Voiko kaunis nuori nainen haluta elää ilman sosiaalista elämää älyllishenkisiin asioihin keskittyen?
Hei!!
Olen pohdiskellut, että voiko kaunis nuori nainen haluta elää koko elämänsä täysin ilman seksiä tai romanttisia suhteita, ilman merkittävää sosiaalista elämää korkeintaan paria tuttua silloin tällöin nähden, ja elää keskittyen pääasiassa henkiseen elämään (life of the mind) perehtyen sen mestariteoksiin tieteen, filosofian ja taiteen aloilta.
Ajatuksen seksistä hän voi kokea inhottavana tai ainakin vaivaannuttavana, vaikka miehet sitä häneltä hänen kauneutensa takia haluaisivatkin, kadullakin tuijottaen. Romanttinen suhde olisi hänelle ajallisesti ja tunteellisesti liian kuluttava, varsinkin siinä kauhistuttavassa tilanteessa, jossa hänen täytyisi jättää joku, jos suhde ei vain yksinkertaisesti toimisi. Aina ilman suhdetta eläen ei tarvitse tätäkään koskaan miettiä.
Hän siis keskittyy henkiseen elämään esimerkiksi lukien korkeatasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden, tieteen ja filosofian aloilta. Mestariteoksia hän voi jahdata myös esimerkiksi musiikin ja elokuvan aloilta, mm. tällaisia ovat Kuutamosonaatti ja Kellopeliappelsiini. Ehkä pc- / konsolipelitkään eivät ole poissuljettuja, sillä niihin usein liitetystä lapsellisuuden leimasta huolimatta niissäkin on mestariteoksia joiden tarinan dramaattinen iskevyys vetää vertoja parhaille kirjallisuuden tai elokuvan mestariteoksille, useiden mielestä esimerkiksi Final Fantasy 7 on tällainen.
Erakko, loner, outsider, Lasihelmipelin pelaaja.
Onko tällaisia kauniita nuoria naisia olemassa?
Kommentit (55)
Varmaan jokin todella/äärimmäisen harvinainen poikkeus sexyistä nuorista mimmeistä voisi tehdä jotain tuollaista.
Kyllä. Jos sopivaa seuraa ei ole, ihmiset keskittyvät muuhun. Joskin omien kiinnostusten mukaan. Ja mahdollisuuksien. Osa ei halua vaaraa.
Vierailija kirjoitti:
Outo kysymys tuo on.
Samaa mieltä. Olisiko tämä nuori nainen jotenkin traumatisoitunut vai miksi ei halua läheisiä ihmissuhteita? Tietenkin voi, meitä ihmisiä on niin erilaisia, mutta en tunne ketään tämän tyylistä naista tai miestä.
Kyllä mä elin koko nuoruuteni tuolleen,a😀
Miksi nainen olisi kaunis, jos hän ei halua parisuhdetta? Mikä sen merkitys on? Eikö ei niin kaunis voi erakoitua samoin?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jokin todella/äärimmäisen harvinainen poikkeus sexyistä nuorista mimmeistä voisi tehdä jotain tuollaista.
Tuo riippuu luonteesta,
Ja ulkonäöllä sekä persoonallisuudella ei ole kovin suurta riippuvuutta toisistaan.
Teoreettinen kysymys. En ole kyllä koskaan kuullut tällaisesta...
Mulla tulee mieleen vain luostariin vetäytyneet henkilöt, jotka keskittyvät Jumalaan ja uskoon, mutta tuskin sekään aivan ilman sosiaalisia suhteita on. Eivätkä he välttämättä loista ulkonäöllään kuten muutkaan tavikset ei.
Outo kysymys. Miten ulkonäkö liittyy tähän?
