Miksi jotkut kysyy treffeillä jostain viisivuotissuunnitelmista ja musiikkimauista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kysyy mikä niitä kiinnostaa. Viisivuotissuunnitelma kertoo suunniteleeko ihminen elämäänsä, vai vain on. Musiikkimaku kertoo ihmisen kulttuurimausta jotain ja sen onko edes yhtään yhteensopiva.

Amen. Iskelmän mädättämät aivot eivät sovi yhteen sellaisen kanssa, joka kuuntelee mongolialaista örinäheviä. 

 

Ja kenellä aikuisella ihmisellä ei ole viisivuotissuunnitelmaa? Tietenkään se ei tarkoita, että pitäisi olla juuri viiden vuoden suunnitelma, mutta jotain täsmällisiä suunnitelmia tulevaisuudelle kumminkin. Ei vain päämäärätöntä ajelehtimista. 

 

 

 

Mongolialainen örinähevi kuulostaa just siltä, että joku erikoisuudentavoittelijatavis on löytänyt keinon tuntea itsensä vähän spesiaalimmaksi.

Varmaan aikuisväestössä on aika paljon sellaista porukkaa joilla talo/asunto maksettu, vakiduunit rullaa, sosiaalinen elämä rullaa ja läheissuhteet hyvät, harrastukset rullaa jne. eikä sen kummempia suunnitelmia. Kerran-kaks vuodessa joku matka, siinä se.

Toki vähemmistö, mutta aikuisväestössä sitten on myös sellaisia, jotka haluavat viettää elämäänsä lentokoneesta hyppien, vuoria kiipeillen ja maailmaa matkaillen. Tämmöisen kumppaniksi tuskin sopii sellainen, joka kerran vuodessa matkustaa valmislomalle Mallorcalle.

Paitsi jos se seikkailija tykkää, että kumppani odottaa kotona. Ja kumppani on itsenäinen luonne jota ei haittaa, että saa olla yksin omassa rauhassaan eikä seikkailija ole hönkimässä niskaan. Saa ikään kuin rusinat pullasta. Ei tarvi jakaa kauheasti arkea, mutta kaikki arjen maksut menee vähintään puoliksi :D

Toki jatsiahan me
tultiin kuulemaan
Erehdyitkin mua
fiksuksi luulemaan
Mutta toisaalta
olinhan toisaalta

Sinuun rakastuin
vanhenimme
lääkäriksi luin
Mutta jatsi,
pelkään pahoin
elää enää apurahoin

Vierailija kirjoitti:

Toinen haluaa ostaa asunnon, toinen vaihtaa alaa ja opiskella 5 vuotta, yksi perustaa yrityksen, joku jättäytyä töistä pois ja kalastella päivät putkät. Kyllä nuo on tärkeä tietää. Miksi tuhlata aikaa, jos suunnitelmat täysin päinvastaiset tai yhteensopimattomat

No sitten on myös ihmisiä, joita kiinnostaa erilaiset ihmiset. Esim minä ja kumppanini olemme sellaisia. Joitakin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja suunnitelmia on, mutta ei suinkaan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joilla ei ole 5-vuotissuunnitelmia, minkä ikäisiä olette ja millaista elämänne on tällä hetkellä? 

 

Ja te, joille kumppanin musiikkimaku on yhdentekevä: kuinka suuri osa musiikki on omaa elämäänne? Mitä musiikkia kuuntelette, ja käyttekö lainkaan keikoilla tai festareilla?

Kuuntelen vain autoradiota mutta käyn vuosittain kuudesta kymmeneen musiikkitapahtumissa laidasta laitaan: sinfoniaorkesterin konsertteja, rokkia, heviä, poppia, bluesia, kaikki kesäfestarit ja keikat laidasta laitaan, historiallinen musiikki jne. kirkkokuoroja, räppiä, iskelmää. No joo Jazz ei uppoa, siinä menee raja. 

Mutta mitä jos kumppaniehdokas kuuntelisi pelkästään jazzia, kertoisi sinulle, että haluaisi kiertää kanssasi kaikki mahdolliset jazz-tapahtumat niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, soittaisi ja laulaisi itse jazz-musiikkia ja kaikki hänen ystävänsä olisivat jazz-piireistä?

