Lue keskustelun säännöt.
Jotenkin surullista, kun jotkut ostavat merkkilaukkuja ja muuta turhaa kallista
25.03.2026 |
Ja luulevat, että se on hienoa.
Millainen elämä on tuollaisten valintojen takana?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus vie tuhkatkin pesästä.
Rasittavaa. Aina ei todellakaan ole kyse kateudesta. Meitä on paljon jotka voisimme ostaa merkkilaukkuja, huom monikossa, mutta emme osta. Emme ainakaan sen takia että näyttäisimme "statustamme" muille.
Sinun vaikea ymmärtää, että joku niistä pitää.
Ihan samalla lailla kuin kaikki pitää sisustuksessa yhtä aikaa kiiltävänvalkoisesta keittiöstä, valkoharmaasta värimaailmasta ja muodin muuttuessa se oma maku muuttuu suitsait ja taas tehdään kuten trendikästä on. Ei siinä mitään että tekee valintoja sen mukaan mistä itse pitää mutta jos motiivi on yrittää korottaa statustaan vaikka varallisuus ei siihen edes riitä ei se mielestäni ole järkevää. Muutenkin surullista jos oma arvo ja itsetunto on sidottu merkkituotteisiin.
Kaikilla ei tietenkään niin ole mutta onhan näitä.
Olen eri, mutta tuohan on vain sinun omaa luulotteluasi, että joku ostaisi laukun korottaakseen statustaan. Hän voi hyvin ostaa sen siksi, että se on hänen mielestään hieno. Et liioin tiedä kenenkään varallisuudesta mitään. Et varsinkaan toisesta kadun kulkijasta etkä välttämättä tuttavistakaan. Minunkin arvoasuntoani luullaan aina mieheni omaisuudeksi, koska hän on suurituloinen ja itse olen lähes tuloton nykyään, mutta tosiasiassa olen omistanut kyseisen asunnon yli 40 vuotta.
No sinäpä et tiedä tuon kommentoijan tietämisistä yhtään mitään, oma kommenttisi on täyttä luulottelua (paitsi tietenkin se mitä itsestäsi kerrot mutta pitäisikö minun nyt epäillä sen paikkansapitävyyttä kuten sinä epäilet muiden kokemuksia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jokin asia tekee iloiseksi, eikä siitä ole haittaa, niin miksi ei? Elämä on loppujen lopuksi lyhyt, ja aina jos vain löytää keinoja siitä nauttimiseen, niin se kannattaa tehdä.
Kyllä. Juuri näin. Mutta jos joku ostaa merkkilaukun tms niin tuleeko hän aidosti iloiseksi tai onnelliseksi jos sillä yrittää ns pönkittää itseään ja arvoaan? Jokaisen oma asia joka tapauksessa.
Mitä tai ketä se haittaa jos jonkun itsetunto saa vähän potkua hienosta laukusta? Eihän se ole sulta pois. Ettet vain olisi kuitenkin kateellinen?
Mulla on vajaat sata laukkua. Niitä on mulla Diorista Louis Vuittonin ja Chanelista Hermesiin. En ole ostanut niitä siksi, että haluaisin olla muiden silmissä heitä parempi tai rehvastella hankinnoillani. Laukut on vain se mun juttu, joka tuottaa mulle iloa:)
Kaffebulla kirjoitti:
Itse ostan kalliimpia laukkuja, koska ne ovat paremman laatuisia eivätkä mene muodista. Kestävät äidiltä tyttärelle. Ostin ekan LV:n noin 25 vuotta sitten ja se on edelleen kuin uusi.
Laatu ja kestävyys ovat hyviä asioita mutta miksi kaiken/jonkun pitäisi olla muotia? Jos jostain tykkää niin sitten tykkää, oli muotia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Teen markkinointia luksusbrändeille.
Ihmiset ostavat sitä, millaisena haluavat nähdä itsensä.
Kun satasen käsilaukusta maksaa monta tonnia sen takia, että ihminen kuvittelee luksuksen tarttuvan ihmiseen itseensä, kauppiaat ja me markkinoinnin suunnittelijat nauramme koko matkan pankkiin.
