? Kuulostaa ihan siltä, että omat tavoitteet on pääasia ja mahdollinen kumppni vaan joku hyödyke, kenen avulla voi omat unelmat saavuttaa. Huh miten tylsähtä ja ahdistavalta kuulostaa.
Ei kompromissi tuollaisissa tapauksissa johda kuin väistämättömään eroon ja lasten kasvamiseen eri maassa toisen vanhempansa kanssa..
Noin erilaisten ihmisten ei pidä mennä alunperinkään yhteen, eikä tuollaiset yleensä ihastukaan toisiinsa. Eri asia nykyään, kun deittiapeista väkisillä tavataan kaikkia aivan erilaisia tyyppejä joihin ei livenä koskaan törmäisi omien elämänpiirien ja kiinnostuksenkohteiden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisissa ihmetyttää enemmän se, että on joku kielettyjen aiheiden lista treffeille. Joku musamaku nyt on ihan perus small talk kysymys, josta vois sitten poikia enemmän jutun juurta tai ei.
Itse en jotenkin tykkää keskustella tuosta yhtään.
No jos se toinen henkilö on puolestaan sellainen, joka rakastaa musiikista keskustelua, niin juuri siksi tuo kysymys on tärkeä tuoda esille. Musiikkimaku liittyy usein elämäntyyliin, arkeen ja siihen, mitä tykkää tehdä vapaa-ajalla. Se voi myös paljastaa aika nopeasti, että teidän kiinnostuksen kohteet ovat melko erilaiset, mikä taas viittaa siihen, että ehkä te ette ole kovin yhteensopivia. Tällöin toiselle voisi sopia paremmin kumppani, joka suhtautuu musiikkiin yhtä intohimoisesti kuin hän itse ja sinä taas voit etsiä jonkun muun, jolle se ei ole niin iso juttu.
Musiikkimaku kertoo kyllä todella paljon henkilön persoonallisuudesta. Tossa aiemmin joku vertasi humppaa ja technoa ja ihan tottahan se on, että erittäin epätodennäköistä se, että sama ihmistyyppi viihtyisi sekä lavatansseissa että techno-bileissä. Ja se, että et kuuntele musiikkia juuri ollenkaan tai että kuuntelet vain listahittejä kertoo sekin myös paljon sinun luonteestasi.
Mitä se kertoo luonteesta?
Ei se tietenkään kerro kaikkea, mutta antaa suuntaa siitä, millaisista asioista ihminen nauttii ja miten viettää aikaansa. Jos joku kuuntelee paljon musiikkia, etsii jatkuvasti uutta musiikkia ennakkoluulottomasti, käy keikoilla ja ehkä tekee itsekin, se kertoo usein uteliaisuudesta, elämyshakuisuudesta ja halusta kokea asioita intensiivisesti. Jos taas musiikki on yhdentekevää eikä käy musiikkitapahtumista, se voi kertoa siitä, että elämäntyyli saattaa olla yksitoikkoisempi tai että arvostaa täysin erilaisia kokemuksia. Ja jos kuuntelee lähinnä listahittejä, niin se kertoo melko suoraan siitä, että on aika tavis eikä musiikki ole mikään erityisen tärkeä tai syvällinen kiinnostuksen kohde. Ja kyllä eri musiikkityylitkin usein linkittyvät erilaisiin arvoihin ja ympäristöihin. Lavatansseissa viihtyvä arvostaa usein perinteitä ja tietynlaista sosiaalista rakennetta, kun taas esimerkiksi techno-skenessä viihtyvät voivat arvostaa enemmän luovuutta, uuden kokeilemista ja rajojen rikkomista. Tämä on todella tärkeää parisuhteen kannalta.
Ääh.. ootko joku 60v? Ei kukaan nykyään ajattele noin suppeasti.
Niiden kysymysten tarkoitus on seuloa sitä itselle sopivaa kumppania epäsopivien joukosta.
Mitäs ap itse kysyy? Alakko oleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joilla ei ole 5-vuotissuunnitelmia, minkä ikäisiä olette ja millaista elämänne on tällä hetkellä?
Ja te, joille kumppanin musiikkimaku on yhdentekevä: kuinka suuri osa musiikki on omaa elämäänne? Mitä musiikkia kuuntelette, ja käyttekö lainkaan keikoilla tai festareilla?
Kuuntelen vain autoradiota mutta käyn vuosittain kuudesta kymmeneen musiikkitapahtumissa laidasta laitaan: sinfoniaorkesterin konsertteja, rokkia, heviä, poppia, bluesia, kaikki kesäfestarit ja keikat laidasta laitaan, historiallinen musiikki jne. kirkkokuoroja, räppiä, iskelmää. No joo Jazz ei uppoa, siinä menee raja.
Mutta mitä jos kumppaniehdokas kuuntelisi pelkästään jazzia, kertoisi sinulle, että haluaisi kiertää kanssasi kaikki mahdolliset jazz-tapahtumat niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, soittaisi ja laulaisi itse jazz-musiikkia ja kaikki hänen ystävänsä olisivat jazz-piireistä?
Minun motiivini on löytää ihminen, joka jakaa samat kiinnostuksen kohteet, arvomaailman ja tulevaisuuden tavoitteet. En näe ainuttakaan syytä mennä yhteen sellaisen kumppanin kanssa, joka haluaa elämässä täysin päinvastaisia asioita kuin itse. Parisuhteessa eläminen on huomattavasti helpompaa ja merkityksellisempää, kun molemmat haluavat edes suurin piirtein samoja asioita.