Sitten kiertäisin hänen kanssaan jazz-tapahtumat. Sehän olisi yhteistä aikaa rakkaan ihmisen kanssa eli laatuaikaa. Itsekö jättäisit menemättä vain siksi, ettet tykkäisi kyseisestä musagenrestä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niiden kysymysten tarkoitus on seuloa sitä itselle sopivaa kumppania epäsopivien joukosta.

 

Mitäs ap itse kysyy? Alakko oleen?

Tutustun ihmiseen itseensä, en hänen suunnitelmiinsa 👍

Miten ne pystyy erottamaan?

Kysytkö tosissasi? 

Hyi miten ahdistava ketju 🤢

Kalastus ja biletys eivät ole ollenkaan sellaisia harrastuksia, jotka sulkisivat toisensa pois ja tekisivät ihmisistä toisilleen liian epäsopivia.

Sen sijaan tuo toinen esimerkki on, eli nopearytminen kansainvälinen luksuselämä New Yorkissa vs. perinteikäs Pohjanmaan perhe-elämä. Ei näitä esimerkkejä voi verratakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joilla ei ole 5-vuotissuunnitelmia, minkä ikäisiä olette ja millaista elämänne on tällä hetkellä? 

 

Ja te, joille kumppanin musiikkimaku on yhdentekevä: kuinka suuri osa musiikki on omaa elämäänne? Mitä musiikkia kuuntelette, ja käyttekö lainkaan keikoilla tai festareilla?

Kuuntelen vain autoradiota mutta käyn vuosittain kuudesta kymmeneen musiikkitapahtumissa laidasta laitaan: sinfoniaorkesterin konsertteja, rokkia, heviä, poppia, bluesia, kaikki kesäfestarit ja keikat laidasta laitaan, historiallinen musiikki jne. kirkkokuoroja, räppiä, iskelmää. No joo Jazz ei uppoa, siinä menee raja. 

Mutta mitä jos kumppaniehdokas kuuntelisi pelkästään jazzia, kertoisi sinulle, että haluaisi kiertää kanssasi kaikki mahdolliset jazz-tapahtumat niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, soittaisi ja laulaisi itse jazz-musiikkia ja kaikki hänen ystävänsä olisivat jazz-piireistä?

Sitten kiertäisin hänen kanssaan jazz-tapahtumat. Sehän olisi yhteistä aikaa rakkaan ihmisen kanssa eli laatuaikaa. Itsekö jättäisit menemättä vain siksi, ettet tykkäisi kyseisestä musagenrestä? 

Jazz ei olisi itselleni niin suuri ongelma, mutta en pidä mahdollisena, että olisin kiinnostunut, saati sitten rakastuisin, ihmiseen, joka kuuntelee humppaa ja viettää kaiken aikansa lavatansseissa. Minulle parisuhteessa on tärkeää yhteiset kiinnostuksen kohteet, ja jos toinen on superinnokas jostain sellaisesta asiasta, joka on itselle lähes painajaismaista ajanvietettä, niin ei siitä kyllä suhdetta synny.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joilla ei ole 5-vuotissuunnitelmia, minkä ikäisiä olette ja millaista elämänne on tällä hetkellä? 

 

Ja te, joille kumppanin musiikkimaku on yhdentekevä: kuinka suuri osa musiikki on omaa elämäänne? Mitä musiikkia kuuntelette, ja käyttekö lainkaan keikoilla tai festareilla?

Kuuntelen vain autoradiota mutta käyn vuosittain kuudesta kymmeneen musiikkitapahtumissa laidasta laitaan: sinfoniaorkesterin konsertteja, rokkia, heviä, poppia, bluesia, kaikki kesäfestarit ja keikat laidasta laitaan, historiallinen musiikki jne. kirkkokuoroja, räppiä, iskelmää. No joo Jazz ei uppoa, siinä menee raja. 

Mutta mitä jos kumppaniehdokas kuuntelisi pelkästään jazzia, kertoisi sinulle, että haluaisi kiertää kanssasi kaikki mahdolliset jazz-tapahtumat niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, soittaisi ja laulaisi itse jazz-musiikkia ja kaikki hänen ystävänsä olisivat jazz-piireistä?

Sitten kiertäisin hänen kanssaan jazz-tapahtumat. Sehän olisi yhteistä aikaa rakkaan ihmisen kanssa eli laatuaikaa. Itsekö jättäisit menemättä vain siksi, ettet tykkäisi kyseisestä musagenrestä? 