Halpa laukku kantaa tavarat ja luksuslaukku kantaa tavarat. Kaikki, mistä maksetaan ekstraa, on lisäarvoa sen ydinhyödyn päälle. Se on sitä unelmahöttöä ja statusta, mistä toopet ovat valmiit maksamaan ekstraa.
Tässäpä hyvin sanoitettu se mitä osa on yrittänyt selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkkilaukkuja on myös ilman isoja logoja ja merkkejä. Mutta eihän nämä kateelliset tunnista kuin sen yhden logo vuittonin.
Niinhän sitä tyhmempi statusta hakeva luulis.
Ei nyt aivan vakuuta että ihan vain itseä varten ja omaksi iloksi merkkilaukkuja ostellaan kun vähän joka kommentissa korostetaan että he joilla niitä ei ole ovat vain kateellisia. Eli oletus on että laukunkantaja on jotain parempaa ja hienompaa kuin muut vain koska merkkilaukku, muut näkevät ja kadehtivat.
Vierailija kirjoitti:
Joku on sen laukun suunnitellut, valmistanut ja myynytkin. Säälimäsi laukun ostaja luo työpaikkoja ja vahvistaa taloutta.
Kyllä. Sijoitusyhtiö vie suuren siivun (=rikkaat rikastuu), suunnittelija saa könttäsumman. Hikipaja tekee halvalla jossain halvimmalla tavalla halvimmasta materiaalista. Myyjä saa myyjän minimipalkan. Sellaisia on nykyajan merkkiliikkeet poikkeuksetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin säälittävää, kuin surullinen kateus.
No onko se joka vähistä varoistaan ostaa kalliin merkkilaukun tai luotolla ja syö sitten kaksi kuukautta kaurapuuroa sinusta jotain muuta kuin kateellinen niille jotka voivat noin vain osta vastaavan laukun ja paljon muutakin merkillistä siihen päälle, ilman että täytyy tinkiä mistään? Ensin mainittuhan ei ole tyytyväinen asemaansa niillä eväillä mitä hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän saa ostaa sitä mitä haluua. Omassa pukeutumisessa ei kyllä yhtään kiinnosta mitä muut on mieltä.
Paitsi että kallis laukku juurikin kerjää mielipidettä. 😅
Yksikin jopa kuvittelee että kaulaketju marketissa on varsinainen kateusmagneetti ja porukka siellä luo murhaavia katseita häneen, silkasta kateudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissain 200-400€ laukuissa on varmasti paras hinta-laatusuhde. Mitään Prisman tai Guessin laukkua en ostaisi koskaan, mutta kun mennään yli 500€, hinta ei näy laadussa enää mitenkään. Omistan lukuisia laukkuja edellä mainitulta ikähaitarilta ja ovat 10v käytönkin jälkeen vielä kuin uusia.
Outo aloitus. Kyllähän kaikkiin tuotteisiin sisältyy kate, ja mitä halutummasta ja niukemmasta hyödykkeestä on kyse, sitä ylemmäs kate ja kuluttajahinta nousee.
En itsekään investoisi ratsastussaappaisiin, kun en uskalla mennä lähellekään hevosia. Laukkuja sen sijaan rakastan, minkä takia olen valmis maksamaan katteesta enemmän. N29 ekonomi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvovalintojahan nämä. Joillekin statussymboli ja toisille näyttäminen on isossa roolissa elämässä, toisille sitten muut arvot merkkaa enemmän. Itse olen tällainen joka ei perusta merkeissä mitään, eikä tunnista logoja jne. Eikä ole siitä kiinni, etteikö olisi varaa.
Tätä ei osa millään hyväksy. Kauhea huuto "olette kateellisia, olette tyhmiä, ette tiedä mitään, et tiedä kenenkään asioista yhtään mitään" jne vaikka ihan hyvin on tuotu eri näkökulmia esiin eikä (ainakaan joka kommentissa) eikä suinkaan väitetty että KAIKKI ja AINA ostavat ulkoisen paineen takia, koettaakseen olla jotain mitä eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Marimekkoa voi ostaa Vintedistä parilla kympillä. Ei se ole merkkilaukku!
