Miten löytää mies, joka haluaa mieluummin huolehtia naisestaan kuin olla naisensa huolehdittavana?
Ja huom. en tarkoita nyt rahaa enkä taloudellista huolehtimista. Minulla on hyvä ammatti ja hyvä palkka, pystyn maksamaan kaikki kuluni ja säästöönkin jää hyvin rahaa. Vaan tarkoitan sellaista huolehtimista, että mies kysyisi päivittäin miten päivä mennyt, keittäisi usein aamukahvit, auttaisi jos on vaikeaa, huolehtisi että pääsen turvallisesti kotiin jos joudun olemaan myöhään töissä, korjaisi oma-aloitteisesti kotona ilmenevät pikkuviat kuten pyykkikoneen rikkimenemiset tai tukkiutuneet lattiakaivot, kävisi kaupasta ruokaa ja lääkkeitä jos nainen on sairaana, kuskaisi pyytämättä lääkäriin, kaikkea tällaista ja avaisi sen ovenkin ja miksei auttaisi ravintolassa tuoliakin kuten kohteliasta on.
Olen kohdannut vain miehiä, jotka toivovat tällaista naiselta, mutta eivät ole innostuneita tarjoamaan samaa takaisin. Olen kyllä itse valmis tarjoamaan vastaavaa miehelle, eli tasapuolisesti menisi nämä. Mutta en löydä sellaista miestä, jolla olisi luonnostaan halu pitää huolta naisestaan. Niitä löytyy, jotka ovat etäisen itsenäisiä, eli huolehtivat vain itsestään ja siinä se. Sitten löytyy paljon niitä, jotka kaipaavat lähes äitimäistä huolenpitoa naiseltaan, mutta tällaiseen epätasapuoliseen huolehtijan pestiin en suostu, en kaipaa äidiksi kenellekään aikuiselle miehelle. Joten vinkatkaa.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Kuvailemasi piirteet liittyvät hoivavaistoon eli estrogeeniin, joka on naisten hormoni. Mies on invasiivinen, siittävä koiras. Suurin osa miesten hyvesignaloinnistakin tapahtuu näiden kahden motiivin peittona: siitä, tai valloita. Ja siittäminenkin on naaraan ruumiin valloittamista oman perimänsä loisittavaksi.
Elikkäs nosta tuo parisuhdekonsepti tarkasteluun, revi se palasiksi ja mieti todella, haluatko miehen vai haluatko vain nuo asiat: hoivaa, huomiota, ystävällisyyttä, jne. Jos ne eivät tule mieheltä niin miksi yrität asettaa ne mieheen? Älä aseta ihmissuhteille tuollaisia typeriä raameja, että haluat omenapuusta kirsikoita, vaan sano "haluan kirsikoita" ja sitten etsi kirsikkapuu.
Huomaat todennäköisesti aika äkkiä, ettei miehillä ole edes mitään, mitä haluat, kun lopetat projisoimasta heihin ominaisuuksia jotka eivät ole miehisiä.
Hahhah.. luuletko olevasi älykäs,kun käytät sanaa projisointi ja invaasio? Aika passiivis-aggeressiivinen ja epäkypsä kommentti. Miehiä on erilaisia ja moni osallistuu esim.lasten ja kodinhoitoon luonnostaan eli omaa perhettä ja naista kohtaan tulee hoivaviettiä kyllä. Se ei tee miehestä naisellista vaan hyvän perheenisän ja kumppanin.
Syy on kotimaassa, liiassa tasa-arvossa ja äidin paapomisessa pienenä miesten suhteen. Suomessa on vissiin ollut liian hyvin asiat kun miehistä on tullut pallittomia räkänokka-prinsessoja.
Haastavat ajat koulivat miehestä miehen. Ja hyvät ajat tekevät löysiä, huonoja miehiä. Kuten se vanha sanontakin menee.
Olen tavannut miehiä, jotka ovat halunneet rauhanturvaajaksi tai joiden vaari on opettanut nylkemään kanin, tämä on miehekästä. Nykyään mennään ropellihattu päällä skuutilla ja energiajuoma kourassa :D. Sori, mutta rintamalla nuo ei auta vallihaudassa, jossa on katkenneita raajoja jne.
Tuollaisia miehiä on todella paljon, mutta he ovat usein aika näkymättömiä naisille.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia miehiä on todella paljon, mutta he ovat usein aika näkymättömiä naisille.
Jaa. Missäs heitä nyt niin todella paljon sitten lymyilee ja miksi he mielestäsi on niin näkymättömiä naisille? Kyllä kokemukseni mukaan melkein nainen kuin nainen aidon herrasmiehen huomaa. Itse olen kiinnittänyt huomiota ja huomannut jokaisen miehen, joka on kohteliaasti avannut minulle oven, samalla katsonut ystävällisesti (ei lipevästi vaan rehdin ja avoimen ystävällisesti) silmiin ja sanonut ole hyvä.