Jazz ei olisi itselleni niin suuri ongelma, mutta en pidä mahdollisena, että olisin kiinnostunut, saati sitten rakastuisin, ihmiseen, joka kuuntelee humppaa ja viettää kaiken aikansa lavatansseissa. Minulle parisuhteessa on tärkeää yhteiset kiinnostuksen kohteet, ja jos toinen on superinnokas jostain sellaisesta asiasta, joka on itselle lähes painajaismaista ajanvietettä, niin ei siitä kyllä suhdetta synny.

“Hei kulta, ostin meille liput katsomaan Calvin Harrista ensi juhannuksena.”
“Ei kyllä, meidän täytyy jättää se välistä, kun Heinolan Humppahemmot soittaa!”

Vierailija kirjoitti:

Kalastus ja biletys eivät ole ollenkaan sellaisia harrastuksia, jotka sulkisivat toisensa pois ja tekisivät ihmisistä toisilleen liian epäsopivia.

Sen sijaan tuo toinen esimerkki on, eli nopearytminen kansainvälinen luksuselämä New Yorkissa vs. perinteikäs Pohjanmaan perhe-elämä. Ei näitä esimerkkejä voi verratakaan.

Jos toinen bilettää kesät Ibizalla ja toinen kalastelee Kauniaisissa niin eipä tuollainen pariskunta pahemmin toisiaan näe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt muistinkin miksen treffaile, muistuttaa aivan liikaa jotain työnhakua.

Sama. Tavoitteet ja hyöty tärkeimpiä. 

Niin, kuten tässäkin keskustelussa näkee. Ei haluaisi vahingossakaan joutua jättää työpaikkaa kumppanin vuoksi. Huomaa prioriteetit. Kiinnostavat näitä lähinnä se miten "kumppani" hyödyttäisi omien tavotteiden saavuttamista.

No miksi hemmetissä valitsisit sellaisen kumppanin, jonka kanssa oleminen veisi sinut kauemmaksi omista tavoitteistasi? Kun valitsee kumppanin, jolla on yhteensopivat tavoitteet niin kummankin elämänlaatu paranee.

Mutta ei ihmiset toimi niin, että voit vaan syöttää kysymyksen ja saada täydellisen vastauksen. Ihmisiin pitää tutustua ja tunnustella heidän asenteitaan ja mielipiteitään. Monikaan ei anna kaikkea suoraan.

Niin nuo aloituksessa mainitut kysymykset ovat juuri olennainen osa sitä tutustumista ja kysymällähän se toisen asenne juuri selviää. Jos musiikki on itsellesi elämäsi suurin intohimo ja toinen vastaa, että musiikki on hänelle yks ja sama niin kyllähän se jo aika selkeästi kertoo, että ette ole yhteensopivia.

Aijaa. Mun mielestä terveeseen suhteeseen kuuluu, että kummallakin on myös ihan omat juttunsa, joiden ei tarvitsekään kiinnostaa toista osapuolta.

 

Vai teetkö itse kaikkea samaa mitä puolisosi, eikö hänellä saa olla mitään omia mielenkiinnonkohteita? 

Jos toisen kiinnostuksen kohde on matkustella ja bilettää kaikki mahdollinen vapaa-aika ja toisen kiinnostuksen kohde on kalastaa kaikki mahdollinen vapaa-aika niin pidätkö onnistumisprosenttia tällaiselle suhteelle erityisen korkeana?

 

 

 

 

Toinen voi bilettää tyttökavereiden kanssa ja toinen kökkiä kalalla itsekseen tai poikakavereiden kanssa :)

Mutta joo, voihan sitä yhdessäkin bilettää, jos molemmat tykkää. Kalastaminen on sellasta, että harva pariskunta sitä tekee yhdessä. Yleensä vain toinen kalastaa ja toinen harrastaa jotain muuta.

Mutta mikä pointti on mennä yhteen kumppanin kanssa, joka haluaa viettää vapaa-aikaa täysin erilailla kuin sinä? Eikö olisi paljon fiksumpaa, että se biletyttö etsii kumppanikseen bilepojan ja he voivat sitten yhdessä jakaa kivoja elämyksiä ja se Kala-Kalle voi puolestaan etsiää kumppanikseen jonkun vähän rauhallisemman tapauksen?

 

 

 

 

Miksi oletat, että bilettäjätyttö ja kalastajapoika olisivat automaattisesti jotenkin tosi erilaisia? :D Vain sen vuoksi, kun toinen tykkää bilettää ja toinen tykkää kalastaa?