Ystävälläni on kaapissa luikkarin monogrammeja. Ostohinta kymppitonnilla. Nyt niiden arvo on satasia, koska kukaan itseään kunnioittava ei halua pitää niitä. Ehkä pissikset maalla voisi ostaa niitä, muualla ne on vain noloja.
Aina menee vuittonit kaupaksi kun myy. Ja saa omansa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitusneuvojana olen huomannut, että mitä kirkuvammat logot, sitä yksinkertaisempi ihminen. Hiljainen luksus on juuri sitä, mitä kunnon luksus on, yksityisyyttä, makua ja tyyliä. Ja siihen ei vaikuta aina edes hintalappu.
Sijoitusneuvojia käyttävät ihmiset ovat yksinkertaisia.
Vedetäänkö tästä johtopäätös että merkkilaukun ostajat ovat aina älykköjä?
Vierailija kirjoitti:
Joissain 200-400€ laukuissa on varmasti paras hinta-laatusuhde. Mitään Prisman tai Guessin laukkua en ostaisi koskaan, mutta kun mennään yli 500€, hinta ei näy laadussa enää mitenkään. Omistan lukuisia laukkuja edellä mainitulta ikähaitarilta ja ovat 10v käytönkin jälkeen vielä kuin uusia.
Hyvin arvioitu. Hyvän ja eettisen nahkalaukun saa yleensä 300-500 euron hintaan. Sen yli menevissä maksat yleensä brändistä, muelikuvasta ja sijoittajien ahneudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin että jos on rahaa ostaa laatua ja merkkiä niin pitäisi silti ostaa se halvin? Autojen ja harrastusvälineidenkin kanssa sama?
Onko joku sanonut noin?
Halvimman ja merkkituotteen väliin mahtuu monta laadukasta vaihtoehtoa.
Kai mulla on oikeus jollain tyhjää elämääni täyttää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:ta surettaa just meikkilaukut? miksi ei autot, elektroniikat, keräilyesineet, pelit jne?
Mistäs tietää vaikka surettaisikin mutta avaa aikanaan oman ketjun joka aiheelle.
Jänniä nämä "tietäjät" jotka ovat tietävinään täysin mitä tuntemattomat ajattelevat asiasta josta ei ole sanottu halaistua sanaa, saati niistä joista on sanottu niin nämä kiistävät sen lyttäämällä ettei toinen voi tietää omaista ajatuksistaan tai tiedoistaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. En ole ostanut enää sen jälkeen, kun vanha koulukaverini kuoli syöpään vähän päälle nelikymppisenä ja ennen kuolemaansa myi kaikkia merkkilaukkujaan ja -vaatteitaan netissä niin että rahat meni poikansa tilille. Se jotenkin herätteli siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Se käynnisti minussa myös isomman prosessin, jonka myötä vähensin työntekoa. En tarvitse rahaa, kun en ostele. Sen sijaan olen ollut enemmän läsnä lapselleni.
Mitä ihmettä? Minä tulkitsen tuon niin, että nimenomaan kannatti ostaa merkkilaukku, jolla on jälleenmyyntiarvoa. Sellainen tuote on myös ympäristöystävällinen, joka ei parin vuoden käytön jälkeen päädy kaatikselle.
Jälleenmyyntiarvo ei nyt kuitenkaan näillä tuotteilla ollut isompi kuin hankinta-arvo. Eli minä tulkitsen asian niin, että pojan jäädessä yhden huoltajan tulojen varaan, olisi ollut jäkevämpää sijoittaa rahoja johonkin tuottoisaan, eikä tuhlata laukkuihin ja vaatteisiin.
No ehkä ne laukut ja vaatteet toi iloa hänelle enemmän kuin rahat sijoituksissa. Onneksi nautti elämästä omalla tavallaan.
Varmasti toi silloin ennen sairastumista. Kuoleman lähestyessä luonnollisesti tuli sitten huoli pojan elatuksesta.
No olihan niistä hyötyä siis myös silloin.
Miksi hylkäsit tuommosen anopin???? Kyllähän sitä poikaakin olisi varmaan voinut kestää kun oli noin mukava anoppi.