Lue keskustelun säännöt.
Uusi työ osoittautui hirveäksi
27.03.2026 |
Minut saatiin vaihtamaan työpaikkaa pari kk sitten. Vanhassa työssä ei ollut sinänsä mitään pielessä -toki paljon ylitöitä ja edeltäjäni vaihtuneet vuoden välein sen vuoksi. Pienen epäröinnin jälkeen tein päätöksen paremman palkan ja etemismahdollisuuksien vuoksi.
Alun pari viikkoa olivat ok. Ihmettelin vain, miksi tiimissä on ollut vaihtuvuutta, "vanhin" tekijä oli ollut talossa vuoden ja työtilanteesta huolimatta kaikki paitsi oma työsuhteeni olivat sijaisuuksia/määräaikaisuuksia. Hiljaista tietoa ei ollut saatavilla, ja ennen minua tehtävissäni oli ollut vaihdellen useita eri henkilöitä. Lisäksi esihenkilöni ilmoitti heti jäävänsä pitkäksi aikaa vapaille, sain sijaisen tilalleen.
Aloin kuulemaan talossa ikäviä asioita mm. uupumisista, huonosta käytöksestä ja ylitöistä. Työterveys kuormitettu, samoin työsuojelu. Minua onniteltiin pestistäni todeten "onnea todellakin tuohon matkaan". Todistin mm. suoraa huutoa toimistolla.
Perehdytyskin loppui kuin seinään, perehdyttäjä ei itse myös uutena osannut eikä ehtinyt. "Tässä nyt vaan on pakko mennä näillä speksein". Omalla taustaosaamisella (pitkä ura) ei pitkälle pötkitä, talo niin suuri, kompleksit rakenteet ja järjestelmät. Jouduin vastuuseen (ilman mitään mandaattia) isosta ohjelmasta, jossa pitäisi tietää vuosien historia, edelliset kehitysprojektit ja paljon talokohtaista asiatietoa. Kohtasin edellisvuosien stipluihin pettyneet skeptiset sidosryhmät. Tiimistäni apukäsikassaraksi sain kokemattoman juniorin, jota minun käskettiin ajaa sisään ja ohjata.
Työajalla en ole ehtinyt perehtyä enää, ja töitä joutuu tekemään iltaisin. Hankeohjelma on todella massiivinen, raportteineen, rakenteiden analysointeineen, viestimisineen ja ohjeistamisineen. Sidosryhmät eivät itsenäisesti tee asioita, noudata aikatauluja tai kuuntele ohjeita. Minulla ei ole valtaa puuttua. Eteenpäin pitäisi asioita saada. Apukäteni ei osaa toimia itsenäisesti.
Kuormituin, valvon yöt, illat menee vatvoen työasioita jos en niitä tee. Stressaan, väsyn ahdistun, jaksaminen ja ilo poissa. Tukea ei tule pyynnöistä huolimatta, kenties koska esihenkilösijainen ei osaa tehtäväkentästäni edes perusteita. Kysymyksiin vastaa kysymällä. Aika ei palaverirallissa riitä. Kritisoin sitten ääneen, että tiettyjä olennaisua tietoja ei ole saatavilla mistään, johtamista tulee sidosryhmille sivusta ja ylhäältä, päällekäisiä projekteja ei hallitse / omista kukaan.
Tänään pomo ilmoitti, että apukäteni on nyt sairauslomalla. Kysyin, että onko syynä koko viimeisen 6 kk ylityömääränsä ja huutavat kollegat aiemmin vai joku muu. Kuulema minä, koska näytän ahdistuneelta ja stressaan, vaikutan onnettomalta ja näytän panikoivan. Keskustelin sitten tekijöistä, jotka ovat tähän johtaneet, mutta vain käsky tuli "olla käyttäytymättä niin etten stresssaa näkyvästi tai vaikuta ahdistuneelta, enkä saa avautua ongelmista. Tiimissä yhden kollegan tarjoamasta projektidokumentaatiosta olisin saanut hyödyllistä tietoa. Ei saa pyytää, koska avunpyyntö (?) kuormittaa -kaikilla on " omat työnsä". Kerroin, että olen kaipaan edes normiperustiedonjakoa, jotta pärjään.
Puranko työsuhteen koeajalla? En ole koskaan joutunut tällaiseen tilanteeseen, en saanut potkuja tai tällaista palautetta. Olo on typertynyt ja pettynyt. Ajatukset kiertävät nyt kehää, unta en ole saanut moneen yöhön. Olen niin uupunut, etten kykene juuri kuin toipumaan sohvalla enää. Kadun että lähdin tähän. Johtamis- ja kulttuuriongelmia on lienee turha yrittää ratkoa itse.
Kommentit (29)
Työkyky riippuu myös ympäristöstä. Tämä on esihenkilösi vastuulla, ei vain sinun. Sama kuin pieksisi jotakuta ja haukkuisi kun tämä itkee tuskasta.