Onhan heidän elämässä paljon muutakin, eikä kukaan ole koko ajan bilettämässä tai kalastamassa - paitsi jos se on heidän työ. Mutta kyllä vaikkapa DJ ja ammattikalastajakin voivat olla yhdessä, miksipä ei!

No kun tuon esimerkin ihmiset olivat juuri sellaisia, että se tyttö haluaa vain biletellä ja matkustella ja mies halua viettää kaiken vapaa-aikansa kalastellen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalastus ja biletys eivät ole ollenkaan sellaisia harrastuksia, jotka sulkisivat toisensa pois ja tekisivät ihmisistä toisilleen liian epäsopivia.

Sen sijaan tuo toinen esimerkki on, eli nopearytminen kansainvälinen luksuselämä New Yorkissa vs. perinteikäs Pohjanmaan perhe-elämä. Ei näitä esimerkkejä voi verratakaan.

Jos toinen bilettää kesät Ibizalla ja toinen kalastelee Kauniaisissa niin eipä tuollainen pariskunta pahemmin toisiaan näe. 

Eihän tuossa ole kyse siitä, että on erilaisia mielenkiinnonkohteita vaan siitä, ettei haluta viettää oman kumppanin kanssa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalastus ja biletys eivät ole ollenkaan sellaisia harrastuksia, jotka sulkisivat toisensa pois ja tekisivät ihmisistä toisilleen liian epäsopivia.

Sen sijaan tuo toinen esimerkki on, eli nopearytminen kansainvälinen luksuselämä New Yorkissa vs. perinteikäs Pohjanmaan perhe-elämä. Ei näitä esimerkkejä voi verratakaan.

Jos toinen bilettää kesät Ibizalla ja toinen kalastelee Kauniaisissa niin eipä tuollainen pariskunta pahemmin toisiaan näe. 

Eihän tuossa ole kyse siitä, että on erilaisia mielenkiinnonkohteita vaan siitä, ettei haluta viettää oman kumppanin kanssa aikaa. 

Niin, koska nyt ne kiinnostuksen kohteet ovat liian erilaiset ja ei päästä yksimielisyyteen siitä mitä tehdään vapaa-aikana. Sehän tässä on juuri pointti että sen toisen seurassa on tylsä olla jos toinen tykkää ainoastaan sellaisista asioista mitä itse et voi sietää. Jos taas molemmat olisivat innokkaita bilettäjiä tai innokkaita kalastajia niin silloin suhde toimisi paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalastus ja biletys eivät ole ollenkaan sellaisia harrastuksia, jotka sulkisivat toisensa pois ja tekisivät ihmisistä toisilleen liian epäsopivia.

Sen sijaan tuo toinen esimerkki on, eli nopearytminen kansainvälinen luksuselämä New Yorkissa vs. perinteikäs Pohjanmaan perhe-elämä. Ei näitä esimerkkejä voi verratakaan.

Jos toinen bilettää kesät Ibizalla ja toinen kalastelee Kauniaisissa niin eipä tuollainen pariskunta pahemmin toisiaan näe. 

Ne kalastajat ja metsästäjät kökkii muutenkin kalalla tai metsällä kesän/syksyn, joten parempi vain jos keksii itselleen muuta tekemistä sillä aikaa eikä vain tuhaile kotona, että taas se mies on poissa. Ja äärimmäisen harvalla kalastajalla tai metsästäjällä on vaimo mukana reissuillaan.

Humpan kutsu kun kajahtaa
hop-hop kylkiin kannuksia
silmään isompaa vaihdetta
eipäs paineta jarrua
Humppaa taikka kuole
taikka humppaa
taikka humppaa ja kuole
Humppaa taikka kuole

Kuulostaa siltä että 30v. nainen on kyllästynyt k-sirkukseen ja haluaa nyt jonkun kilttimiehen siittämään ja maksamaan elareita, kunhan on ensin leikkinyt pari vuotta narsistin mielisairasta peliä, nimeltä "parisuhde". Miehet, vältelkää suomalaisia naisia.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kysyy mikä niitä kiinnostaa. Viisivuotissuunnitelma kertoo suunniteleeko ihminen elämäänsä, vai vain on. Musiikkimaku kertoo ihmisen kulttuurimausta jotain ja sen onko edes yhtään yhteensopiva.