Onko tuo deal breaker, että pitää osata korjata kodinkoneita (esim mainitsemasi pyykinpesukone)? Itse en nimittäin ainakaan osaa korjata kodinkoneita.
M42
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo deal breaker, että pitää osata korjata kodinkoneita (esim mainitsemasi pyykinpesukone)? Itse en nimittäin ainakaan osaa korjata kodinkoneita.
M42
Eiköhän aapeelle riitä, että mies hoitaa sen korjaajan paikalle. Ei aapee sanonut, että miehen pitää omin käsin korjata. Vaan että mies hoitaa tilanteen, jos pyykkikone hajoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap miettinyt, miksi koet, että sinun pitäisi ylipäätään löytää mies? Tunteaksesi, että olet kokonainen vasta kun sinulla on kumppani? Kulissiksi, että olisit muiden silmissä hyväksyttävämpi? Etkö riitä itsellesi sellaisena kuin olet?
Miksi kukaan tarvitsisi kumppania kun ilmankin pärjää?
Ohis Ehkä jeskeisimpiä syitä itselläni pitkään sinkkuna eläneenä miehellä sinkkuuteeni on se, että on oikeastaan hyvin vähän asioita, joihin nimenomaisesti tarvitsisin kumppanin. - Omalla kohdallani vielä erityisesti naisen kumppanikseni.
Ajatus on tietysti pöljä, koska näin tulen tahattomasti antaneeksi mielikuvan, että pitäisin naista tarvekaluna tms. hyödykkeenä, jolla minun tulisibtehdä jotain tai, jonka tulisi tehdä ja mahdollistaa minulle jotain.
Mutta, mutta. Totta toinen puoli. Tiedän pörjääväni, enimmäkseen nauttien sinkkuelostani. Jotta olisin valnis ja halukas parisuhteeseen, niin kyllä naisen, kuten yhtänlailla ninun tulisi tuoda hänen eloonsa "riittävän paljon" lisäarvoa.
Tyhjän saanee pyytämäätäkin. Ongelma vain on, että missä me kaksi hyvää voisimme kohdata ja tavata; löytää toisemme.
On totta sekin, että kyllä vuodet sinkkuna ovat varmasti tehneet minusta vähän nirson, ehkä itsekkäänkin ja itseriittoisen.
Pitää myös paikkansa, että kovin vähän jaksan tai viutsin käyttää aikaani ja energiaani kumppanin metsästämiseen.
Tiedostan, että on olemassa vaara, että ssan elää lopouelämänikin sinkkuna.
Mutta olisiko se oikeasti niin kamalaa?
En tiedä.Sen tiedän, moniasia maistuu ja tuntuu paremnalta kun ne voi jakaa. Mutta jotta voi jakaa niin on ensin on oltava, jotain jaettavaa.
Minä luulen, että minulla olisi jaettavaa mutta en tiedä kenen kanssa kun kaikkia asiouta en halua jakaa ja kokea muuta kuin mahd vain sen yhden ja erityisen kanssa.
Onneksi on muita läheisiä ja eritavoin rakkaita ja merkittäviä ihmisiä, elämässäni että voin ainakin hieman jakaa ja kokea osan asioistani tois(t)en kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko Ap miettinyt, miksi koet, että sinun pitäisi ylipäätään löytää mies? Tunteaksesi, että olet kokonainen vasta kun sinulla on kumppani? Kulissiksi, että olisit muiden silmissä hyväksyttävämpi? Etkö riitä itsellesi sellaisena kuin olet?
Miksi kukaan tarvitsisi kumppania kun ilmankin pärjää?
Ohis Ehkä jeskeisimpiä syitä itselläni pitkään sinkkuna eläneenä miehellä sinkkuuteeni on se, että on oikeastaan hyvin vähän asioita, joihin nimenomaisesti tarvitsisin kumppanin. - Omalla kohdallani vielä erityisesti naisen kumppanikseni.
Ajatus on tietysti pöljä, koska näin tulen tahattomasti antaneeksi mielikuvan, että pitäisin naista tarvekaluna tms. hyödykkeenä, jolla minun tulisibtehdä jotain tai, jonka tulisi tehdä ja mahdollistaa minulle jotain.
Mutta, mutta. Totta toinen puoli. Tiedän pörjääväni, enimmäkseen nauttien sinkkuelostani. Jotta olisin valnis ja halukas parisuhteeseen, niin kyllä naisen, kuten yhtänlailla ninun tulisi tuoda hänen eloonsa "riittävän paljon" lisäarvoa.
Tyhjän saanee pyytämäätäkin. Ongelma vain on, että missä me kaksi hyvää voisimme kohdata ja tavata; löytää toisemme.