Oletko ollut yhteydessä esihenkilösi esihenkilöön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde. Terveytesi on arvokkaampaa kuin mikään muu
Lähtisin, kuulostaa ettei tuo heti tuosta paremmaksi muutu.
Minkä alan talo on kyseessä, kiinnostaisi.
Purkaisin työsuhteen, ei epäilystäkään. Paskaduuni ei ole sen väärti että elämä pilalla. Onhan tuo nyt työnjohdollisestikin mahdottoman kuuloista menoa.
Miten pomosi kehtaa syyllistää sinut? Ja missä on sinut palkannut pomo, olisiko hänestäkään ollut oikeaa johtamista pyörittämään? Aika erikoista että sinut pestattiin eikä kerrottu että
Pomosi jää pois. Eikö ketään kiinnosta yrittää auttaa onnistumaan ? Tokaista!
Kuulostaa, että työpaikallasi on pitkään ollut isoja puutteita johtamisessa, perehdyttämisessä, osaamisessa ja työn organisoinnissa. Yksittäinen työntekijä, vaikka on todella osaava ja vastuuntuntoinen, ei voi tuollaisessa työpaikassa kokea työn imua eikä onnistumisia, vaan jää yksin ilman tukea ja uupuu.
Itse jäisin ainoastaan rahan vuoksi ja tekisin työni pienimmällä mahdollisella panostuksella samalla etsien uutta työpaikkaa. Jos lähtisin, ajattelisin, että olipas pa...ka työpaikka, mutta yritinpähän edes ja nyt jatkan eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apna tässä kommentoin;
kiitos ajastanne kommentoijat, ja ajatuksista.
Terveyttä ei parane menettää, ja kai se on tunnustettava, että pää ei tule kestämään tätä meininkiä eikä pian fysiikkakaan. Sydän hakkaa ja korvissa soi.
Voisin ehkä tehdä bare minimum-periaatteella tässä hetken, mutta tehtävää ei oikein voi tehdä kuin ns. sata lasissa; säännöllinen aitatalutettu tekeminen, koosteet ja raportit korkeimpiin johtoelimiin, päivittäiset ohjeet muille, niiden toistaminen ja sidosryhmien paimennus, jatkuva. Pelkkä ajatus maanantaina töihin menosta pistää vatsan sekaisin ja itkettää..Esihenkilöni asenne ja täydellinen kieltäytyminen ymmärtämästä tilannetta on se pahin nieltävä.
Kasaillen itseäni jonkun aikaa tämän jälkeen, kai joku pv uskon taas että toisenlaisiakin työpaikkoja löytyy. Tiimissäni olen valitettavasti lisäksi leimattu nyt toisten sairauslomalle ajajaksi, ja sitä myöten taas rivissä olevien kuormittajaksi. Oman jaksamiseni juurisyillä ei tunnu niin olevan väliä, kunhan painan hautaan saakka suostuen mihin vaan.
No huhhuh. Tietenkin lähdet. Tiedät itsekin, mitä seuraa, jos jäät ja yrität selvitä tuosta kaikesta.
Itselle selvisi uudessa työpaikassa, että edeltäjäni oli päätynyt i tse mu rhaan. En tiedä syitä sen tarkemmin, mutta oli kuulemma kovasti kamppaillut työtaakkaansa kanssa, siinä onnistumatta. Fast forward, irtisanouduin sairasloman kautta 2,5 vuoden jälkeen. Alkoi olemaan samoja ajatuksia, kuin edeltäjälläni. Että jos ajan kolarin, ei tartte mennä töihin. Sen jälkeen sairaslomalla 1,5 vuotta, tie takaisin työelämään tulee olemaan pitkä. Annan neuvon: Säilytä itsekunnioituksesi ja lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit edelleen jatkaa siellä paremman palkan ja etenemismahdollisuuksien vuoksi. Ne ovat hyviä asioita.
Mutta älä kuitenkaan aseta työllesi sellaisia tavoitteita, joiden toteutumiseen et itse voi lopulta vaikuttaa kuten esimerkiksi laadukas sidosryhmäyhteistyö, ammattitaitoinen ja tehokas tiimityö tai miten ihmiset käyttäytyvät työkavereita kohtaan.
Tuollaisessa työpaikassa ja työssä pitää keskittyä oman levon ja palautumisen maximointiin ja keksiä työajalle joku ihan pienikin asia, joka on itselle merkityksellinen. Vaikka esim. kuunnella kuulokkeilla hyvää musiikkia.
Ja lopuksi: Älä tee ylitöitä, pidä vapaa-aika työstä vapaana. Se työpaikka ei mene enää yhtään enempää sekaisin siitä, jos rajaat työntekoasi ja panostustasi.
Tsemppiä!
Miten tässä ap voi olla tekemättä ylitöitä, jos hommat vaatisi perehdytystä ja sisäistä tietoa ja dl:t päällä? Ja joku musiikin kuuntelu on varmaan ihan okei jos on vähän "hektistä hetken", mutta ei tilanteessa jossa organisaatio vaikuttaa lähinnä epäterveeltä ja työntekijää alentavalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apna tässä kommentoin;
kiitos ajastanne kommentoijat, ja ajatuksista.