Mitä musta kertoo se, että voin kuunnella yhtä hyvin klassista kuin Antti Tuiskuakin? Tai vaikka junglea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joilla ei ole 5-vuotissuunnitelmia, minkä ikäisiä olette ja millaista elämänne on tällä hetkellä? 

 

Ja te, joille kumppanin musiikkimaku on yhdentekevä: kuinka suuri osa musiikki on omaa elämäänne? Mitä musiikkia kuuntelette, ja käyttekö lainkaan keikoilla tai festareilla?

Kuuntelen vain autoradiota mutta käyn vuosittain kuudesta kymmeneen musiikkitapahtumissa laidasta laitaan: sinfoniaorkesterin konsertteja, rokkia, heviä, poppia, bluesia, kaikki kesäfestarit ja keikat laidasta laitaan, historiallinen musiikki jne. kirkkokuoroja, räppiä, iskelmää. No joo Jazz ei uppoa, siinä menee raja. 

Sun musiikkimaku on tavallaan “kaikki käy”, mutta henkilö, joka kuuntelee vaikka niche-tyyppisiä underground emo-, techno- tai indie-artisteja, ei välttämättä ole yhtä kiinnostunut viettämään automatkoja kirkkokuoroja kuunnellen. Hän toivoisi todennäköisesti, että kumppani suhtautuisi intohimoisemmin juuri siihen musiikkiin, joka on hänelle tärkeä ja osaisi myös keskustella siitä syvällisemmin, esimerkiksi uusista julkaisuista, artisteista tai skenestä ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalastus ja biletys eivät ole ollenkaan sellaisia harrastuksia, jotka sulkisivat toisensa pois ja tekisivät ihmisistä toisilleen liian epäsopivia.

Sen sijaan tuo toinen esimerkki on, eli nopearytminen kansainvälinen luksuselämä New Yorkissa vs. perinteikäs Pohjanmaan perhe-elämä. Ei näitä esimerkkejä voi verratakaan.

Jos toinen bilettää kesät Ibizalla ja toinen kalastelee Kauniaisissa niin eipä tuollainen pariskunta pahemmin toisiaan näe. 

Eihän tuossa ole kyse siitä, että on erilaisia mielenkiinnonkohteita vaan siitä, ettei haluta viettää oman kumppanin kanssa aikaa. 

Niin, koska nyt ne kiinnostuksen kohteet ovat liian erilaiset ja ei päästä yksimielisyyteen siitä mitä tehdään vapaa-aikana. Sehän tässä on juuri pointti että sen toisen seurassa on tylsä olla jos toinen tykkää ainoastaan sellaisista asioista mitä itse et voi sietää. Jos taas molemmat olisivat innokkaita bilettäjiä tai innokkaita kalastajia niin silloin suhde toimisi paremmin. 

Siis juuri KELLÄÄN innokkaalla kalamiehellä ei ole vaimoa, joka olisi mukana siellä kalalla tai joku "innokas kalastaja" :D

Joku itsetuntovammainen eunukki nyt vain ketjussa yrittää, että kalastajalla pitäisi olla "rauhallinen" (eli yksin kotona kököttävä) vaimo eikä bilettäjää, ettei kalastajan tarvisi aina poissa ollessaan stressata et mitä se nainen nyt tekee ja iskeeköhän joku muu sitä...

Nimittäin mitään muuta pointtia siinä ei ole, että kalastajan vaimon pitäisi kököttää "rauhallisena" jossain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kysyy mikä niitä kiinnostaa. Viisivuotissuunnitelma kertoo suunniteleeko ihminen elämäänsä, vai vain on. Musiikkimaku kertoo ihmisen kulttuurimausta jotain ja sen onko edes yhtään yhteensopiva.

Mitä musta kertoo se, että voin kuunnella yhtä hyvin klassista kuin Antti Tuiskuakin? Tai vaikka junglea.

Ennakkoluuloton, tosin riippuu siitäkin, miten hyvin nuo genret tunnet. Kuunteletko vain sitä, mitä satut kuulemaan, vai oletko perehtynyt niihin syvemminkin?

Itselläni on useampi eri genre, jota kuuntelen, mutta on kyllä muutama inhokkigenre, jotka ovat niin kaukana omasta musiikkimaustani, etten niiden kuuntelemista kyllä kestäisi kumppaniltakaan.