On totta sekin, että kyllä vuodet sinkkuna ovat varmasti tehneet minusta vähän nirson, ehkä itsekkäänkin ja itseriittoisen.
Pitää myös paikkansa, että kovin vähän jaksan tai viutsin käyttää aikaani ja energiaani kumppanin metsästämiseen.
Tiedostan, että on olemassa vaara, että ssan elää lopouelämänikin sinkkuna.
Mutta olisiko se oikeasti niin kamalaa?
En tiedä.Sen tiedän, moniasia maistuu ja tuntuu paremnalta kun ne voi jakaa. Mutta jotta voi jakaa niin on ensin on oltava, jotain jaettavaa.
Minä luulen, että minulla olisi jaettavaa mutta en tiedä kenen kanssa kun kaikkia asiouta en halua jakaa ja kokea muuta kuin mahd vain sen yhden ja erityisen kanssa.
Onneksi on muita läheisiä ja eritavoin rakkaita ja merkittäviä ihmisiä, elämässäni että voin ainakin hieman jakaa ja kokea osan asioistani tois(t)en kanssa.
Pitkä sepustus, johon haluan kommentoida vain yhden asian. Kokemus siitä, että saa aidosti rakastaa jotakuta, joka aidosti rakastaa takaisin on varsin arvokas ja ainutlaatuinen, elämän parhaita asioita. Sitä ei voi saada ilman parisuhdetta. Ja se, jos vielä siihen päälle saa rakastamansa ihmisen kanssa lapsen/lapsia, ja pääsee kokemaan sen millaista on olla äiti/isä ja voida rakastaa omaa lastaan, niin se on jotain vieläkin hienompaa. Eipä mulla muuta, mutta ehkä saat kommentistani jotain ajateltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaisia miehiä on mutta he ovat pitkälle varattuja. Minulla ja tyttärelläni on tuollainen mies. Toinen on vähän alle 50-vuotias ja toinen on 20-vuotias.
Kimppajuttuja, aika jännittävää :d
Kotikasvatus. Onko opetettu ottamaan toiset huomioon. Tähän auttaa, jos on sisaruksia.
On yli 60-vuotiaita tuollaisia. Sitä nuorempia ei niinkään.
En tiedä. Miten löytää nainen joka ei yritä heti asettaa miestä johonkin itse keksimäänsä muottiin tai ala muuten vaan valittamaan jostain.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Miten löytää nainen joka ei yritä heti asettaa miestä johonkin itse keksimäänsä muottiin tai ala muuten vaan valittamaan jostain.
Jospa tekisit tuolle aiheelle oman aloituksesi etkä tunkisi pilaamaan muiden aiheiden keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia miehiä on todella paljon, mutta he ovat usein aika näkymättömiä naisille.
Varsin passiivis-aggressiivinen kommentti, jopa naisvihaa viljelevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Miten löytää nainen joka ei yritä heti asettaa miestä johonkin itse keksimäänsä muottiin tai ala muuten vaan valittamaan jostain.
Jospa tekisit tuolle aiheelle oman aloituksesi etkä tunkisi pilaamaan muiden aiheiden keskustelua.
Palstan politiikka on mitä on. Tuollainen aloitus poistetaan heti. Eli ei. En voi. Ei sallita.
Itse otin miehen ulkomailta lopulta, kaikki suomalaiset (nyt puhun pari - kolmekymppisistä ajanjaksolla 2000-2020 -luku) olivat jompaakumpaa AP:n luettelemista ominaisuuksista. Eli joko etäisiä tai sitten halusivat äiti 2.0 passaamaan.
Ulkomailla on paljon kulttuureja joissa miehillä on tunneälyä ja hoivahalua naistaan kohtaan, mutta pitää osata tunnistaa hyvin red flagit koska joukossa on tietysti aina mätiä omenia, ja paljon.
Vältä miehiä jotka kohtelevat huonosti äitejään, tai jotka ovat katkeria äideilleen tai vastaavasti napanuora äitiin on vielä katkaisematta. Vältä miehiä joita kiinnostaa liikaa raha, sekä niitä joilla ei ole säästöjä eikä tulevaisuudensuunnitelmia ja kiinnostaa vain kattoon syljeskely: kunnon mies ei saikuttele ja käy rehdisti töissä eikä kuvittele voivansa äkkirikastua sijoittamalla yms. Toki sijoittaminen fiksusti on fiksua, mutta vain taivaanrannanmaalarit kuvittelevat että se tekee heistä kroisospennosia. Vältä miehiä joilla on huono itsetunto ja jota paikkaavat sitten joko naisia/sinua lyttäämällä tai pettämisillä. Hyvällä itsetunnolla varustettu mies ei liikaa korosta itseään tai miehisyyytään, eikä hae jatkuvasti kehuja ja hyväksyntää. Älä myöskään ota mököttäjää tai huutajaa, vaan sellainen joka osaa puhua tarpeistaan ja keskustella huolistaan kuten aikuisen kuuluu. Ylipäänsä huoli rinnalle vain rauhallinen mies, älä ketään liian tulisieluista, he ovat liian lapsellisia, pahimmassa tapauksessa vaarallisia aikuiseen parisuhteeseen. Älä ota myöskään rasistista tai h-fobista, älä katso toksisia "vitsejä" läpi sormien. Miehen ei ole välttämättä tarvinnut käydä korkeakoulua jos on muuten kunnollinen ja löytänyt hyvän työpaikan, mutta toivottavaa se olisi, kertoo tietystä sivistystasosta ja älystä yleensä.