Terveyttä ei parane menettää, ja kai se on tunnustettava, että pää ei tule kestämään tätä meininkiä eikä pian fysiikkakaan. Sydän hakkaa ja korvissa soi.
Voisin ehkä tehdä bare minimum-periaatteella tässä hetken, mutta tehtävää ei oikein voi tehdä kuin ns. sata lasissa; säännöllinen aitatalutettu tekeminen, koosteet ja raportit korkeimpiin johtoelimiin, päivittäiset ohjeet muille, niiden toistaminen ja sidosryhmien paimennus, jatkuva. Pelkkä ajatus maanantaina töihin menosta pistää vatsan sekaisin ja itkettää..Esihenkilöni asenne ja täydellinen kieltäytyminen ymmärtämästä tilannetta on se pahin nieltävä.
Kasaillen itseäni jonkun aikaa tämän jälkeen, kai joku pv uskon taas että toisenlaisiakin työpaikkoja löytyy. Tiimissäni olen valitettavasti lisäksi leimattu nyt toisten sairauslomalle ajajaksi, ja sitä myöten taas rivissä olevien kuormittajaksi. Oman jaksamiseni juurisyillä ei tunnu niin olevan väliä, kunhan painan hautaan saakka suostuen mihin vaan.
Itsehän tein vähän vastaavassa tilanteessa quiet quittingin, mutta ei sekään mikään optimaalinen ratkaisu ole, etenkään jos tekee työtä, jossa ei hirveästi pysty himmailemaan. Eikä oma työmoraali pidä sitä oikeana ratkaisuna, mutta ehkä se antoi edes hiukan hallinnantunnetta tilanteesta.
"Säännöllinen aikatalutettu tekeminen, koosteet ja raportit korkeimpiin johtoelimiin, päivittäiset ohjeet muille, niiden toistaminen ja sidosryhmien paimennus, jatkuva."
Kun aikataulu on ihmiselle liian tiukka, sitä ei tarvitse yrittää noudattaa. Jos alkaa painostus, että heti tänään pitää saada raportti, sano, että ylihuomenna tulee tai loppuviikosta. Koosteet ja raportit voi tehdä myös kevyellä otteella ja suppeasti. Miksi huonoissa työoloissa pitäisi tuottaa huippulaatua? Muiden ohjeistamista voi karsia minimiin, koska ammattilaisten pitäisi osata työskennellä ilman jatkuvaa paimennusta. Jos eivät osaa, niin ei se sinun vastuullasi ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa asiantuntijatyöhön.
Tämä on sitä mitä monet kadehtii, koska palkka on kova pitkien päivien ja jatkuvan stressin vuoksi.
Johdon raportointi on aika tiukkaa, mä tiedän mistä aloittaja puhuu. Jos siellä on joku johtoryhmä joka kokoontuu ja ohjaa tekemistä ja aikaraja materiaaleille on viimeistään x.x.xx niin siinä joko laadit sen raportin tai itket ja laadit tai tosiaan saat koeajalla ne fudut..
Mikäli pesti on jotain koordinointia niin se on juuri sitä peräänpotkimista ja se kuuluu tehtäviin. Raskasta, projektikulin potenssiin kolme, on kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kun otat löysin rantein, teet vain minimin ja odotat, niin saat potkut. Et joudu kärsimään tyhmistä karensseista.
Lopetat ainakin ylitöiden ja ilmaisen työn tekemisen heti paikalla. Maailmankaikkeudelle ei aiheudu kirjaimellisesti mitään vahinkoa siitä, niin ihmeellistä ja korvaamatonta työtä et tee. Eikä se ole mikään pilkkalause. Planeetat pysyvät radoillaan jatkossakin. Ehkä sinut sitten laitetaan ulos koeajalla, mutta se ei vaikuttaisi olevan iso rasti.
Kerro palkkasi, niin kerron onko tuo normaalia työtä, johon sinun vain tulee itse löytää ratkaisut vai onko työ palkkaan nähden liian kuormittava.
Kaikki hyvät työpaikat ovat "varattuja". Avoimena on vain huonoja työpaikkoja.
"Minut saatiin vaihtamaan...", ihan itse kai päätit vaihtaa. Vieritätkö muissakin asioissa vastuut muiden niskoille?
AP. Sinäkin äänestit todennäköisesti kokoomusta. Joten älä itke! Ei korpiraatioita kiinnosta sitten pätkääkään korvattavan resurssin hyvinvointi. Karenssi tulee armotta jos irtisanoudut. Tätä halusit joten nyt on vain nöyrryttävä.
Et sinä tule jaksamaan tuossa. Kuulostaa paikalta, jossa ongelmat laitetaan yksilön syyksi. Mene työterveyden kun kerran pomoksi ei tee muuta kuin kätkemään ongelmat.