Olin täsmälleen tuollainen nuorena. Olin hyvännäköinen, yksinviihtyvä luonne jolla oli muutama läheinen naispuolinen kaveri. Toiset heistä kävivät joskus baarissa, minua ei sellainen kiinnostanut. Luin maailmankirjallisuutta, minua kiinnosti psykologia, filosofia, henkinen kehitys. Klassinen ja nykyaikainen musiikki kiinnostivat yhtälailla. Luonto oli minulle tärkeä. Sain miehiltä huomiota, en halunnut ketään lähelleni. Joskus se imarteli, mutta yleensä kiusaannutti ja sai suuttumaan. En koskaan haaveillut parisuhteesta, tiesin jo varhain, ettei sellainen ole minua varten. Tärkeintä minulle on aina ollut vapaus, täydellinen riippumattomuus toisista ihmisistä. Lapsuudenkotini oli harmoninen ja rakastava, sain vanhemmiltani hyvän mallin toimivalle parisuhteelle, mutta tiedostin oman luonteeni torjuvan sellaisen läheisyyden mahdollisuuden. Olin kuitenkin seksuaalinen, tapailin satunnaisesti joitakin varattuja miehiä saadakseni kokemuksia ilman sitoutumista. Seurustelun ajatteleminenkin oli poissuljettu. Olin 27- vuotias kun tunsin ensimmäistä kertaa halua hankkia poikaystävä, sen jälkeen minulla oli pari pitkäaikaista suhdetta jotka kaatuivat mahdottomuuteensa. Haluni olla yksin voitti läheisyydenkaipuun. En koskaan suostunut asumaan kenenkään kanssa. Olen äärimmäisen introvertti, työn ulkopuolella en kaipaa seuraelämää vaan minun on saatava olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Olin täsmälleen tuollainen nuorena. Olin hyvännäköinen, yksinviihtyvä luonne jolla oli muutama läheinen naispuolinen kaveri. Toiset heistä kävivät joskus baarissa, minua ei sellainen kiinnostanut. Luin maailmankirjallisuutta, minua kiinnosti psykologia, filosofia, henkinen kehitys. Klassinen ja nykyaikainen musiikki kiinnostivat yhtälailla. Luonto oli minulle tärkeä. Sain miehiltä huomiota, en halunnut ketään lähelleni. Joskus se imarteli, mutta yleensä kiusaannutti ja sai suuttumaan. En koskaan haaveillut parisuhteesta, tiesin jo varhain, ettei sellainen ole minua varten. Tärkeintä minulle on aina ollut vapaus, täydellinen riippumattomuus toisista ihmisistä. Lapsuudenkotini oli harmoninen ja rakastava, sain vanhemmiltani hyvän mallin toimivalle parisuhteelle, mutta tiedostin oman luonteeni torjuvan sellaisen läheisyyden mahdollisuuden. Olin kuitenkin seksuaalinen, tapailin satunnaisesti joitakin varattuja miehiä saadakseni kokemuksia ilman sitoutumista. Seurustelun ajatteleminenkin oli poissuljettu. Olin 27- vuotias kun tunsin ensimmäistä kertaa halua hankkia poikaystävä, sen jälkeen minulla oli pari pitkäaikaista suhdetta jotka kaatuivat mahdottomuuteensa. Haluni olla yksin voitti läheisyydenkaipuun. En koskaan suostunut asumaan kenenkään kanssa. Olen äärimmäisen introvertti, työn ulkopuolella en kaipaa seuraelämää vaan minun on saatava olla yksin.
Tämä kuvaus on mielenkiintoinen ja osoitus siitä, että aloituksessa kuvatun kaltaisia naisia on olemassa.
Jos silti tunsi pakottavaa tarvetta seksiin, viisastella voisi siitä, että pitikö juuri niitä varattuja miehiä tapailla ja tätä kautta edesauttaa parisuhdepettämistä.
No, varatut miehet ovat keskimäärin tasokkaampia kuin ilman suhdetta olevat, jotka keskimäärin ovat mitä sattuu. Lisäksi varatuilla ei kaiketi ollut niin suurta sitoutumisen halua häneen, koska heillä oli jo vakituinen nainen, kun taas ilman parisuhdetta elänyt mies olisi ehkä halunnut sitoutua häneen, joka ei vielä silloin halunnut sitoutua parisuhdetta.
Seksi onnistuu kyllä tietyssä mielessä yksinkin.
Vakavasti puhuen, on se kyllä aikamoinen odotus, jos odottaa miehen tai naisen elävän koko elämänsä ilman kenenkään toisen kanssa harjoitettua seksiä. On siinä kyllä jotain etujakin, varsinkin naisella: ei tarvitse pelätä raskautta jne..
Jos on niin älyllishenkinen, keksii varmaan muunkin biisin kun Kuutamosonaatin.
Tietenkin on. Mutta miten kauneus liittyy asiaan? Kaunis = seksuaalisesti aktiivinen, ruma=passiivinen, niinkö luulit?
Koen, että ihmisen luova ajattelu vaatii jossain määrin toimivaa hormonitoimintaa. Toimiva hormonitoiminta taas yleensä johtaa jonkinlaiseen kiinnostukseen muihin ihmisiin romanttisessa muodossa.
Taiteesta nauttii myös enemmän, jos on vilkas tunne-elämä.
Suhteeseen ei silti tarvitse ruveta.
Vierailija kirjoitti:
Seksi onnistuu kyllä tietyssä mielessä yksinkin.
Vakavasti puhuen, on se kyllä aikamoinen odotus, jos odottaa miehen tai naisen elävän koko elämänsä ilman kenenkään toisen kanssa harjoitettua seksiä. On siinä kyllä jotain etujakin, varsinkin naisella: ei tarvitse pelätä raskautta jne..
Siis kuka odottaa ja keltä? Kyllähän tuollaisia kokemattomia on paljonkin, monesta eri syistä.
uskovainen neitsyt
Joo onhan nunnat myös luostareissa tuollaisia.
Mielenkiintoinen kysymys.