Pituuteen ei kannata liikaa tuijottaa. Lyhyt mies voi olla se unelmien kumppani jos antaa mahdollisuuden. Pituus ei tuo leipää pöytään eikä kohtele hyvin, ei lohduta kun vanhempasi kuolee yms. Muutenkin keskity enemmän sisimpään.
Vierailija kirjoitti:
Itse otin miehen ulkomailta lopulta, kaikki suomalaiset (nyt puhun pari - kolmekymppisistä ajanjaksolla 2000-2020 -luku) olivat jompaakumpaa AP:n luettelemista ominaisuuksista. Eli joko etäisiä tai sitten halusivat äiti 2.0 passaamaan.
Ulkomailla on paljon kulttuureja joissa miehillä on tunneälyä ja hoivahalua naistaan kohtaan, mutta pitää osata tunnistaa hyvin red flagit koska joukossa on tietysti aina mätiä omenia, ja paljon.
Vältä miehiä jotka kohtelevat huonosti äitejään, tai jotka ovat katkeria äideilleen tai vastaavasti napanuora äitiin on vielä katkaisematta. Vältä miehiä joita kiinnostaa liikaa raha, sekä niitä joilla ei ole säästöjä eikä tulevaisuudensuunnitelmia ja kiinnostaa vain kattoon syljeskely: kunnon mies ei saikuttele ja käy rehdisti töissä eikä kuvittele voivansa äkkirikastua sijoittamalla yms. Toki sijoittaminen fiksusti on fiksua, mutta vain taivaanrannanmaalarit kuvittelevat että se tekee heistä kroisospennosia. Vältä miehiä joilla on huono itsetunto ja jota paikkaavat sitten joko naisia/sinua lyttäämällä tai pettämisillä. Hyvällä itsetunnolla varustettu mies ei liikaa korosta itseään tai miehisyyytään, eikä hae jatkuvasti kehuja ja hyväksyntää. Älä myöskään ota mököttäjää tai huutajaa, vaan sellainen joka osaa puhua tarpeistaan ja keskustella huolistaan kuten aikuisen kuuluu. Ylipäänsä huoli rinnalle vain rauhallinen mies, älä ketään liian tulisieluista, he ovat liian lapsellisia, pahimmassa tapauksessa vaarallisia aikuiseen parisuhteeseen. Älä ota myöskään rasistista tai h-fobista, älä katso toksisia "vitsejä" läpi sormien. Miehen ei ole välttämättä tarvinnut käydä korkeakoulua jos on muuten kunnollinen ja löytänyt hyvän työpaikan, mutta toivottavaa se olisi, kertoo tietystä sivistystasosta ja älystä yleensä.
Pituuteen ei kannata liikaa tuijottaa. Lyhyt mies voi olla se unelmien kumppani jos antaa mahdollisuuden. Pituus ei tuo leipää pöytään eikä kohtele hyvin, ei lohduta kun vanhempasi kuolee yms. Muutenkin keskity enemmän sisimpään.
Mitä jos antaisit kaikkien etsiä ihan sellaisen miehen kuin itse haluavat?
Samaa olen miettinyt. Miehistä on tullut prinsessoja, kysellään mitä nainen tuo pöytään ja muka tasa-arvon nimissä kohdellaan naista kuin toista miestä. Olen mieluummin yksin kuin mies-prinsessan kanssa.
Suomalaiselta uustaaperomieheltä ei ole mitään syytä odottaa, että huolehtisi naisestaan tai että hän ylipäätään olisi minkään sortin tuki ja turva.
Peli on ollut menetetty jo kauan sitten.
Vauvamies pitää naistaan äitinään.
Syitä voitaisiin ruveta pohtimaan vakavasti.
Naisten kannattaa ryhtyä perustamaan perheitä ulkomaalaisten miesten kanssa. Ei uhrata enää ajatustakaan suomimiehiin.
Suomimies ottakoon vaimon Aasiasta. Aasialainen on kiltti ja paapoo, hemmottelee ja palvelee miestä. Ehkä hän kestää ajatuksen siitä, että joutuu olemaan ison miesvauvan äitinä.